[Date Prev][Date Next][Thread Prev][Thread Next][Date Index][Thread Index]
www gnu/linux-and-gnu.sl.html gnu/linux-and-gnu...
|
From: |
Therese Godefroy |
|
Subject: |
www gnu/linux-and-gnu.sl.html gnu/linux-and-gnu... |
|
Date: |
Mon, 20 Feb 2017 16:03:49 -0500 (EST) |
CVSROOT: /webcvs/www
Module name: www
Changes by: Therese Godefroy <th_g> 17/02/20 16:03:49
Modified files:
gnu : linux-and-gnu.sl.html linux-and-gnu.tl.html
thegnuproject.fi.html
philosophy : categories.sl.html enforcing-gpl.hu.html
fighting-software-patents.az.html fire.hu.html
free-sw.az.html free-sw.bn.html free-sw.hu.html
free-sw.sl.html free-sw.tl.html
gnutella.hu.html microsoft-old.hu.html
no-word-attachments.bs.html pragmatic.hu.html
right-to-read.fi.html right-to-read.hu.html
right-to-read.sl.html shouldbefree.fi.html
why-free.az.html why-free.bn.html
why-free.hu.html
Log message:
Regenerate HTML from outdated POs (archived in trans-coord task #14377).
CVSWeb URLs:
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/gnu/linux-and-gnu.sl.html?cvsroot=www&r1=1.10&r2=1.11
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/gnu/linux-and-gnu.tl.html?cvsroot=www&r1=1.10&r2=1.11
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/gnu/thegnuproject.fi.html?cvsroot=www&r1=1.7&r2=1.8
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/categories.sl.html?cvsroot=www&r1=1.5&r2=1.6
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/enforcing-gpl.hu.html?cvsroot=www&r1=1.4&r2=1.5
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/fighting-software-patents.az.html?cvsroot=www&r1=1.5&r2=1.6
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/fire.hu.html?cvsroot=www&r1=1.5&r2=1.6
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/free-sw.az.html?cvsroot=www&r1=1.8&r2=1.9
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/free-sw.bn.html?cvsroot=www&r1=1.7&r2=1.8
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/free-sw.hu.html?cvsroot=www&r1=1.7&r2=1.8
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/free-sw.sl.html?cvsroot=www&r1=1.7&r2=1.8
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/free-sw.tl.html?cvsroot=www&r1=1.9&r2=1.10
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/gnutella.hu.html?cvsroot=www&r1=1.7&r2=1.8
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/microsoft-old.hu.html?cvsroot=www&r1=1.4&r2=1.5
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/no-word-attachments.bs.html?cvsroot=www&r1=1.9&r2=1.10
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/pragmatic.hu.html?cvsroot=www&r1=1.6&r2=1.7
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/right-to-read.fi.html?cvsroot=www&r1=1.11&r2=1.12
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/right-to-read.hu.html?cvsroot=www&r1=1.7&r2=1.8
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/right-to-read.sl.html?cvsroot=www&r1=1.9&r2=1.10
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/shouldbefree.fi.html?cvsroot=www&r1=1.6&r2=1.7
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/why-free.az.html?cvsroot=www&r1=1.5&r2=1.6
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/why-free.bn.html?cvsroot=www&r1=1.5&r2=1.6
http://web.cvs.savannah.gnu.org/viewcvs/www/philosophy/why-free.hu.html?cvsroot=www&r1=1.4&r2=1.5
Patches:
Index: gnu/linux-and-gnu.sl.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/gnu/linux-and-gnu.sl.html,v
retrieving revision 1.10
retrieving revision 1.11
diff -u -b -r1.10 -r1.11
--- gnu/linux-and-gnu.sl.html 15 Jul 2013 08:33:13 -0000 1.10
+++ gnu/linux-and-gnu.sl.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.11
@@ -1,231 +1,233 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//IETF//DTD HTML 2.0//EN">
-<HTML>
-<HEAD>
-<!-- $Id: linux-and-gnu.sl.html,v 1.10 2013/07/15 08:33:13 ineiev Exp $ -->
-<!-- This is translation of http://www.gnu.org/gnu/linux-and-gnu.html -->
-<!-- to Slovenian. Feel free to send questions or comments about the -->
-<!-- translation to address@hidden -->
-<TITLE>Linux in GNU - Projekt GNU - Free Software Foundation (FSF)</TITLE>
-<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso-8859-2">
-<META HTTP-EQUIV="Content-Language" CONTENT="sl">
-<LINK REV="made" HREF="mailto:address@hidden";>
-<META HTTP-EQUIV="Keywords"
- CONTENT="GNU, FSF, Free Software Foundation, Linux, Emacs, GCC, Unix, prosto
programje">
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-
-<H3>Linux in projekt GNU</H3>
-
-<H4>napisal
-<A HREF="http://www.stallman.org/";>Richard Stallman</A></H4>
-
-<A HREF="/graphics/babygnu.html"><IMG SRC="/graphics/baby-gnu-sm.jpg"
- ALT="[slika Baby GNU]"
- WIDTH="101" HEIGHT="136"></A>
-
-[ <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.en.html">angle¹ko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.cs.html">èe¹ko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.fr.html">francosko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.it.html">italijansko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.ja.html">japonsko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.ca.html">katalonsko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.zh-cn.html">kitajsko (poenostavljeno)</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.zh-tw.html">kitajsko (tradicionalno)</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.ko.html">korejsko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.de.html">nem¹ko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.pl.html">poljsko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.pt-br.html">portugalsko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.ro.html">romunsko</A>
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.ru.html">rusko</A>
-| slovensko
-| <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.es.html">¹pansko</A>
-]
-<P>
-
-Mnogi uporabniki raèunalnikov vsak dan poganjajo spremenjeno razlièico
-<A HREF="/philosophy/categories.html#TheGNUsystem">sistema GNU (18k
-znakov)</A>, ne da bi se tega sploh zavedali. Zaradi èudnega spleta
-okoli¹èin je razlièica sistema GNU, ki je dandanes najbolj
-uporabljana, bolj pogosto znana pod imenom ,,Linux`` in mnogi
-uporabniki se sploh ne zavedajo, v kolik¹ni meri je ta sistem povezan
-s <A HREF="/gnu/gnu-history.html">projektom GNU</A>.
-
-<P>
-
-Linux zares obstaja; to je jedro, ki ga ti ljudje uporabljajo. A
-le samega jedra ne morete uporabljati; jedro je uporabno le kot del
-celotnega operacijskega sistema. Linux se navadno uporablja skupaj
-z operacijskim sistemom GNU: sistem je v osnovi GNU, z Linuxom, ki
-deluje kot jedro.
-
-<P>
-
-Mnogo uporabnikov se ne zaveda povsem razlike med jedrom, ki je Linux,
-in celotnim sistemom, ki ga pomotoma tudi imenujejo ,,Linux``.
-Dvoumna uporaba imena pa ne pripomore k bolj¹emu razumevanju.
-
-<P>
-
-Navadno programerji vedo, da je Linux jedro. A ker v glavnem sli¹ijo,
-da se tudi celotnemu sistemu reèe ,,Linux``, pogosto predvidevajo, da
-je to ime nastalo iz zgodovinskih razlogov. Mnogi, denimo, mislijo,
-da so po tem, ko je Linus Torvalds nehal pisati jedro, njegovi
-prijatelji pogledali naokoli, da bi na¹li ¹e drugo prosto programje,
-in je bilo vse, kar je potrebno za izdelavo Unixu podobnega sistema,
-brez kak¹nega posebnega razloga, ¾e kar na voljo.
-
-<P>
-
-Kar so na¹li, ni nastalo po nakljuèju -- to je bil sistem GNU.
-Dostopno <A HREF="/philosophy/free-sw.html">prosto programje</A> se je
-vklopilo v celoten sistem, ker se je projekt GNU od leta 1984 trudil,
-da bi ga izdelal. <A HREF="/gnu/manifesto.html">Manifest GNU (31k
-znakov)</A> si je zadal za cilj izdelati prost Unixu podoben
-operacijski sistem, imenovan GNU. <A
-HREF="/gnu/initial-announcement.html">Prvotna najava</A> projekta GNU
-prav tako oèrtuje nekatere izvirne naèrte za sistem GNU. Do takrat,
-ko je bil napisan Linux, je bil sistem ¾e skoraj konèan.
-
-<P>
-
-Namen veèine projektov prostega programja je razviti doloèen program
-za doloèeno opravilo. Linus Torvalds, denimo, si je zadal napisati
-jedro, podobno Unixu (Linux); Donald Knuth si je zadal napisati
-stavnik besedil (TeX); Bob Scheifler si je za cilj zadal razvoj
-okenskega sistema (X Window).
-Pri projektih te vrste je povsem naravno meriti prispevek po prispevku
-doloèenih programov, ki so se projektu prikljuèili.
-
-<P>
-
-Kaj bi lahko sklenili, èe bi na ta naèin sku¹ali meriti prispevek
-projekta GNU? Eden izmed proizvajalcev zgo¹èenk je ugotovil, da je v
-njegovi ,,distribuciji Linuxa``, <A
-HREF="/philosophy/categories.html#GNUsoftware">programje GNU</A>
-najveèja enotna zbirka, ki zavzema okoli 26 % skupne izvirne
-kode, in to je vkljuèevalo nekatere nujno potrebne veèje komponente,
-brez katerih sistema ne bi bilo. Samega Linuxa je bilo za 3 %.
-Èe torej izbirate ime sistema glede na to, kdo je napisal programe, ki
-so v njem, bi najprimernej¹a enobesedna izbira bila ,,GNU``.
-
-<P>
-
-Vendar mislimo, da to ni pravi naèin, da se lotimo tega vpra¹anja.
-Projekt GNU ni bil, in ni, projekt, ki bi razvijal posebne programske
-pakete. Ni bil projekt, ki bi razvijal <A
-HREF="/software/gcc/gcc.html">prevajalnik za C</A>, èeprav smo ga
-razvili. Ni bil projekt, ki bi razvijal urejevalnik besedil, èeprav
-smo ga razvili. Cilj projekta GNU je bil razviti <EM>popoln Unixu
-podoben prosti sistem</EM>.
-
-<P>
-
-Mnogo ljudi je veliko prispevalo k prostemu programju v sistemu, in
-vsi si zaslu¾ijo priznanje. A razlog, da je to <EM>sistem</EM> -- in
-ne le zbirka uporabnih programov -- je, ker si je projekt GNU zadal za
-cilj, da ga izdela. Naredili smo seznam programov, potrebnih za
-izdelavo <EM>popolnega</EM> prostega sistema, in sistematièno smo
-na¹li, napisali, ali na¹li ljudi, ki so napisali vse s seznama.
-Napisali smo nujne, a nezanimive glavne komponente, kot sta zbirnik in
-povezovalnik, ker brez njih ne morete imeti sistema. Popoln sistem
-potrebuje veè kot le orodja za programiranje; ukazna lupina Bourne
-Again SHell, tolmaè postscripta <A
-HREF="/software/ghostscript/ghostscript.html">Ghostscript</A>, in <A
-HREF="/software/libc/libc.html">knji¾nica GNU za C</A> so prav tako
-pomembni.
-
-<P>
-
-Do zgodnjih devetdesetih let smo sestavili celotni sistem, razen jedra
-(in delali smo tudi na jedru, <A HREF="/software/hurd/hurd.html">GNU
-Hurd</A>, ki teèe na temelju Mach). Razvoj tega jedra je bil mnogo
-te¾ji, kot smo prièakovali, in ¹e vedno <A
-HREF="/software/hurd/hurd-and-linux.html">ga zakljuèujemo</A>.
-
-<P>
-
-Na sreèo vam na to ni treba èakati, saj zdaj ¾e deluje Linux. Ko je
-Linus Torvalds napisal Linux, je zapolnil zadnjo veliko vrzel. Ljudje
-so lahko zdru¾ili Linux s sistemom GNU in naredili popoln prosti
-sistem: na Linuxu temeljeè sistem GNU (ali na kratko, sistem
-GNU/Linux).
-
-<P>
-
-Morda se zdi usklajevanje tega dvojega preprosto, vendar to opravilo
-ni bilo trivialno. <A HREF="/software/libc/libc.html">Knji¾nica GNU
-C</A> (na kratko imenovana glibc) je zahtevala znatne
-spremembe. Integrirati celotni sistem v distribucijo, ki bo delovala
-,,iz ¹katle``, je bilo prav tako veliko delo. Treba je bilo re¹iti
-te¾avo, kako se bo sistem namestil in zagnal -- te¾avo, ki se je sami
-¹e nismo niti dotaknili, ker te toèke ¹e nismo dosegli. Ljudje, ki so
-razvili razliène distribucije sistema, so s tem opravili pomembno
-delo.
-
-<P>
-
-Ob projektu GNU je neodvisno zrasel ¹e en prost Unixu podoben
-operacijski sistem. Ta sistem je znan kot <A
-HREF="/links/links.html#OtherFreeSoftware">BSD</A> in je bil razvit na
-Kalifornijski univerzi v Berkeleyu. Razvijalci BSD so pri projektu
-GNU dobili navdih, da bi svoje delo raz¹irjali kot prosto programje in
-so obèasno hrabrili aktiviste GNU, vendar je imelo njihovo pravo delo
-malo stièi¹è z GNU. Sistemi BSD dandanes uporabljajo nekaj programja
-GNU, a po drugi strani tudi sistemi GNU in izpeljanke iz njih
-uporabljajo nekaj programja iz BSD; gledano v celoti pa sta to dva
-razlièna sistema, ki sta se razvijala loèeno. Katerikoli prosti
-operacijski sistem, ki obstaja danes, je skoraj gotovo bodisi
-razlièica sistema GNU, bodisi sistema BSD.
-
-<P>
-
-Projekt GNU podpira sisteme GNU/Linux kot tudi <em>pravi</em> sistem
-GNU -- tudi z denarjem. Materialno smo podprli vnovièno pisanje
-raz¹iritev knji¾nice GNU C, povezanih z Linuxom, tako, da se zdaj vanj
-dobro vkljuèujejo, in najnovej¹i sistemi GNU/Linux brez sprememb
-uporabljajo sodobno izdajo te knji¾nice. Zelo zgodaj smo podprli tudi
-razvoj sistema <A HREF="http://www.debian.org/";>Debian GNU/Linux</A>.
-
-<P>
-
-Danes za veèino svojega dela uporabljamo na Linuxu temeljeèe sisteme
-GNU in upamo, da jih tudi vi. Vendar, prosimo, ne begajte javnosti
-tako, da dvoumno uporabljate ime ,,Linux``. Linux je jedro, eden od
-nujnih glavnih delov sistema. Sistem kot celota je bolj ali manj
-sistem GNU.
-
-<P>
-
-<HR>
-
-Vrnite se na <A HREF="/home.html">Domaèo stran GNU</A>.
-<P>
-
-Vpra¹anja in naroèila, povezana s FSF in GNU, prosimo, po¹iljajte na
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>. Obstajajo tudi
-<A HREF="/contact/">drugi naèini</A>, da stopite v stik s
-FSF.
-<P>
-
-Prosimo, po¹ljite komentarje glede teh spletnih strani v angle¹èini na
-naslov
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>,
-druga vpra¹anja pa na
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-<P>
-Copyright 1997, 1998 Richard Stallman
-<P>
-Dobesedno prepisovanje in distribucija tega celotnega èlanka v
-kateremkoli mediju je dovoljena, èe je le ohranjeno to sporoèilo.
-<P>
-Verbatim copying and distribution of this entire article is
-permitted in any medium, provided this notice is preserved.<P>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/gnu/linux-and-gnu.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2002-08-19" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="sl" lang="sl">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Linux in GNU - Projekt GNU - Free Software Foundation</title>
+<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, FSF, Free Software Foundation,
Linux, Emacs, GCC, Unix, Free Software, Operating System, GNU Kernel, HURD, GNU
HURD, Hurd" />
+<meta http-equiv="Description" content="Since 1983, developing the free Unix
style operating system GNU, so that computer users can have the freedom to
share and improve the software they use." />
+
+<!--#include virtual="/gnu/po/linux-and-gnu.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Linux in system GNU</h2>
+
+<p><strong>napisal <a href="http://www.stallman.org";>Richard
+Stallman</a></strong></p>
+
+<p>
+Mnogi uporabniki raÄunalnikov vsak dan poganjajo spremenjeno razliÄico <a
+href="/philosophy/categories.html#TheGNUsystem">sistema GNU</a>, ne da bi se
+tega sploh zavedali. Zaradi Äudnega spleta okoliÅ¡Äin je razliÄica sistema
+GNU, ki je dandanes najbolj uporabljana, bolj pogosto znana pod imenom
+âLinuxâ in mnogi uporabniki se sploh ne zavedajo, v kolikÅ¡ni meri je ta
+sistem povezan s <a href="/gnu/gnu-history.html">projektom GNU</a>.</p>
+
+<p>
+Linux zares obstaja; to je jedro, ki ga ti ljudje uporabljajo. A le samega
+jedra ne morete uporabljati; jedro je uporabno le kot del celotnega
+operacijskega sistema. Linux se navadno uporablja skupaj z operacijskim
+sistemom GNU: sistem je v osnovi GNU, z Linuxom, ki deluje kot jedro.</p>
+
+<p>
+Mnogo uporabnikov se ne zaveda povsem razlike med jedrom, ki je Linux, in
+celotnim sistemom, ki ga pomotoma tudi imenujejo âLinuxâ. Dvoumna uporaba
+imena pa ne pripomore k boljšemu razumevanju.</p>
+
+<p>
+Navadno programerji vedo, da je Linux jedro. A ker v glavnem slišijo, da se
+tudi celotnemu sistemu reÄe âLinuxâ, pogosto predvidevajo, da je to ime
+nastalo iz zgodovinskih razlogov. Mnogi, denimo, mislijo, da so po tem, ko
+je Linus Torvalds nehal pisati jedro, njegovi prijatelji pogledali naokoli,
+da bi našli še drugo prosto programje, in je bilo vse, kar je potrebno za
+izdelavo Unixu podobnega sistema, brez kakšnega posebnega razloga, že kar na
+voljo.</p>
+
+<p>
+Kar so naÅ¡li, ni nastalo po nakljuÄju â to je bil sistem GNU. Dostopno <a
+href="/philosophy/free-sw.html">prosto programje</a> se je vklopilo v
+celoten sistem, ker se je projekt GNU od leta 1984 trudil, da bi ga
+izdelal. <a href="/gnu/manifesto.html">Manifest GNU</a> si je zadal za cilj
+izdelati prost Unixu podoben operacijski sistem, imenovan GNU. <a
+href="/gnu/initial-announcement.html">Prvotna najava</a> projekta GNU prav
+tako oÄrtuje nekatere izvirne naÄrte za sistem GNU. Do takrat, ko je bil
+napisan Linux, je bil sistem že skoraj konÄan.</p>
+
+<p>
+Namen veÄine projektov prostega programja je razviti doloÄen program za
+doloÄeno opravilo. Linus Torvalds, denimo, si je zadal napisati jedro,
+podobno Unixu (Linux); Donald Knuth si je zadal napisati stavnik besedil
+(TeX); Bob Scheifler si je za cilj zadal razvoj okenskega sistema (X Window
+System). Pri projektih te vrste je povsem naravno meriti prispevek po
+prispevku doloÄenih programov, ki so se projektu prikljuÄili.</p>
+
+<p>
+ Kaj bi lahko sklenili, Äe bi na ta naÄin skuÅ¡ali meriti prispevek projekta
+GNU? Eden izmed proizvajalcev zgoÅ¡Äenk je ugotovil, da je v njegovi
+âdistribuciji Linuxaâ, <a
+href="/philosophy/categories.html#GNUsoftware">programje GNU</a> najveÄja
+enotna zbirka, ki zavzema okoli 26 % skupne izvirne kode, in to je
+vkljuÄevalo nekatere nujno potrebne veÄje komponente, brez katerih sistema
+ne bi bilo. Samega Linuxa je bilo za 3 %. Äe torej izbirate ime sistema
+glede na to, kdo je napisal programe, ki so v njem, bi najprimernejša
+enobesedna izbira bila âGNUâ.</p>
+
+<p>
+Vendar mislimo, da to ni pravi naÄin, da se lotimo tega vpraÅ¡anja. Projekt
+GNU ni bil, in ni, projekt, ki bi razvijal posebne programske pakete. Ni bil
+projekt, ki bi <a href="/software/gcc/">razvijal prevajalnik za C</a>,
+Äeprav smo ga razvili. Ni bil projekt, ki bi razvijal urejevalnik besedil,
+Äeprav smo ga razvili. Cilj projekta GNU je bil razviti popoln <em>Unixu
+podoben prosti sistem</em>: GNU.</p>
+
+<p>
+Mnogo ljudi je veliko prispevalo k prostemu programju v sistemu, in vsi si
+zaslužijo priznanje. A razlog, da je to <em>sistem</em> â in ne le zbirka
+uporabnih programov â je, ker si je projekt GNU zadal za cilj, da ga
+izdela. Naredili smo seznam programov, potrebnih za izdelavo
+<em>popolnega</em> prostega sistema, in sistematiÄno smo naÅ¡li, napisali,
+ali našli ljudi, ki so napisali vse s seznama. Napisali smo nujne, a
+nezanimive glavne komponente, kot sta zbirnik in povezovalnik, ker brez njih
+ne morete imeti sistema. Popoln sistem potrebuje veÄ kot le orodja za
+programiranje; ukazna lupina Bourne Again SHell, tolmaÄ postscripta <a
+href="/software/ghostscript/">Ghostscript</a>, in <a
+href="/software/libc/">knjižnica GNU za C</a> so prav tako pomembni.</p>
+
+<p>
+Do zgodnjih devetdesetih let smo sestavili celotni sistem, razen jedra (in
+delali smo tudi na jedru, <a href="/software/hurd/">GNU Hurd</a>, ki teÄe na
+temelju Mach). Razvoj tega jedra je bil mnogo težji, kot smo priÄakovali, in
+Å¡e vedno <a href="/software/hurd/hurd-and-linux.html">ga
zakljuÄujemo</a>.</p>
+
+<p>
+Na sreÄo vam na to ni treba Äakati, saj zdaj že deluje Linux. Ko je Linus
+Torvalds napisal Linux, je zapolnil zadnjo veliko vrzel. Ljudje so lahko <a
+href="http://ftp.funet.fi/pub/linux/historical/kernel/old-versions/RELNOTES-0.01";>združili
+Linux s sistemom GNU</a> in naredili popoln prosti sistem: na Linuxu
+temeljeÄ sistem GNU (ali na kratko, sistem GNU/Linux).</p>
+
+<p>
+Morda se zdi usklajevanje tega dvojega preprosto, vendar to opravilo ni bilo
+trivialno. <a href="/software/libc/">Knjižnica GNU C</a> (na kratko
+imenovana glibc) je zahtevala znatne spremembe. Integrirati celotni sistem v
+distribucijo, ki bo delovala âiz Å¡katleâ, je bilo prav tako veliko
+delo. Treba je bilo reÅ¡iti težavo, kako se bo sistem namestil in zagnal â
+težavo, ki se je sami Å¡e nismo niti dotaknili, ker te toÄke Å¡e nismo
+dosegli. Ljudje, ki so razvili razliÄne distribucije sistema, so s tem
+opravili pomembno delo.</p>
+
+<p>
+Projekt GNU podpira sisteme GNU/Linux kot tudi pravi sistem GNU â tudi z
+denarjem. Materialno smo podprli vnoviÄno pisanje razÅ¡iritev knjižnice GNU
+C, povezanih z Linuxom, tako, da se zdaj vanj dobro vkljuÄujejo, in
+najnovejši sistemi GNU/Linux brez sprememb uporabljajo sodobno izdajo te
+knjižnice. Zelo zgodaj smo podprli tudi razvoj sistema Debian GNU/Linux.</p>
+
+
+<p>Danes za veÄino svojega dela uporabljamo na Linuxu temeljeÄe sisteme GNU
in
+upamo, da jih tudi vi. Vendar, prosimo, ne begajte javnosti tako, da dvoumno
+uporabljate ime âLinuxâ. Linux je jedro, eden od nujnih glavnih delov
+sistema. Sistem kot celota je bolj ali manj sistem GNU.</p>
+
+<p>
+Ob projektu GNU je neodvisno zrasel Å¡e en prost Unixu podoben operacijski
+sistem. Ta sistem je znan kot BSD in je bil razvit na Kalifornijski univerzi
+v Berkeleyu. Razvijalci BSD so pri projektu GNU dobili navdih, da bi svoje
+delo razÅ¡irjali kot prosto programje in so obÄasno hrabrili aktiviste GNU,
+vendar je imelo njihovo pravo delo malo stiÄiÅ¡Ä z GNU.</p>
+
+<p>
+Sistemi BSD dandanes uporabljajo nekaj programja GNU, a po drugi strani tudi
+sistemi GNU in izpeljanke iz njih uporabljajo nekaj programja iz BSD;
+gledano v celoti pa sta to dva razliÄna sistema, ki sta se razvijala
+loÄeno. Katerikoli prosti operacijski sistem, ki obstaja danes, je skoraj
+gotovo bodisi razliÄica sistema GNU, bodisi sistema BSD.</p>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Prosimo pošljite vprašanja v zvezi z FSF & GNU na <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Obstajajo tudi <a
+href="/contact/">druge metode vzpostavitve stika</a> z FSF. Pošljite
+komentarje glede teh spletnih strani v angleÅ¡Äini na <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Prosimo oglejte si <a
+href="/server/standards/README.translations.html">osnovne prevajalske
+podatke</a> za informacije o koordinaciji in pošiljanju prevodov tega
+Älanka.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1997, 1998, 1999, 2000, 2001 Richard M. Stallman</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivatives 4.0 International License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Translation update: Roman Maurer</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
Zadnja sprememba:
-<!-- hhmts start -->
-04 Apr 2001 lmiguel
-<!-- hhmts end -->
-<br>Translation update : Roman Maurer <a
-href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: gnu/linux-and-gnu.tl.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/gnu/linux-and-gnu.tl.html,v
retrieving revision 1.10
retrieving revision 1.11
diff -u -b -r1.10 -r1.11
--- gnu/linux-and-gnu.tl.html 15 Jul 2013 08:33:13 -0000 1.10
+++ gnu/linux-and-gnu.tl.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.11
@@ -1,258 +1,323 @@
-<?xml version="1.0" encoding="utf-8" ?>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/gnu/linux-and-gnu.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2005-06-19" -->
+
<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
"http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="tl" lang="tl">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
-<html xml:lang="en" xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml";>
<head>
-<title>Linux at GNU â Proyektong GNU - Free Software Foundation (FSF)</title>
-<meta http-equiv="content-type" content="text/html; charset=utf-8" />
-<link href="/gnu.css" type="text/css" rel="stylesheet" />
-<link rev="made" href="address@hidden" />
-<link rev="translated" href="http://www.greentranslations.com"; />
-<meta http-equiv="keywords"
-content="GNU, FSF, Free Software Foundation, Linux, Emacs, GCC, Unix" />
-</head>
-
-<!-- This document is in XML, and xhtml 1.0 -->
-<!-- Please make sure to properly nest your tags -->
-<!-- and ensure that your final document validates -->
-<!-- consistent with W3C xhtml 1.0 and CSS standards -->
-<!-- See validator.w3.org -->
-
-<body>
-<p><a
-href="#translations">Mga pagsasaling-wika</a>
- ng pahinang ito</p>
-<h3>Ang Linux at ang Proyektong GNU</h3>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Linux at GNU â Proyektong GNU â Free Software Foundation</title>
+<meta http-equiv="Keywords" content="" />
+<meta http-equiv="Description" content="" />
+
+<!--#include virtual="/gnu/po/linux-and-gnu.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Ang Linux at ang Systemang GNU</h2>
+
<p><strong>ni <a href="http://www.stallman.org/";>Richard
Stallman</a></strong></p>
-<p><a href="/graphics/babygnu.html"><img height="136"
-alt=" [image of a Baby GNU] "
-src="/graphics/baby-gnu-sm.jpg"
-width="101" /></a> </p>
-<p> Maraming gumagamit (users) ng kompyuter ang nagpapatakbo ng isang
minodipikang
- bersyon ng <a
-href="/philosophy/categories.html#TheGNUsystem">the GNU system
- (18k characters)</a> araw-araw, nang hindi nila nalalaman. Dahil sa isang
pekulyar
- o âdi pangkaraniwan pagtakbo ng mga pangyayari, ang bersyon na GNU na
malawakan
- nang ginagamit sa ngayon ay mas kilala na âLinuxâ, at maraming gumagamit
ang
- hindi nakakaalam ng laki nang koneksyon nito sa <a
href="/gnu/gnu-history.html">Proyektong GNU</a>.</p>
-<p>Totoong mayroong Linux, at ginagamit ito ng mga taong ito, pero hindi ito
ang
- operating system. Ang Linux ang kernel: ang programa na nasa sistema na
namamahagi
- (alokasyon) ng mga resources ng makina sa iba pang programang pinapatakbo
ninyo.
- Ang kernel ay isang mahalagang bahagi ng operating system, pero walang silbi
- kung nag-iisa; gagana lamang ito kung mapapaloob sa isang kumpletong
operating
- system. Ang Linux ay karaniwang ginagamit na kasama nang GNU operating
system:
- ang buong sistema ay talagang GNU, na may Linux na siyang gumagana bilang
kernel
- nito.</p>
-<p>Maraming gumagamit ang hindi lubos na nakakaalam ng kaibhan ng kernel, at
ito
- ay ang Linux, at ang buong sistema, na tinatawag ring âLinuxâ. Ang hindi
malinaw
- na paggamit ng pangalan ay hindi nagpapakilala nang pagkaintindi. Malimit ay
- naiisip ng mga gumagamit o user nito na si Linus Torvalds ang nagdebelop ng
- buong opeting system noong 1991, na may kaunting tulong.</p>
-<p>Sa pangkalahatan ay nalalaman ng mga programmer na ang Linux ay isang
kernel.
- Subalit dahil sa pangkalahatan ay naririnig nila na ang buong sistema ay
tinatawag
- na ring âLinux'â, malimit ay lumilikha sila sa kanilang isipan nang
isang kuwento
- para mabigyang katarungan ang pagtawag sa buong sistema na kernel.
Halimbawa,
- marami ang naniniwala na pagkatapos na pagkatapos maisulat ni Linus Torvalds
- ang Linux ang kernel, ang mga gumagamit nito ay naghanap sa paligid nang iba
- pang mga software na maiisama rito; at nakita (nang walang partikular na
dahilan)
- na mayroon na halos lahat nang kailangan para gumawa ng isang Unix-like o
kapareho
- ng Unix na sistema.</p>
-<p>Ang nakita nila ay hindi isang aksidenteâiyon ang sistemang GNU. Ang
naririyan
- nang <a
-href="/philosophy/free-sw.html">free software</a> ay idinagdag
- para makumpleto ang sistema sapagkat ang Proyektong GNU ay matagal nang
gumagawa,
- noon pang 1984, para makabuo ng ganito. <a href="/gnu/manifesto.html">Ang
- GNU Manifesto (31k characters)</a>ay nagtakda ng isang layunin na
makapagdebelop
- ng isang libreng Unix-like system o sistemang parang Unix, na ang tawag ay
GNU.
- Sa <a
-href="/gnu/initial-announcement.html">Unang Pag-aanunsiyo</a>
- ng Proyektong GNU, binalangkas rin ang ilan sa mga orihinal na plano para sa
- sistemang GNU. Nang maisulat na ang Linux, halos tapos na ang sistema.</p>
-<p>Karamihan sa mga proyektong free software ay may layuning makapagdebelop ng
- isang partikular na programa para sa isang partikular na trabaho. Halimbawa,
- si Linus Torvalds ay sumulat ng isang Unix-like kernel (Linux); Si Donald
Knuth
- ay sumulat ng isang text formatter (TeX); si Bob Scheifler ay nagdebelop ng
- isang window system (ang X Window system). Tama lamang na sukatin ang
kontribusyon
- ng ganitong uri ng proyekto ng mga tukoy na programa na nagmula sa isang
proyekto.
-</p>
-<p>Kung susubukan nating sukatin ang kontribusyon ng Proyektong GNU sa
ganitong
- paraan, ano ang ating magiging pasiya o konklusyon? Napag-alaman ng isang
magtitinda
- ng CD-ROM na ang âdistribusyon ng kanilang Linuxâ, ang, <a
-href="/philosophy/categories.html#GNUsoftware">GNU software</a>
- ang nag-iisang pinakamalaking pinagbabatayan o salalayan, humigit-kumulang
28%
- ng buong source code, at kabilang rito ang ilan sa mga mahahalagang
pangunahing
- komponente na kung mawawala ay wala ring sistema. Sa Linux mismo ay
humigit-kumulang
- na 3%. Kayaât kung kukuha kayo ng isang pangalan para sa sistema batay sa
kung
- sino ang sumulat ng mga programa sa sistema, ang pinaka-angkop at nag-iisang
- dapat na piliin ay âGNUâ.</p>
-<p>Pero sa palagay namin ay hindi ito ang tamang paraan ng pagsasaalang-alang
- ng katanungan. Ang proyektong GNU noon, ngayon, ay hindi isang proyekto para
- makapagdebelop ng tukoy na software packages. Hindi ito isang proyekto para
- <a href="/software/gcc/gcc.html">makapagdebelop ng isang C
- compiler</a>, bagamaât ginawa namin ito. Hindi ito isang proyekto para
makapagdebelop
- ng isang text editor, bagamaât nagdebelop kami ng isa. Ang layunin ng
proyektong
- GNU ay ang makapagdebelop ng isang kumpleto at libreng sistemang parang Unix
- o Unix-like system: ang GNU.</p>
-<p>Maraming tao ang nakapagbigay na ng mga mahahalagang kontribusyon sa
libreng
- software na nasa sistema, at lahat sila ay dapat na kilalanin. Subalit ang
dahilan
- kaya ito ay naging isang pinag-isang sistema o isang integrated systemâat
hindi
- isang koleksyon lamang ng mga kapaki-pakinabang na programa âay sapagkat
ang
- Proyektong GNU ay kumilos para gawin itong ganito. Gumawa kami ng listahan
ng
- mga programa upang makagawa ng isang libreng sistema, at sa pamamagitan ng
isang
- sistematikong pamamaraan ay nakakita kami, sumulat, o naghanap ng mga tao na
- siyang magsusulat ng lahat sa listahan. Sumulat kami ng mga mahahalaga
bagamatât
- hindi naman nakapagpapasiglang (1) komponente sapagkat hindi ka naman
magkakaroon
- ng sistema kung wala ang mga ito. Ang ilan sa mga komponente ng aming
sistema,
- ang mga programming tools, ay nakilala o naging popular sa mga programmers,
- ngunit sumulat kami ng mga komponente na hindi tools (2). Nagdebelop rin
kami
- ng larong chess, ang GNU Chess, sapagkat kailangan rin ng isang sistema ang
- magagandang laro. </p>
-<p>Sa mga unang taon ng 1990 ay nabuo namin ang buong sistema bukod pa sa
kernel
- (at gumagawa rin kami ng kernel, ang <a
-href="/software/hurd/hurd.html">GNU Hurd</a>, na tumatakbo o
- gumaganang kasabay ng Mach. Ang pagdedebelop ng kernel na ito ay naging mas
- mahirap pa kaysa sa aming inaasahan; <a
-href="/software/hurd/hurd-and-linux.html">at ang GNU Hurd ay nagsimulang
gumana nang maayos o yung mapagkakatiwalaan na noong 2001</a>. Nagsisimula na
kami ngayong maghanda para sa preparasyon
- ng aktwal na release o paglalabas ng sistemang GNU, na kasama na ang GNU
Hurd.</p>
-<p>Mabuti na lamang, hindi mo na kailangan pang hintayin ang Hurd, sapagkat
mayroon
- nang Linux. Nang isulat ni Linus Torvalds ang Linux, pinunan niya ang
pinakahuling
- pangunahing puwang. Maisasama na ngayon ng mga tao ang Linux sa sistemang
GNU
- upang makagawa ng isang kumpletong libreng sistema; isang bersyon ng
sistemang
- GNU na Linux-based; ang sistemang GNU/Linux, sa madaling salita. Sa
pinakanaunang
- paglabas o release ng Linux ay kinilala o tinukoy na ang Linux ay isang
kernel,
- na ginagamit na kasama ang mga bahagi ng GNU: <a
-href="http://www.kernel.org/pub/linux/kernel/Historic/old-versions/RELNOTES-0.01";>"Karamihan
- sa mga tools na ginamit kasama ang linux ay mga software ng GNU at
nakapailalim
- sa GNU na laban sa âcopyrightâ o karapatang-ari. Ang mga tools na ito ay
hindi
- kasama sa mga ipinamamahagi â tanungin ninyo ako (o ang GNU) para sa
karagdagang
- impormasyon."</a></p>
-<p>Parang simpleng pakinggan ang pagsama-samahin ang mga ito, pero hindi ito
isang
- maliit lamang na trabaho. Ang ilan sa mga komponente ng GNU <a
-href="/gnu/linux-and-gnu.html#somecomponents">(3)</a> ay nangailangan
- ng malaking pagbabago para gumanang kasabay ng Linux. Ang pagsasama-sama ng
- isang kumpletong sistema na gagana kaagad o handa nang gamitin
pagkakuhang-pagkakuha,
- ay isang malaking trabaho rin. Kinailangan ditong harapin ang isyu o usapin
- kung paano ang instalasyon (install) at pag-boot (boot) ng sistemaâisang
suliraning
- hindi pa namin hinaharap, sapagkat hindi pa naman kami dumarating sa ganoong
- punto. Ang mga tao na nagdebelop ng ibaât ibang sistema ng distribusyon ay
nakapagbigay
- ng malalaking kontribusyon.</p>
-<p>Sinusuportahan ng proyektong GNU ang sistemang GNU/Linux pati na rin ang
sistemang
- GNUâpati na ang pondo. Pinopondohan namin ang muling pagsusulat ng mga
ekstensyong
- may kaugnayan sa Linux papunta sa library (aklatan) ng GNU C, upang ang mga
- ito ay maayos na mapagsama, at ang pinakabagong mga sistemang GNU/Linux ay
gumagamit
- ng kasalukuyang library ng walang mga pagbabago. Pinondohan rin namin ang
mga
- naunang bahagi ng pagdedebelop ng Debian GNU/Linux</p>
-<p>Sa kasalukuyan ay gumagamit kami ng sistemang Linux-based sa karamihan ng
aming
- mga trabaho, at umaasa kaming gagamitin rin ninyo ang mga ito. Ngunit kung
maaari
- lamang ay huwag lituhin ang publiko sa paggamit ng pangalang âLinuxâ sa
paraang
- hindi malinaw. Ang Linux ay ang kernel, isa sa mga mahahalagang pangunahing
- komponente ng sistema. Ang sistema sa kabuuan ay ang sistemang GNU, na
idinagdag
- ang Linux. Kung ang pinag-uusapan ninyo ay ang kumbinasyong ito, mangyari
lamang
- na pangalanan ito o tawaging âGNU/Linuxâ.</p>
-<p>Kung gusto ninyong gumawa ng link papuntang "GNU/Linux'' para sa
karagdagang
- pagsangguni, ang pahinang ito at ang <a
+
+<div class="announcement">
+ <blockquote><p>Kung gusto mong malaman pa ang ibang mga bagay tungkol sa
isyu o usaping
+ito, maaari mo ring basahin ang aming <a
+href="/gnu/gnu-linux-faq.html">GNU/Linux FAQ o mga bagay na malimit
+itanong</a>.</p>
+ </blockquote>
+</div>
+
+<p>
+Maraming gumagamit (users) ng kompyuter ang nagpapatakbo ng isang
+minodipikang bersyon ng <a
+href="/philosophy/categories.html#TheGNUsystem">the GNU system</a>
+araw-araw, nang hindi nila nalalaman. Dahil sa isang pekulyar o âdi
+pangkaraniwan pagtakbo ng mga pangyayari, ang bersyon na GNU na malawakan
+nang ginagamit sa ngayon ay mas kilala na âLinuxâ, at maraming gumagamit
ang
+hindi nakakaalam ng laki nang koneksyon nito sa <a
+href="/gnu/gnu-history.html">Proyektong GNU</a>.</p>
+
+<p>
+Totoong mayroong Linux, at ginagamit ito ng mga taong ito, pero hindi ito
+ang operating system. Ang Linux ang kernel: ang programa na nasa sistema na
+namamahagi (alokasyon) ng mga resources ng makina sa iba pang programang
+pinapatakbo ninyo. Ang kernel ay isang mahalagang bahagi ng operating
+system, pero walang silbi kung nag-iisa; gagana lamang ito kung mapapaloob
+sa isang kumpletong operating system. Ang Linux ay karaniwang ginagamit na
+kasama nang GNU operating system: ang buong sistema ay talagang GNU, na may
+Linux na siyang gumagana bilang kernel nito.</p>
+
+<p>
+Maraming gumagamit ang hindi lubos na nakakaalam ng kaibhan ng kernel, at
+ito ay ang Linux, at ang buong sistema, na tinatawag ring âLinuxâ. Ang
hindi
+malinaw na paggamit ng pangalan ay hindi nagpapakilala nang
+pagkaintindi. Malimit ay naiisip ng mga gumagamit o user nito na si Linus
+Torvalds ang nagdebelop ng buong opeting system noong 1991, na may kaunting
+tulong.</p>
+
+<p>
+Sa pangkalahatan ay nalalaman ng mga programmer na ang Linux ay isang
+kernel. Subalit dahil sa pangkalahatan ay naririnig nila na ang buong
+sistema ay tinatawag na ring âLinuxâ, malimit ay lumilikha sila sa kanilang
+isipan nang isang kuwento para mabigyang katarungan ang pagtawag sa buong
+sistema na kernel. Halimbawa, marami ang naniniwala na pagkatapos na
+pagkatapos maisulat ni Linus Torvalds ang Linux ang kernel, ang mga
+gumagamit nito ay naghanap sa paligid nang iba pang mga software na maiisama
+rito; at nakita (nang walang partikular na dahilan) na mayroon na halos
+lahat nang kailangan para gumawa ng isang Unix-like o kapareho ng Unix na
+sistema.</p>
+
+<p>
+Ang nakita nila ay hindi isang aksidenteâiyon ang sistemang GNU. Ang
+naririyan nang <a href="/philosophy/free-sw.html">free software</a> ay
+idinagdag para makumpleto ang sistema sapagkat ang Proyektong GNU ay matagal
+nang gumagawa, noon pang 1984, para makabuo ng ganito. <a
+href="/gnu/manifesto.html">Ang GNU Manifesto</a>ay nagtakda ng isang layunin
+na makapagdebelop ng isang libreng Unix-like system o sistemang parang Unix,
+na ang tawag ay GNU. Sa <a href="/gnu/initial-announcement.html">Unang
+Pag-aanunsiyo</a> ng Proyektong GNU, binalangkas rin ang ilan sa mga
+orihinal na plano para sa sistemang GNU. Nang maisulat na ang Linux, halos
+tapos na ang sistema.</p>
+
+<p>
+Karamihan sa mga proyektong free software ay may layuning makapagdebelop ng
+isang partikular na programa para sa isang partikular na trabaho. Halimbawa,
+si Linus Torvalds ay sumulat ng isang Unix-like kernel (Linux); Si Donald
+Knuth ay sumulat ng isang text formatter (TeX); si Bob Scheifler ay
+nagdebelop ng isang window system (ang X Window System). Tama lamang na
+sukatin ang kontribusyon ng ganitong uri ng proyekto ng mga tukoy na
+programa na nagmula sa isang proyekto.</p>
+
+<p>
+Kung susubukan nating sukatin ang kontribusyon ng Proyektong GNU sa ganitong
+paraan, ano ang ating magiging pasiya o konklusyon? Napag-alaman ng isang
+magtitinda ng CD-ROM na ang âdistribusyon ng kanilang Linuxâ, ang, <a
+href="/philosophy/categories.html#GNUsoftware">GNU software</a> ang
+nag-iisang pinakamalaking pinagbabatayan o salalayan, humigit-kumulang 28%
+ng buong source code, at kabilang rito ang ilan sa mga mahahalagang
+pangunahing komponente na kung mawawala ay wala ring sistema. Sa Linux mismo
+ay humigit-kumulang na 3%. Kayaât kung kukuha kayo ng isang pangalan para sa
+sistema batay sa kung sino ang sumulat ng mga programa sa sistema, ang
+pinaka-angkop at nag-iisang dapat na piliin ay âGNUâ.</p>
+
+<p>
+Pero sa palagay namin ay hindi ito ang tamang paraan ng pagsasaalang-alang
+ng katanungan. Ang proyektong GNU noon, ngayon, ay hindi isang proyekto para
+makapagdebelop ng tukoy na software packages. Hindi ito isang proyekto para
+<a href="/software/gcc/">makapagdebelop ng isang C compiler</a>, bagamaât
+ginawa namin ito. Hindi ito isang proyekto para makapagdebelop ng isang text
+editor, bagamaât nagdebelop kami ng isa. Ang layunin ng proyektong GNU ay
+ang makapagdebelop ng isang kumpleto at libreng sistemang parang Unix o
+Unix-like system: ang GNU.</p>
+
+<p>
+Maraming tao ang nakapagbigay na ng mga mahahalagang kontribusyon sa libreng
+software na nasa sistema, at lahat sila ay dapat na kilalanin. Subalit ang
+dahilan kaya ito ay naging isang pinag-isang sistema o isang <em>integrated
+system</em>âat hindi isang koleksyon lamang ng mga kapaki-pakinabang na
+programa âay sapagkat ang Proyektong GNU ay kumilos para gawin itong
+ganito. Gumawa kami ng listahan ng mga programa upang makagawa ng isang
+libreng sistema, at sa pamamagitan ng isang sistematikong pamamaraan ay
+nakakita kami, sumulat, o naghanap ng mga tao na siyang magsusulat ng lahat
+sa listahan. Sumulat kami ng mga mahahalaga bagamatât hindi naman
+nakapagpapasiglang <a href="#unexciting">(1)</a> komponente sapagkat hindi
+ka naman magkakaroon ng sistema kung wala ang mga ito. Ang ilan sa mga
+komponente ng aming sistema, ang mga programming tools, ay nakilala o naging
+popular sa mga programmers, ngunit sumulat kami ng mga komponente na hindi
+tools <a href="#nottools">(2)</a>. Nagdebelop rin kami ng larong chess, ang
+GNU Chess, sapagkat kailangan rin ng isang sistema ang magagandang laro.</p>
+
+<p>
+Sa mga unang taon ng 1990 ay nabuo namin ang buong sistema bukod pa sa
+kernel (at gumagawa rin kami ng kernel, ang <a
+href="/software/hurd/hurd.html">GNU Hurd</a>, na tumatakbo o gumaganang
+kasabay ng Mach. Ang pagdedebelop ng kernel na ito ay naging mas mahirap pa
+kaysa sa aming inaasahan; <a href="/software/hurd/hurd-and-linux.html">at
+ang GNU Hurd ay nagsimulang gumana nang maayos o yung mapagkakatiwalaan na
+noong 2001</a>. Nagsisimula na kami ngayong maghanda para sa preparasyon ng
+aktwal na release o paglalabas ng sistemang GNU, na kasama na ang GNU Hurd.</p>
+
+<p>
+Mabuti na lamang, hindi mo na kailangan pang hintayin ang Hurd, sapagkat
+mayroon nang Linux. Nang isulat ni Linus Torvalds ang Linux, pinunan niya
+ang pinakahuling pangunahing puwang. Maisasama na ngayon ng mga tao ang
+Linux sa sistemang GNU upang makagawa ng isang kumpletong libreng sistema;
+isang bersyon ng sistemang GNU na Linux-based; ang sistemang GNU/Linux, sa
+madaling salita. Sa <a
+href="http://ftp.funet.fi/pub/linux/historical/kernel/old-versions/RELNOTES-0.01";>pinakanaunang
+paglabas o release ng Linux</a> ay kinilala o tinukoy na ang Linux ay isang
+kernel, na ginagamit na kasama ang mga bahagi ng GNU: âKaramihan sa mga
+tools na ginamit kasama ang linux ay mga software ng GNU at nakapailalim sa
+GNU na laban sa âcopyleftâ o karapatang-ari. Ang mga tools na ito ay hindi
+kasama sa mga ipinamamahagi â tanungin ninyo ako (o ang GNU) para sa
+karagdagang impormasyon.â</p>
+
+<p>
+Parang simpleng pakinggan ang pagsama-samahin ang mga ito, pero hindi ito
+isang maliit lamang na trabaho. Ang ilan sa mga komponente ng GNU <a
+href="/gnu/linux-and-gnu.html#somecomponents">(3)</a> ay nangailangan ng
+malaking pagbabago para gumanang kasabay ng Linux. Ang pagsasama-sama ng
+isang kumpletong sistema na gagana kaagad o handa nang gamitin
+pagkakuhang-pagkakuha, ay isang malaking trabaho rin. Kinailangan ditong
+harapin ang isyu o usapin kung paano ang instalasyon (install) at pag-boot
+(boot) ng sistemaâisang suliraning hindi pa namin hinaharap, sapagkat hindi
+pa naman kami dumarating sa ganoong punto. Ang mga tao na nagdebelop ng
+ibaât ibang sistema ng distribusyon ay nakapagbigay ng malalaking
+kontribusyon.</p>
+
+<p>
+Sinusuportahan ng proyektong GNU ang sistemang GNU/Linux pati na rin
+<em>ang</em> sistemang GNUâpati na ang pondo. Pinopondohan <a
+href="http://fsf.org/";>namin</a> ang muling pagsusulat ng mga ekstensyong
+may kaugnayan sa Linux papunta sa library (aklatan) ng GNU C, upang ang mga
+ito ay maayos na mapagsama, at ang pinakabagong mga sistemang GNU/Linux ay
+gumagamit ng kasalukuyang library ng walang mga pagbabago. Pinondohan rin
+namin ang mga naunang bahagi ng pagdedebelop ng Debian GNU/Linux</p>
+
+
+<p>Sa kasalukuyan ay gumagamit kami ng sistemang Linux-based sa karamihan ng
+aming mga trabaho, at umaasa kaming gagamitin rin ninyo ang mga ito. Ngunit
+kung maaari lamang ay huwag lituhin ang publiko sa paggamit ng pangalang
+âLinuxâ sa paraang hindi malinaw. Ang Linux ay ang kernel, isa sa mga
+mahahalagang pangunahing komponente ng sistema. Ang sistema sa kabuuan ay
+ang sistemang GNU, na idinagdag ang Linux. Kung ang pinag-uusapan ninyo ay
+ang kumbinasyong ito, mangyari lamang na pangalanan ito o tawaging
+âGNU/Linuxâ.</p>
+
+<p>
+Kung gusto ninyong gumawa ng link papuntang "GNU/Linux” para sa
+karagdagang pagsangguni, ang pahinang ito at ang <a
href="/gnu/the-gnu-project.html">http://www.gnu.org/gnu/the-gnu-project.html</a>
- ay magagagandang gamiting URL. Kung babanggitin ninyo ang Linux, ang kernel,
- at gustong magdagdag ng link para maging karagdagan pang sanggunian, ang <a
-href="http://foldoc.doc.ic.ac.uk/foldoc/foldoc.cgi?Linux";>http://foldoc.doc.ic.ac.uk/foldoc/foldoc.cgi?Linux</a>
- ay magandang gamiting URL.</p>
-<p>Addendum: Bukod pa sa GNU, may isa pang proyektong kahit nagsosolo ay
nakapagprodyus
- o nakagawa ng isang libreng parang Unix o Unix-like na operating system. Ang
- sistemang ito ay kinilalang BSD, at nadebelop ito sa UC Berkeley. Hindi ito
- libre noong mga taon ng 1980, pero naging libre na noong mga unang taon ng
1990.
- Ang isang libreng operating system sa kasalukuyan ay halos tiyak na alinman
- sa mula sa o variant ng sistemang GNU o isang uri ng sistemang BSD.</p>
-<p>Kung minsan, ang mga tao ay nagtatanong kung ang BSD ba ay bersyon pa rin
ng
- GNU, katulad ng GNU/Linux. Nagkaroon ng inspirasyon ang mga negdebelop ng
BSD
- na gumawa ng kanilang libreng software na walang code o code free software
dahil
- sa ehemplong ipinakita ng Proyektong GNU, at ang mga bulgarang pakiusap ng
mga
- aktibista ng GNU ay nakatulong upang sila ay mapilit, ngunit kaunti lamang
ang
- overlap ng code sa GNU. Ang mga sistemang BSD sa ngayon ay gumagamit ng ilan
- sa mga programa ng GNU, katulad rin ng paggamit ng sistemang GNU at mga
nagmula
- o variant nito sa mga programang BSD; magkaganunpaman, kung titingnan o
ituturing
- na buo, ang mga ito ay magkakaibang sistemang magkahiwalay na nabuo o
lumabas.
- Ang mga nagdebelop ng BSD ay hindi sumulat ng kernel at nagdagdag nito sa
sistemang
- GNU, at ang katawagan o pangalang gaya ng GNU/BSD ay hindi angkop sa
sitwasyon.</p>
-<p>[Kung gusto mong malaman pa ang ibang mga bagay tungkol sa isyu o usaping
ito,
- maaari mo ring basahin ang aming <a
-href="/gnu/gnu-linux-faq.html">GNU/Linux FAQ o mga bagay na malimit
itanong</a>.]</p>
-<h4>Tandaan:</h4>
+ay magagagandang gamiting URL. Kung babanggitin ninyo ang Linux, ang kernel,
+at gustong magdagdag ng link para maging karagdagan pang sanggunian, ang <a
+href="http://foldoc.org/linux";>http://foldoc.org/linux</a> ay magandang
+gamiting URL.</p>
+
+<h3>Pahabol</h3>
+
+<p>
+Bukod pa sa GNU, may isa pang proyektong kahit nagsosolo ay nakapagprodyus o
+nakagawa ng isang libreng parang Unix o Unix-like na operating system. Ang
+sistemang ito ay kinilalang BSD, at nadebelop ito sa UC Berkeley. Hindi ito
+libre noong mga taon ng 1980, pero naging libre na noong mga unang taon ng
+1990. Ang isang libreng operating system sa kasalukuyan ay halos tiyak na
+alinman sa mula sa o variant ng sistemang GNU o isang uri ng sistemang BSD.</p>
+
+<p>
+Kung minsan, ang mga tao ay nagtatanong kung ang BSD ba ay bersyon pa rin ng
+GNU, katulad ng GNU/Linux. Nagkaroon ng inspirasyon ang mga negdebelop ng
+BSD na gumawa ng kanilang libreng software na walang code o code free
+software dahil sa ehemplong ipinakita ng Proyektong GNU, at ang mga
+bulgarang pakiusap ng mga aktibista ng GNU ay nakatulong upang sila ay
+mapilit, ngunit kaunti lamang ang overlap ng code sa GNU. Ang mga sistemang
+BSD sa ngayon ay gumagamit ng ilan sa mga programa ng GNU, katulad rin ng
+paggamit ng sistemang GNU at mga nagmula o variant nito sa mga programang
+BSD; magkaganunpaman, kung titingnan o ituturing na buo, ang mga ito ay
+magkakaibang sistemang magkahiwalay na nabuo o lumabas. Ang mga nagdebelop
+ng BSD ay hindi sumulat ng kernel at nagdagdag nito sa sistemang GNU, at ang
+katawagan o pangalang gaya ng GNU/BSD ay hindi angkop sa sitwasyon.</p>
+
+<h3>Tandaan</h3>
<ol>
- <li><a id="unexciting">Kabilang sa mga hindi nakakapagpasigla bagamaât
mahahalagang</a>mahahalagang
- komponente ang GNU assembler, GAS at ang linker, GLD, na ngayon ay pareho
- nang bahagi ng <a
- href="/software/binutils/">GNU Binutils</a> <em>package</em>,
- <a
- href="/software/tar/">GNU tar</a>, at iba pa. </li>
- <li><a id="nottools">Halimbawa</a>, Ang The Bourne Again SHell (BASH), ang
PostScript
- interpreter <a
- href="/software/ghostscript/ghostscript.html">Ghostscript</a>,
- at ang <a href="/software/libc/libc.html">GNU C library</a>
- ay hindi programming tools. Lalong hindi ang GNUCash, GNOME, at GNU
Chess.</li>
- <li><a id="somecomponents">Halimbawa</a>, ang <a
- href="/software/libc/libc.html">aklatan GNU C</a>. </li>
+<li>
+<a id="unexciting">Kabilang sa mga hindi nakakapagpasigla bagamaât
+mahahalagang</a>mahahalagang komponente ang GNU assembler, GAS at ang
+linker, GLD, na ngayon ay pareho nang bahagi ng <a
+href="/software/binutils/">GNU Binutils</a> <em>package</em>, <a
+href="/software/tar/">GNU tar</a>, at iba pa.</li>
+
+<li>
+<a id="nottools">Halimbawa</a>, Ang The Bourne Again SHell (BASH), ang
+PostScript interpreter <a href="/software/ghostscript/">Ghostscript</a>, at
+ang <a href="/software/libc/">GNU C library</a> ay hindi programming
+tools. Lalong hindi ang GNUCash, GNOME, at GNU Chess.</li>
+
+<li>
+<a id="somecomponents">Halimbawa</a>, ang <a
+href="/software/libc/libc.html">aklatan GNU C</a>.</li>
</ol>
-<hr />
-<!-- All pages on the GNU web server should have the section about --><!--
verbatim copying. Please do NOT remove this without talking --><!-- with
the webmasters first. --><!-- Please make sure the copyright date is consistent
with the document --><!-- and that it is like this "2001, 2002" not this
"2001-2002." -->
-<div class="translations"><p><a id="translations"></a><b>Translations of this
page</b>:<br />
-
-<!-- Please keep this list alphabetical, and in the original -->
-<!-- language if possible, otherwise default to English -->
-<!-- If you do not have it English, please comment what the -->
-<!-- English is. If you add a new language here, please -->
-<!-- advise address@hidden and add it to -->
-<!-- - in /home/www/bin/nightly-vars either TAGSLANG or WEBLANG -->
-<!-- - in /home/www/html/server/standards/README.translations.html -->
-<!-- one of the lists under the section "Translations Underway" -->
-<!-- - if there is a translation team, you also have to add an alias -->
-<!-- to mail.gnu.org:/com/mailer/aliases -->
-<!-- Please also check you have the 2 letter language code right versus -->
-<!-- http://www.w3.org/WAI/ER/IG/ert/iso639.htm -->
-[
- <a href="/gnu/linux-and-gnu.ca.html">Català</a><!-- Catalan -->
-| <a
href="/gnu/linux-and-gnu.zh-cn.html">简体中文</a><!--
Chinese (Simplified) -->
-| <a
href="/gnu/linux-and-gnu.zh-tw.html">繁體中文</a><!--
Chinese (Traditional) -->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.cs.html">Česky</a><!-- Czech -->
-
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.de.html">Deutsch</a><!-- German -->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.en.html">English</a><!-- English -->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.es.html">Español</a><!-- Spanish -->
-| <a
href="/gnu/linux-and-gnu.fa.html">فارسی</a><!--
Farsi/Persian -->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.fr.html">Français</a><!-- French -->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.he.html">עברית</a>
<!-- Hebrew -->
-
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.it.html">Italiano</a><!-- Italian -->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.ja.html">日本語</a><!--
Japanese -->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.ko.html">한국어</a><!-- Korean
-->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.pl.html">polski</a><!-- Polish -->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.pt-br.html">Português</a><!-- Portuguese
-->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.ro.html">Română</a><!-- Romanian
-->
-
-| <a
href="/gnu/linux-and-gnu.ru.html">Русский</a><!--
Russian -->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.sl.html">Slovensko</a><!-- Slovenian -->
-| <a
href="/gnu/linux-and-gnu.sr.html">Српски</a>
<!-- Serbian -->
-| <a href="/gnu/linux-and-gnu.tl.html">Tagalog</a><!-- Tagalog -->
-] </p></div>
-<div class="copyright">
- <p>Mangyari lamang na ipadala ang inyong mga katanungan tungkol sa FSF at
GNU
- <a
-href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>. Marami ring <a
-href="/home.tl.html#ContactInfo">other ways to contact</a> ang
- FSF<br />
- Mangyari lamang na ipadala ang mga broken links at iba pang mga koreksyon
- o pagtatama (o mga mungkahi) sa <a
-href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>. </p>
- <p>Mangyari lamang na tingnan ang <a
-href="/server/standards/README.translations.html">Translations
- README</a> (Pagsasaling-wika README) para sa impormasyon tungkol sa
koordinasyon
- at pagsusumite ng mga pagsasaling-wika ng artikulo o pahayag na ito. </p>
- <p>Karapatang-ari (C) 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002 Richard M. Stallman
<br />
- Ang Verbatim na pagkopya at pamamahagi ng buong pahayag o artikulong ito
ay
- pinahihintulutan sa anumang midyum nang walang royalti o bayad sa may-akda
- bastaât ang pabatid na ito ay preserbado. </p>
-<p>Updated:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2013/07/15 08:33:13 $ $Author: ineiev $
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Mangyari lamang na ipadala ang mga katanungan tungkol sa FSF at GNU sa <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Mayroon ding <a
+href="/contact/">iba pang mga pamamaraan para makontak</a> ang FSF. Mangyari
+lamang na ipadala ang mga broken links at iba pang mga koreksyon o pagtatama
+(o mga mungkahi) sa <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Mangyari lamang na tingnan ang <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+(Pagsasaling-wika README) para sa impormasyon tungkol sa koordinasyon at
+pagsusumite ng mga pagsasaling-wika ng artikulo o pahayag na ito.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1997-2002 Richard M. Stallman</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivatives 4.0 International License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+ </div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Updated:
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
<!-- timestamp end -->
-</p></div></body></html>
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: gnu/thegnuproject.fi.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/gnu/thegnuproject.fi.html,v
retrieving revision 1.7
retrieving revision 1.8
diff -u -b -r1.7 -r1.8
--- gnu/thegnuproject.fi.html 24 May 2013 12:15:03 -0000 1.7
+++ gnu/thegnuproject.fi.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.8
@@ -1,1050 +1,1015 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 3.2 Final//EN">
-<HTML>
-<HEAD>
-<meta http-equiv="content-type" content='text/html; charset=iso-8859-1' />
-<TITLE>GNU-projekti - Free Software Foundation (FSF)</TITLE>
-<LINK REV="made" HREF="mailto:address@hidden";>
-<META HTTP-EQUIV="Keywords"
- CONTENT="GNU, GNU Project, FSF, Free Software, Free Software Foundation,
- History">
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-<H3>GNU-projekti</H3>
-<P>
-Kirjoittanut <A HREF="http://www.stallman.org/";><STRONG>Richard
Stallman</STRONG></A><P>
-alun perin julkaistu kirjassa "Open Sources"
-<P>
-<A HREF="/graphics/whatsgnu.html"><IMG SRC="/graphics/whats-gnu-sm.jpg"
- ALT=" [image of What's GNU] "
- WIDTH="125" HEIGHT="120"></A>
-
-[
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- <A HREF="/gnu/thegnuproject.ca.html"></A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.cs.html">Czech</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.en.html">English</A>
-| <A HREF)"/gnu/thegnuproject.fi.html">Finnish</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.fr.html">French</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.de.html">German</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.id.html">Indonesian</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.it.html">Italian</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.ko.html">Korean</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.ru.html">Russian</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.es.html">Spanish</A>
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-]
-
-<P>
-
-<H3>Ensimmäinen ohjelmistojenjakamisyhteisö</H3>
-<P>
-Kun aloin työskentelemään MIT:n keinoälylaboratoriossa vuonna 1971
-tulin osaksi ohjelmistojenjakamisyhteisöä, joka oli ollut olemassa
-useita vuosia. Ohjelmien jakaminen ei ollut rajoittunut vain meidän
-yhteisöömme; se oli niin vanha kuin tietokoneet, kuten reseptien jakaminen
-on yhtä vanhaa kuin ruoanlaitto. Mutta me teimme sitä enemmän kuin muut.
-<P>
-Keinoälylaboratorio käytti käyttöjärjestelmää jota kutsuttiin ITS:ksi
-(the Incompatible Timesharing System) eli epäyhteensopivaksi
-ajanjakamisjärjestelmäksi, jonka laboratorion hakkerit (1) olivat suunnitelleet
-ja kirjoittaneet assemblerilla Digitalin PDP-10:lle, yhdelle sen ajan suurista
-tietokoneista. Tämän yhteisön jäsenenä, keinoälylaboratorion henkilöstöön
-kuuluvana hakkerina minun työni oli parannella tätä järjestelmää.
-<P>
-Me emme kutsuneet ohjelmistojamme vapaiksi ohjelmiksi, koska termiä
-ei vielä ollut, mutta sitä se oli. Kun ihmiset toisesta
-yliopistosta tai yhtiöstä halusivat muokata ohjelmiamme niin, että
-he voisivat ajaa niitä omilla laitteistoillaan me annoimme mielellämme
-heidän tehdä sen. Jos näit jonkun käyttämässä sinulle tuntematonta
-ja mielenkiintoista ohjelmaa, pystyit aina pyytämään lähdekoodia
-voidaksesi lukea sen, muuttaaksesi sitä tai käyttääksesi osia siitä
-tehdäksesi uuden ohjelman.
-<P>
-(1) Sanan hakkeri käyttäminen tarkoitukseen "henkilö joka murtautuu
-tietojärjestelmiin" on osaksi massamedian aiheuttamaa sekaannusta.
-Me hakkerit kieltäydymme tunnistamasta tätä merkitystä ja käytämme
-sanaa merkityksessä "Joku joka rakastaa ohjelmointia ja nauttii
-olla lahjakas siinä".
-<P>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/gnu/thegnuproject.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2005-05-25" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="fi" lang="fi">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>GNU-projekti - GNU-projekti - Free Software Foundation</title>
+<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, GNU Project, FSF, Free Software,
Free Software Foundation, History" />
+
+<!--#include virtual="/gnu/po/thegnuproject.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>GNU-projekti</h2>
-<H3>Yhteisön romahtaminen</H3>
-<P>
+<p>
+Kirjoittanut <a href="http://www.stallman.org/";><strong>Richard
+Stallman</strong></a></p>
+
+<blockquote>
+<p>
+Alun perin julkaistu kirjassa <em>Open Sources</em>
+</p>
+</blockquote>
-<P>
+<h3>Ensimmäinen ohjelmistojenjakamisyhteisö</h3>
+<p>
+Kun aloin työskentelemään <abbr title="Massachusetts Institute of
+Technology">MIT</abbr>:n keinoälylaboratoriossa vuonna 1971 tulin osaksi
+ohjelmistojenjakamisyhteisöä, joka oli ollut olemassa useita
+vuosia. Ohjelmien jakaminen ei ollut rajoittunut vain meidän yhteisöömme; se
+oli niin vanha kuin tietokoneet, kuten reseptien jakaminen on yhtä vanhaa
+kuin ruoanlaitto. Mutta me teimme sitä enemmän kuin muut.</p>
+<p>
+Keinoälylaboratorio käytti käyttöjärjestelmää jota kutsuttiin <abbr
+title="Incompatible Timesharing System">ITS</abbr>:ksi (the Incompatible
+Timesharing System) eli epäyhteensopivaksi ajanjakamisjärjestelmäksi, jonka
+laboratorion hakkerit (1) olivat suunnitelleet ja kirjoittaneet
+assemblerilla Digitalin <abbr title="Programmed Data
+Processor">PDP</abbr>-10:lle, yhdelle sen ajan suurista tietokoneista. Tämän
+yhteisön jäsenenä, keinoälylaboratorion henkilöstöön kuuluvana hakkerina
+minun työni oli parannella tätä järjestelmää.</p>
+<p>
+Me emme kutsuneet ohjelmistojamme vapaiksi ohjelmiksi, koska termiä ei vielä
+ollut, mutta sitä se oli. Kun ihmiset toisesta yliopistosta tai yhtiöstä
+halusivat muokata ohjelmiamme niin, että he voisivat ajaa niitä omilla
+laitteistoillaan me annoimme mielellämme heidän tehdä sen. Jos näit jonkun
+käyttämässä sinulle tuntematonta ja mielenkiintoista ohjelmaa, pystyit aina
+pyytämään lähdekoodia voidaksesi lukea sen, muuttaaksesi sitä tai
+käyttääksesi osia siitä tehdäksesi uuden ohjelman.</p>
+<p>
+(1) Sanan hakkeri käyttäminen tarkoitukseen âhenkilö joka murtautuu
+tietojärjestelmiinâ on osaksi massamedian aiheuttamaa sekaannusta. Me
+hakkerit kieltäydymme tunnistamasta tätä merkitystä ja käytämme sanaa
+merkityksessä âJoku joka rakastaa ohjelmointia ja nauttii olla lahjakas
+siinäâ. Katso <cite><a
+href="http://stallman.org/articles/on-hacking.html";>On Hacking</a></cite></p>
+
+<h3>Yhteisön romahtaminen</h3>
+<p>
Tilanne muuttui voimakkaasti 1980-luvun alussa kun Digital lopetti
PDP-10-tietokoneiden valmistamisen. Sen hieno ja tehokas arkkitehtuuri
-60-luvulla ei voinut enää laajentua luonnollisesti suuriin osoiteavaruuksiin
-jotka tulivat mahdollisiksi 80-luvulla. Tämä tarkoitti sitä että lähes
-kaikki ohjelmat joista ITS koostui olivat tulleet vanhentuneiksi.
-<P>
-Keinoälylaboratorion hakkeriyhteisö oli jo romahtanut, mutta ei kauan sitten.
-Vuonna 1981 Symbolics-niminen yhtiö oli palkannut pois lähes kaikki
-hakkerit keinoälylaboratoriosta, ja kuihtunut yhteisö ei enää voinut
-ylläpitää itseään. (Kirja Hackers, kirjoittanut Steve Levy selittää näitä
-tapahtumia, antaen myös kuvan yhteisöstä sen ollessa parhaimmillaan.)
-Kun keinoälylaboratorio osti uuden PDP-10-tietokoneen vuonna 1982 sen
-pääkäyttäjät päättivät käyttää Digitalin suljettua ei-vapaata
-käyttöjärjestelmää ITS:n sijasta.
-<P>
-Modernit sen aikaiset tietokoneet kuten VAX tai 68020 omasivat
-omat käyttöjärjestelmänsä, mutta mikään niistä ei ollut vapaa:
-sinun täytyi allekirjoittaa vaitiolosopimus, että sait edes suoritettavan
kopion.
-<P>
-Tämä tarkoitti sitä, että ensimmäinen lupaus tietokoneen käyttämisessä oli
-olla auttamatta naapuria. Yhteistyössä toimiva yhteisö oli kielletty.
-Kaupallisten ei-vapaiden ohjelmistojen omistajien tekemä sääntö oli:
-"Jos jaat naapurisi kanssa olet piraatti. Jos haluat muutoksia, niin rukoile
meitä
-tekemään ne".
-<P>
-Ei-vapaiden ohjelmistojen sosiaalinen järjestelmä, järjestelmä joka sanoo,
-että sinä et saa jakaa tai muuttaa ohjelmistoja on epäsosiaalinen,
-epäeettinen ja täysin väärin voi tulla joillekin lukijoille yllätyksenä.
-Mutta mitä muuta me voisimme sanoa järjestelmästä joka perustuu ihmisten
erottamiseen
-ja käyttäjien pitämiseen avuttomina? Lukijat joista tämä idea on yllättävä
-ovat voineet pitää ei-vapaiden ohjelmistojen sosiaalista järjestelmää
itsestäänselvyytenä
-tai tuomittuna heille ei-vapaan ohjelmistobisneksen termein. Ohjelmistojen
-julkaisijat ovat työskennelleet pitkään ja kovasti vakuuttaakseen ihmiset
-siitä että on vain yksi näkökulma asiaan.
-<P>
-Kun ohjelmistojen julkaisijat puhuvat heidän "oikeuksiensa" pakottamisesta
-tai piratismin lopettamisesta, se mitä he *sanovat* on toissijaista.
-Näiden väitteiden oikea sanoma on oletuksissa sanojen takana;
-ihmisten tulisi hyväksyä ne kritiikittömästi. Joten tutkitaan niitä.
-<P>
-Yksi oletus on se, että ohjelmistoyhtiöt omaavat kyseenalaistamattoman oikeuden
-ohjelmiin ja täten kaikkiin ohjelmistojen käyttäjiin. (Jos tämä olisi
luonnollinen
-oikeus niin vaikka se kuinka vahingoittaisi ihmisiä emme voisi protestoida
-sitä vastaan.) Mielenkiintoista on se, että USA:n perustuslaki ja laillinen
traditio
-hylkäävät tämän näkymän; copyright ei ole luonnollinen oikeus vaan
-keinotekoinen hallituksen pakottama monopoli joka rajoittaa käyttäjän
luonnollista
-oikeutta kopioida.
-<P>
-Toinen oletus on se, että tärkeintä ohjelmistoissa
-on se että mitä sillä voi tehdä, että meidän tietokoneiden käyttäjien
-ei tulisi välittää siitä minkälainen yhteisö meillä saa olla.
-<P>
-Kolmas oletus on se, että meillä ei olisi käyttökelpoisia ohjelmia
-(tai ei olisi jotain tiettyä ohjelmaa tekemään joku erityinen asia) jos me emme
-antaisi yhtiölle valtaa kaikkiin ohjelman käyttäjiin. Tämä oletus on saattanut
-olla vakuuttava ennen kuin vapaiden ohjelmistojen liike osoitti, että me voimme
-tehdä paljon käyttökelpoisia ohjelmia kahlitsematta niitä.
-<P>
-Jos me epäämme nämä oletukset ja tuomitsemme nämä asiat perustuen tavalliseen
-järkevään moraaliin, laittaen käyttäjät ensimmäiseksi päädymme
-hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Tietokoneiden käyttäjien tulisi olla vapaita
-muokkaamaan ohjelmia tarpeisiinsa ja olla vapaita jakamaan ohjelmistoja,
- koska toisten ihmisten auttaminen on yhteiskunnan perusasia.
-<P>
-Tässä ei ole tilaa laajaan selitykseen tämän päätelmän takana, joten
-viittaan lukijaa webbisivulle,
-<A HREF="http://www.gnu.org/philosophy/why-free.html";>
-http://www.gnu.org/philosophy/why-free.html</A>.
-<P>
-
-<H3>Perustava moraalinen valinta</H3>
-<P>
-Yhteisöni kadotessa jatkaminen kuten ennen oli mahdotonta. Sen sijaan kohtasin
-perustavaa laatua olevan moraalisen valinnan.
-<P>
-Helppo valinta olisi liittyä ei-vapaiden ohjelmistojen maailmaan
allekirjoittaen
-vaitiolosopimuksia ja luvaten olla auttamatta hakkerikaveriani. Todennäköisesti
-minä olisin myös kehittämässä ohjelmistoja jotka julkaistaan
vaitiolovelvollisuuden
-alla, näin lisäten muiden ihmisten painetta heidän kavereidensa pettämiseen.
-<P>
-Olisin voinut tehdä rahaa näin ja ehkä huvittaa itseäni kirjoittamassa koodia.
-Mutta tiesin, että urani lopulla katsoisin taakseni ja näkisin ne vuodet
-rakentaessani muureja ihmisten erottamiseksi ja käyttäen koko elämäni
tehdäkseni
-maailmasta huonomman paikan.
-<P>
+60-luvulla ei voinut enää laajentua luonnollisesti suuriin osoiteavaruuksiin
+jotka tulivat mahdollisiksi 80-luvulla. Tämä tarkoitti sitä että lähes
+kaikki ohjelmat joista ITS koostui olivat tulleet vanhentuneiksi.</p>
+<p>
+Keinoälylaboratorion hakkeriyhteisö oli jo romahtanut, mutta ei kauan
+sitten. Vuonna 1981 Symbolics-niminen yhtiö oli palkannut pois lähes kaikki
+hakkerit keinoälylaboratoriosta, ja kuihtunut yhteisö ei enää voinut
+ylläpitää itseään. (Kirja Hackers, kirjoittanut Steve Levy selittää
näitä
+tapahtumia, antaen myös kuvan yhteisöstä sen ollessa parhaimmillaan.) Kun
+keinoälylaboratorio osti uuden PDP-10-tietokoneen vuonna 1982 sen
+pääkäyttäjät päättivät käyttää Digitalin suljettua ei-vapaata
+käyttöjärjestelmää ITS:n sijasta.</p>
+<p>
+Modernit sen aikaiset tietokoneet kuten VAX tai 68020 omasivat omat
+käyttöjärjestelmänsä, mutta mikään niistä ei ollut vapaa: sinun täytyi
+allekirjoittaa vaitiolosopimus, että sait edes suoritettavan kopion.</p>
+<p>
+Tämä tarkoitti sitä, että ensimmäinen lupaus tietokoneen käyttämisessä
oli
+olla auttamatta naapuria. Yhteistyössä toimiva yhteisö oli
+kielletty. Kaupallisten ei-vapaiden ohjelmistojen omistajien tekemä sääntö
+oli: âJos jaat naapurisi kanssa olet piraatti. Jos haluat muutoksia, niin
+rukoile meitä tekemään neâ.</p>
+<p>
+Ei-vapaiden ohjelmistojen sosiaalinen järjestelmä, järjestelmä joka sanoo,
+että sinä et saa jakaa tai muuttaa ohjelmistoja on epäsosiaalinen,
+epäeettinen ja täysin väärin voi tulla joillekin lukijoille
+yllätyksenä. Mutta mitä muuta me voisimme sanoa järjestelmästä joka
perustuu
+ihmisten erottamiseen ja käyttäjien pitämiseen avuttomina? Lukijat joista
+tämä idea on yllättävä ovat voineet pitää ei-vapaiden ohjelmistojen
+sosiaalista järjestelmää itsestäänselvyytenä tai tuomittuna heille
ei-vapaan
+ohjelmistobisneksen termein. Ohjelmistojen julkaisijat ovat työskennelleet
+pitkään ja kovasti vakuuttaakseen ihmiset siitä että on vain yksi
näkökulma
+asiaan.</p>
+<p>
+Kun ohjelmistojen julkaisijat puhuvat heidän âoikeuksiensaâ pakottamisesta
+tai <a href="/philosophy/words-to-avoid.html#Piracy">piratismin</a>
+lopettamisesta, se mitä he <em>sanovat</em> on toissijaista. Näiden
+väitteiden oikea sanoma on oletuksissa sanojen takana; ihmisten tulisi
+hyväksyä ne kritiikittömästi. Joten tutkitaan niitä.</p>
+<p>
+Yksi oletus on se, että ohjelmistoyhtiöt omaavat kyseenalaistamattoman
+oikeuden ohjelmiin ja täten kaikkiin ohjelmistojen käyttäjiin. (Jos tämä
+olisi luonnollinen oikeus niin vaikka se kuinka vahingoittaisi ihmisiä emme
+voisi protestoida sitä vastaan.) Mielenkiintoista on se, että USA:n
+perustuslaki ja laillinen traditio hylkäävät tämän näkymän; copyright
ei ole
+luonnollinen oikeus vaan keinotekoinen hallituksen pakottama monopoli joka
+rajoittaa käyttäjän luonnollista oikeutta kopioida.</p>
+<p>
+Toinen oletus on se, että tärkeintä ohjelmistoissa on se että mitä sillä
voi
+tehdä, että meidän tietokoneiden käyttäjien ei tulisi välittää siitä
+minkälainen yhteisö meillä saa olla.</p>
+<p>
+Kolmas oletus on se, että meillä ei olisi käyttökelpoisia ohjelmia (tai ei
+olisi jotain tiettyä ohjelmaa tekemään joku erityinen asia) jos me emme
+antaisi yhtiölle valtaa kaikkiin ohjelman käyttäjiin. Tämä oletus on
+saattanut olla vakuuttava ennen kuin vapaiden ohjelmistojen liike osoitti,
+että me voimme tehdä paljon käyttökelpoisia ohjelmia kahlitsematta
niitä.</p>
+<p>
+Jos me epäämme nämä oletukset ja tuomitsemme nämä asiat perustuen
+tavalliseen järkevään moraaliin, laittaen käyttäjät ensimmäiseksi
päädymme
+hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Tietokoneiden käyttäjien tulisi olla
+vapaita muokkaamaan ohjelmia tarpeisiinsa ja olla vapaita jakamaan
+ohjelmistoja, koska toisten ihmisten auttaminen on yhteiskunnan perusasia.</p>
+<p>
+Tässä ei ole tilaa laajaan selitykseen tämän päätelmän takana, joten
+viittaan lukijaa <a href="/philosophy/why-free.html">
+http://www.gnu.org/philosophy/why-free.html</a> ja <a
+href="/philosophy/free-software-even-more-important.html">
+http://www.gnu.org/philosophy/free-software-even-more-important.html</a>.
+</p>
+
+<h3>Perustava moraalinen valinta</h3>
+<p>
+Yhteisöni kadotessa jatkaminen kuten ennen oli mahdotonta. Sen sijaan
+kohtasin perustavaa laatua olevan moraalisen valinnan.</p>
+<p>
+Helppo valinta olisi liittyä ei-vapaiden ohjelmistojen maailmaan
+allekirjoittaen vaitiolosopimuksia ja luvaten olla auttamatta
+hakkerikaveriani. Todennäköisesti minä olisin myös kehittämässä
ohjelmistoja
+jotka julkaistaan vaitiolovelvollisuuden alla, näin lisäten muiden ihmisten
+painetta heidän kavereidensa pettämiseen.</p>
+<p>
+Olisin voinut tehdä rahaa näin ja ehkä huvittaa itseäni kirjoittamassa
+koodia. Mutta tiesin, että urani lopulla katsoisin taakseni ja näkisin ne
+vuodet rakentaessani muureja ihmisten erottamiseksi ja käyttäen koko
elämäni
+tehdäkseni maailmasta huonomman paikan.</p>
+<p>
Olin jo kokenut vaitiolosopimuksen vastaanottajana olemisen kun joku
-kieltäytyi antamasta minulle ja MIT:n keinoälylaboratoriolle lähdekoodia
tulostimemme
-ohjausohjelmaan. (Eräiden ominaisuuksien puute tässä ohjelmassa teki tulostimen
- käyttämisen erittäin turhauttavaksi.) Joten en voinut sanoa itselleni, että
-vaitiolosopimukset olivat viattomia. Olin erittäin vihainen
-kun hän kieltäytyi jakamasta meidän kanssamme; en voinut kääntyä ja tehdä
saman muille.
-<P>
-Toinen vaihtoehto, selvä mutta epämiellyttävä oli jättää tietokoneet.
-Näin minun taitojani ei käytettäisi väärin mutta ne olisivat kuitenkin
hukattu.
-En voinut olla syyllinen käyttäjien erottamiseen ja rajoittamiseen mutta se
-tapahtuisi kuitenkin.
-<P>
-Joten punnitsin eri vaihtoehtoja joilla ohjelmoija saattaisi tehdä jotain
hyvää.
-Kysyin itseltäni: "Olisiko ohjelma tai ohjelmia joita voisin kirjoittaa
-tehdäkseni yhteisön mahdolliseksi taas kerran?"
-<P>
-Vastaus oli selvä: se mitä tarvittiin ensimmäiseksi oli käyttöjärjestelmä.
-Se on kriittinen ohjelmisto tietokoneen käyttämisessä.
-Käyttöjärjestelmän avulla voi tehdä monia asioita mutta ilman sellaista
-ei voi käyttää tietokonetta ollenkaan. Vapaan käyttöjärjestelmän avulla
-me mahdollistaisimme taas hakkereiden yhteisön joka tekee yhteistyötä
-ja kutsua kenet tahansa mukaan. Ja kuka tahansa pystyisi käyttämään
tietokonetta
-toimimatta ystäviään vastaan.
-<P>
-Käyttöjärjestelmän kehittäjänä minulla oli tarpeelliset kyvyt tähän työhön.
-Joten vaikka en voinut olla varma menestyksestä ymmärsin, että minut
-oli valittu tekemään työ. Päätin tehdä järjestelmästä yhteensopivan
-Unix:n kanssa joten se olisi ajettavissa useilla eri
laitteistoarkkitehtuureilla
-ja näin Unix:n käyttäjät pystyisivät helposti vaihtamaan siihen. Nimi GNU
-valittiin seuraten hakkeritraditiota itsensä sisältävänä akronyyminä
-lauseesta "GNU`s Not Unix."
-<P>
-Käyttöjärjestelmä ei tarkoita vain ydintä joka on tuskin tarpeeksi muiden
-ohjelmien ajamiseen. 1970-luvulla jokainen mainitsemisen
-arvoinen käyttöjärjestelmä sisälsi komentotulkkeja, assemblereita, kääntäjiä,
-tulkkeja, debuggereita, tekstieditoreita, postitusohjelmia ja paljon muutakin.
-ITS:ssä, Multics:ssa, VMS:ssä ja Unix:ssa olivat ne. GNU-käyttöjärjestelmä
-sisältäisi myös ne.
-<P>
-Myöhemmin kuulin nämä sanat Hillel:n sanomana (1):
-<P>
-<BLOCKQUOTE>
-Jos minä en ole itselleni, kuka on minulle?
-Jos olen vain itselleni, mikä minä olen?
-Jos ei nyt, koska?
-</BLOCKQUOTE>
-<P>
-Päätös GNU-projektin aloittamisesta perustui samanlaiseen henkeen.
-<P>
-(1) Ateistina en seuraa mitään uskonnollisia johtajia mutta joskus
-ihailen jotain mitä joku heistä on sanonut.
-<P>
-<H3>Vapaus</H3>
-<P>
-Termi vapaa ohjelmisto ymmärretään joskus väärin. Sillä ei ole mitään
-tekemistä hinnan kanssa. On vain kyse vapaudesta. Siksi tässä on
-määritelmä termistä vapaa ohjelmisto: ohjelmisto
-on vapaa sinulle, käyttäjälle jos:
-<P>
-<UL>
- <LI>Sinulla on vapaus ajaa ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen.
- <LI>Sinulla on vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi. (Tämän vapauden
-toteuttaminen käytännössä vaatii että sinulla on pääsy lähdekoodiin,
-koska muutosten tekeminen ohjelmaan ilman lähdekoodia on erittäin vaikeaa.)
-
- <LI>Sinulla on vapaus levittää kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan.
-
- <LI>Sinulla on vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten
-, että yhteisö voi hyötyä tekemistäsi muutoksista.
-</UL>
-<P>
-Koska termi vapaa viittaa vapauteen eikä hintaan, ei ole ristiriitaa
-vapaiden ohjelmistojen myynnissä. Itse asiassa vapaus myydä
-kopioita on tärkeä: kokoelmat vapaita ohjelmistoja joita myydään
-CD-ROM-levyillä ovat tärkeitä yhteisölle ja niiden myyminen on tärkeä
-tapa hankkia rahoitusta vapaiden ohjelmistojen kehittämiseen.
-Täten ohjelma jota ihmiset eivät ole vapaita laittamaan joihinkin
-näistä kokoelmista ei ole vapaa ohjelma.
-<P>
-Johtuen sanan "free" (ilmainen,vapaa) moniselitteisyydestä ihmiset ovat kauan
etsineet
-vaihtoehtoja mutta kukaan ei ole löytänyt sopivaa. Englannissa
-on enemmän sanoja ja nyansseja kuin missään muussa mutta siitä puuttuu
-helppo ja yksiselitteinen sana joka tarkoittaa vapaa kuten vapaus.
-<P>
-<H3>GNU-ohjelmistot ja GNU-järjestelmä</H3>
-<P>
-Kokonaisen järjestelmän kehittäminen on suuri projekti.
-Tehdäkseni sen mahdolliseksi päätin sovittaa ja käyttää siihen
-jo olemassa olevia vapaita ohjelmistoja aina kun oli mahdollista.
-Esimerkiksi päätin heti alussa käyttää TeX:iä tekstinmuotoilijana
-ja muutama vuosi sen jälkeen päätin käyttää X-ikkunointijärjestelmää
-oman ikkunointijärjestelmän GNU:lle kirjoittamisen sijasta.
-<P>
-Tämän päätöksen takia GNU-järjestelmä ei ole sama kuin kokoelma
-GNU-ohjelmistoja. GNU-järjestelmä sisältää ohjelmia jotka eivät ole
-GNU-ohjelmia, ohjelmia jotka muut ihmiset ja projektit ovat kehittäneet
-omiin käyttötarkoituksiinsa mutta joita me voimme käyttää koska
-ne ovat vapaita ohjelmistoja.
-<P>
-<H3>Projektin aloittaminen</H3>
-<P>
-Tammikuussa 1984 lopetin työni MIT:ssä ja aloin kirjoittamaan
-GNU-ohjelmia. MIT:n jättäminen oli tarpeellista koska näin se
-ei voinut vaikuttaa GNU:n levittämiseen vapaana ohjelmistona.
-Jos olisin pysynyt MIT:n henkilökunnassa, MIT olisi voinut väittää
-työtäni omakseen ja määrätä omat levityssäännöt tai jopa
-muuttaa työn ei-vapaaksi ohjelmistoksi.
-<P>
-Kuitenkin professori Winston, silloinen MIT:n keinoälylaboratorion
-johtaja kutsui minut sydämellisesti jatkamaan laboratorion laitteiston
-käyttämistä.
-<P>
-<H3>Ensiaskeleet</H3>
-<P>
-Pian GNU-projektin aloittamisen jälkeen, kuulin ohjelmasa nimeltään
-"Free University Compiler Kit" joka tunnettiin myös nimellä VUCK.
-(Tanskan kielen sana vapaa on kirjoitettu V:llä)
-Tämä kääntäjä oli suunniteltu hallitsemaan useita kieliä
-kuten C ja Pascal ja se pystyi tuottamaan koodia useille kohdekoneille.
-Kirjoitin ohjelman tekijälle kysyen että voisiko GNU käyttää sitä.
-<P>
-Hän vastasi naurettavasti kertoen, että yliopisto oli vapaa mutta kääntäjä ei.
-Täten päätin että ensimmäinen ohjelmani GNU-projektille olisi kääntäjä
-joka tukisi useita laitteistoalustoja ja ohjelmointikieliä.
-
-<P>
-Toivoen että välttäisin koko kääntäjän kirjoittamisen itse, hankin
-lähdekoodin Pastel-kääntäjään joka tuki useita laitteistoalustoja
-ja se oli kehitetty Lawrence Livermore Lab:ssa. Se oli kirjoitettu
-järjestelmäohjelmointiin suunnitellulla laajennetulla Pascal-
-versiolla jota se myös tuki. Lisäsin C-liittymän siihen
-ja aloin sovittamaan sitä Motorola 68000-tietokoneelle. Mutta minun
-täytyi luovuttaa kun huomasin, että kääntäjä vaati useita megatavuja
-tilaa pinosta ja saatavilla oleva 68000 Unix-järjestelmä sallisi vain
-64 kilotavua.
-<P>
-Sitten ymmärsin että Pastel-kääntäjä toimi jäsentämällä koko sille
-syötetyn tiedoston syntaksipuuksi kääntäen koko syntaksipuun ketjuksi
-käskyjä, ja vasta sitten tehden lopputuloksen vapauttamatta missään
-vaiheessa tallennustilaa. Tässä vaiheessa päättelin, että minun täytyisi
-kirjoittaa uusi kääntäjä alusta alkaen. Tämä uusi kääntäjä tunnetaan nimellä
-GCC; mitään Pastel-kääntäjän koodia ei ole käytetty siinä mutta onnistuin
-sovittamaan ja käyttämään siinä C-liittymää jonka olin kirjoittanut.
-Mutta se oli pari vuotta myöhemmin; ensin työskentelin GNU Emacsin parissa.
-<P>
-<H3>GNU Emacs</H3>
-<P>
-Aloin työskentelemään GNU Emacsin parissa syyskuussa 1984, ja vuoden
-1985 alussa se alkoi olla käytettävä. Tämä mahdollisti minulle
-Unix-järjestelmien käytön tekstin editoinnissa koska minulla ei
-ollut mitään mielenkiintoa opetella vi- tai ed-editoreita olin
-tehnyt editointini muunlaisilla koneilla sitä ennen.
-<P>
-Tässä vaiheessa ihmiset alkoivat haluta käyttää GNU Emacs:ia josta aiheutui
-kysymys kuinka levittää sitä. Tietenkin laitoin sen anonyymiftp-palvelimelle
-tietokoneelle jota olin käyttänyt MIT:ssä. (Tämä tietokone, prep.ai.mit.edu,
-tuli näin ensisijaiseksi GNU:n ftp-levityspaikaksi; kun se poistui käytöstä
-pari vuotta myöhemmin, siirsimme nimen uudelle ftp-palvelimellemme.)
-Mutta sinä aikana monet kiinnostuneet ihmiset eivät olleet Internetissä
-eivätkä siten voineet saada kopiota ftp:llä. Joten kysymys oli; mitä sanoisin
heille?
-<P>
-Olisin voinut sanoa: "Etsi ystävä joka on verkossa ja voi tehdä kopion
sinulle."
-Tai olisin voinut tehdä kuten tein alkuperäisen PDP-10-emacs:n kanssa: kerro
heille:
-"Postita minulle nauha ja postimaksu niin saat Emacsin takaisin sillä."
-Mutta minulla ei ollut työtä, ja etsin tapoja ansaita rahaa vapailla
ohjelmistoilla.
-Joten minä ilmoitin, että postittaisin nauhan kenelle tahansa joka haluaisi
-sellaisen 150 dollarin maksusta. Näin tulin perustaneeksi vapaiden
ohjelmistojen
-levitysbisneksen edelläkävijänä yhtiöille jotka tänään levittävät
-kokonaisia Linux:iin perustuvia GNU-järjestelmiä.
-<P>
-<H3>Onko ohjelma vapaa kaikille sen käyttäjille?</H3>
-<P>
-Jos ohjelma on vapaa kun tekijä julkaisee sen ei välttämättä tarkoita
-sitä, että se tulee olemaan vapaa kaikille jotka saavat kopion siitä.
-Esimerkiksi, "public domain"-ohjelmisto (ohjelmisto jolla ei ole copyrightia)
-on vapaa mutta kuka tahansa voi tehdä muokatun, ei-vapaan version siitä.
-Samoin monet vapaat ohjelmat ovat copyrightin alla mutta levitettynä
-yksinkertaisilla, sallivilla lisensseillä jotka sallivat ei-vapaiden
versioiden tekemisen.
-<P>
-Paradigmaattinen esimerkki tästä ongelmasta on X-ikkunonitijärjestelmä.
-Kehitettynä MIT:ssä, ja levitettynä vapaana ohjelmana sallivalla lisenssillä
-se otettiin pian käyttöön useissa tietokonefirmoissa. He lisäsivät X:n
-heidän ei-vapaisiin Unix-järjestelmiinsä vain binäärimuodossa saman
vaitiolosopimuksen
-kanssa. Nämä kopiot X:stä eivät olleet yhtään sen vapaampia kuin Unix oli.
-<P>
-X-ikkunointijärjestemän kehittäjät eivät ajatelleet tätä ongelmana.
-He olettivat ja tarkoittivat näin käyvän. Heidän tavoitteensa ei ollut
-vapaus, vain "menestys" määritettynä "saada monta käyttäjää".
-He eivät välittäneet käyttäjien vapaudesta. Vain siitä, että heitä pitäisi
-olla paljon.
-<P>
-Tämä johti paradoksiin jossa kaksi eri tapaa laskea vapauden määrä
-antoivat eri vastaukset kysymykseen "Onko tämä ohjelma vapaa?".
-Jos päättäisit perustuen MIT:n version lisenssiin sanoisit, että X
-oli vapaa ohjelma. Mutta jos mittaisit keskimääräisen X:n käyttäjän vapautta
-sanoisit, että X ei ollut vapaa. Useimmat X:n käyttäjät ajoivat ei-vapaita
versioita jotka
-tulivat Unix-järjestelmien mukana eivätkä vapaata versiota.
-<P>
-<H3>Copyleft ja GNU GPL</H3>
-<P>
-GNU:n tavoite oli antaa käyttäjille vapaus eikä vain olla suosittu. Joten me
-tarvitsimme lisenssin joka estäisi GNU-ohjelmistoja kadottamasta vapauttaan.
-Tapa jota me käytämme tunnetaan nimellä "copyleft".(1)
-<P>
-Copyleft käyttää copyright-lakia mutta kääntää sen tarkoituksen päälaelleen:
ohjelmistojen yksityistämisen sijasta siitä tulee tapa ohjelmistojen pitämiseen
vapaina.
-<P>
-Copyleftin perusidea on se, että me annamme kaikille luvan ajaa ohjelmaa,
-kopioida ohjelmaa ja levittää muokattuja versioita ohjelmasta
-mutta ei lupaa lisätä omia rajoituksiaan. Näin tärkeät vapaudet jotka
-määrittävät termin vapaa ohjelmisto ovat taatut
-jokaiselle jolla kopio on; niistä tulee luovuttamattomia oikeuksia.
-<P>
-Jotta copyleft toimisi tulisi muokattujen versioiden myös olla vapaita.
-Tämä takaa sen, että työ joka perustuu meihin tulee saataville yhteisölle
-jos se on julkistettu. Kun ohjelmoijat jotka ohjelmoivat työkseen parantavat
-vapaaehtoisesti GNU-ohjelmia copyleft estää heidän työnantajiaan sanomasta:
-"Sinä et voi jakaa näitä muutoksia, koska me aiomme tehdä ei-vapaan version
-tuosta ohjelmasta."
-<P>
-Vaatimus siitä, että muutosten täytyy olla vapaita on olennainen jos me
haluamme
-taata vapauden joka käyttäjälle. Yhtiöt jotka yksityistivät
X-ikkunointijärjestelmän
-tekivät yleensä joitain muutoksia sovittaakseen sen heidän laitteistoilleen
-ja järjestelmilleen. Nämä muutokset olivat pieniä verrattuna X:ään
-mutta ne eivät olleet mitättömiä. Jos muutoksien tekeminen on veruke
-vapauden kieltämiseksi käyttäjiltä kenen tahansa olisi helppoa hyötyä
-tästä verukkeesta.
-<P>
-Tähän liittyvä asia koskee vapaan ohjelman yhdistämistä ei-vapaaseen
-koodiin. Sellainen yhdistelmä olisi lopulta ei-vapaa; ne vapaudet
-jotka puuttuvat ei-vapaasta osasta puuttuisivat myös koko yhdistelmästä.
-Tämänlaisten muutosten salliminen avaisi reiän joka olisi tarpeeksi
-suuri upottamaan laivan. Täten kriittinen vaatimus copylefille on
-tukkia tämä reikä: kaikki mitä lisätään tai yhdistetään copyleft-ohjelmaan
-aiheuttaa sen, että tämä suurempi kokonaisuus on myös vapaa ja
copyleft-ohjelma.
-
-<P>
-Erityinen toteutus copyleftistä, se jota me käytämme suurimmalle
-osalle GNU-ohjelmia on GNU General Public License (GNU Yleinen Julkinen
Lisenssi)
-tai GNU GPL lyhyesti. Meillä on myös muunlaisia copylefteja joita käytetään
-erityisissä tilanteissa. GNU-manuaalit ovat myös copyleftin alla mutta
-käyttävät paljon yksinkertaisempaa copyleftiä, koska GNU GPL:n monimutkaisuus
-ei ole tarpeellista manuaaleille.
-<P>
+kieltäytyi antamasta minulle ja MIT:n keinoälylaboratoriolle lähdekoodia
+tulostimemme ohjausohjelmaan. (Eräiden ominaisuuksien puute tässä ohjelmassa
+teki tulostimen käyttämisen erittäin turhauttavaksi.) Joten en voinut sanoa
+itselleni, että vaitiolosopimukset olivat viattomia. Olin erittäin vihainen
+kun hän kieltäytyi jakamasta meidän kanssamme; en voinut kääntyä ja
tehdä
+saman muille.</p>
+<p>
+Toinen vaihtoehto, selvä mutta epämiellyttävä oli jättää tietokoneet.
Näin
+minun taitojani ei käytettäisi väärin mutta ne olisivat kuitenkin
+hukattu. En voinut olla syyllinen käyttäjien erottamiseen ja rajoittamiseen
+mutta se tapahtuisi kuitenkin.</p>
+<p>
+Joten punnitsin eri vaihtoehtoja joilla ohjelmoija saattaisi tehdä jotain
+hyvää. Kysyin itseltäni: âOlisiko ohjelma tai ohjelmia joita voisin
+kirjoittaa tehdäkseni yhteisön mahdolliseksi taas kerran?â</p>
+<p>
+Vastaus oli selvä: se mitä tarvittiin ensimmäiseksi oli
+käyttöjärjestelmä. Se on kriittinen ohjelmisto tietokoneen
+käyttämisessä. Käyttöjärjestelmän avulla voi tehdä monia asioita mutta
ilman
+sellaista ei voi käyttää tietokonetta ollenkaan. Vapaan
käyttöjärjestelmän
+avulla me mahdollistaisimme taas hakkereiden yhteisön joka tekee yhteistyötä
+ja kutsua kenet tahansa mukaan. Ja kuka tahansa pystyisi käyttämään
+tietokonetta toimimatta ystäviään vastaan.</p>
+<p>
+Käyttöjärjestelmän kehittäjänä minulla oli tarpeelliset kyvyt tähän
+työhön. Joten vaikka en voinut olla varma menestyksestä ymmärsin, että
minut
+oli valittu tekemään työ. Päätin tehdä järjestelmästä yhteensopivan
Unix:n
+kanssa joten se olisi ajettavissa useilla eri laitteistoarkkitehtuureilla ja
+näin Unix:n käyttäjät pystyisivät helposti vaihtamaan siihen. Nimi GNU
+valittiin seuraten hakkeritraditiota itsensä sisältävänä akronyyminä
+lauseesta âGNU`s Not Unix.â</p>
+<p>
+Käyttöjärjestelmä ei tarkoita vain ydintä joka on tuskin tarpeeksi muiden
+ohjelmien ajamiseen. 1970-luvulla jokainen mainitsemisen arvoinen
+käyttöjärjestelmä sisälsi komentotulkkeja, assemblereita, kääntäjiä,
+tulkkeja, debuggereita, tekstieditoreita, postitusohjelmia ja paljon
+muutakin. ITS:ssä, Multics:ssa, VMS:ssä ja Unix:ssa olivat
+ne. GNU-käyttöjärjestelmä sisältäisi myös ne.</p>
+<p>
+Myöhemmin kuulin nämä sanat Hillel:n sanomana (1):</p>
+
+<blockquote><p>
+ Jos minä en ole itselleni, kuka on minulle?<br />
+ Jos olen vain itselleni, mikä minä olen?<br />
+ Jos ei nyt, koska?
+</p></blockquote>
+<p>
+Päätös GNU-projektin aloittamisesta perustui samanlaiseen henkeen.</p>
+<p>
+(1) Ateistina en seuraa mitään uskonnollisia johtajia mutta joskus ihailen
+jotain mitä joku heistä on sanonut.</p>
+
+<h3>Vapaus</h3>
+<p>
+Termi vapaa ohjelmisto ymmärretään joskus väärin. Sillä ei ole mitään
+tekemistä hinnan kanssa. On vain kyse vapaudesta. Siksi tässä on
määritelmä
+termistä vapaa ohjelmisto.</p>
+
+<p>Ohjelmisto on vapaa sinulle, käyttäjälle jos:</p>
+
+<ul>
+ <li>Sinulla on vapaus ajaa ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen.</li>
+
+ <li>Sinulla on vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi. (Tämän vapauden
+toteuttaminen käytännössä vaatii että sinulla on pääsy lähdekoodiin,
koska
+muutosten tekeminen ohjelmaan ilman lähdekoodia on erittäin vaikeaa.)</li>
+
+ <li>Sinulla on vapaus levittää kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua
vastaan.</li>
+
+ <li>Sinulla on vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten ,
että
+yhteisö voi hyötyä tekemistäsi muutoksista.</li>
+</ul>
+<p>
+Koska termi vapaa viittaa vapauteen eikä hintaan, ei ole ristiriitaa
+vapaiden ohjelmistojen myynnissä. Itse asiassa vapaus myydä kopioita on
+tärkeä: kokoelmat vapaita ohjelmistoja joita myydään CD-ROM-levyillä ovat
+tärkeitä yhteisölle ja niiden myyminen on tärkeä tapa hankkia rahoitusta
+vapaiden ohjelmistojen kehittämiseen. Täten ohjelma jota ihmiset eivät ole
+vapaita laittamaan joihinkin näistä kokoelmista ei ole vapaa ohjelma.</p>
+<p>
+Johtuen sanan âfreeâ (ilmainen,vapaa) moniselitteisyydestä ihmiset ovat
+kauan etsineet vaihtoehtoja mutta kukaan ei ole löytänyt
+sopivaa. Englannissa on enemmän sanoja ja nyansseja kuin missään muussa
+mutta siitä puuttuu helppo ja yksiselitteinen sana joka tarkoittaa vapaa
+kuten vapaus.</p>
+
+<h3>GNU-ohjelmistot ja GNU-järjestelmä</h3>
+<p>
+Kokonaisen järjestelmän kehittäminen on suuri projekti. Tehdäkseni sen
+mahdolliseksi päätin sovittaa ja käyttää siihen jo olemassa olevia vapaita
+ohjelmistoja aina kun oli mahdollista. Esimerkiksi päätin heti alussa
+käyttää TeX:iä tekstinmuotoilijana ja muutama vuosi sen jälkeen päätin
+käyttää X-ikkunointijärjestelmää oman ikkunointijärjestelmän GNU:lle
+kirjoittamisen sijasta.</p>
+<p>
+Tämän päätöksen takia GNU-järjestelmä ei ole sama kuin kokoelma
+GNU-ohjelmistoja. GNU-järjestelmä sisältää ohjelmia jotka eivät ole
+GNU-ohjelmia, ohjelmia jotka muut ihmiset ja projektit ovat kehittäneet
+omiin käyttötarkoituksiinsa mutta joita me voimme käyttää koska ne ovat
+vapaita ohjelmistoja.</p>
+
+<h3>Projektin aloittaminen</h3>
+<p>
+Tammikuussa 1984 lopetin työni MIT:ssä ja aloin kirjoittamaan
+GNU-ohjelmia. MIT:n jättäminen oli tarpeellista koska näin se ei voinut
+vaikuttaa GNU:n levittämiseen vapaana ohjelmistona. Jos olisin pysynyt MIT:n
+henkilökunnassa, MIT olisi voinut väittää työtäni omakseen ja
määrätä omat
+levityssäännöt tai jopa muuttaa työn ei-vapaaksi ohjelmistoksi.</p>
+<p>
+Kuitenkin professori Winston, silloinen MIT:n keinoälylaboratorion johtaja
+kutsui minut sydämellisesti jatkamaan laboratorion laitteiston
käyttämistä.</p>
+
+<h3>Ensiaskeleet</h3>
+<p>
+Pian GNU-projektin aloittamisen jälkeen, kuulin ohjelmasa nimeltään âFree
+University Compiler Kitâ joka tunnettiin myös nimellä VUCK. (Tanskan kielen
+sana vapaa on kirjoitettu <em>v</em>:llä) Tämä kääntäjä oli suunniteltu
+hallitsemaan useita kieliä kuten C ja Pascal ja se pystyi tuottamaan koodia
+useille kohdekoneille. Kirjoitin ohjelman tekijälle kysyen että voisiko GNU
+käyttää sitä.</p>
+<p>
+Hän vastasi naurettavasti kertoen, että yliopisto oli vapaa mutta
kääntäjä
+ei. Täten päätin että ensimmäinen ohjelmani GNU-projektille olisi
kääntäjä
+joka tukisi useita laitteistoalustoja ja ohjelmointikieliä.</p>
+<p>
+Toivoen että välttäisin koko kääntäjän kirjoittamisen itse, hankin
+lähdekoodin Pastel-kääntäjään joka tuki useita laitteistoalustoja ja se
oli
+kehitetty Lawrence Livermore Lab:ssa. Se oli kirjoitettu
+järjestelmäohjelmointiin suunnitellulla laajennetulla Pascal- versiolla jota
+se myös tuki. Lisäsin C-liittymän siihen ja aloin sovittamaan sitä Motorola
+68000-tietokoneelle. Mutta minun täytyi luovuttaa kun huomasin, että
+kääntäjä vaati useita megatavuja tilaa pinosta ja saatavilla oleva 68000
+Unix-järjestelmä sallisi vain 64 kilotavua.</p>
+<p>
+Sitten ymmärsin että Pastel-kääntäjä toimi jäsentämällä koko sille
syötetyn
+tiedoston syntaksipuuksi kääntäen koko syntaksipuun ketjuksi käskyjä, ja
+vasta sitten tehden lopputuloksen vapauttamatta missään vaiheessa
+tallennustilaa. Tässä vaiheessa päättelin, että minun täytyisi kirjoittaa
+uusi kääntäjä alusta alkaen. Tämä uusi kääntäjä tunnetaan nimellä
<abbr
+title="GNU Compiler Collection">GCC</abbr>; mitään Pastel-kääntäjän
koodia
+ei ole käytetty siinä mutta onnistuin sovittamaan ja käyttämään siinä
+C-liittymää jonka olin kirjoittanut. Mutta se oli pari vuotta myöhemmin;
+ensin työskentelin GNU Emacsin parissa.</p>
+
+<h3>GNU Emacs</h3>
+<p>
+Aloin työskentelemään GNU Emacsin parissa syyskuussa 1984, ja vuoden 1985
+alussa se alkoi olla käytettävä. Tämä mahdollisti minulle
Unix-järjestelmien
+käytön tekstin editoinnissa koska minulla ei ollut mitään mielenkiintoa
+opetella vi- tai ed-editoreita olin tehnyt editointini muunlaisilla koneilla
+sitä ennen.</p>
+<p>
+Tässä vaiheessa ihmiset alkoivat haluta käyttää GNU Emacs:ia josta
aiheutui
+kysymys kuinka levittää sitä. Tietenkin laitoin sen anonyymiftp-palvelimelle
+tietokoneelle jota olin käyttänyt MIT:ssä. (Tämä tietokone,
prep.ai.mit.edu,
+tuli näin ensisijaiseksi GNU:n ftp-levityspaikaksi; kun se poistui käytöstä
+pari vuotta myöhemmin, siirsimme nimen uudelle ftp-palvelimellemme.) Mutta
+sinä aikana monet kiinnostuneet ihmiset eivät olleet Internetissä eivätkä
+siten voineet saada kopiota ftp:llä. Joten kysymys oli; mitä sanoisin
+heille?</p>
+<p>
+Olisin voinut sanoa: âEtsi ystävä joka on verkossa ja voi tehdä kopion
+sinulle.â Tai olisin voinut tehdä kuten tein alkuperäisen PDP-10-emacs:n
+kanssa: kerro heille: âPostita minulle nauha ja postimaksu niin saat Emacsin
+takaisin sillä.â Mutta minulla ei ollut työtä, ja etsin tapoja ansaita
rahaa
+vapailla ohjelmistoilla. Joten minä ilmoitin, että postittaisin nauhan
+kenelle tahansa joka haluaisi sellaisen 150 dollarin maksusta. Näin tulin
+perustaneeksi vapaiden ohjelmistojen levitysbisneksen edelläkävijänä
+yhtiöille jotka tänään levittävät kokonaisia Linux:iin perustuvia
+GNU-järjestelmiä.</p>
+
+<h3>Onko ohjelma vapaa kaikille sen käyttäjille?</h3>
+<p>
+Jos ohjelma on vapaa kun tekijä julkaisee sen ei välttämättä tarkoita
sitä,
+että se tulee olemaan vapaa kaikille jotka saavat kopion siitä. Esimerkiksi,
+<a href="/philosophy/categories.html#PublicDomainSoftware">âpublic
+domainâ-ohjelmisto</a> (ohjelmisto jolla ei ole copyrightia) on vapaa mutta
+kuka tahansa voi tehdä muokatun, ei-vapaan version siitä. Samoin monet
+vapaat ohjelmat ovat copyrightin alla mutta levitettynä yksinkertaisilla,
+sallivilla lisensseillä jotka sallivat ei-vapaiden versioiden tekemisen.</p>
+<p>
+Paradigmaattinen esimerkki tästä ongelmasta on
+X-ikkunonitijärjestelmä. Kehitettynä MIT:ssä, ja levitettynä vapaana
+ohjelmana sallivalla lisenssillä se otettiin pian käyttöön useissa
+tietokonefirmoissa. He lisäsivät X:n heidän ei-vapaisiin
+Unix-järjestelmiinsä vain binäärimuodossa saman vaitiolosopimuksen
+kanssa. Nämä kopiot X:stä eivät olleet yhtään sen vapaampia kuin Unix
oli.</p>
+<p>
+X-ikkunointijärjestemän kehittäjät eivät ajatelleet tätä ongelmana. He
+olettivat ja tarkoittivat näin käyvän. Heidän tavoitteensa ei ollut vapaus,
+vain âmenestysâ määritettynä âsaada monta käyttäjääâ. He eivät
välittäneet
+käyttäjien vapaudesta. Vain siitä, että heitä pitäisi olla paljon.</p>
+<p>
+Tämä johti paradoksiin jossa kaksi eri tapaa laskea vapauden määrä
antoivat
+eri vastaukset kysymykseen âOnko tämä ohjelma vapaa?â. Jos päättäisit
+perustuen MIT:n version lisenssiin sanoisit, että X oli vapaa ohjelma. Mutta
+jos mittaisit keskimääräisen X:n käyttäjän vapautta sanoisit, että X ei
+ollut vapaa. Useimmat X:n käyttäjät ajoivat ei-vapaita versioita jotka
+tulivat Unix-järjestelmien mukana eivätkä vapaata versiota.</p>
+
+<h3>Copyleft ja GNU GPL</h3>
+<p>
+GNU:n tavoite oli antaa käyttäjille vapaus eikä vain olla suosittu. Joten me
+tarvitsimme lisenssin joka estäisi GNU-ohjelmistoja kadottamasta
+vapauttaan. Tapa jota me käytämme tunnetaan nimellä âcopyleftâ.(1)</p>
+<p>
+Copyleft käyttää copyright-lakia mutta kääntää sen tarkoituksen
päälaelleen:
+ohjelmistojen yksityistämisen sijasta siitä tulee tapa ohjelmistojen
+pitämiseen vapaina.</p>
+<p>
+Copyleftin perusidea on se, että me annamme kaikille luvan ajaa ohjelmaa,
+kopioida ohjelmaa ja levittää muokattuja versioita ohjelmasta mutta ei lupaa
+lisätä omia rajoituksiaan. Näin tärkeät vapaudet jotka määrittävät
termin
+vapaa ohjelmisto ovat taatut jokaiselle jolla kopio on; niistä tulee
+luovuttamattomia oikeuksia.</p>
+<p>
+Jotta copyleft toimisi tulisi muokattujen versioiden myös olla vapaita. Tämä
+takaa sen, että työ joka perustuu meihin tulee saataville yhteisölle jos se
+on julkistettu. Kun ohjelmoijat jotka ohjelmoivat työkseen parantavat
+vapaaehtoisesti GNU-ohjelmia copyleft estää heidän työnantajiaan sanomasta:
+âSinä et voi jakaa näitä muutoksia, koska me aiomme tehdä ei-vapaan
version
+tuosta ohjelmasta.â</p>
+<p>
+Vaatimus siitä, että muutosten täytyy olla vapaita on olennainen jos me
+haluamme taata vapauden joka käyttäjälle. Yhtiöt jotka yksityistivät
+X-ikkunointijärjestelmän tekivät yleensä joitain muutoksia sovittaakseen
sen
+heidän laitteistoilleen ja järjestelmilleen. Nämä muutokset olivat pieniä
+verrattuna X:ään mutta ne eivät olleet mitättömiä. Jos muutoksien
tekeminen
+on veruke vapauden kieltämiseksi käyttäjiltä kenen tahansa olisi helppoa
+hyötyä tästä verukkeesta.</p>
+<p>
+Tähän liittyvä asia koskee vapaan ohjelman yhdistämistä ei-vapaaseen
+koodiin. Sellainen yhdistelmä olisi lopulta ei-vapaa; ne vapaudet jotka
+puuttuvat ei-vapaasta osasta puuttuisivat myös koko
+yhdistelmästä. Tämänlaisten muutosten salliminen avaisi reiän joka olisi
+tarpeeksi suuri upottamaan laivan. Täten kriittinen vaatimus copylefille on
+tukkia tämä reikä: kaikki mitä lisätään tai yhdistetään
copyleft-ohjelmaan
+aiheuttaa sen, että tämä suurempi kokonaisuus on myös vapaa ja
+copyleft-ohjelma.</p>
+<p>
+Erityinen toteutus copyleftistä, se jota me käytämme suurimmalle osalle
+GNU-ohjelmia on GNU General Public License (GNU Yleinen Julkinen Lisenssi)
+tai GNU GPL lyhyesti. Meillä on myös muunlaisia copylefteja joita
käytetään
+erityisissä tilanteissa. GNU-manuaalit ovat myös copyleftin alla mutta
+käyttävät paljon yksinkertaisempaa copyleftiä, koska GNU GPL:n
+monimutkaisuus ei ole tarpeellista manuaaleille.</p>
+<p>
(1) Vuonna 1984 tai 1985, Don Hopkins (hyvin mielikuvituskykyinen kaveri)
-lähetti minulle kirjeen. Kirjeeseen oli kirjoitettu useita huvittavia
-sanontoja mukaanlukien tämä: "Copyleft--all rights reversed" ("Copyleft-
kaikki oikeudet käännetty").
-Käytin sanaa "copyleft" nimetäkseni levitysidean jota minä kehitin silloin.
-<P>
-<H3>Free Software Foundation</H3>
-<P>
-Kiinnostus Emacs:n käyttämisestä kasvoi, muut ihmiset tulivat mukaan
-GNU-projektiin ja me päätimme että oli aika etsiä rahoitusta taas kerran.
-Joten vuonna 1985 me loimme Free Software Foundationin, veroista vapaan
-hyväntekeväisyysjärjestön vapaiden ohjelmien kehitykselle.
-FSF otti myös hoitaakseen Emacs-nauhojen levitysbisneksen; myöhemmin
-se laajensi tätä lisäten muita vapaita ohjelmistoja (myös GNU ja ei-GNU)
-nauhalle ja myyden myös manuaaleja.
-<P>
-FSF hyväksyy lahjoituksia mutta suurin osa sen tuloista on aina tullut
-myynnistä, vapaiden ohjelmien kopioista ja muista niihin liittyvistä
-palveluista. Tänään se myy CD-ROM-levyjä joissa on lähdekoodia,
-CD-ROM levyjä joissa binäärejä, hienosti tulostettuja manuaaleja
-(kaikki nämä vapaudella levittää ja muutella), ja erityislevityspaketteja
-(joihin me käännämme koko kokoelman ohjelmia sinun valitsemallesi alustalle)
-.
-<P>
-Free Software Foundation:in alaiset ovat kirjoittaneet ja ylläpitäneet
+lähetti minulle kirjeen. Kirjeeseen oli kirjoitettu useita huvittavia
+sanontoja mukaanlukien tämä: âCopyleftâall rights reversedâ
(âCopyleft-
+kaikki oikeudet käännettyâ). Käytin sanaa âcopyleftâ nimetäkseni
+levitysidean jota minä kehitin silloin.</p>
+
+<h3>Free Software Foundation</h3>
+
+<p>Kiinnostus Emacs:n käyttämisestä kasvoi, muut ihmiset tulivat mukaan
+GNU-projektiin ja me päätimme että oli aika etsiä rahoitusta taas
+kerran. Joten vuonna 1985 me loimme <a href="http://www.fsf.org/";>Free
+Software Foundation</a>, veroista vapaan hyväntekeväisyysjärjestön vapaiden
+ohjelmien kehitykselle. <abbr title="Free Software Foundation">FSF</abbr>
+otti myös hoitaakseen Emacs-nauhojen levitysbisneksen; myöhemmin se laajensi
+tätä lisäten muita vapaita ohjelmistoja (myös GNU ja ei-GNU) nauhalle ja
+myyden myös manuaaleja.</p>
+
+<p>FSF hyväksyy lahjoituksia mutta suurin osa sen tuloista on aina tullut
+myynnistä, vapaiden ohjelmien kopioista ja muista niihin liittyvistä
+palveluista. Tänään se myy CD-ROM-levyjä joissa on lähdekoodia, CD-ROM
+levyjä joissa binäärejä, hienosti tulostettuja manuaaleja (kaikki nämä
+vapaudella levittää ja muutella), ja erityislevityspaketteja (joihin me
+käännämme koko kokoelman ohjelmia sinun valitsemallesi alustalle) .</p>
+
+<p>Free Software Foundation:in alaiset ovat kirjoittaneet ja ylläpitäneet
useita GNU-ohjelmistoja. Kaksi huomattavaa ovat C-kirjasto ja kuori (shell)
-GNU C-kirjasto on se jota jokainen GNU/Linux-järjestelmässä ajettava ohjelma
-käyttää kommunikointiin Linux:n kanssa. Sen on kehittänyt Free Software
Foundationin henkilöstön
-jäsen Roland McGrath. Kuori jota käytetään useimmissa GNU/Linux-järjestelmissä
on BASH
-, the Bourne Again Shell (1) jonka on kehittänyt FSF:n alainen Brian Fox.
-<P>
-Me rahoitimme näiden ohjelmien kehittämisen siksi, että GNU-projektissa
-ei ollut kyse vain työkaluista tai kehitysympäristöstä. Meidän tavoitteemme
-oli täydellinen käyttöjärjestelmä ja nämä ohjelmat olivat ne jotka
tarvittaisiin
-siihen tavoitteeseen pääsemiseksi.
-
-<P>
-(1) "Bourne again Shell" on vitsi nimestä "Bourne Shell", joka oli tavallinen
-Unix:n kuori.
-<P>
-<H3>Vapaiden ohjelmien tuki</H3>
-<P>
-Vapaiden ohjelmistojen filosofia hylkää tietyn laajalle levinneen bisnestavan,
-mutta se ei ole bisnestä vastaan. Kun liikeala kunnioittaa käyttäjien vapautta,
-me toivotamme heille menestystä.
-<P>
-Emacs:n kopioiden myyminen osoittaa yhdenlaisen elinkeinon vapailla ohjelmilla.
-Kun FSF otti haltuunsa sen elinkeinon tarvitsin toisen tavan ansaita
-elantoni. Löysin sen palvelujen myynnistä liittyen ohjelmiin jotka olin
kehittänyt.
-Tämä sisälsi opettamisen aiheista kuten kuinka ohjelmoida GNU Emacs:ia ja
kuinka
-muokata GCC:tä ja ohjelmistonkehitystä, suurilta osin GCC:n muokkaamista
-toimivaksi uusilla laitteistoalustoilla.
-<P>
-Tänään ueat eri yhtiöt harjoittavat jokaista näistä erilaisista elinkeinoista
liittyen vapaisiin
-ohjelmiin. Jotkut levittävät
-vapaita ohjelmistoja CD-ROM-levyillä; toiset myyvät tukea eri tasoilla
-aina käyttäjän kysymyksiin vastaamisesta bugien korjaamiseen ja
-uusien merkittävien ominaisuuksien lisäämiseen. On jopa
-näkyvissä uusia ohjelmistoyhtiöitä jotka perustavat liiketoimintansa
-uusien vapaiden ohjelmien kehittämiseen.
-
-<P>
-Ole varuillasi, sillä vaikka useat yhtiöt jotka yhdistävät itsensä termiin
-avoin lähdekoodi (open source) ne oikeastaan perustavat elinkeinonsa
-ei-vapaille ohjelmistoille jotka toimivat vapaiden ohjelmien kanssa.
-Nämä yhtiöt eivät kehitä vapaita ohjelmia vaan ovat yhtiöitä jotka koettelevat
-käyttäjien vapautta ohjelmistoillaan. He kutsuvat näitä ohjelmia
-"lisäarvoisiksi" joka heijastaa arvoja jotka he haluaisivat meidän hyväksyvän:
-mukavuus vapauden edelle. Jos me arvostamme vapautta enemmän meidän tulisi
kutsua
-näitä "vapaudesta vähennetyiksi" tuotteiksi.
-<P>
-<H3>Tekniset tavoitteet</H3>
-<P>
-GNU:n päätavoite oli se, että se olisi vapaa ohjelmisto. Vaikka jos
-GNU:lla ei olisi mitään teknistä etua verrattuna Unix:iin sillä olisi
-sosiaalinen etu, antaen käyttäjien tehdä yhteistyötä ja eettinen etu,
-käyttäjien vapauden kunnioittaminen.
-<P>
-Mutta oli luonnollista käyttää tunnettuja standardeja työssä.
-Kuten esimerkiksi dynaamisesti jaetut datarakenteet mielivaltaisten määrättyjen
-kokorajoitusten välttämiseksi ja kaikkien mahdollisten 8-bittisten koodien
-käsittely aina kun se oli järkevää.
-<P>
-Lisäksi hylkäsimme Unix:n keskittymisen pieneen muistin kokoon päättäen
-olla tukematta 16-bittisiä koneita (oli selvää että 32-bittiset koneet olisivat
-yleistyneet siihen mennessä kun GNU-järjestelmä valmistuisi)
-ja mitään pyrkimyksiä muistin käytön vähentämiseksi ei ollut ellei se
-ylittänyt yhtä megatavua. Ohjelmissa joissa suurten tiedostojen käsittely
-ei ollut kriittistä rohkaisimme ohjelmoijia lukemaan koko tiedoston muistiin
-ja vasta sitten tutkia sen sisältöä huolehtimatta I/O:sta.
-<P>
-Nämä päätökset sallivat useiden GNU-ohjelmien voittaa Unix-vastineensa
luotettavuudessa
-ja nopeudessa.
-
-<P>
-<H3>Lahjoitetut tietokoneet</H3>
-<P>
-Kun GNU-projektin maine kasvoi ihmiset alkoivat tarjota lahjoituksina
-tietokoneita jotka ajoivat Unixia projektille. Nämä olivat hyvin
käyttökelpoisia,
-koska helpoin tapa kehittää komponentteja GNU:lle oli tehdä se
Unix-järjestelmässä
-ja korvata tämän järjestelmän komponentit pala palalta.
-Mutta tämä aiheutti eettisen kysymyksen: oliko Unix:n kopion hallussapitäminen
oikein meille.
-<P>
-Unix oli (ja on) ei-vapaata ohjelmistoa ja GNU-projektin filosofia
-sanoi että meidän ei pitäisi käyttää ei-vapaita ohjelmia. Mutta vedoten samaan
päättelyyn
-joka johtaa siihen päätökseen että väkivaltaisuus itsepuollustuksessa on
sallittua päätin,
-että oli oikeutettua käyttää ei-vapaata ohjelmistoa kun se oli kriittistä
vapaan korvaavan
-komponentin kehittämiseen joka auttaisi muita olemaan käyttämättä ei-vapaata
komponenttia.
-<P>
-Mutta jos tämä oli perusteltu paha, se oli kuitenkin paha. Tänään
-meillä ei enää ole yhtäkään kopiota Unix:sta, koska olemme korvanneet ne
-vapailla käyttöjärjestelmillä. Jos emme voineet korvata tietokoneen
käyttöjärjestelmää
-vapaalla, me korvasimme koneen sen sijaan.
-<P>
-<H3>GNU:n tehtävälista</H3>
-<P>
-Kun GNU-projekti edistyi ja yhä enemmän järjestelmäkomponentteja
-löydettiin tai kehitettiin, niin lopulta tuli käyttökelpoiseksi tehdä
-lista jäljellä olevista aukoista. Me käytimme sitä uusien
-kehittäjien värväämiseen puuttuvien palojen kirjoittamiseksi.
-Tämä lista tuli tunnetuksi GNU:n tehtävälistana. Puuttuvien
-Unix-komponenttejen lisäksi me listasimme muitakin sekalaisia
-ohjelmisto- ja dokumentointiprojektien tuotoksia jotka me arvelimme
-täysin täydellisen järjestelmän tarvitsevan.
-<P>
-Tänään tuskin yhtäkään Unix-komponenttia on jäljellä GNU:n tehtävälistassa,
koska
-nämä työt on jo tehty lukuunottamatta muutamia epäolennaisia.
-Mutta lista on täynnä projekteja joita jotkut saattaisivat kutsua
"sovelluksiksi".
-Mutta ohjelma joka on käyttökelpoinen muille kuin pienelle osalle käyttäjistä
-olisi hyödyllistä lisätä käyttöjärjestelmään.
-<P>
-Jopa pelit ovat tehtävälistalla ja ovat olleet sillä alusta lähtien.
-Unix sisälsi pelejä joten luonnollisesti GNU:ssa täytyi olla
-niitä myös. Mutta yhteensopivuus ei ollut ei ollut tärkeää peleissä,
-joten emme nähneet tarpeelliseksi tehdä peleistämme samanlaisia kuin Unix:ssa.
Sen sijaan
-me listasimme laajan valikoiman erilaisia pelejä joista käyttäjät voisivat
-pitää.
-<P>
-<H3>GNU:n lisenssi kirjastoille, LGPL</H3>
-<P>
-GNU:n C-kirjasto käyttää erityistä copyleftiä nimeltään GNU
-Library General Public License (GNU Kirjasto Yleinen Julkinen Lisenssi)
-joka antaa luvan yhdistää ei-vapaita ohjelmistoja kirjastoon.
-Miksi tehdä tämä poikkeus?
-<P>
-Se ei ole periaatteellinen asia; ei ole olemassa periaatetta jonka mukaan
-ei-vapaat ohjelmistot ovat oikeutettuja sisältämään meidän koodiamme.
-(Miksi avustaa projektia joka kieltäytyy jakamisesta kanssamme?)
-LGPL:n käyttäminen C-kirjastolle tai mille tahansa kirjastolle on strateginen
kysymys.
-<P>
-C-kirjasto tekee yleisen tehtävän; jokainen ei-vapaa järjestelmä tai kääntäjä
-sisältää C-kirjaston. Täten, laittaen meidän C-kirjastomme saataville vain
-vapaille ohjelmille ei olisi antanut niille mitään etua, vaan
-se olisi vain vähentänyt kirjastomme käyttöä.
-<P>
-Yksi järjestelmä on poikkeus tälle: GNU-järjestelmän (ja tämä sisältää
-GNU/Linux:n), sisältämä GNU:n C-kirjasto on ainut C-kirjasto.
-Joten GNU:n C-kirjaston lisenssi päättää onko mahdollista kääntää
-ei-vapaa ohjelma GNU-järjestelmälle. Ei ole olemassa eettistä syytä
-sallia ei-vapaat ohjelmat GNU-järjestelmässä, mutta strategisesti
-näyttää siltä, että niiden hylkääminen lamauttaisi GNU-järjestelmän käyttöä
-enemmän kuin se kannustaisi kehittämään vapaita ohjelmia.
-<P>
-Tämän takia kirjasto-GPL:n käyttäminen on hyvä strategia C-kirjastolle.
-Muille kirjastoille strateginen päätös täytyy tehdä tilanteen mukaan.
-Kun kirjasto tekee erityisen tehtävän joka voi auttaa tietyn tyyppisiä
-ohjelmia, sen julkaiseminen GPL:n alla rajoittaen sen vain vapaisiin ohjelmiin
-on tapa auttaa muita vapaiden ohjelmien kehittäjiä, antaen heille edun
ei-vapaita
-ohjelmia vastaan.
-<P>
-Ajattele GNU Readline:a, kirjastoa joka kehitettiin komentorivieditoinnin
-tarjoamiseksi BASH:lle. Readline on julkaistu tavallisen GNU GPL:n alla
-eikä kirjasto-GPL:n. Tämä todennäköisesti vähentää Readline:n käyttöä,
-mutta se ei ole menetys. Ainakin yhdestä ohjelmasta on tullut vapaa
-siksi että se voisi käyttää GNU Readlinea, ja se on todellinen
-saavutus yhteisölle.
-<P>
-Ei-vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä on etuja jotka raha tarjoaa;
-vapaiden ohjelmistojen kehittäjien täytyy hyötyä siitä, että heillä on
-toisensa. Toivon, että jonain päivänä meillä on suuri valikoima
-GPL-lisensoituja kirjastoja joille ei ole ei-vapaata vastinetta,
-tarjoten näin käyttökelpoisia moduuleja, rakennuspalikkoja uusille
-vapaille ohjelmistoille antaen huomattavan edun tulevalle vapaiden
-ohjelmien kehittämiselle.
-
-<P>
-<H3>Kutinan raapimista?</H3>
-<P>
-Eric Raymond sanoo: "Jokainen hyvä ohjelmistoprojekti alkaa
-kehittäjän oman kutinan raapimisella." Ehkä näin käy joskus, mutta
-useat tärkeät osat GNU-ohjelmistosta kehitettiin täydellisen, vapaan
-käyttöjärjestelmän tekemisen mahdollistamiseksi. Ne tulevat visiosta ja
-suunnitelmasta eivätkä impulssista.
-<P>
-Esimerkiksi kehitimme GNU C-kirjaston koska Unix:n kaltainen
-järjestelmä tarvitsee C-kirjaston, Bourne-Again Shellin (bash) koska
-Unix:in kaltainen järjestelmä tarvitsee kuoren ja GNU tar:n koska
-Unix:n kaltainen järjestelmä tarvitsee tar-ohjelman. Sama pätee myös
-moniin omiin ohjelmiini; GNU C-kääntäjään, GNU Emacsiin, GDB:hen ja
-GNU Make:en.
-<p>
-Jotkut GNU-ohjelmat kehitettiin selvitäksemme tietyistä uhista
-vapaudellemme. Näin me kehitimme gzipin korvataksemme
-Compress-ohjelman jota yhteisö ei enää voinut käyttää LZW-patenttien
-takia. Me löysimme ihmisiä kehittämään LessTif:n, ja tämän jälkeen
-aloitimme GNOME:n ja Harmony:n, selvitäksemme tiettyjen ei-vapaiden
-kirjastojen aiheuttamista ongelmista (katso alas). Me kehitämme GNU
-Privacy Guardia korvatakseen suositun ei-vapaan
-salakirjoitusohjelmiston, koska käyttäjien ei pitäisi tehdä valintaa
-yksityisyyden ja vapauden välillä.
-<P>
-Tietenkin ihmiset jotka kirjoittavat näitä ohjelmia kiinnostuivat työn
-aikana ja monet lisäsivät niihin useita ominaisuuksia heidän omien
-tarpeittensa ja mielenkiinnon takia. Mutta ohjelma ei ole olemassa siksi.
-
-<P>
-<H3>Odottamattomia ohjelmienkehitysprojekteja</H3>
-<P>
-GNU-projektin alussa kuvittelin, että me kehittäisimme koko
-GNU-järjestelmän ja sitten julkaisisimme sen kokonaisena. Mutta niin
-ei kuitenkaan tapahtunut.
-
-<P>
-Koska jokainen GNU-järjestelmän komponentti toteutettin Unix:ssa
-jokaista näistä komponenteista pystyttiin ajamaan Unix:eissa kauan
-ennen kuin täydellinen GNU-järjestelmä oli olemassa. Joistain näistä
-ohjelmista tuli suosittuja ja käyttäjät alkoivat laajentaa niitä ja
-sovittamaan niitä useille epäyhteensopiville Unix-versioille ja joskus
muillekin.
-
-<P>
-Prosessi teki näistä ohjelmista paljon tehokkaampia, ja veti
-puoleensa rahoitusta ja avustuksia GNU-projektille. Mutta se
-luultavasti myös viivästytti minimaalisen toimivan järjestelmän
-valmistumista useita vuosia, kun GNU-kehittäjien aikaa kului näiden
-sovitusten ylläpitämiseen ja uusien ominaisuuksien lisäämiseen
-olemassaoleviin komponentteihin puuttuvien komponenttien
-kirjoittamisen sijasta.
+GNU C-kirjasto on se jota jokainen GNU/Linux-järjestelmässä ajettava ohjelma
+käyttää kommunikointiin Linux:n kanssa. Sen on kehittänyt Free Software
+Foundationin henkilöstön jäsen Roland McGrath. Kuori jota käytetään
+useimmissa GNU/Linux-järjestelmissä on <abbr title="Bourne Again
+Shell">BASH</abbr> , the Bourne Again Shell (1) jonka on kehittänyt FSF:n
+alainen Brian Fox.</p>
+
+<p>Me rahoitimme näiden ohjelmien kehittämisen siksi, että GNU-projektissa
ei
+ollut kyse vain työkaluista tai kehitysympäristöstä. Meidän tavoitteemme
oli
+täydellinen käyttöjärjestelmä ja nämä ohjelmat olivat ne jotka
tarvittaisiin
+siihen tavoitteeseen pääsemiseksi.</p>
+
+<p>(1) âBourne Again Shellâ on vitsi nimestä âBourne Shellâ, joka oli
+tavallinen Unix:n kuori.</p>
+
+<h3>Vapaiden ohjelmien tuki</h3>
+
+<p>Vapaiden ohjelmistojen filosofia hylkää tietyn laajalle levinneen
+bisnestavan, mutta se ei ole bisnestä vastaan. Kun liikeala kunnioittaa
+käyttäjien vapautta, me toivotamme heille menestystä.</p>
+
+<p>Emacs:n kopioiden myyminen osoittaa yhdenlaisen elinkeinon vapailla
+ohjelmilla. Kun FSF otti haltuunsa sen elinkeinon tarvitsin toisen tavan
+ansaita elantoni. Löysin sen palvelujen myynnistä liittyen ohjelmiin jotka
+olin kehittänyt. Tämä sisälsi opettamisen aiheista kuten kuinka ohjelmoida
+GNU Emacs:ia ja kuinka muokata GCC:tä ja ohjelmistonkehitystä, suurilta osin
+GCC:n muokkaamista toimivaksi uusilla laitteistoalustoilla.</p>
+
+<p>Tänään ueat eri yhtiöt harjoittavat jokaista näistä erilaisista
+elinkeinoista liittyen vapaisiin ohjelmiin. Jotkut levittävät vapaita
+ohjelmistoja CD-ROM-levyillä; toiset myyvät tukea eri tasoilla aina
+käyttäjän kysymyksiin vastaamisesta bugien korjaamiseen ja uusien
+merkittävien ominaisuuksien lisäämiseen. On jopa näkyvissä uusia
+ohjelmistoyhtiöitä jotka perustavat liiketoimintansa uusien vapaiden
+ohjelmien kehittämiseen.</p>
+
+<p>Ole varuillasi, sillä vaikka useat yhtiöt jotka yhdistävät itsensä
termiin
+avoin lähdekoodi (open source) ne oikeastaan perustavat elinkeinonsa
+ei-vapaille ohjelmistoille jotka toimivat vapaiden ohjelmien kanssa. Nämä
+yhtiöt eivät kehitä vapaita ohjelmia vaan ovat yhtiöitä jotka koettelevat
+käyttäjien vapautta ohjelmistoillaan. He kutsuvat näitä ohjelmia
+âlisäarvoisiksiâ joka heijastaa arvoja jotka he haluaisivat meidän
+hyväksyvän: mukavuus vapauden edelle. Jos me arvostamme vapautta enemmän
+meidän tulisi kutsua näitä âvapaudesta vähennetyiksiâ tuotteiksi.</p>
+
+<h3>Tekniset tavoitteet</h3>
+
+<p>GNU:n päätavoite oli se, että se olisi vapaa ohjelmisto. Vaikka jos
GNU:lla
+ei olisi mitään teknistä etua verrattuna Unix:iin sillä olisi sosiaalinen
+etu, antaen käyttäjien tehdä yhteistyötä ja eettinen etu, käyttäjien
+vapauden kunnioittaminen.</p>
+
+<p>Mutta oli luonnollista käyttää tunnettuja standardeja työssä. Kuten
+esimerkiksi dynaamisesti jaetut datarakenteet mielivaltaisten määrättyjen
+kokorajoitusten välttämiseksi ja kaikkien mahdollisten 8-bittisten koodien
+käsittely aina kun se oli järkevää.</p>
+
+<p>Lisäksi hylkäsimme Unix:n keskittymisen pieneen muistin kokoon
päättäen olla
+tukematta 16-bittisiä koneita (oli selvää että 32-bittiset koneet olisivat
+yleistyneet siihen mennessä kun GNU-järjestelmä valmistuisi) ja mitään
+pyrkimyksiä muistin käytön vähentämiseksi ei ollut ellei se ylittänyt
yhtä
+megatavua. Ohjelmissa joissa suurten tiedostojen käsittely ei ollut
+kriittistä rohkaisimme ohjelmoijia lukemaan koko tiedoston muistiin ja vasta
+sitten tutkia sen sisältöä huolehtimatta I/O:sta.</p>
+
+<p>Nämä päätökset sallivat useiden GNU-ohjelmien voittaa Unix-vastineensa
+luotettavuudessa ja nopeudessa.</p>
+
+<h3>Lahjoitetut tietokoneet</h3>
+
+<p>Kun GNU-projektin maine kasvoi ihmiset alkoivat tarjota lahjoituksina
+tietokoneita jotka ajoivat Unixia projektille. Nämä olivat hyvin
+käyttökelpoisia, koska helpoin tapa kehittää komponentteja GNU:lle oli
tehdä
+se Unix-järjestelmässä ja korvata tämän järjestelmän komponentit pala
+palalta. Mutta tämä aiheutti eettisen kysymyksen: oliko Unix:n kopion
+hallussapitäminen oikein meille.</p>
+
+<p>Unix oli (ja on) ei-vapaata ohjelmistoa ja GNU-projektin filosofia sanoi
+että meidän ei pitäisi käyttää ei-vapaita ohjelmia. Mutta vedoten samaan
+päättelyyn joka johtaa siihen päätökseen että väkivaltaisuus
+itsepuollustuksessa on sallittua päätin, että oli oikeutettua käyttää
+ei-vapaata ohjelmistoa kun se oli kriittistä vapaan korvaavan komponentin
+kehittämiseen joka auttaisi muita olemaan käyttämättä ei-vapaata
+komponenttia.</p>
+
+<p>Mutta jos tämä oli perusteltu paha, se oli kuitenkin paha. Tänään
meillä ei
+enää ole yhtäkään kopiota Unix:sta, koska olemme korvanneet ne vapailla
+käyttöjärjestelmillä. Jos emme voineet korvata tietokoneen
+käyttöjärjestelmää vapaalla, me korvasimme koneen sen sijaan.</p>
+
+<h3>GNU:n tehtävälista</h3>
+
+<p>Kun GNU-projekti edistyi ja yhä enemmän järjestelmäkomponentteja
löydettiin
+tai kehitettiin, niin lopulta tuli käyttökelpoiseksi tehdä lista jäljellä
+olevista aukoista. Me käytimme sitä uusien kehittäjien värväämiseen
+puuttuvien palojen kirjoittamiseksi. Tämä lista tuli tunnetuksi GNU:n
+tehtävälistana. Puuttuvien Unix-komponenttejen lisäksi me listasimme
+muitakin sekalaisia ohjelmisto- ja dokumentointiprojektien tuotoksia jotka
+me arvelimme täysin täydellisen järjestelmän tarvitsevan.</p>
+
+<p>Tänään tuskin yhtäkään Unix-komponenttia on jäljellä GNU:n
tehtävälistassa,
+koska nämä työt on jo tehty lukuunottamatta muutamia epäolennaisia. Mutta
+lista on täynnä projekteja joita jotkut saattaisivat kutsua
+âsovelluksiksiâ. Mutta ohjelma joka on käyttökelpoinen muille kuin
pienelle
+osalle käyttäjistä olisi hyödyllistä lisätä
käyttöjärjestelmään.</p>
+
+<p>Jopa pelit ovat tehtävälistalla ja ovat olleet sillä alusta lähtien.
Unix
+sisälsi pelejä joten luonnollisesti GNU:ssa täytyi olla niitä myös. Mutta
+yhteensopivuus ei ollut ei ollut tärkeää peleissä, joten emme nähneet
+tarpeelliseksi tehdä peleistämme samanlaisia kuin Unix:ssa. Sen sijaan me
+listasimme laajan valikoiman erilaisia pelejä joista käyttäjät voisivat
+pitää.</p>
+
+<h3>GNU:n lisenssi kirjastoille, LGPL</h3>
+
+<p>GNU:n C-kirjasto käyttää erityistä copyleftiä nimeltään GNU Library
General
+Public License (GNU Kirjasto Yleinen Julkinen Lisenssi) joka antaa luvan
+yhdistää ei-vapaita ohjelmistoja kirjastoon. Miksi tehdä tämä
poikkeus?</p>
+
+<p>Se ei ole periaatteellinen asia; ei ole olemassa periaatetta jonka mukaan
+ei-vapaat ohjelmistot ovat oikeutettuja sisältämään meidän koodiamme.
(Miksi
+avustaa projektia joka kieltäytyy jakamisesta kanssamme?) LGPL:n käyttäminen
+C-kirjastolle tai mille tahansa kirjastolle on strateginen kysymys.</p>
+
+<p>C-kirjasto tekee yleisen tehtävän; jokainen ei-vapaa järjestelmä tai
+kääntäjä sisältää C-kirjaston. Täten, laittaen meidän C-kirjastomme
+saataville vain vapaille ohjelmille ei olisi antanut niille mitään etua,
+vaan se olisi vain vähentänyt kirjastomme käyttöä.</p>
+
+<p>Yksi järjestelmä on poikkeus tälle: GNU-järjestelmän (ja tämä
sisältää
+GNU/Linux:n), sisältämä GNU:n C-kirjasto on ainut C-kirjasto. Joten GNU:n
+C-kirjaston lisenssi päättää onko mahdollista kääntää ei-vapaa ohjelma
+GNU-järjestelmälle. Ei ole olemassa eettistä syytä sallia ei-vapaat
ohjelmat
+GNU-järjestelmässä, mutta strategisesti näyttää siltä, että niiden
+hylkääminen lamauttaisi GNU-järjestelmän käyttöä enemmän kuin se
kannustaisi
+kehittämään vapaita ohjelmia. Tämän takia kirjasto-GPL:n käyttäminen on
hyvä
+strategia C-kirjastolle.</p>
+
+<p>Muille kirjastoille strateginen päätös täytyy tehdä tilanteen mukaan.
Kun
+kirjasto tekee erityisen tehtävän joka voi auttaa tietyn tyyppisiä ohjelmia,
+sen julkaiseminen GPL:n alla rajoittaen sen vain vapaisiin ohjelmiin on tapa
+auttaa muita vapaiden ohjelmien kehittäjiä, antaen heille edun ei-vapaita
+ohjelmia vastaan.</p>
+
+<p>Ajattele GNU Readline:a, kirjastoa joka kehitettiin komentorivieditoinnin
+tarjoamiseksi BASH:lle. Readline on julkaistu tavallisen GNU GPL:n alla eikä
+kirjasto-GPL:n. Tämä todennäköisesti vähentää Readline:n käyttöä,
mutta se
+ei ole menetys. Ainakin yhdestä ohjelmasta on tullut vapaa siksi että se
+voisi käyttää GNU Readlinea, ja se on todellinen saavutus yhteisölle.</p>
+
+<p>Ei-vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä on etuja jotka raha tarjoaa;
vapaiden
+ohjelmistojen kehittäjien täytyy hyötyä siitä, että heillä on
+toisensa. Toivon, että jonain päivänä meillä on suuri valikoima
+GPL-lisensoituja kirjastoja joille ei ole ei-vapaata vastinetta, tarjoten
+näin käyttökelpoisia moduuleja, rakennuspalikkoja uusille vapaille
+ohjelmistoille antaen huomattavan edun tulevalle vapaiden ohjelmien
+kehittämiselle.</p>
+
+<h3>Kutinan raapimista?</h3>
+<p>
+Eric Raymond sanoo: âJokainen hyvä ohjelmistoprojekti alkaa kehittäjän
oman
+kutinan raapimisella.â Ehkä näin käy joskus, mutta useat tärkeät osat
+GNU-ohjelmistosta kehitettiin täydellisen, vapaan käyttöjärjestelmän
+tekemisen mahdollistamiseksi. Ne tulevat visiosta ja suunnitelmasta eivätkä
+impulssista.</p>
+<p>
+Esimerkiksi kehitimme GNU C-kirjaston koska Unix:n kaltainen järjestelmä
+tarvitsee C-kirjaston, BASH:n koska Unix:in kaltainen järjestelmä tarvitsee
+kuoren ja GNU tar:n koska Unix:n kaltainen järjestelmä tarvitsee
+tar-ohjelman. Sama pätee myös moniin omiin ohjelmiini; GNU
C-kääntäjään, GNU
+Emacsiin, GDB:hen ja GNU Make:en.</p>
+<p>
+Jotkut GNU-ohjelmat kehitettiin selvitäksemme tietyistä uhista
+vapaudellemme. Näin me kehitimme gzipin korvataksemme Compress-ohjelman jota
+yhteisö ei enää voinut käyttää <abbr
+title="Lempel-Ziv-Welch">LZW</abbr>-patenttien takia. Me löysimme ihmisiä
+kehittämään LessTif:n, ja tämän jälkeen aloitimme <abbr title="GNU
Network
+Object Model Environment">GNOME</abbr>:n ja Harmony:n, selvitäksemme
+tiettyjen ei-vapaiden kirjastojen aiheuttamista ongelmista (katso alas). Me
+kehitämme GNU Privacy Guardia korvatakseen suositun ei-vapaan
+salakirjoitusohjelmiston, koska käyttäjien ei pitäisi tehdä valintaa
+yksityisyyden ja vapauden välillä.</p>
+<p>
+Tietenkin ihmiset jotka kirjoittavat näitä ohjelmia kiinnostuivat työn
+aikana ja monet lisäsivät niihin useita ominaisuuksia heidän omien
+tarpeittensa ja mielenkiinnon takia. Mutta ohjelma ei ole olemassa siksi.</p>
+
+<h3>Odottamattomia ohjelmienkehitysprojekteja</h3>
+<p>
+GNU-projektin alussa kuvittelin, että me kehittäisimme koko
GNU-järjestelmän
+ja sitten julkaisisimme sen kokonaisena. Mutta niin ei kuitenkaan
+tapahtunut.</p>
+<p>
+Koska jokainen GNU-järjestelmän komponentti toteutettin Unix:ssa jokaista
+näistä komponenteista pystyttiin ajamaan Unix:eissa kauan ennen kuin
+täydellinen GNU-järjestelmä oli olemassa. Joistain näistä ohjelmista tuli
+suosittuja ja käyttäjät alkoivat laajentaa niitä ja sovittamaan niitä
+useille epäyhteensopiville Unix-versioille ja joskus muillekin.</p>
+<p>
+Prosessi teki näistä ohjelmista paljon tehokkaampia, ja veti puoleensa
+rahoitusta ja avustuksia GNU-projektille. Mutta se luultavasti myös
+viivästytti minimaalisen toimivan järjestelmän valmistumista useita vuosia,
+kun GNU-kehittäjien aikaa kului näiden sovitusten ylläpitämiseen ja uusien
+ominaisuuksien lisäämiseen olemassaoleviin komponentteihin puuttuvien
+komponenttien kirjoittamisen sijasta.</p>
-<P>
-<H3>GNU Hurd</H3>
+<h3>GNU Hurd</h3>
<p>
-Vuonna 1990 GNU-järjestelmä oli lähes valmis; ainut suuri puuttuva
-komponentti ole ydin. Me olimme päättäneet toteuttaa ytimemme
+Vuonna 1990 GNU-järjestelmä oli lähes valmis; ainut suuri puuttuva
+komponentti ole ydin. Me olimme päättäneet toteuttaa ytimemme
palvelinprosesseina joita ajetaan Machilla. Mach on mikroydin joka on
-kehitetty Carnegie Mellon-yliopistossa ja täten Utahin yliopistossa;
-GNU HURD on kokoelma palvelimia ( tai ''lauma gnu:ita'') joita ajetaan
-Machilla ja jotka toteuttavat useita Unix:n ytimen
-tehtäviä. Kehitysprosessin alku viivästyi kun me odotimme Machin
-julkaisua vapaana ohjelmana kuten oli luvattu.
-
-<P>
-Yksi syy tähän malliin oli vaikeimmalta vaikuttavan työn välttämistä;
-ydinohjelman debuggaamista ilman lähdekooditason debuggeria. Tämä osa
-oli jo tehty Machissa ja me odotimme HURD-palvelinten debuggaamista
-käyttäjätason ohjelmina GDB:n avulla. Mutta sen mahdolliseksi
-tekeminen vei kauan aikaa ja useasäikeiset palvelimet jotka lähettävät
-viestejä toisilleen ovat paljastuneet erittäin vaikeiksi
-debugata. HURD:in työstäminen vakaaksi on venynyt useita vuosia.
-
-<P>
-<H3>Alix</H3>
-<P>
-GNU-ydintä ei alun perin tarkoitettu kutsuttavaksi HURD:ksi. Sen
-alkuperäinen nimi oli Alix, nimettynä sen aikaisen kultani mukaan. Hän,
-Unix-pääkäyttäjä oli osoittanut kuinka hänen nimensä sopisi yleiseen
-Unix-järjestelmäversioiden nimeämistapaan; hän kertoi ystävilleen
-vitsinä: "Jonkun pitäisi nimetä ydin minun mukaani." Minä en sanonut
-mitään mutta päätin yllättää hänet nimeämällä ytimen Alix:ksi.
-
-<P>
-Mutta tämä ei ollut lopullista. Michael Bushnell (nykyinen Thomas),
-ytimen pääkehittäjä piti nimestä HURD ja määritti Alixin uudelleen
-tarkoittamaan tiettyä osaa ytimestä, osaa joka sieppaisi
-järjestelmäkutsuja ja käsittelisi ne lähettämällä viestejä HURD-palvelimille.
-
-<P>
-Lopulta Alix ja minä jätimme toisemme ja hän muutti nimensä; ilman
-tämän tapahtuman vaikutusta HURD:n designia muutettiin siten, että
-C-kirjasto lähettäisi viestejä suoraan palvelimille ja tämä aiheutti
-Alix-komponentin katoamaan designista.
-
-<P>
-Mutta ennen näitä tapahtumia hänen ystävänsä löysi nimen Alix
-lähdekoodista ja mainitsi sen hänelle. Joten nimi teki työnsä.
-
-<P>
-<H3>Linux ja GNU/Linux</H3>
-<P>
-GNU Hurd ei ole valmis tuotantokäyttöön. Onneksi toinen ydin on
-saatavilla. Vuonna 1991 Linus Torvalds kehitti Unix-yhteensopivan
-ytimen ja kutsui sitä Linux:ksi. Vuoden 1992 paikkeilla Linux:n
-yhdistäminen ei vielä kovin täydelliseen GNU-järjestelmään tuotti
-täydellisen vapaan käyttöjärjestelmän. (Näiden yhdistäminen oli tietenkin
-merkittävä työ itsessään.) Linux:n ansiosta voimme ajaa versiota
-GNU-järjestelmästä tänään.
-
-<P>
-Me kutsumme tätä järjestelmää GNU/Linux:ksi ilmaistaksemme sen
-koostuvan GNU-järjestelmästä Linux sen ytimenä.
-<P>
-<H3>Tulevaisuuden haasteet</H3>
-<p>
-Olemme todistaneet kykymme kehittää laajan valikoiman vapaita
-ohjelmia. Tämä ei tarkoita sitä, että olemme voittamattomia ja
-pysäyttämättömiä. Useat haasteet tekevät vapaiden ohjelmien
-tulevaisuuden epävarmaksi: näiden kohtaaminen vaatii järkkymätöntä
-ponnistelua ja kestävyyttä, joskus useiden vuosien ajan. Ne tarvitsevat
-sellaista päättäväisyyttä mitä ihmiset ilmaisevat kun he arvostavat
-vapauttaan ja eivät anna kenenkään viedä sitä
-<p>
-Seuraavat neljä kohtaa kertovat näistä haasteista.
-<P>
-<H3>Salainen laitteisto</H3>
-<P>
-Laitteistovalmistajat ovat yhä enenevissä määrin alkaneet
-pitää tietoja laitteiston toiminnasta salaisina. Tämä tekee vapaiden
laiteajureiden
-kirjoittamisen Linux:lle ja XFree86:lle vaikeaksi ja täten aiheuttaa näille
-vaikeuksia tukea uutta laitteistoa. Meillä on täydelliset vapaat järjestelmät
-tänään mutta ei huomenna jos emme voi tukea huomisen tietokoneita.
-
-<P>
-On olemassa useita tapoja selvitä tästä ongelmasta. Ohjelmoijat voivat
-tutkia laitteistoa ymmärtääkseen kuinka tukea sitä. Loput meistä voivat
-valita laitteiston jota vapaat ohjelmistot tukevat; kun meitä tulee yhä lisää
-laitteistotietojen salaisuudesta tulee laitteistonvalmistajia itseään
vahingoittava
-politiikka.
-<P>
-Laitteiston tutkiminen on suuri työ. Tuleeko meillä olemaan ohjelmoijia
-jotka ovat tarpeeksi päättäväisiä hoitaakseen sen?
-Kyllä jos olemme saaneet aikaan vahvan tunteen, että vapaassa ohjelmistossa
-on kyse periaatteesta ja ei-vapaita ajureita ei suvaita. Ja kuluttavatko
-useat meistä vähän lisää rahaa tai jopa aikaa, että me voimme käyttää
-vapaita ajureita? Kyllä jos päättäväisyys vapaudesta on levinnyt laajalle.
-
-<P>
-<H3>Ei-vapaat kirjastot</H3>
-<p>
-Ei-vapaa kirjasto jota ajetaan vapaalla käyttöjärjestelmänä on ansa
-vapaiden ohjelmien kehittäjille. Kirjaston viehättävät ominaisuudet ovat
syötti;
-jos käytät kirjastoa joudut ansaan, koska ohjelmasi ei voi olla käyttökelpoinen
-osa vapaata käyttöjärjestelmää. (Oikeastaan me voisimme sisällyttää ohjelmasi
-mutta se ei <STRONG>toimisi</STRONG> ilman puuttuvaa kirjastoa). Vielä pahempaa
-on jos ohjelma joka käyttää ei-vapaata kirjastoa tulee suosituksi niin se voi
-houkuttaa muita ohjelmoijia ansaan.
-
-<P>
-Ensimmäinen esimerkki tästä ongelmasta oli Motif-kirjasto 80-luvulla.
-Vaikka ei ollut olemassa yhtäkään vapaata käyttöjärjestelmää oli selvää
-minkä ongelman Motif aiheuttaisi jälkeenpäin. GNU-projekti vastasi tähän
-kahdella tavalla: kysymällä itsenäisiltä vapailta ohjelmistoprojekteilta
-tukea vapaille X widgeteille Motifin lisäksi ja etsimällä ihmisiä
-kirjoittamaan Motifin korvaavan vapaan kirjaston. Kirjaston kirjoittaminen
-vei useita vuosia; Hungry Programmers:n kehittämä LessTif tuli tarpeeksi
-tehokkaaksi tukeakseen useimpia Motif-sovelluksia vasta vuonna 1997.
-
-<P>
-Vuosien 1996 ja 1998 välillä toinen ei-vapaa, graafiselle
-käyttöliittymälle tarkoitettu työkalupakkikirjasto
-nimeltään Qt tuli käytetyksi huomattavassa osassa vapaita ohjelmistoja,
-KDE-työpöytäympäristössä.
-
-<P>
-Vapaat GNU/Linux-järjestelmät eivät voineet käyttää KDE:tä koska
-me emme voineet käyttää kirjastoa. Kuitenkin jotkut kaupalliset
-GNU/Linux-järjestelmien levittäjät jotka eivät olleet tiukkoja
-pysymään vapaissa ohjelmistoissa lisäsivät KDE:n järjestelmiinsä
-tuottaen järjestelmän jossa oli enemmän toiminnallisuutta mutta vähemmän
-vapautta. KDE-ryhmä rohkaisi aktiivisesti ohjelmoijia käyttämään Qt:tä
-ja miljoonille uusille "Linuxkäyttäjille" ei koskaan kerrottu sitä että tässä
-olisi joku ongelma. Tilanne vaikutti katkeralta.
-
-<P>
-Vapaita ohjelmia kehittävä yhteisö vastasi ongelmaan kahdella eri
-tavalla, GNOME:lla ja Harmony:llä.
-
-<P>
-GNOME, GNU Network Object Model Environment on GNU:n työpöytäprojekti.
-Vuonna 1997 Miguel de Icaza:n aloittamana ja Red Hat Software:n tuella
-kehitettämänä GNOME julkaistiin samanlaisten työpöytäominaisuuksien
-tarjoamiseksi mutta käyttäen vain vapaita ohjelmia. Sillä on myös teknisiä
-etuja tukien useita kieliä eikä vain C++:aa. Sen päätavoite oli vapaus:
-se, että ei tarvitsisi käyttää ei-vapaita ohjelmistoja.
+kehitetty Carnegie Mellon-yliopistossa ja täten Utahin yliopistossa; GNU
+Hurd on kokoelma palvelimia (tai âlauma GNU:itaâ) joita ajetaan Machilla ja
+jotka toteuttavat useita Unix:n ytimen tehtäviä. Kehitysprosessin alku
+viivästyi kun me odotimme Machin julkaisua vapaana ohjelmana kuten oli
+luvattu.</p>
+<p>
+Yksi syy tähän malliin oli vaikeimmalta vaikuttavan työn välttämistä;
+ydinohjelman debuggaamista ilman lähdekooditason debuggeria. Tämä osa oli jo
+tehty Machissa ja me odotimme Hurd-palvelinten debuggaamista käyttäjätason
+ohjelmina GDB:n avulla. Mutta sen mahdolliseksi tekeminen vei kauan aikaa ja
+useasäikeiset palvelimet jotka lähettävät viestejä toisilleen ovat
+paljastuneet erittäin vaikeiksi debugata. Hurd:in työstäminen vakaaksi on
+venynyt useita vuosia.</p>
-<P>
-Harmony on yhteensopiva korvaava kirjasto joka suunniteltiin
-KDE-ohjelmistojen ajamisen mahdollistamiseksi ilman Qt:ta.
+<h3>Alix</h3>
+<p>
+GNU-ydintä ei alun perin tarkoitettu kutsuttavaksi HURD:ksi. Sen
+alkuperäinen nimi oli Alix, nimettynä sen aikaisen kultani mukaan. Hän,
+Unix-pääkäyttäjä oli osoittanut kuinka hänen nimensä sopisi yleiseen
+Unix-järjestelmäversioiden nimeämistapaan; hän kertoi ystävilleen
vitsinä:
+âJonkun pitäisi nimetä ydin minun mukaani.â Minä en sanonut mitään
mutta
+päätin yllättää hänet nimeämällä ytimen Alix:ksi.</p>
+<p>
+Mutta tämä ei ollut lopullista. Michael (nykyinen Thomas) Bushnell, ytimen
+pääkehittäjä piti nimestä Hurd ja määritti Alixin uudelleen
tarkoittamaan
+tiettyä osaa ytimestä, osaa joka sieppaisi järjestelmäkutsuja ja
käsittelisi
+ne lähettämällä viestejä Hurd-palvelimille.</p>
+<p>
+Lopulta Alix ja minä jätimme toisemme ja hän muutti nimensä; ilman tämän
+tapahtuman vaikutusta Hurd:n designia muutettiin siten, että C-kirjasto
+lähettäisi viestejä suoraan palvelimille ja tämä aiheutti Alix-komponentin
+katoamaan designista.</p>
+<p>
+Mutta ennen näitä tapahtumia hänen ystävänsä löysi nimen Alix
lähdekoodista
+ja mainitsi sen hänelle. Joten nimi teki työnsä.</p>
+
+<h3>Linux ja GNU/Linux</h3>
+
+<p>
+GNU Hurd ei ole valmis tuotantokäyttöön. Onneksi toinen ydin on
+saatavilla. Vuonna 1991 Linus Torvalds kehitti Unix-yhteensopivan ytimen ja
+kutsui sitä Linux:ksi. Vuoden 1992 paikkeilla Linux:n yhdistäminen ei vielä
+kovin täydelliseen GNU-järjestelmään tuotti täydellisen vapaan
+käyttöjärjestelmän. (Näiden yhdistäminen oli tietenkin merkittävä työ
+itsessään.) Linux:n ansiosta voimme ajaa versiota GNU-järjestelmästä
tänään.</p>
+<p>
+Me kutsumme tätä järjestelmää <a
+href="/gnu/linux-and-gnu.html">GNU/Linux</a>:ksi ilmaistaksemme sen
+koostuvan GNU-järjestelmästä Linux sen ytimenä.</p>
-<P>
-Marraskuussa 1998 Qt:n kehittäjät ilmoittivat muutoksen lisenssissä
-joka tulisi tekemään Qt:stä vapaan ohjelman. Ei ole varmaa, mutta
-minun mielestäni tämä johtui osakseen yhteisön lujaan vastaukseen
-siitä ongelmasta jonka Qt aiheutti ollessaan ei-vapaa. (Uusi lisenssi on
-epäoikeudenmukainen ja hankala joten on yhä haluttavaa välttää Qt:n käyttöä).
-
-<P>
-Jälkihuomautus: [Syyskuussa 2000 Qt julkaistiin uudelleen GNU GPL-lisenssillä
-joka keskeisesti ratkaisi tämän ongelman].
+<h3>Tulevaisuuden haasteet</h3>
+<p>
+Olemme todistaneet kykymme kehittää laajan valikoiman vapaita ohjelmia.
Tämä
+ei tarkoita sitä, että olemme voittamattomia ja pysäyttämättömiä. Useat
+haasteet tekevät vapaiden ohjelmien tulevaisuuden epävarmaksi: näiden
+kohtaaminen vaatii järkkymätöntä ponnistelua ja kestävyyttä, joskus
useiden
+vuosien ajan. Ne tarvitsevat sellaista päättäväisyyttä mitä ihmiset
+ilmaisevat kun he arvostavat vapauttaan ja eivät anna kenenkään viedä
sitä.</p>
+<p>
+Seuraavat neljä kohtaa kertovat näistä haasteista.</p>
-<P>
+<h3>Salainen laitteisto</h3>
+<p>
+Laitteistovalmistajat ovat yhä enenevissä määrin alkaneet pitää tietoja
+laitteiston toiminnasta salaisina. Tämä tekee vapaiden laiteajureiden
+kirjoittamisen Linux:lle ja XFree86:lle vaikeaksi ja täten aiheuttaa näille
+vaikeuksia tukea uutta laitteistoa. Meillä on täydelliset vapaat
+järjestelmät tänään mutta ei huomenna jos emme voi tukea huomisen
+tietokoneita.</p>
+<p>
+On olemassa useita tapoja selvitä tästä ongelmasta. Ohjelmoijat voivat
+tutkia laitteistoa ymmärtääkseen kuinka tukea sitä. Loput meistä voivat
+valita laitteiston jota vapaat ohjelmistot tukevat; kun meitä tulee yhä
+lisää laitteistotietojen salaisuudesta tulee laitteistonvalmistajia itseään
+vahingoittava politiikka.</p>
+<p>
+Laitteiston tutkiminen on suuri työ. Tuleeko meillä olemaan ohjelmoijia
+jotka ovat tarpeeksi päättäväisiä hoitaakseen sen? Kyllä jos olemme
saaneet
+aikaan vahvan tunteen, että vapaassa ohjelmistossa on kyse periaatteesta ja
+ei-vapaita ajureita ei suvaita. Ja kuluttavatko useat meistä vähän lisää
+rahaa tai jopa aikaa, että me voimme käyttää vapaita ajureita? Kyllä jos
+päättäväisyys vapaudesta on levinnyt laajalle.</p>
+
+<h3>Ei-vapaat kirjastot</h3>
+<p>
+Ei-vapaa kirjasto jota ajetaan vapaalla käyttöjärjestelmänä on ansa
vapaiden
+ohjelmien kehittäjille. Kirjaston viehättävät ominaisuudet ovat syötti;
jos
+käytät kirjastoa joudut ansaan, koska ohjelmasi ei voi olla käyttökelpoinen
+osa vapaata käyttöjärjestelmää. (Oikeastaan me voisimme sisällyttää
+ohjelmasi mutta se ei <em>toimisi</em> ilman puuttuvaa kirjastoa). Vielä
+pahempaa on jos ohjelma joka käyttää ei-vapaata kirjastoa tulee suosituksi
+niin se voi houkuttaa muita ohjelmoijia ansaan.</p>
+<p>
+Ensimmäinen esimerkki tästä ongelmasta oli Motif-kirjasto 80-luvulla. Vaikka
+ei ollut olemassa yhtäkään vapaata käyttöjärjestelmää oli selvää
minkä
+ongelman Motif aiheuttaisi jälkeenpäin. GNU-projekti vastasi tähän kahdella
+tavalla: kysymällä itsenäisiltä vapailta ohjelmistoprojekteilta tukea
+vapaille X widgeteille Motifin lisäksi ja etsimällä ihmisiä kirjoittamaan
+Motifin korvaavan vapaan kirjaston. Kirjaston kirjoittaminen vei useita
+vuosia; Hungry Programmers:n kehittämä LessTif tuli tarpeeksi tehokkaaksi
+tukeakseen useimpia Motif-sovelluksia vasta vuonna 1997.</p>
+<p>
+Vuosien 1996 ja 1998 välillä toinen ei-vapaa, graafiselle
käyttöliittymälle
+tarkoitettu työkalupakkikirjasto nimeltään Qt tuli käytetyksi huomattavassa
+osassa vapaita ohjelmistoja, <abbr title="K Desktop
+Environment">KDE</abbr>-työpöytäympäristössä.</p>
+<p>
+Vapaat GNU/Linux-järjestelmät eivät voineet käyttää KDE:tä koska me emme
+voineet käyttää kirjastoa. Kuitenkin jotkut kaupalliset
+GNU/Linux-järjestelmien levittäjät jotka eivät olleet tiukkoja pysymään
+vapaissa ohjelmistoissa lisäsivät KDE:n järjestelmiinsä tuottaen
+järjestelmän jossa oli enemmän toiminnallisuutta mutta vähemmän
+vapautta. KDE-ryhmä rohkaisi aktiivisesti ohjelmoijia käyttämään Qt:tä ja
+miljoonille uusille âLinuxkäyttäjilleâ ei koskaan kerrottu sitä että
tässä
+olisi joku ongelma. Tilanne vaikutti katkeralta.</p>
+<p>
+Vapaita ohjelmia kehittävä yhteisö vastasi ongelmaan kahdella eri tavalla,
+GNOME:lla ja Harmony:llä.</p>
+<p>
+GNOME, GNU Network Object Model Environment on GNU:n
+työpöytäprojekti. Vuonna 1997 Miguel de Icaza:n aloittamana ja Red Hat
+Software:n tuella kehitettämänä GNOME julkaistiin samanlaisten
+työpöytäominaisuuksien tarjoamiseksi mutta käyttäen vain vapaita
+ohjelmia. Sillä on myös teknisiä etuja tukien useita kieliä eikä vain
+C++:aa. Sen päätavoite oli vapaus: se, että ei tarvitsisi käyttää
ei-vapaita
+ohjelmistoja.</p>
+<p>
+Harmony on yhteensopiva korvaava kirjasto joka suunniteltiin
+KDE-ohjelmistojen ajamisen mahdollistamiseksi ilman Qt:ta.</p>
+<p>
+Marraskuussa 1998 Qt:n kehittäjät ilmoittivat muutoksen lisenssissä joka
+tulisi tekemään Qt:stä vapaan ohjelman. Ei ole varmaa, mutta minun
+mielestäni tämä johtui osakseen yhteisön lujaan vastaukseen siitä
ongelmasta
+jonka Qt aiheutti ollessaan ei-vapaa. (Uusi lisenssi on epäoikeudenmukainen
+ja hankala joten on yhä haluttavaa välttää Qt:n käyttöä).</p>
+<p>
+Jälkihuomautus: [Syyskuussa 2000 Qt julkaistiin uudelleen GNU
+GPL-lisenssillä joka keskeisesti ratkaisi tämän ongelman].</p>
+<p>
Kuinka me vastaamme seuraavaan houkuttelevaan ei-vapaaseen kirjastoon?
-Ymmärtääkö koko yhteisö tarpeen pysyä poissa ansasta? Vai vaihtavatko
-monet meistä vapauden mukavuuteen tuottaen suuren ongelman? Tulevaisuutemme
-riippuu filosofiastamme.
-
-<P>
-<H3>Ohjelmistopatentit</H3>
-<P>
-Pahimman uhan meille muodostavat ohjelmistopatentit jotka voivat
-voivat tehdä algoritmien ja ominaisuuksien käyttämisen vapaissa ohjelmissa
+Ymmärtääkö koko yhteisö tarpeen pysyä poissa ansasta? Vai vaihtavatko
monet
+meistä vapauden mukavuuteen tuottaen suuren ongelman? Tulevaisuutemme
+riippuu filosofiastamme.</p>
+
+<h3>Ohjelmistopatentit</h3>
+<p>
+Pahimman uhan meille muodostavat ohjelmistopatentit jotka voivat voivat
+tehdä algoritmien ja ominaisuuksien käyttämisen vapaissa ohjelmissa
mahdottomiksi jopa kahdeksikymmeneksi vuodeksi. LZW pakkausalgoritmin
-patentit haettiin vuonna 1983 ja emme vieläkään voi julkaista vapaita ohjelmia
-tuottamaan oikein pakattuja GIF-kuvia. Vuonna 1998 vapaa ohjelma MP3-pakatun
-äänen tuottamiseksi poistettiin levityksestä patenttioikeudenkäynnin takia.
-
-<P>
-On olemassa tapoja selvitä patenteista: voimme etsiä todisteita, että
-patentti on väärä ja voimme etsiä vaihtoehtoisia tapoja tehdä jokin asia.
-Mutta kumpikin näistä tavoista toimii vain joskus; kun kummatkin epäonnistuvat
-patentti aiheuttaa vapaille ohjelmille jonkun käyttäjien haluaman ominaisuuden
-puuttumisen. Mitä me teemme kun näin käy?
-
-<P>
-Ne meistä jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja vapauden takia
-kuitenkin pysyvät vapaissa ohjelmistoissa. Me löydämme keinoja tehdä
-työtä ilman patentoituja ominaisuuksia. Mutta ne jotka arvostavat
-vapaita ohjelmistoja koska olettavat niiden olevan teknisesti parempia
-kutsuvat patentin aiheuttamaa hillintää epäonnistumiseksi.
-Täten kun on käyttökelpoista puhua käytännöllisestä tehokkuudesta
-"katedraalin" tyyppisessä kehityksessä<a href="thegnuproject.html#1">(1)</a>
-ja vapaiden ohjelmistojen luotettavuudesta ja voimasta meidän ei tule pysähtyä
-tähän. Meidän täytyy puhua vapaudesta ja periaatteesta.
-
-<P>
-<H3>Vapaa dokumentaatio</H3>
-<P>
-
-Suurin puute vapaissa ohjelmistoissa ei ole ohjelmistossa vaan hyvien
-ja vapaiden manuaalien puute jotka voimme sisällyttää järjestelmiimme.
-Dokumentaatio on tärkeä osa mitä tahansa ohjelmistoa; kun tärkeään
-vapaaseen ohjelmistopakettiin ei sisälly hyvää vapaata manuaalia niin
-se on suuri puute. Meillä on useita sellaisia tapauksia tänään.
+patentit haettiin vuonna 1983 ja emme vieläkään voi julkaista vapaita
+ohjelmia tuottamaan oikein pakattuja <abbr title="Graphics Interchange
+Format">GIF</abbr>-kuvia. Vuonna 1998 vapaa ohjelma MP3-pakatun äänen
+tuottamiseksi poistettiin levityksestä patenttioikeudenkäynnin takia.</p>
+<p>
+On olemassa tapoja selvitä patenteista: voimme etsiä todisteita, että
+patentti on väärä ja voimme etsiä vaihtoehtoisia tapoja tehdä jokin
+asia. Mutta kumpikin näistä tavoista toimii vain joskus; kun kummatkin
+epäonnistuvat patentti aiheuttaa vapaille ohjelmille jonkun käyttäjien
+haluaman ominaisuuden puuttumisen. Mitä me teemme kun näin käy?</p>
+<p>
+Ne meistä jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja vapauden takia kuitenkin
+pysyvät vapaissa ohjelmistoissa. Me löydämme keinoja tehdä työtä ilman
+patentoituja ominaisuuksia. Mutta ne jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja
+koska olettavat niiden olevan teknisesti parempia kutsuvat patentin
+aiheuttamaa hillintää epäonnistumiseksi. Täten kun on käyttökelpoista
puhua
+käytännöllisestä tehokkuudesta âbasaarimalliaâ kehityksessä ja
vapaiden
+ohjelmistojen luotettavuudesta ja voimasta meidän ei tule pysähtyä
+tähän. Meidän täytyy puhua vapaudesta ja periaatteesta.</p>
-<P>
+<h3>Vapaa dokumentaatio</h3>
+<p>
+Suurin puute vapaissa ohjelmistoissa ei ole ohjelmistossa vaan hyvien ja
+vapaiden manuaalien puute jotka voimme sisällyttää
+järjestelmiimme. Dokumentaatio on tärkeä osa mitä tahansa ohjelmistoa; kun
+tärkeään vapaaseen ohjelmistopakettiin ei sisälly hyvää vapaata manuaalia
+niin se on suuri puute. Meillä on useita sellaisia tapauksia tänään.</p>
+<p>
Vapaassa dokumentaatiossa, kuten vapaissa ohjelmistossa on kyse vapaudesta
-eikä hinnasta. Vapaan manuaalin määritelmä on melko sama kuin vapaan ohjelman:
-siinä on kyse tiettyjen vapauksien antamisesta kaikille käyttäjille.
-Uudelleenlevitys (sisältäen kaupallisen myynnin) täytyy hyväksyä sekä
-verkossa ja paperilla siten, että manuaali voi tulla jokaisen ohjelmakopion
-mukana.
-
-<P>
-Lupa muutosten tekemiseen on myös tärkeää. Yleisensä sääntönä
-en usko, että ihmisten pitää päästä muokkaamaan kaikkia artikkeleita
-ja kirjoja. Esimerkiksi minun mielestäni sinä tai minä et ole velvollinen
-antamaan lupaa tämänkaltaisten tekstien muokkaamiseen jotka selittävät
-toimiamme ja näkökulmiamme.
-
-<P>
-Mutta on olemassa tietty syy miksi vapaus muokata on elintärkeä
-vapaan ohjelmiston dokumentoinnille. Kun ihmiset käyttävät oikeuttaan
-muokata ohjelmistoa lisäten tai muuttaen sen ominaisuuksia he muuttavat
-myös manuaalia ollessaan tunnollisia, että he voivat tuottaa tarkkaa
-ja käyttökelpoista dokumentaatiota muokatun ohjelman kanssa.
-Manuaali joka ei anna ohjelmoijien olla tarkkoja ja joka ei anna ohjelmoijien
-tehdä työtä loppuun ei täytä yhteisömme tarpeita.
-
-<P>
-Jonkinlaiset rajoitukset muutosten tekemiseen eivät aiheuta ongelmia.
-Esimerkiksi vaatimukset säilyttää alkuperäisen kirjoittajan copyright-ilmoitus
-, levityssäännöt, tai tiedot tekijöistä ovat sallittavissa. Myös siinä,
-että muokatuissa versioissa lukee tieto siitä, että ne ovat muokattuja
-jopa silloin kuin kokonaiset kappaleet ovat pysyneet muuttumattomina
-niin kauan kuin nämä kappaleet eivät käsittele teknisiä asioita.
-Tämänlaiset rajoitukset eivät ole ongelma koska ne eivät estä
+eikä hinnasta. Vapaan manuaalin määritelmä on melko sama kuin vapaan
+ohjelman: siinä on kyse tiettyjen vapauksien antamisesta kaikille
+käyttäjille. Uudelleenlevitys (sisältäen kaupallisen myynnin) täytyy
+hyväksyä sekä verkossa ja paperilla siten, että manuaali voi tulla jokaisen
+ohjelmakopion mukana.</p>
+<p>
+Lupa muutosten tekemiseen on myös tärkeää. Yleisensä sääntönä en
usko, että
+ihmisten pitää päästä muokkaamaan kaikkia artikkeleita ja
+kirjoja. Esimerkiksi minun mielestäni sinä tai minä et ole velvollinen
+antamaan lupaa tämänkaltaisten tekstien muokkaamiseen jotka selittävät
+toimiamme ja näkökulmiamme.</p>
+<p>
+Mutta on olemassa tietty syy miksi vapaus muokata on elintärkeä vapaan
+ohjelmiston dokumentoinnille. Kun ihmiset käyttävät oikeuttaan muokata
+ohjelmistoa lisäten tai muuttaen sen ominaisuuksia he muuttavat myös
+manuaalia ollessaan tunnollisia, että he voivat tuottaa tarkkaa ja
+käyttökelpoista dokumentaatiota muokatun ohjelman kanssa. Manuaali joka ei
+anna ohjelmoijien olla tarkkoja ja joka ei anna ohjelmoijien tehdä työtä
+loppuun ei täytä yhteisömme tarpeita.</p>
+<p>
+Jonkinlaiset rajoitukset muutosten tekemiseen eivät aiheuta
+ongelmia. Esimerkiksi vaatimukset säilyttää alkuperäisen kirjoittajan
+copyright-ilmoitus , levityssäännöt, tai tiedot tekijöistä ovat
+sallittavissa. Myös siinä, että muokatuissa versioissa lukee tieto siitä,
+että ne ovat muokattuja jopa silloin kuin kokonaiset kappaleet ovat pysyneet
+muuttumattomina niin kauan kuin nämä kappaleet eivät käsittele teknisiä
+asioita. Tämänlaiset rajoitukset eivät ole ongelma koska ne eivät estä
tunnollista ohjelmoijaa sovittamasta manuaalia kuvaamaan muokattua
-ohjelmaa. Toisinsanottuna ne eivät estä vapaita ohjelmistoja kehittävää
-yhteisöä saamasta täyttä hyötyä manuaalista.
-
-<P>
-Kuitenkin täytyy olla mahdollista muokata kaikkea *teknistä* sisältöä
-manuaalissa ja sitten levittää tulosta kokonaisuudessaan tavallisella
-medialla tavallisten kanavien läpi: muuten rajoitukset estävät yhteisöä
-ja täten manuaali ei ole vapaa ja tarvitsemme toisen manuaalin.
-
-<P>
-Tuleeko vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä olemaan tietoisuus ja
-päättäväisyys tuottaakseen laajan valikoiman vapaita manuaaleja?
-Taas kerran tulevaisuutemme riippuu filosofiastamme.
-
-<P>
-<H3>Meidän täytyy puhua vapaudesta</H3>
-<P>
-Arvioidaan, että tänään kymmenen miljoonaa ihmistä käyttää GNU/Linux-
-järjestelmiä kuten Debian GNU/Linux:a ja Red Hat Linux:a.
-Vapaa ohjelmisto on aiheuttanut käytännöllisen edun jonka takia
-käyttäjät parveilevat sen ympärillä pelkästään käytännöllisistä syistä.
-
-<P>
-Hyvät seuraukset tästä ovat päivänselviä; lisää kiinnostusta tehdä vapaita
ohjelmia
-, lisää asiakkaita vapaita ohjelmistoja kehittäville yrityksille ja
-parantuneet mahdollisuudet
-rohkaista yhtiöitä tekemään kaupallisia vapaita ohjelmistoja suljettujen
-ei-vapaiden ohjelmistotuotteiden sijasta.
+ohjelmaa. Toisinsanottuna ne eivät estä vapaita ohjelmistoja kehittävää
+yhteisöä saamasta täyttä hyötyä manuaalista.</p>
+<p>
+Kuitenkin täytyy olla mahdollista muokata kaikkea <em>teknistä</em>
sisältöä
+manuaalissa ja sitten levittää tulosta kokonaisuudessaan tavallisella
+medialla tavallisten kanavien läpi: muuten rajoitukset estävät yhteisöä ja
+täten manuaali ei ole vapaa ja tarvitsemme toisen manuaalin.</p>
+<p>
+Tuleeko vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä olemaan tietoisuus ja
+päättäväisyys tuottaakseen laajan valikoiman vapaita manuaaleja? Taas
kerran
+tulevaisuutemme riippuu filosofiastamme.</p>
-<P>
+<h3>Meidän täytyy puhua vapaudesta</h3>
+<p>
+Arvioidaan, että tänään kymmenen miljoonaa ihmistä käyttää GNU/Linux-
+järjestelmiä kuten Debian GNU/Linux:a ja Red Hat âLinuxâ:a. Vapaa
ohjelmisto
+on aiheuttanut käytännöllisen edun jonka takia käyttäjät parveilevat sen
+ympärillä pelkästään käytännöllisistä syistä.</p>
+<p>
+Hyvät seuraukset tästä ovat päivänselviä; lisää kiinnostusta tehdä
vapaita
+ohjelmia , lisää asiakkaita vapaita ohjelmistoja kehittäville yrityksille ja
+parantuneet mahdollisuudet rohkaista yhtiöitä tekemään kaupallisia vapaita
+ohjelmistoja suljettujen ei-vapaiden ohjelmistotuotteiden sijasta.</p>
+<p>
Mutta kiinnostus ohjelmistoon kasvaa nopeammin kuin tietoisuus filosofiasta
-johon se on perustunut ja tämä johtaa ongelmaan. Kykymme kohdata
-haasteet ja uhkat selitettynä ylempänä riippuu halusta olla lujasti vapauden
kannalla.
-Tehdäksemme varmaksi sen, että yhteisöllämme on tämä tahto meidän täytyy
levittää
-ideaa uusille käyttäjille kun he tulevat yhteisöön.
-
-<P>
-Mutta me olemme epäonnistumassa; pyrkimykset saada uusia käyttäjiä yhteisöömme
-ylittävät pyrkimykset opettaa heille mihin yhteiskuntamme perustuu.
-Meidän täytyy tehdä molempia ja pitää kummatkin pyrkimykset tasapainossa.
-
-<P>
-<H3>Avoin lähdekoodi</H3>
-<P>
-Vapauden opettaminen uusille käyttäjille tuli vaikeammaksi vuonna 1998
-kun osa yhteisöstä päätti lopettaa termin vapaa ohjelmisto käyttämisen
-ja sanoivat avoimen lähdekoodin ohjelmisto (open source) sen sijaan.
-
-<P>
-Jotkut jotka suosivat tätä termiä tähtäsivät sekaannuksen välttämiseksi
-johtuen siitä, että englannissa sanalla "free" on kaksi merkitystä; vapaa
-ja ilmainen. Muut kuitenkin tähtäsivät hengen ja periaatteen, joka on
-kannustanut vapaita ohjelmistoja kehittävää liikettä ja GNU-projektia
-sivuuttamiseen vedotakseen johtajiin ja yrityskäyttäjiin joista monien
-ideologia asettaa liikevoiton vapauden, yhteisön ja periaatteen yläpuolelle.
-Täten avoin lähdekoodi keskittyy mahdollisuuteen tehdä laadukasta
-ja tehokasta ohjelmistoa mutta karttaa ideoita vapaudesta, yhteisöstä
-ja periaatteesta.
-
-<P>
-"Linux"-lehdet ovat selvä esimerkki tästä; ne ovat täynnä mainoksia
-ei-vapaista ohjelmistoista jotka toimivat GNU/Linux:ssa. Kun seuraava
-Motif tai Qt ilmestyy niin varoittavatko nämä lehdet ohjelmoijia pysymään
-kaukana siitä vai mainostavatko he sitä.
-
-<P>
-Yhtiöiden tuki voi avustaa yhteisöä monilla eri tavoilla; kaikesta huolimatta
-se on käyttökelpoista. Mutta heidän tukensa voittaminen puhumalla
-vielä vähemmän vapaudesta ja periaatteesta voi olla tuhoisaa;
-se lisää epätasapainoa ohjelmistojen suosion ja yhteisömme perusarvojen
-opettamisen välillä.
-
-<P>
-Termit vapaa ohjelmisto (free software) ja avoin lähdekoodi (open source)
tarkoittavat enemmän
-tai vähemmän samassa kategoriassa olevia ohjelmistoja, mutta ne sanovat
-erilaisia asioita ohjelmistosta ja arvoista. GNU-projekti jatkaa termin
-"vapaa ohjelma" käyttöä ilmaistakseen sitä, että vapaus eikä vain
-teknologia on tärkeää.
-
-<P>
-<H3>Yritä!</H3>
-<P>
-Yodan filosofia ("Ei ole olemassa yritystä") kuullostaa kivalta
-mutta se ei toimi minun tapauksessani. Olen tehnyt suurimman osan
-työstäni huolissani siitä että voisinko tehdä sen ja epävarmana siitä, että
-olisiko työni tarpeeksi tuloksen saavuttamiseksi jos tekisin sen.
-Mutta yritin kuitenkin koska ei ollut ketään muuta kaupunkini ja vihollisen
-välissä. Olen kuitenkin yllättynyt siitä että olen joskus onnistunut.
-
-<P>
-Joskus epäonnistuin; jotkut kaupungeistani kukistuivat. Mutta sitten
-löysin toisen uhatun kaupungin ja valmistauduin seuraavaan taisteluun.
-Olen kuitenkin aikojen saatossa oppinut etsiä uhkia ja laittaa itseni heidän
ja kaupunkini
-väliin kutsuen muita hakkereita mukaani.
-
-<P>
-Nykyään en yleensä ole yksin. On helpotus ja ilo nähdä
-rykmentin hakkereita kaivamassa linjan pitämiseksi ja huomaan,
-että tämä kaupunki voi toistaiseksi selvitä. Mutta vaarat suurenevat joka vuosi
-ja nyt Microsoft on erityisesti kohdistunut yhteisöömme.
-Me emme voi ottaa vapaata tulevaisuuttamme varmana. Älä pidä sitä varmana!
-Jos haluat pitää vapautesi sinun täytyy olla valmis puolustamaan sitä!
-
-<P>
-<h3>Alahuomautukset</h3>
-<ol>
-<li><a name="1">
-Luultavasti tarkoitin "basaarimallia" koska
-se oli uusi vaihtoehto sekä alun perin kiistanalainen.
-
-2002.</a>
-</ol>
-<p>
-<HR>
-
-<H4><A HREF="/gnu/gnu.html">Lisätietoa GNU-projektista</A></H4>
-
-<HR>
-[
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- <A HREF="/gnu/thegnuproject.ca.html">Catalan</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.cs.html">Czech</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.en.html">English</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.fi.html">Finnish</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.fr.html">French</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.de.html">German</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.id.html">Indonesian</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.it.html">Italian</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.ko.html">Korean</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.ru.html">Russian</A>
-| <A HREF="/gnu/thegnuproject.es.html">Spanish</A>
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-]
-<p>
-<P>
-Palaa<A HREF="/home.html">GNU:n kotisivulle</A>.
-<P>
-
-Lähetä FSF:lle ja GNU:lle tarkoitetut kysymykset osoitteeseen
-
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-On olemassa myös <A HREF="/home.html#ContactInfo">muita tapoja
-ottaa yhteyttä</A> FSF:ään.
-<P>
-
-Lähetä kommentteja näistä webbisivuista osoitteeseen
-
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>,
-sekä muut kysymykset osoitteeseen
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-<P>
-Copyright (C) 1998, 2001 Richard Stallman.
-
-<P>
-Kirjaimellinen kopiointi ja levittäminen sallittu, kunhan tämä
-tekijänoikeusilmoitus säilytetään.
-
-<P>
-Suomentanut Juha Nygård. juha dot nygard1 at netikka dot fi
-<br>
-Translation Coordinator: Luis M. Arteaga <address@hidden>
-<br>
-<br>
-Päivitetty:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2013/05/24 12:15:03 $ $Author: ineiev $
-<!-- timestamp end -->
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
+johon se on perustunut ja tämä johtaa ongelmaan. Kykymme kohdata haasteet ja
+uhkat selitettynä ylempänä riippuu halusta olla lujasti vapauden
+kannalla. Tehdäksemme varmaksi sen, että yhteisöllämme on tämä tahto
meidän
+täytyy levittää ideaa uusille käyttäjille kun he tulevat yhteisöön.</p>
+<p>
+Mutta me olemme epäonnistumassa; pyrkimykset saada uusia käyttäjiä
+yhteisöömme ylittävät pyrkimykset opettaa heille mihin yhteiskuntamme
+perustuu. Meidän täytyy tehdä molempia ja pitää kummatkin pyrkimykset
+tasapainossa.</p>
+<h3>âAvoin lähdekoodiâ</h3>
+<p>
+Vapauden opettaminen uusille käyttäjille tuli vaikeammaksi vuonna 1998 kun
+osa yhteisöstä päätti lopettaa termin vapaa ohjelmisto käyttämisen ja
+sanoivat avoimen lähdekoodin ohjelmisto (open source) sen sijaan.</p>
+<p>
+Jotkut jotka suosivat tätä termiä tähtäsivät sekaannuksen välttämiseksi
+johtuen siitä, että englannissa sanalla âfreeâ on kaksi merkitystä;
vapaa ja
+ilmainen. Muut kuitenkin tähtäsivät hengen ja periaatteen, joka on
+kannustanut vapaita ohjelmistoja kehittävää liikettä ja GNU-projektia
+sivuuttamiseen vedotakseen johtajiin ja yrityskäyttäjiin joista monien
+ideologia asettaa liikevoiton vapauden, yhteisön ja periaatteen
+yläpuolelle. Täten avoin lähdekoodi keskittyy mahdollisuuteen tehdä
+laadukasta ja tehokasta ohjelmistoa mutta karttaa ideoita vapaudesta,
+yhteisöstä ja periaatteesta.</p>
+<p>
+âLinuxâ-lehdet ovat selvä esimerkki tästä; ne ovat täynnä mainoksia
+ei-vapaista ohjelmistoista jotka toimivat GNU/Linux:ssa. Kun seuraava Motif
+tai Qt ilmestyy niin varoittavatko nämä lehdet ohjelmoijia pysymään kaukana
+siitä vai mainostavatko he sitä.</p>
+<p>
+Yhtiöiden tuki voi avustaa yhteisöä monilla eri tavoilla; kaikesta
+huolimatta se on käyttökelpoista. Mutta heidän tukensa voittaminen puhumalla
+vielä vähemmän vapaudesta ja periaatteesta voi olla tuhoisaa; se lisää
+epätasapainoa ohjelmistojen suosion ja yhteisömme perusarvojen opettamisen
+välillä.</p>
+<p>
+Termit vapaa ohjelmisto (free software) ja avoin lähdekoodi (open source)
+tarkoittavat enemmän tai vähemmän samassa kategoriassa olevia ohjelmistoja,
+mutta ne sanovat erilaisia asioita ohjelmistosta ja arvoista. GNU-projekti
+jatkaa termin âvapaa ohjelmaâ käyttöä ilmaistakseen sitä, että vapaus
eikä
+vain teknologia on tärkeää.</p>
+
+<h3>Yritä!</h3>
+<p>
+Yodan filosofia (âEi ole olemassa yritystäâ) kuullostaa kivalta mutta se
ei
+toimi minun tapauksessani. Olen tehnyt suurimman osan työstäni huolissani
+siitä että voisinko tehdä sen ja epävarmana siitä, että olisiko työni
+tarpeeksi tuloksen saavuttamiseksi jos tekisin sen. Mutta yritin kuitenkin
+koska ei ollut ketään muuta kaupunkini ja vihollisen välissä. Olen
kuitenkin
+yllättynyt siitä että olen joskus onnistunut.</p>
+<p>
+Joskus epäonnistuin; jotkut kaupungeistani kukistuivat. Mutta sitten löysin
+toisen uhatun kaupungin ja valmistauduin seuraavaan taisteluun. Olen
+kuitenkin aikojen saatossa oppinut etsiä uhkia ja laittaa itseni heidän ja
+kaupunkini väliin kutsuen muita hakkereita mukaani.</p>
+<p>
+Nykyään en yleensä ole yksin. On helpotus ja ilo nähdä rykmentin
hakkereita
+kaivamassa linjan pitämiseksi ja huomaan, että tämä kaupunki voi
+toistaiseksi selvitä. Mutta vaarat suurenevat joka vuosi ja nyt Microsoft on
+erityisesti kohdistunut yhteisöömme. Me emme voi ottaa vapaata
+tulevaisuuttamme varmana. Ãlä pidä sitä varmana! Jos haluat pitää
vapautesi
+sinun täytyy olla valmis puolustamaan sitä!</p>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Ole hyvä ja lähetää FSF & GNU -kyselyt osoitteeseen <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. On myös muita tapoja
<a
+href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset
+toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen
+<a href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Ole hyvä ja katso linkkiä <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+jos haluat lisätietoa tämän artikkelin käännösten toimittamisesta ja
+koordinoinnista.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1998, 2001, 2002 Richard Stallman.</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivatives 4.0 International License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Suomentanut Juha Nygård <juha dot nygard1 at netikka dot fi></div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Päivitetty:
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/categories.sl.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/categories.sl.html,v
retrieving revision 1.5
retrieving revision 1.6
diff -u -b -r1.5 -r1.6
--- philosophy/categories.sl.html 18 Jan 2013 04:43:24 -0000 1.5
+++ philosophy/categories.sl.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.6
@@ -1,498 +1,353 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//IETF//DTD HTML 2.0//EN">
-<!-- $Id: categories.sl.html,v 1.5 2013/01/18 04:43:24 ineiev Exp $ -->
-<!-- This is translation of http://www.gnu.org/philosophy/categories.en.html
-->
-<!-- to Slovenian. Feel free to send questions or comments about the -->
-<!-- translation to address@hidden -->
-<HTML>
-<HEAD>
-<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso-8859-2">
-<META HTTP-EQUIV="Content-Language" CONTENT="sl">
-<TITLE>Kategorije prostega in neprostega programja - Projekt GNU - Free
Software Foundation (FSF)</TITLE>
-<LINK REV="made" HREF="mailto:address@hidden";>
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-<H3>Kategorije prostega in neprostega programja</H3>
-
-<A HREF="../graphics/philosophicalgnu.html"><IMG
SRC="../graphics/philosophical-gnu-sm.jpg"
- ALT=" [slika filozofskega gnuja] "
- WIDTH="160" HEIGHT="200"></A>
-
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-[ <A HREF="/philosophy/categories.en.html">angle¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/categories.cs.html">èe¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/categories.fr.html">francosko</A>
-| <A HREF="/philosophy/categories.id.html">indonezijsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/categories.it.html">italijansko</A>
-| <A HREF="/philosophy/categories.ja.html">japonsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/categories.ca.html">katalonsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/categories.de.html">nem¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/categories.pl.html">poljsko</A>
-| <a href="/philosophy/categories.pt-br.html">portugalsko</a>
-| <A HREF="/philosophy/categories.ru.html">rusko</A>
-| slovensko
-| <A HREF="/philosophy/categories.es.html">¹pansko</A>
-]
-<P>
-
-Tu je slovarèek razliènih kategorij programja, ki se pogosto omenjajo
-v razpravah o prostem programju. Razlaga katere kategorije se
-prekrivajo ali so del drugih kategorij.
-
-<P>
- <A HREF="/philosophy/philosophy.html">Drugi sestavki za branje</A>
-| ,,<A HREF="#FreeSoftware"
- NAME="TOCFreeSoftware">Prosto programje</A>``
-| ,,<A HREF="#OpenSource"
- NAME="TOCOpenSource">Odprto programje</A>``
-| ,,<A HREF="#PublicDomainSoftware"
- NAME="TOCPublicDomainSoftware">Programje v javni lasti</A>``
-| ,,<A HREF="#CopyleftedSoftware"
- NAME="TOCCopyleftedSoftware">Programi izdani pod naèelom
,,copyleft``</A>``
-| ,,<A HREF="#Non-CopyleftedFreeSoftware"
- NAME="TOCNon-CopyleftedFreeSoftware">Prosto programje, ki ni izdano pod
naèelom ,,copyleft``</A>``
-| ,,<A HREF="#GPL-CoveredSoftware"
- NAME="TOCGPL-CoveredSoftware">Programi izdani pod licenco GPL</A>``
-| ,,<A HREF="#TheGNUsystem"
- NAME="TOCTheGNUsystem">Sistem GNU</A>``
-| ,,<A HREF="#GNUprograms"
- NAME="TOCGNUprograms">Programi GNU</A>``
-| ,,<A HREF="#GNUsoftware"
- NAME="TOCGNUsoftware">Programje GNU</A>``
-| ,,<A HREF="#semi-freeSoftware"
- NAME="TOCsemi-freeSoftware">Napol-prosto programje</A>``
-| ,,<A HREF="#ProprietarySoftware"
- NAME="TOCProprietarySoftware">Lastni¹ko programje</A>``
-| ,,<A HREF="#shareware"
- NAME="TOCshareware">Programi na poku¹ino</A>``
-| ,,<A HREF="#freeware"
- NAME="TOCfreeware">Zastonjsko programje</A>``
-| ,,<A HREF="#commercialSoftware"
- NAME="TOCcommercialSoftware">Komercialno programje</A>``
-| <A HREF="/philosophy/philosophy.html">Drugi sestavki za branje</A>
-
-<P>
-
-Zavedajte se tudi <A HREF="/philosophy/words-to-avoid.html">besed, ki
-povzroèajo zmedo in bi se jih morda raje izogibali</A>.
-<P>
-
-<IMG SRC="../philosophy/category.sl.png"
- ALT=" [diagram razliènih kategorij programja] ">
-Ta <a name="diagram">diagram</a> Chao-Kueia pojasnjuje razliène
-kategorije programja. Na voljo je kot <a
-href="category.sl.fig">datoteka za XFig</a>, kot <a
-href="category.sl.jpg">slika JPEG (21 Kb)</a> in kot <a
-href="category.sl.png">slika PNG (8 Kb)</a>.
-
-<P>
-
-<DL>
- <DT><A HREF="#TOCFreeSoftware"
- NAME="FreeSoftware"><STRONG>Prosto programje</STRONG></A>
- <DD>
- Prosto programje (angl. free software) je programje, ki ga je
- vsakomur dovoljeno uporabljati, kopirati in raz¹irjati, bodisi
- dobesedno ali s spremembami, bodisi zastonj ali proti plaèilu.
- To ¹e posebej pomeni, da mora biti izvorna koda dostopna. ,,Èe
- ni kode, ni programja.`` To je poenostavljena definicija;
- glejte tudi <A HREF="/philosophy/free-sw.sl.html">polno definicijo
- prostega programja</A>.
- <P>
- Na voljo je tudi seznam <A
- HREF="/philosophy/fs-translations.html">prevodov izraza "prosto
- programje"</A> v razliène druge jezike.
- <P>
- Èe je program prost, ga je potencialno mogoèe vkljuèiti v prost
- operacijski sistem, kot je GNU, ali proste razlièice
- <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.sl.html">sistema GNU/Linux</A>.
- <P>
- Obstaja mnogo razliènih naèinov, da program postane prost --
- mnogo je podrobnosti, ki so lahko re¹ene na veè kot en sam
- naèin, pa ¹e vedno naredijo program za prost. Nekaj mo¾nih
- variacij je opisanih spodaj.
- <P>
- Prosto programje je stvar prostosti, ne cene. Vendar podjetja,
- ki izdelujejo lastni¹ko programje, vèasih uporabljajo izraz
- ,,prosto programje``, ko govorijo o ceni. Vèasih s tem
- mislijo, da lahko dobite binarni izvod programa brezplaèno;
- vèasih mislijo, da je izvod vkljuèen v raèunalniku, ki ga
- kupujete. To nima nièesar opraviti s tem, kar pri projektu GNU
- razumemo pod pojmom prosto programje.
- <P>
- Zaradi te morebitne zmede vedno, kadar programska hi¹a pravi,
- da je njen izdelek prosto programje, preverite resniène pogoje
- za raz¹irjanje, da vidite, ali imajo uporabniki res vse
- svobo¹èine, ki jih implicira prosto programje. Vèasih je to
- res prosto programje; vèasih pa ne.
- <P>
- Mnogo jezikov ima dve razlièni besedi za ,,prosto`` kot v pojmu
- <I>prostost</I> in ,,prosto`` kot v pojmu <I>prost vstop</I>.
- Na primer, franco¹èina ima ,,libre`` in ,,gratuit``.
- Angle¹èina ima besedo ,,gratis``, ki se nedvoumno nana¹a na
- ceno, vendar nima uporabnega pridevnika, ki bi se nedvoumno
- nana¹al na prostost. To je ¾alostno, saj bi bila tak¹na beseda
- tu uporabna.
- <P>
- Prosto programje je pogosto <A
- HREF="/software/reliability.html">bolj zanesljivo</A> kot
- neprosto programje.
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCOpenSource"
- NAME="OpenSource"><STRONG>Odprto programje</STRONG></A>
-<DD>
- Izraz ,,odprto programje`` (tudi odprta koda, angl. open source)
- uporabljajo nekateri ljudje, ko ¾elijo opisati bolj ali manj isto
- stvar kot je prosto programje. Vendar je ta kriterij nekaj manj
- strog; sprejeli so nekatere vrste licenènih omejitev, ki smo jih
- mi zavrnili kot nesprejemljive.
-
- Raje imamo izraz ,,prosto programje``, angl. <A
- HREF="/philosophy/open-source-misses-the-point.html">free
- software</A>; sledite povezavi, èe vas zanimajo razlogi.
- <p>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/categories.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2004-05-26" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="sl" lang="sl">
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Kategorije prostega in neprostega programja - Projekt GNU - Free
Software
+Foundation</title>
+<style type="text/css" media="screen">
+<!--
+#content #diagram { overflow: auto; margin: 2em 0; }
+#diagram img { width: 31.7em; }
+-->
+
+</style>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/categories.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Kategorije prostega in neprostega programja</h2>
+
+<p>Zavedajte se tudi <a href="/philosophy/words-to-avoid.html">besed, ki
+povzroÄajo zmedo in bi se jih morda raje izogibali</a>.</p>
+
+<!-- GNUN: localize URL /philosophy/category.png -->
+<p id="diagram" class="c">
+<img src="/philosophy/category.png" alt=" [Kategorije programja] " />
+</p>
+
+ <p>Ta diagram Chao-Kueia pojasnjuje razliÄne kategorije programja. Na
voljo je
+kot datoteka za <a href="/philosophy/category.sl.fig">XFig</a>, kot <a
+href="/philosophy/category.sl.jpg">slika JPEG</a> in kot <a
+href="/philosophy/category.sl.png">slika PNG</a>.</p>
+
+<h3 id="FreeSoftware">Prosto programje</h3>
+
+ <p>Prosto programje (angl. free software) je programje, ki ga je
vsakomur
+dovoljeno uporabljati, kopirati in razširjati, bodisi dobesedno ali s
+spremembami, bodisi zastonj ali proti plaÄilu. To Å¡e posebej pomeni, da mora
+biti izvorna koda dostopna. âÄe ni kode, ni programja.â To je
poenostavljena
+definicija; glejte tudi <a href="/philosophy/free-sw.html">polno definicijo
+prostega programja</a>.</p>
+
+ <p>Äe je program prost, ga je potencialno mogoÄe vkljuÄiti v prost
operacijski
+sistem, kot je GNU, ali proste razliÄice <a
+href="/gnu/linux-and-gnu.html">sistema GNU/Linux</a>.</p>
+
+ <p>Obstaja mnogo razliÄnih naÄinov, da program postane prost â
mnogo je
+podrobnosti, ki so lahko reÅ¡ene na veÄ kot en sam naÄin, pa Å¡e vedno
+naredijo program za prost. Nekaj možnih variacij je opisanih spodaj.</p>
+
+ <p>Prosto programje je stvar prostosti, ne cene. Vendar podjetja, ki
izdelujejo
+lastniÅ¡ko programje, vÄasih uporabljajo izraz âprosto programjeâ, ko
+govorijo o ceni. VÄasih s tem mislijo, da lahko dobite binarni izvod
+programa brezplaÄno; vÄasih mislijo, da je izvod vkljuÄen v raÄunalniku, ki
+ga kupujete. To nima niÄesar opraviti s tem, kar pri projektu GNU razumemo
+pod pojmom prosto programje.</p>
+
+ <p>Zaradi te morebitne zmede vedno, kadar programska hiša pravi, da je
njen
+izdelek prosto programje, preverite resniÄne pogoje za razÅ¡irjanje, da
+vidite, ali imajo uporabniki res vse svoboÅ¡Äine, ki jih implicira prosto
+programje. VÄasih je to res prosto programje; vÄasih pa ne.</p>
+
+ <p>Mnogo jezikov ima dve razliÄni besedi za âprostoâ kot v pojmu
prostost in
+âprostoâ kot v pojmu prost vstop. Na primer, francoÅ¡Äina ima âlibreâ
in
+âgratuitâ. AngleÅ¡Äina ima besedo âgratisâ, ki se nedvoumno nanaÅ¡a
na ceno,
+vendar nima uporabnega pridevnika, ki bi se nedvoumno nanašal na
+prostost. To je žalostno, saj bi bila takšna beseda tu uporabna. (Na voljo
+je seznam <a href="/philosophy/fs-translations.html">prevodov izraza âprosto
+programjeâ</a> v razliÄne druge jezike.)</p>
+
+ <p>Prosto programje je pogosto <a href="/software/reliability.html">bolj
+zanesljivo</a> kot neprosto programje.</p>
-<DT><A HREF="#TOCPublicDomainSoftware"
- NAME="PublicDomainSoftware"><STRONG>Programje v javni lasti</STRONG></A>
-<DD>
- Programje v javni lasti (angl. public domain software) je
- programje, ki pravno ni za¹èiteno. Èe je izvorna koda v javni
- lasti, je to poseben primer <A
- HREF="#Non-CopyleftedFreeSoftware">prostega programja, ki ni
- izdano pod naèelom ,,copyleft``</A>, kar pomeni, da nekateri
- izvodi ali spremenjene razlièice sploh niso prosti.
- <P>
- V nekaterih primerih je izvedljivi program lahko v javni lasti,
- vendar izvorna koda ni dostopna. To ni prosto programje, saj
- prosto programje zahteva dostopnost izvorne kode. Obenem veèina
- prostega programja ni v javni lasti; je pravno za¹èitena, in
- imetniki pravic raz¹irjanja so vsem dali pravno dovoljenje, da ga
- prosto uporabljajo, z uporabo proste programske licence.
- <P>
- Vèasih ljudje uporabljajo izraz ,,programje v javni lasti`` v
- ohlapnem pomenu, ko zares mislijo mean <A
- HREF="#FreeSoftware">,,prosto``</A> ali ,,na voljo zastonj``.
- Vendar je ,,javna last`` pravni izraz in pomeni, natanèno
- gledano, ,,ni pravno za¹èiten``. Zaradi jasnosti svetujemo, da
- uporabljate ,,javno last`` le v tem pomenu, in za opise drugih
- pomenov uporabljate druge izraze.
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCCopyleftedSoftware"
- NAME="CopyleftedSoftware"><STRONG>Programi, izdani pod naèelom
,,copyleft``</STRONG></A>
-<DD>
- Programje, izdano pod naèemom ,,copyleft`` (angl. copylefted
- software) je prosto programje, katerega pogoji raz¹irjanja ne
- dovolijo distributerjem, da bi med ¹irjenjem ali spreminjanjem
- programja dodali dodatne omejitve. To pomeni, da mora biti vsak
- izvod programja, tudi èe je bil spremenjen, prosto programje.
- <P>
- V projektu GNU izdamo pod naèelom ,,copyleft`` skoraj vse
- programje, ki ga napi¹emo, saj je na¹ cilj dati <em>vsakemu</em>
- uporabniku svobo¹èine, ki jih implicira izraz ,,prosto
- programje``. Za dalj¹o razlago o tem, kako deluje in kako
- uporabljamo ,,copyleft``, glejte spis <A
- HREF="/copyleft/copyleft.html">Kaj je copyleft?</A>.
- <P>
- Copyleft je splo¹no naèelo; èe ¾elite izdati program pod naèelom
- ,,copyleft``, morate uporabiti doloèen nabor pogojev raz¹irjanja.
- Obstaja mnogo naèinov kako napisati pogoje raz¹irjanja, skladne z
- naèelom ,,copyleft``, zato lahko v principu obstaja mnogo licenc
- prostega programja, skladnih s tem naèelom. Vendar v praksi
- skoraj vse programje, izdano pod naèelom ,,copyleft``, uporablja
- licenco <A HREF="/copyleft/gpl.html">GNU General Public
- License</A>. Dve razlièni licenci vrste copyleft sta navadno
- ,,nezdru¾ljivi``, kar pomeni, da zdru¾evanje kode, ki uporablja
- eno licenco, s kodo, ki uporablja drugo licenco, ni zakonito;
- torej je dobro za skupnost, da ljudje uporabljajo eno samo
- licenco, skladno z naèelom ,,copyleft``.
- <P>
-
-
-<DT><A HREF="#TOCNon-CopyleftedFreeSoftware"
- NAME="Non-CopyleftedFreeSoftware"><STRONG>Prosto programje, ki ni
- izdano pod naèelom ,,copyleft``</STRONG></A>
-<DD>
- Prosto programje, ki ni izdano pod naèelom ,,copyleft``
- (angl. non-copylefted free software) od avtorjev prihaja s
- pravico raz¹irjanja in spreminjanja, in tudi z dodajanjem
- dodatnih pogojev.
- <P>
- Èe je program prost, vendar ni izdan pod naèelom copyleft,
- nekateri izvodi ali spremenjene razlièice morda sploh niso veè
- proste. Programska hi¹a lahko prevede program, s spremembami ali
- brez njih, in raz¹irja izvedljivo datoteko kot <A
- HREF="#ProprietarySoftware">lastni¹ki</A> programski izdelek.
- <P>
- To ponazarja okenski sistem <A HREF="http://www.x.org";>X Window
- System</A>. Konzorcij X izdaja X11 s pravicami raz¹irjanja, ki
- ga naredijo za prosto programje, ki ni izdano pod naèelom
- copyleft. Èe ¾elite, lahko dobite izvod, ki ima te pogoje
- raz¹irjanja in ta je prost. Vendar obstajajo tudi neproste
- razlièice, in za nekatere popularne delovne postaje in grafiène
- kartice za PC so te neproste razlièice edine, ki delujejo. Èe
- uporabljate to strojno opremo, X11 za vas ni prosto programje.
- <A HREF="/philosophy/x.html">Razvijalci X11 so X11 za nekaj èasa
- celo naredili za neprosto programje.</A>
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCGPL-CoveredSoftware"
- NAME="GPL-CoveredSoftware"><STRONG>Programi izdani pod licenco
GPL</STRONG></A>
-<DD>
- Licenca <A HREF="/copyleft/gpl.html">GNU GPL (General Public
- License) (20 Kb)</A> je doloèen nabor pogojev raz¹irjanja za
- izdajanje programja skladno z naèelom ,,copyleft``. Projekt GNU
- jo uporablja kot pogoje raz¹irjanja za veèino programja GNU.
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCTheGNUsystem"
- NAME="TheGNUsystem"><STRONG>Sistem GNU</STRONG></A>
-<DD>
- <A HREF="/gnu/gnu-history.html">Sistem GNU</A> je popoln prost,
- Unixu podoben, operacijski sistem.
- <P>
- Unixu podoben sistem sestoji iz mnogih programov. Sistem GNU
- vkljuèuje vse programje GNU, kot tudi mnoge druge pakete, kot sta
- okenski sistem X in TeX, ki nista programje GNU.
- <P>
- Komponente za sistem GNU razvijamo in zbiramo od leta 1984; prva
- testna izdaja ,,popolnega sistema GNU`` je bila v letu 1996.
- Leta 2001 je sistem GNU z jedrom Hurd zaèel delati zanesljivo.
- Medtem je <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.sl.html">sistem
- GNU/Linux</A>, veja sistema GNU, ki kot jedro uporablja Linux, v
- 1990-ih postal velika uspe¹nica.
- <P>
- Ker je cilj GNU ta, da je prost, mora biti vsaka posamezna
- komponenta sistema GNU prosto programje. Da bi veljale za prosto
- programje, pa ni treba, da bi bile vse izdane pod naèelom
- copyleft; pravno gledano je mogoèe vkljuèiti katerokoli prosto
- programje, èe pomaga izpolniti na¹e tehniène cilje. Lahko in
- tudi zares uporabljamo prosto programje, ki ni izdano pod naèelom
- ,,copyleft``, kot je okenski sistem X.
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCGNUprograms"
- NAME="GNUprograms"><STRONG>Programi GNU</STRONG></A>
-<DD>
- Pojem ,,programi GNU`` (angl. GNU programs) je ekvivalenten <A
- HREF="#GNUsoftware">programju GNU</A>. Program Foo je program
- GNU, èe je programje GNU. Vèasih tudi reèemo, da je ,,paket
- GNU``.
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCGNUsoftware"
- NAME="GNUsoftware"><STRONG>Programje GNU</STRONG></A>
-<DD>
- Programje GNU (angl. <A HREF="/software/software.html">GNU
- software</A>) je programje, ki je izdano pod okriljem <A
- HREF="/gnu/gnu-history.html">projekta GNU</A>. Veèina programja
- GNU je izdanega pod naèelom <A
- HREF="/copyleft/copyleft.html">copyleft</A>, vendar ne vse; vse
- programje GNU pa mora biti <A
- HREF="/philosophy/free-sw.sl.html">prosto programje</A>.
- <P>
- Èe je program del programja GNU, pravimo tudi, da je program GNU.
- <P>
- Nekatero programje GNU napi¹e <A
- HREF="/people/people.html">osebje</A> ustanove <A
- HREF="/fsf/fsf.html">Free Software Foundation</A>, vendar veèino
- programja GNU prispevajo <A
- HREF="/people/people.html">prostovoljci</A>. Nekaj prispevanega
- programja je pravno za¹èitila ustanova Free Software Foundation;
- nekaj so ga pravno za¹èitili njegovi pisci.
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCsemi-freeSoftware"
- NAME="semi-freeSoftware"><STRONG>Napol-prosto programje</STRONG></A>
-<DD>
- Napol-prosto programje (angl. semi-free software) je programje,
- ki ni prosto, a ga posamezniki smejo uporabljati, kopirati,
- raz¹irjati in spreminjati (vkljuèno z raz¹irjanjem spremenjenih
- inaèic) v neprofitne namene. Primer napol-prostega programa je
- PGP.
- <P>
- Napol-prosto programje je etièno mnogo bolj¹e kot <A
- HREF="#ProprietarySoftware">lastni¹ko programje</A>, a ¹e vedno
- poraja te¾ave, in ne moremo ga uporabljati v prostem operacijskem
- sistemu.
- <P>
- Omejitve naèela ,,copyleft`` so zasnovane, da za¹èitijo bistvene
- svobo¹èine vseh uporabnikov. Za nas je edino opravièilo za
- znatne omejitve pri rabi programa to, da prepreèimo drugim, da bi
- dodali nove omejitve. Napol-prosti programi imajo dodatne
- omejitve, motivirane s povsem sebiènimi cilji.
- <P>
- Napol-prostega programja ni moè vkljuèiti v prost operacijski
- sistem. To je zato, ker so pogoji raz¹irjanja za celoten
- operacijski sistem konjunkcija pogojev raz¹irjanja za vse
- programe v njem. Dodatek enega samega napol-prostega programa v
- sistem bi povzroèilo, da bi sistem <em>kot celota</em> postal le
- napol-prost. Dva razloga sta, da ne ¾elimo, da se to zgodi:
- <P>
-
- <UL>
- <LI>
- Verjamemo, da bi prosto programje moralo biti za vse --
- vkljuèno s podjetji, ne le ¹olami in ljubitelji. ®elimo
- povabiti podjetja, da uporabljajo celoten sistem GNU,
- torej vanj ne smemo vkljuèiti napol-prostega programa.
- <P>
-
- <LI>
- Komercialno raz¹irjanje prostih operacijskih sistemov,
- vkljuèno s <A HREF="/gnu/linux-and-gnu.sl.html">sistemom
- GNU/Linux</A>, je zelo pomembno, in uporabniki cenijo
- udobje komercialnih distribucij na CD-ROM. Vkljuèitev
- enega samega napol-prostega programa v operacijski sistem
- bi onemogoèilo komercialno distribucijo na CD-ROM.
- </UL>
-
- <P>
- Sama ustanova Free Software Foundation je nekomercialna, in bi
- nam bilo torej pravno dovoljeno uporabljati napol-prosti program
- ,,interno``. Vendar tega ne poènemo, saj bi to spodkopavalo na¹a
- prizadevanja za pridobitev programa, ki bi ga ga lahko hkrati
- vkljuèili v GNU.
- <P>
- Èe kak¹na funkcionalnost sistema ¹e manjka, potem bo, dokler
- nimamo prostega programa, ki bi zapolnil vrzel, sistem GNU paè
- imel vrzel. Prostovoljcem moramo povedati: ,,Nimamo programa, ki
- bi v sistemu GNU naredil to in to, zato upamo, da ga boste
- napisali vi``. Èe bi mi sami uporabljali napol-prosti program,
- ki bi opravil to opravilo, bi to spodkopalo to, kar govorimo;
- odvzelo bi nam zagon (nam, in drugim, ki bi lahko prisluhnili
- na¹im stali¹èem), da bi napisali prosti nadomestek. Zato tega ne
- poènemo.
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCProprietarySoftware"
- NAME="ProprietarySoftware"><STRONG>Lastni¹ko programje</STRONG></A>
-<DD>
- Lastni¹ko programje (angl. proprietary software) je programje, ki
- ni niti prosto niti napol-prosto. Njegova raba, raz¹irjanje in
- spreminjanje so prepovedani ali zahtevajo, da vpra¹ate za
- dovoljenje, ali so omejeni do te mere, da tega v resnici ne
- morete poèeti.
- <P>
- Ustanova Free Software Foundation upo¹teva pravilo, da na svoje
- raèunalnike ne moremo namestiti nobenega lastni¹kega programa,
- razen zaèasno za specifièen namen pisanja prostega nadomestka za
- prav ta program. Razen tega, se nam zdi, da ni mo¾nega
- opravièila za namestitev lastni¹kega programa.
- <P>
- V 1980-ih letih se nam je, na primer, zdelo upravièeno, da smo
- namestili Unix v svoj raèunalnik, saj smo ga uporabljali za
- pisanje prostega nadomestka za Unix. Dandanes, ko so dostopni
- prosti operacijski sistemi, ta izgovor ne velja veè; odstranili
- smo vse ne-proste operacijske sisteme, in vsak nov raèunalnik, ki
- ga namestimo, mora poganjati popolnoma prost operacijski sistem.
- <P>
- Ne vztrajamo, da morajo uporabniki sistema GNU ali avtorji
- prispevkov k temu sistemu, ¾iveti s tem pravilom. To je pravilo,
- ki smo ga postavili sebi. Vendar upamo, da se boste odloèili in
- mu tudi vi sledili.
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCfreeware"
- NAME="freeware"><STRONG>Zastonjsko programje</STRONG></A>
-<DD>
- Izraz ,,zastonjsko programje`` (angl. freeware) nima jasno
- sprejete definicije, vendar se pogosto uporablja za pakete, ki
- dovoljujejo raz¹irjanje, vendar ne spreminjanja (in njihova
- izvorna koda ni na voljo). Ti paketi <em>niso</em> prosto
- programje, zato prosimo ne uporabljajte ,,zastonjsko programje``
- pri sklicevanju na ,,prosto programje`` (angl. free software).
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCshareware"
- NAME="shareware"><STRONG>Programi na poku¹ino</STRONG></A>
-<DD>
- Programje na poku¹ino (angl. shareware) je programje, ki ljudem
- dovoljuje raz¹irjanje izvodov, vendar pravi, da vsakdo, ki ¾eli
- ¹e naprej uporabljati izvod, <em>mora</em> plaèati licenènino.
- <P>
- Programje na poku¹ino ni niti prosto programje, niti
- napol-prosto. Dva razloga sta, da ni:
- <P>
-
- <UL>
- <LI>
- Pri veèini programov na poku¹ino ni dostopna izvorna koda;
- programa torej sploh ne morete spremeniti.
- <P>
-
- <LI>
- Program na poku¹ino ne pride z dovoljenjem izdelave kopije
- in name¹èanja brez plaèila licenènine, niti za
- posameznike, ki se ukvarjajo z nepridobitno dejavnostjo.
- (V praksi ljudje pogosto zanemarijo pogoje raz¹irjanja in
- program kljub neplaèilu ¹e naprej uporabljajo, vendar
- pogoji tega ne dovoljujejo.)
- </UL>
-
- <P>
-
-<DT><A HREF="#TOCcommercialSoftware"
- NAME="commercialSoftware"><STRONG>Komercialno programje</STRONG></A>
-<DD>
- Komercialno programje (angl. commercial software) je programje,
- ki ga razvija podjetje, s ciljem zaslu¾iti pri rabi programja.
- ,,Komercialno`` in ,,lastni¹ko`` nista ista stvar! Veèina
- komercialnega programja je <A
- HREF="#ProprietarySoftware">lastni¹kega</A>, vendar obstaja
- komercialno prosto programje, in obstaja nekomercialno neprosto
- programje.
- <P>
- Na primer, GNU Ada se vedno raz¹irja pod pogoji GNU GPL, in vsak
- izvod je prosto programje; vendar njeni razvijalci prodajajo
- pogodbe za podporo. Ko njihovi prodajni zastopniki govorijo z
- morebitnimi kupci, vèasih kupci reèejo, ,,Varneje bi se poèutili
- s komercialnim prevajalnikom``. Prodajalec odgovori, ,,GNU Ada
- <em>je</em> komercialni prevajalnik; sluèajno je tudi prosto
- programje``.
- <P>
- Za projekt GNU je poudarek v drugem vrstnem redu; pomembno je, da
- je GNU Ada prosto programje; ali je komercialno ni kljuèno
- vpra¹anje. Vendar je hitrej¹i razvoj GNU Ade, ki je rezultat
- tega, da je komercialna, vsekakor koristen.
- <P>
- Prosimo pomagajte raz¹irjati zavest, da je komercialno prosto
- programje mogoèe. To lahko storite tako, da se potrudite in ne
- reèete ,,komercialno``, ko mislite ,,lastni¹ko``.
-</DL>
-
-<HR>
-
-<H4><A HREF="/philosophy/philosophy.html">Drugi spisi za branje</A></H4>
-
-<HR>
-
-Vrnite se na <A HREF="/home.html">Domaèo stran GNU</A>.
-<P>
-Vpra¹anja in naroèila, povezana s FSF in GNU, prosimo, po¹iljajte na
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>. Obstajajo tudi
-drugi naèini, da stopite v <A HREF="/home.html#ContactInfo">stik s
-FSF</A>.
-<P>
-Prosimo, po¹ljite komentarje glede teh spletnih strani v angle¹èini na
-naslov <A
-HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>,
-druga vpra¹anja pa na <A
-HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-<P>
-Copyright © 1996, 1997, 1998, 2001 Free Software Foundation, Inc.,
-51 Franklin St, Fifth Floor, Boston, MA 02110, USA
-<P>
-Dobesedno prepisovanje in distribucija tega celotnega èlanka v
-kateremkoli mediju je dovoljena, èe je le ohranjeno to sporoèilo.
-<P>
-Verbatim copying and distribution of this entire article is permitted
-in any medium, provided this notice is preserved.
-<P>
-Osve¾eno
-<!-- hhmts start -->
-Zadnja sprememba: petek, 26. decembra 2003 ob 23:50 (CET)
-<!-- hhmts end -->
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
+<h3 id="OpenSource">Odprto programje</h3>
+
+ <p>
+ Izraz âodprto programjeâ (tudi odprta koda, angl. open source)
uporabljajo
+nekateri ljudje, ko želijo opisati bolj ali manj isto stvar kot je prosto
+programje. Vendar je ta kriterij nekaj manj strog; sprejeli so nekatere
+vrste licenÄnih omejitev, ki smo jih mi zavrnili kot nesprejemljive.</p>
+ <p>Raje imamo izraz â<a
+href="/philosophy/open-source-misses-the-point.html">prosto programje</a>â,
+angl. free software; sledite povezavi, Äe vas zanimajo razlogi.</p>
+
+<h3 id="PublicDomainSoftware">Programje v javni lasti</h3>
+
+ <p>Programje v javni lasti (angl. public domain software) je programje,
ki
+pravno ni zaÅ¡Äiteno. Äe je izvorna koda v javni lasti, je to poseben primer
+<a href="#Non-CopyleftedFreeSoftware">prostega programja, ki ni izdano pod
+naÄelom âcopyleftâ</a>, kar pomeni, da nekateri izvodi ali spremenjene
+razliÄice sploh niso prosti.</p>
+
+ <p>V nekaterih primerih je izvedljivi program lahko v javni lasti,
vendar
+izvorna koda ni dostopna. To ni prosto programje, saj prosto programje
+zahteva dostopnost izvorne kode. Obenem veÄina prostega programja ni v javni
+lasti; je pravno zaÅ¡Äitena, in imetniki pravic razÅ¡irjanja so vsem dali
+pravno dovoljenje, da ga prosto uporabljajo, z uporabo proste programske
+licence.</p>
+
+ <p>VÄasih ljudje uporabljajo izraz âprogramje v javni lastiâ v
ohlapnem pomenu,
+ko zares mislijo mean â<a href="#FreeSoftware">prosto</a>â ali âna voljo
+zastonjâ. Vendar je âjavna lastâ pravni izraz in pomeni, natanÄno
gledano,
+âni pravno zaÅ¡Äitenâ. Zaradi jasnosti svetujemo, da uporabljate âjavno
lastâ
+le v tem pomenu, in za opise drugih pomenov uporabljate druge izraze.</p>
+
+<h3 id="CopyleftedSoftware">Programi, izdani pod naÄelom âcopyleftâ</h3>
+
+ <p>Programje, izdano pod naÄemom âcopyleftâ (angl. copylefted
software) je
+prosto programje, katerega pogoji razširjanja ne dovolijo distributerjem, da
+bi med Å¡irjenjem ali spreminjanjem programja dodali dodatne omejitve. To
+pomeni, da mora biti vsak izvod programja, tudi Äe je bil spremenjen, prosto
+programje.</p>
+
+ <p>V projektu GNU izdamo pod naÄelom âcopyleftâ skoraj vse
programje, ki ga
+napiÅ¡emo, saj je naÅ¡ cilj dati vsakemu uporabniku svoboÅ¡Äine, ki jih
+implicira izraz âprosto programjeâ. Za daljÅ¡o razlago o tem, kako deluje
in
+kako uporabljamo âcopyleftâ, glejte spis <a
+href="/copyleft/copyleft.html">Kaj je copyleft?</a></p>
+
+ <p>Copyleft je sploÅ¡no naÄelo; Äe želite izdati program pod
naÄelom âcopyleftâ,
+morate uporabiti doloÄen nabor pogojev razÅ¡irjanja. Obstaja mnogo naÄinov
+kako napisati pogoje razÅ¡irjanja, skladne z naÄelom âcopyleftâ, zato
lahko v
+principu obstaja mnogo licenc prostega programja, skladnih s tem
+naÄelom. Vendar v praksi skoraj vse programje, izdano pod naÄelom
+âcopyleftâ, uporablja licenco <a href="/copyleft/gpl.html">GNU General
+Public License</a>. Dve razliÄni licenci vrste copyleft sta navadno
+ânezdružljiviâ, kar pomeni, da združevanje kode, ki uporablja eno
licenco, s
+kodo, ki uporablja drugo licenco, ni zakonito; torej je dobro za skupnost,
+da ljudje uporabljajo eno samo licenco, skladno z naÄelom âcopyleftâ.</p>
+
+<h3 id="Non-CopyleftedFreeSoftware">Prosto programje, ki ni izdano pod
naÄelom âcopyleftâ</h3>
+
+ <p>Prosto programje, ki ni izdano pod naÄelom âcopyleftâ (angl.
non-copylefted
+free software) od avtorjev prihaja s pravico razširjanja in spreminjanja, in
+tudi z dodajanjem dodatnih pogojev.</p>
+
+ <p>Äe je program prost, vendar ni izdan pod naÄelom copyleft,
nekateri izvodi
+ali spremenjene razliÄice morda sploh niso veÄ proste. Programska hiÅ¡a lahko
+prevede program, s spremembami ali brez njih, in razširja izvedljivo
+datoteko kot lastniški programski izdelek.</p>
+
+ <p>To ponazarja okenski sistem <a href="http://www.x.org";>X Window
+System</a>. Konzorcij X izdaja X11 s pravicami razširjanja, ki ga naredijo
+za prosto programje, ki ni izdano pod naÄelom copyleft. Äe želite, lahko
+dobite izvod, ki ima te pogoje razširjanja in ta je prost. Vendar obstajajo
+tudi neproste razliÄice, in za nekatere popularne delovne postaje in
+grafiÄne kartice za PC so te neproste razliÄice edine, ki delujejo. Äe
+uporabljate to strojno opremo, X11 za vas ni prosto programje. <a
+href="/philosophy/x.html">Razvijalci X11 so X11 za nekaj Äasa celo naredili
+za neprosto programje</a>.</p>
+
+<h3 id="GPL-CoveredSoftware">Programi izdani pod licenco GPL</h3>
+
+ <p>Licenca <a href="/copyleft/gpl.html">GNU GPL (General Public
License)</a> je
+doloÄen nabor pogojev razÅ¡irjanja za izdajanje programja skladno z naÄelom
+âcopyleftâ. Projekt GNU jo uporablja kot pogoje razÅ¡irjanja za veÄino
+programja GNU.</p>
+
+<h3 id="TheGNUsystem">Operacijski sistem GNU</h3>
+
+ <p><a href="/gnu/gnu-history.html">Sistem GNU</a> je popoln prost, Unixu
+podoben, operacijski sistem.</p>
+
+ <p>Unixu podoben sistem sestoji iz mnogih programov. Sistem GNU
vkljuÄuje vse
+<a href="#GNUsoftware">programje GNU</a>, kot tudi mnoge druge pakete, kot
+sta okenski sistem X in TeX, ki nista programje GNU.</p>
+
+ <p>Komponente za sistem GNU razvijamo in zbiramo od leta 1984; prva
testna
+izdaja âpopolnega sistema GNUâ je bila v letu 1996. Leta 2001 je sistem GNU
+z jedrom Hurd zaÄel delati zanesljivo. Medtem je <a
+href="/gnu/linux-and-gnu.html">sistem GNU/Linux</a>, veja sistema GNU, ki
+kot jedro uporablja Linux, v 1990-ih postal velika uspešnica.</p>
+
+ <p>Ker je cilj GNU ta, da je prost, mora biti vsaka posamezna komponenta
+sistema GNU prosto programje. Da bi veljale za prosto programje, pa ni
+treba, da bi bile vse izdane pod naÄelom copyleft; pravno gledano je mogoÄe
+vkljuÄiti katerokoli prosto programje, Äe pomaga izpolniti naÅ¡e tehniÄne
+cilje.</p>
+
+<h3 id="GNUprograms">Programi GNU</h3>
+
+ <p>Pojem âprogrami GNUâ (angl. GNU programs) je ekvivalenten <a
+href="#GNUsoftware">programju GNU</a>. Program Foo je program GNU, Äe je
+programje GNU. VÄasih tudi reÄemo, da je âpaket GNUâ.</p>
+
+<h3 id="GNUsoftware">Programje GNU</h3>
+
+ <p><a href="/software/software.html">Programje GNU</a> (angl. GNU
software) je
+programje, ki je izdano pod okriljem <a
+href="/gnu/gnu-history.html">projekta GNU</a>. Äe je program del programja
+GNU, pravimo tudi, da je program GNU. VeÄina programja GNU je izdanega pod
+naÄelom copyleft, vendar ne vse; vse programje GNU pa mora biti <a
+href="/philosophy/free-sw.html">prosto programje</a>.</p>
+
+ <p>VeÄina programja GNU je izdanega pod naÄelom <a href=
+"/copyleft/copyleft.html">copyleft</a>, vendar ne vse; vse programje GNU pa
+mora biti <a href="/philosophy/free-sw.html">prosto programje</a>.</p>
+
+ <p>Nekatero programje GNU napiše <a href=
+"http://www.fsf.org/about/staff/";>osebje</a> ustanove <a
+href="http://www.fsf.org/";>Free Software Foundation</a>, vendar veÄino
+programja GNU prispevajo <a
+href="/people/people.html">prostovoljci</a>. Nekaj prispevanega programja je
+pravno zaÅ¡Äitila ustanova Free Software Foundation; nekaj so ga pravno
+zaÅ¡Äitili njegovi pisci.</p>
+
+<h3 id="FSF-CopyrightedGNUSoftware"></h3>
+
+<h3 id="non-freeSoftware"><a id="ProprietarySoftware"></a>Neprosto programje,
lastniško programje</h3>
+
+ <p>Neprosto (lastniško) programje je programje, ki ni niti prosto.
Njegova raba,
+razširjanje in spreminjanje so prepovedani ali zahtevajo, da vprašate za
+dovoljenje, ali so omejeni do te mere, da tega v resnici ne morete poÄeti.</p>
+
+ <p>Ustanova Free Software Foundation upošteva pravilo, da na svoje
raÄunalnike
+ne moremo namestiti nobenega lastniÅ¡kega programa, razen zaÄasno za
+specifiÄen namen pisanja prostega nadomestka za prav ta program. Razen tega,
+se nam zdi, da ni možnega opraviÄila za namestitev lastniÅ¡kega programa.</p>
+
+ <p>V 1980-ih letih se nam je, na primer, zdelo upraviÄeno, da smo
namestili
+Unix v svoj raÄunalnik, saj smo ga uporabljali za pisanje prostega
+nadomestka za Unix. Dandanes, ko so dostopni prosti operacijski sistemi, ta
+izgovor ne velja veÄ; odstranili smo vse ne-proste operacijske sisteme, in
+vsak nov raÄunalnik, ki ga namestimo, mora poganjati popolnoma prost
+operacijski sistem.</p>
+
+ <p>Ne vztrajamo, da morajo uporabniki sistema GNU ali avtorji
prispevkov k temu
+sistemu, živeti s tem pravilom. To je pravilo, ki smo ga postavili
+sebi. Vendar upamo, da se boste odloÄili in mu tudi vi sledili.</p>
+
+<h3 id="freeware">Zastonjsko programje</h3>
+
+ <p>Izraz âzastonjsko programjeâ (angl. freeware) nima jasno sprejete
+definicije, vendar se pogosto uporablja za pakete, ki dovoljujejo
+razširjanje, vendar ne spreminjanja (in njihova izvorna koda ni na
+voljo). Ti paketi niso prosto programje, zato prosimo ne uporabljajte
+âzastonjsko programjeâ pri sklicevanju na âprosto programjeâ (angl.
free
+software).</p>
+
+<h3 id="shareware">Programi na pokušino</h3>
+
+ <p>Programje na pokušino (angl. shareware) je programje, ki ljudem
dovoljuje
+razširjanje izvodov, vendar pravi, da vsakdo, ki želi še naprej uporabljati
+izvod, <em>mora</em> plaÄati licenÄnino.</p>
+
+ <p>Programje na pokušino ni niti prosto programje, niti napol-prosto.
Dva
+razloga sta, da ni:</p>
+
+ <ul>
+ <li>Pri veÄini programov na pokuÅ¡ino ni dostopna izvorna koda;
programa torej
+sploh ne morete spremeniti.</li>
+ <li>Program na pokušino ne pride z dovoljenjem izdelave kopije in
nameÅ¡Äanja
+brez plaÄila licenÄnine, niti za posameznike, ki se ukvarjajo z nepridobitno
+dejavnostjo. (V praksi ljudje pogosto zanemarijo pogoje razširjanja in
+program kljub neplaÄilu Å¡e naprej uporabljajo, vendar pogoji tega ne
+dovoljujejo.)</li>
+ </ul>
+
+<h3 id="commercialSoftware">Komercialno programje</h3>
+
+ <p> Komercialno programje (angl. commercial software) je programje, ki
ga
+razvija podjetje, s ciljem zaslužiti pri rabi programja. âKomercialnoâ in
+âlastniÅ¡koâ nista ista stvar! VeÄina komercialnega programja je <a
+href="#ProprietarySoftware">lastniškega</a>, vendar obstaja komercialno
+prosto programje, in obstaja nekomercialno neprosto programje.</p>
+
+ <p>Na primer, GNU Ada se vedno razširja pod pogoji GNU GPL, in vsak
izvod je
+prosto programje; vendar njeni razvijalci prodajajo pogodbe za podporo. Ko
+njihovi prodajni zastopniki govorijo z morebitnimi kupci, vÄasih kupci
+reÄejo, âVarneje bi se poÄutili s komercialnim prevajalnikomâ. Prodajalec
+odgovori, âGNU Ada <em>je</em> komercialni prevajalnik; sluÄajno je tudi
+prosto programjeâ.</p>
+ <p>Za projekt GNU je poudarek v drugem vrstnem redu; pomembno je, da je
GNU Ada
+prosto programje; ali je komercialno ni kljuÄno vpraÅ¡anje. Vendar je
+hitrejši razvoj GNU Ade, ki je rezultat tega, da je komercialna, vsekakor
+koristen.</p>
+ <p>Prosimo pomagajte razširjati zavest, da je komercialno prosto
programje
+mogoÄe. To lahko storite tako, da se potrudite in ne reÄete
âkomercialnoâ,
+ko mislite âlastniÅ¡koâ.</p>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Prosimo pošljite vprašanja v zvezi z FSF & GNU na <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Obstajajo tudi <a
+href="/contact/">druge metode vzpostavitve stika</a> z FSF. Pošljite
+komentarje glede teh spletnih strani v angleÅ¡Äini na <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Prosimo oglejte si <a
+href="/server/standards/README.translations.html">osnovne prevajalske
+podatke</a> za informacije o koordinaciji in pošiljanju prevodov tega
+Älanka.</p>
+</div>
+
+<p>Copyright © 1996, 1997, 1998, 2001 Free Software Foundation, Inc.</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivatives 4.0 International License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Translation: Roman Maurer</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Zadnja sprememba:
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/enforcing-gpl.hu.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/enforcing-gpl.hu.html,v
retrieving revision 1.4
retrieving revision 1.5
diff -u -b -r1.4 -r1.5
--- philosophy/enforcing-gpl.hu.html 30 Jan 2014 11:06:28 -0000 1.4
+++ philosophy/enforcing-gpl.hu.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.5
@@ -1,261 +1,242 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//IETF//DTD HTML 2.0//EN">
-<html>
+<!--#set var="ENGLISH_PAGE" value="/philosophy/enforcing-gpl.en.html" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="hu" lang="hu">
+
<head>
-<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8" />
- <title>A GNU GPL betartatása - GNU Projekt - Szabad Szoftver
Alapítvány (FSF)</title>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>A GNU GPL betartatása - GNU Projekt - Free Software Foundation</title>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/enforcing-gpl.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/top-addendum.html" -->
+<h2>A GNU GPL betartatása</h2>
+
+<p>Ãrta: <a href="http://moglen.law.columbia.edu/";><strong>Eben
+Moglen</strong></a></p>
+<p><em>2001. szeptember 10.</em></p>
+
+<p>A Microsoft nyári GPL-ellenes kampánya megint szült a GPL
+âbetartathatóságátâ érintÅ találgatásokat. A âFUDâ (fear,
uncertainty and
+doubt = félelem, bizonytalanság, kétely) eme konkrét formáját mindig egy
+picit szórakoztatónak találom. Azt hiszem, én vagyok a Föld egyetlen
+jogásza, aki ezt mondhatja, de nem értem a bizonytalanság okát: a <a
+href="/licenses/gpl.html">GPL</a> betartatása nálam mindennapos
tevékenység.</p>
+
+<p>Jelen társadalmunkban a <a href="/philosophy/free-sw.html">szabad
+szoftver</a> fogalmának szokatlansága miatt az emberek feltételezik, hogy
+egy ilyen különös célt minden bizonnyal csak példátlanul leleményes (és
+ezért törékeny) jogi bűvészkedéssel lehet elérni. A feltételezés
azonban
+téves. Ami a Szabad Szoftver AlapÃtványt a GPL kidolgozására és
+publikálására vezette, az sajnos valóban szokatlan: át akarjuk formálni a
+programkészÃtésrÅl alkotott közfelfogást, hogy mindenkinek joga legyen
+megérteni, kijavÃtani, feljavÃtani, és tovább terjeszteni a létezÅ
legjobb
+szoftvereket. Nagy átalakulással járó dologra vállalkoztunk tehát; amely
+világossá teszi, hogy a hagyományos üzletmenetet az új, a hálózati
+kommunikációra épülŠtársadalomban teljesen új termelési és
terjesztési
+modellek válthatják fel. A mindezt lehetÅvé tevÅ jogi konstrukció, a GPL,
+azonban nagyon egyszerű alkotóelemekbÅl épül fel, Ãgy igen
megbÃzható.</p>
+
+<p>A szerzÅi jogi törvények lényege (mint a tulajdont szabályozó egyéb
+rendszereké is) a kizárólagos befolyás képessége, vagyis a kizárás
joga. A
+szerzÅi jog birtokosának törvény adta joga, hogy mindenki másnak
+megtilthassa a mű másolását, terjesztését, abból leszármazott mű
készÃtését.</p>
+
+<p>E joggal együtt jár az azonos mértékű licenszelés képessége â
megengedni,
+ami egyébként tiltott. Egy licensz nem két egyenrangú fél szerzÅdése: a
mű
+felhasználója azért köteles a licensz keretein belül maradni, mert a
licensz
+nélkül egyáltalán semmihez sincs joga.</p>
+
+<p>A zárt szoftvereket terjesztÅ cégek azonban általában a szerzÅi jogot
is
+felülmúló befolyásra törekszenek. E cégek âlicenszelikâ
szoftvereiket a
+fogyasztóknak, de a licensz a szerzÅi jogot meghaladó kötöttségeket is
+tartalmaz. A megértést nem, legfeljebb használatot engedélyezÅ
+szoftverlicenszekben pl. gyakori kötöttség a visszafejtés (dekompiláció)
+tilalma. Maga a szerzÅi jog nem tiltja a visszafejtést, de ha az ember bolti
+szoftvert akar venni, vagy hálózatról letölteni, akkor a tilalom
betartása a
+hozzájutás feltétele. A szerzÅi jog tehát csak egy eszköz, mellyel még
+többet lehet elvenni a felhasználóktól.</p>
+
+<p>A GPL viszont levon a szerzÅi jogokból, nem hozzájuk ad. A licensznek nem
+kell bonyolultnak lennie, mivel minél kevésbé akarjuk megkötni a
+felhasználók kezét. A kiadók a szerzÅi jog révén lehetetlenné tehetik,
hogy
+a felhasználók a művet másolják, módosÃtsák, terjesszék, szerintünk
viszont
+e jogok minden felhasználót megilletnek; a GPL ezért a szerzÅi jogoknál
+szokásos szinte minden kötelmet felold. Az egyetlen dolog, amit szigorúan
+megkövetelünk, az az, hogy ha valaki GPL-es (vagy abból származó) művet
+terjeszt, akkor azt szintén a GPL feltételei szerint tegye. A szerzÅi jog
+szempontjából ez a feltétel igen minimális kötöttség. Ennél jóval
szigorúbb
+licenszeket is rendszeresen Ãtélnek betarthatónak: minden licensz, ami
+valaha is szerzÅi jogi perre került, szigorúbb a GPL-nél.</p>
+
+<p>Minthogy semmi bonyolult vagy félreérthetŠnincs a licensz
feltételeiben,
+még senki nem mondta komolyan, hogy a GPL a jogtulajdonos jogain túlnyúlóan
+licenszelne. Azt viszont mondják néha, hogy a GPL nem betartható, mert egy
+adott mű felhasználói azt ânem fogadták elâ.</p>
+
+<p>Ez az állÃtás azonban félreértésen alapul. A licensz senkit nem
kötelez az
+elfogadásra, a GPL-es szoftverek anélkül is megszerezhetÅk, telepÃthetÅk,
+használhatók, megvizsgálhatók, vagy akár kÃsérletileg módosÃthatók.
Mindezek
+a zárt szoftvereknél már önmagukban is tiltottak vagy licenszhez
kötöttek,
+vagyis a licenszt már a műhöz való hozzáférés elÅtt el kell fogadni, a
benne
+szereplÅ, szerzÅi jogon túli megkötésekkel egyetemben. A szabad szoftver
+mozgalom szerint e jogok minden felhasználót megilletnek; ezért e
+tevékenységeket nem is akarjuk licensszel szabályozni. A GPL legtöbb
+felhasználójának nem is kellenek a GPL adta pluszjogok, Ãgy nem is kell azt
+elfogadniuk. A GPL csak akkor jelent kötelmet, ha valaki GPL-es kódból
+származó művet kÃván terjeszteni, és csak a terjesztéskor kell
elfogadni. Ãs
+mivel a szerzÅi jogi törvények szerint licensz nélkül soha senki nem
+terjeszthet semmit, ezért elég alapos okunk van feltételezni, hogy minden
+GPL-es szoftvert terjesztŠfél el is akarta fogadni a GPL-t. A GPL-t ugyanis
+minden érintett szoftver minden példányával együtt kell terjeszteni, pont
+hogy mindenki tudjon róla.</p>
+
+<p>A FUD ellenére tehát a GPL teljesen érvényes szerzÅi jogi licensz.
Ezért
+tudtam majdnem tÃz év leforgása alatt esetek tucatjaiban betartatni, és
+ehhez egyszer sem kellett perre menni.</p>
+
+<p>Az utóbbi hónapokban azonban az a pletyka kapott lábra, hogy a
bÃrósági
+megerÅsÃtés hiánya (az USA-ban, vagy másutt) is a GPL valamiféle
+gyengeségére utalna, hogy szokatlan célját jogilag nem megalapozottan
+próbálja elérni, vagy hogy a licensz szerzÅje, a Szabad Szoftver
AlapÃtvány,
+fél a licensz bÃróság elé vitelétÅl. Ennek éppen ellenkezÅje igaz.
Még nem
+kellett bÃróság elé vinnünk a GPL-t, mert még senki nem akarta
+megkockáztatni, hogy ott mérkÅzzön meg velünk.</p>
+
+<p>Mi történik tehát egy GPL-sértés esetén? Olyan szoftvereknél, ahol a
szerzÅi
+jog tulajdonosa a Szabad Szoftver AlapÃtvány (vagy mert mi magunk Ãrtuk a
+szoftvert, vagy mert a szabad szoftver Ãrói ránk ruházták a jogokat, hogy
+szakértelmünkkel jobban védhessük a szoftver szabadságát), <a
+href="/licenses/gpl-violation.html">az elsŠlépés egy bejelentés</a>, amely
+általában villámlevélben érkezik a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>
+cÃmre. Ekkor a szükséges tények megállapÃtásához a licenszsértés
+bejelentÅinek <a href="/licenses/gpl-violation.html">segÃtségét
kérjük</a>,
+majd kivizsgáljuk az esetleg fennmaradó kérdéseket.</p>
+
+<p>Ezt a fázist évente tucatszor elérjük. A probléma megoldásához
legtöbbször
+egy halk puhatolózás is elég. Az érintettek általában azt hiszik, hogy a
GPL
+szerint jártak el, és örömmel szokták fogadni javÃtó
+javaslatainkat. Alkalmanként azonban szükség van bizalomépÃtÅ
intézkedésekre
+is, mivel a jogsértés mértéke vagy idÅbeli elhúzódása miatt az
önkéntes
+lépések elégtelennek bizonyulhatnak. Ilyenkor a szervezeteken belül
+GPL-párti kampányt indÃtunk, ezeket általában a cég magasszintű vezetÅi
+felügyelik, a helyzet alakulását pedig mi (és a vállalkozások
+igazgatótanácsa is) az Šközvetlen jelentéseik alapján követjük
+nyomon. Különösen bonyolult esetekben szükségesnek láttunk (az esetleges
+jövÅbeli jogsértést követÅ) egyszerű és gyors jogi fellépést
elÅsegÃtÅ
+intézkedéseket is.</p>
+
+<p>A GPL betartatásának közel egy évtizede alatt sosem ragaszkodtam
kártérÃtés
+fizetéséhez, és ritkán követeltem meg a jogsértés nyilvános
+beismerését. Mindvégig azt az álláspontot képviseltük, hogy a licensz
+betartása és a jövÅbeli jóhiszemű viselkedésrÅl való megbizonyosodás
a
+legfontosabb cél. Mindent megtettünk, hogy a jogsértÅk könnyen
+korrigálhassák hibáikat, és megbocsátóak voltunk a múltbeli
tévedésekkel
+szemben.</p>
+
+<p>A szabad szoftver mozgalom korai éveiben talán nem is volt más
+lehetÅségünk. A drága és sok teherrel járó pereskedés szétzúzhatta
volna az
+AlapÃtványt, vagy legalábbis megakadályozhatta a szabad szoftver mozgalom
+jelenlegi befolyású erÅvé növekedését. Az idÅk során azonban
kitartottunk a
+licensz betartatásának e módja mellett, nem mintha csak Ãgy lehetett volna,
+hanem mert ez is működött. A szabad szoftverek körül egy egész iparág
nÅtt
+fel, melynek minden szereplÅje tisztában volt a GPL fontosságával â és
senki
+sem akart a szabad szoftvert lopó gonosztevŠszerepébe lépni, valamint
senki
+sem akart ilyen szereplŠügyfele, üzlettársa, vagy akár alkalmazottja
+lenni. A hÃrverés nélküli együttműködés és a rossz publicitással
járó
+kilátástalan jogi csatározás közti válaszút elé kerülve egyetlen
jogsértÅ
+sem választotta a nehezebbik utat.</p>
+
+<p>Egyszer vagy kétszer még az is megtörtént, hogy cégek szándékos
jogsértÅ
+magatartást tanúsÃtottak: GPL-es szoftverek forráskódját a forrás
+elrejtésének szándékával újrafordÃtották, és zárt termékként
eladásra
+kÃnálták. Ilyen esetekben is segÃtettem az FSF-en kÃvüli
+szabadszoftver-fejlesztÅknek, megoldásként â mivel a bűnös jogsértÅ
+önszántából nem hagyott fel a jogsértéssel, és jogi részletkérdések
miatt
+ezekben az ügyekben nem lehetett büntetÅpert indÃtani â meggyÅztük a
bűnös
+fél viszonteladóit és lehetséges ügyfeleit. âMiért fizetne Ãn is
komoly
+pénzösszegeketâ kérdeztük tÅlük, âolyan jogsértÅ szoftverért,
amely csak
+hosszadalmas jogi gondokhoz vezet, miközben a rendes verzió probléma
nélkül
+elérhetÅ?â Az ügyfelek kivétel nélkül belátták a kérdés
jogosságát. A szabad
+szoftverek ellopása szó szerint olyan terület, ahol a bűnözés nem
+kifizetÅdÅ.</p>
+
+<p>De talán túl jól is sikerült mindez. Ha évekkel ezelÅtt perre mentem
volna
+GPL-ügyben, akkor a Microsoft jelen sugdosásai süket fülekre
+találnának. Pont ebben a hónapban dolgoztam pár közepes bonyolultságú
+ügyön. Azt mondtam, âLátjátok, mennyi ember akarja világszerte, hogy
+bÃrósági perre vigyem a GPL-t, csak hogy bebizonyÃtsam, lehetséges?
Példát
+kéne valakivel statuálnom. Akad önként jelentkezÅ?â</p>
+
+<p>Egyszer majd lesz ilyen. De annak a valakinek az ügyfelei el fognak tÅle
+fordulni, tehetséges szakemberek nem akarják majd hÃrnevüket ilyen céghez
+kötni és kilépnek, valamint a negatÃv hÃrverés sem fog éppen használni
+nekik. Ãs akkor még nem is mentünk perre. Az elsÅ próbálkozó nagyon meg
+fogja bánni. Jogi módszereink talán éppoly szokatlanok, mint a szakmaiak,
de
+épp ez a lényeg. A szabad szoftver azért fontos, mert végeredményben pont
a
+szokatlan bizonyul jónak.</p>
+
+<p><cite>Eben Moglen a Columbia Egyetem jogi karának jogász- és
jogtörténeti
+professzora, a Szabad Szoftver AlapÃtvány fizetés nélküli jogi
+tanácsadója.</cite></p>
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatos kérdéseket várjuk (angolul) a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a> cÃmen. Vannak <a
+href="/contact/">egyéb módok is az FSF elérésére</a>. A weblappal
+kapcsolatos észrevételeket a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+for information on coordinating and submitting translations of this
article.</p>
+</div>
+
+<p>Copyright © 2001 Eben Moglen</p>
+
+<p>A teljes cikk szó szerinti közlése bármilyen médiumban megengedett,
feltéve,
+hogy ez az engedély is vele marad.</p>
- <link rev="made" href="mailto:address@hidden";>
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
- <meta http-equiv="Keywords"
- content="GNU, FSF, Free Software Foundation, Linux, violation, general,
public, license, gpl, general public license, enforcing, freedom, software,
Eben, Moglen, Eben Moglen">
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+FordÃtotta: Verók István</div>
- <meta http-equiv="Description"
- content="In his essay, Enforcing the GNU GPL, Eben Moglen, legal counsel to
the FSF, talks about how enforcement of the GNU General Public License is
typically carried out.">
-</head>
- <body bgcolor="#ffffff" text="#000000" link="#1f00ff" alink="#ff0000"
- vlink="#9900dd">
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Utoljára frissÃtve:
-<h2>A GNU GPL betartatása</h2>
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
-<p> </p>
-<p>Írta: <a href="http://moglen.law.columbia.edu/";><strong>Eben
Moglen</strong></a>
-(fordította: <a href="http://photon.hu/";>Verók
István</a>)<br>
+<!-- timestamp end -->
</p>
-<p><i>2001. szeptember 10.</i> </p>
-<p> <a href="/graphics/philosophicalgnu.html"> <img
- src="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg" alt="[egy elmélkedő gnu]"
- width="160" height="200">
-</a> [
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.en.html">angol</a> |
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.cs.html">cseh</a> |
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.it.html">olasz</a> |
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.ru.html">orosz</a> |
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.ko.html">koreai</a> |
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.pt-br.html">portugál</a>
-<!-- | A HREF="/boilerplate.LG.html" LANGUAGE /A -->
-<!-- Please keep this list alphabetical --> <!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE
BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-] </p>
-<p>A Microsoft nyári GPL-ellenes kampánya megint szült
-a GPL ``betartathatóságát'' érintő
találgatásokat.
-A ``FUD'' (fear, uncertainty and doubt = félelem, bizonytalanság,
-kétely) eme konkrét formáját mindig
-egy picit szórakoztatónak találom. Azt hiszem, én
-vagyok a Föld egyetlen jogásza, aki ezt mondhatja, de nem
értem
-a bizonytalanság okát: a <a href="/licenses/gpl.html">GPL</a>
-betartatása nálam mindennapos tevékenység. </p>
-<p>Jelen társadalmunkban a <a href="/philosophy/free-sw.html">szabad
-szoftver</a> fogalmának szokatlansága miatt az emberek
feltételezik,
-hogy egy ilyen különös célt minden bizonnyal csak
példátlanul
-leleményes (és ezért törékeny) jogi
bűvészkedéssel
-lehet elérni. A feltételezés azonban téves. Ami
-a Szabad Szoftver Alapítványt a GPL kidolgozására
-és publikálására vezette, az sajnos
<i>valóban</i>
-szokatlan: át akarjuk formálni a
programkészítésről
-alkotott közfelfogást, hogy mindenkinek joga legyen
megérteni,
-kijavítani, feljavítani, és tovább terjeszteni
-a létező legjobb szoftvereket. Nagy átalakulással
járó
-dologra vállalkoztunk tehát; amely világossá
-teszi, hogy a hagyományos üzletmenetet az új, a
hálózati
-kommunikációra épülő társadalomban
teljesen
-új termelési és terjesztési modellek
válthatják
-fel. A mindezt lehetővé tevő jogi konstrukció, a GPL,
azonban
-nagyon egyszerű alkotóelemekből épül fel,
így
-igen megbízható.</p>
-<p>A szerzői jogi törvények lényege (mint a
-tulajdont szabályozó egyéb rendszereké is) a
kizárólagos
-befolyás képessége, vagyis a kizárás joga.
-A szerzői jog birtokosának törvény adta joga, hogy
mindenki
-másnak megtilthassa a mű másolását,
terjesztését,
-abból leszármazott mű
készítését.
- </p>
-<p> E joggal együtt jár az azonos mértékű
licenszelés
-képessége -- megengedni, ami egyébként tiltott.
-Egy licensz nem két egyenrangú fél
szerződése: a mű
-felhasználója azért köteles a licensz keretein
belül maradni, mert
-a licensz nélkül egyáltalán semmihez sincs joga.</p>
-<p>A zárt szoftvereket terjesztő cégek azonban
általában
-a szerzői jogot is felülmúló befolyásra
törekszenek.
-E cégek ``licenszelik'' szoftvereiket a fogyasztóknak, de a
-licensz a szerzői jogot meghaladó kötöttségeket is
-tartalmaz. A megértést nem, legfeljebb használatot
engedélyező
-szoftverlicenszekben pl. gyakori kötöttség a
visszafejtés
-(dekompiláció) tilalma. Maga a szerzői jog nem tiltja a
visszafejtést,
-de ha az ember bolti szoftvert akar venni, vagy
hálózatról letölteni,
-akkor a tilalom betartása a hozzájutás feltétele.
A szerzői jog
-tehát csak egy eszköz, mellyel még többet lehet
elvenni a
-felhasználóktól.
- </p>
-<p>A GPL viszont levon a szerzői jogokból, nem hozzájuk ad.
-A licensznek nem kell bonyolultnak lennie, mivel minél
kevésbé
-akarjuk megkötni a felhasználók kezét. A
kiadók a szerzői
-jog révén lehetetlenné tehetik, hogy a
felhasználók a
-művet másolják, módosítsák,
terjesszék, szerintünk
-viszont e jogok minden felhasználót megilletnek; a GPL
ezért
-a szerzői jogoknál szokásos szinte minden kötelmet
felold.
-Az egyetlen dolog, amit szigorúan megkövetelünk, az az,
-hogy ha valaki GPL-es (vagy abból származó) művet
terjeszt,
-akkor azt szintén a GPL feltételei szerint tegye. A szerzői
jog szempontjából
-ez a feltétel igen minimális kötöttség.
Ennél
-jóval szigorúbb licenszeket is rendszeresen ítélnek
-betarthatónak: minden licensz, ami valaha is szerzői jogi perre
került,
-szigorúbb a GPL-nél. </p>
-<p>Minthogy semmi bonyolult vagy félreérthető nincs a
licensz
-feltételeiben, még senki nem mondta komolyan, hogy a GPL a
jogtulajdonos jogain
-túlnyúlóan licenszelne. Azt viszont
-mondják néha, hogy a GPL nem betartható, mert egy adott
-mű felhasználói azt ``nem fogadták el''. </p>
-<p>Ez az állítás azonban félreértésen
-alapul. A licensz senkit nem kötelez az elfogadásra, a GPL-es
-szoftverek anélkül is megszerezhetők,
telepíthetők, használhatók,
-megvizsgálhatók, vagy akár kísérletileg
-módosíthatók. Mindezek a zárt szoftvereknél
-már önmagukban is tiltottak vagy licenszhez kötöttek,
-vagyis a licenszt már a műhöz való
hozzáférés
-előtt el kell fogadni, a benne szereplő, szerzői jogon
túli megkötésekkel
-egyetemben. A szabad szoftver mozgalom szerint e jogok minden
felhasználót
-megilletnek; ezért e tevékenységeket nem is <i>akarjuk</i>
-licensszel szabályozni. A GPL legtöbb
felhasználójának
-nem is kellenek a GPL adta pluszjogok, így nem is kell azt elfogadniuk.
-A GPL csak akkor jelent kötelmet, ha valaki GPL-es kódból
-származó művet kíván terjeszteni, és
csak
-a terjesztéskor kell elfogadni. És mivel a szerzői jogi
törvények
-szerint licensz nélkül soha senki nem terjeszthet semmit,
ezért elég
-alapos okunk van feltételezni, hogy minden GPL-es szoftvert
terjesztő fél
-el is akarta fogadni a GPL-t. A GPL-t ugyanis minden érintett szoftver
minden
-példányával együtt kell terjeszteni, pont hogy
mindenki tudjon
-róla. </p>
-<p>A FUD ellenére tehát a GPL teljesen érvényes
-szerzői jogi licensz. Ezért tudtam majdnem tíz év
leforgása
-alatt esetek tucatjaiban betartatni, és ehhez egyszer sem kellett
-perre menni. </p>
-<p>Az utóbbi hónapokban azonban az a pletyka kapott lábra,
-hogy a bírósági megerősítés
hiánya
-(az USA-ban, vagy másutt) is a GPL valamiféle
gyengeségére
-utalna, hogy szokatlan célját jogilag nem megalapozottan
próbálja
-elérni, vagy hogy a licensz szerzője, a Szabad Szoftver
Alapítvány,
-fél a licensz bíróság elé
vitelétől.
-Ennek éppen ellenkezője igaz. Még nem kellett
bíróság
-elé vinnünk a GPL-t, mert még senki nem akarta
megkockáztatni,
-hogy ott mérkőzzön meg velünk. </p>
-<p>Mi történik tehát egy GPL-sértés
esetén?
- Olyan szoftvereknél, ahol a szerzői jog tulajdonosa a Szabad
Szoftver
-Alapítvány (vagy mert mi magunk írtuk a szoftvert, vagy
-mert a szabad szoftver írói ránk ruházták
-a jogokat, hogy szakértelmünkkel jobban védhessük
-a szoftver szabadságát), <a
- href="/licenses/gpl-violation.html">az első lépés egy
bejelentés</a>,
-amely általában villámlevélben érkezik
-a <a href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>
-címre. <a href="/licenses/gpl-violation.html">Ekkor a
szükséges
-tények megállapításához a
licenszsértés
-bejelentőinek segítségét kérjük</a>, majd
-kivizsgáljuk az esetleg fennmaradó kérdéseket.
- </p>
-<p>Ezt a fázist évente tucatszor elérjük. A
probléma
-megoldásához legtöbbször egy halk
puhatolózás
-is elég. Az érintettek általában azt hiszik,
-hogy a GPL szerint jártak el, és örömmel szokták
-fogadni javító javaslatainkat. Alkalmanként azonban
-szükség van bizalomépítő
intézkedésekre
-is, mivel a jogsértés mértéke vagy időbeli
elhúzódása
-miatt az önkéntes lépések elégtelennek
bizonyulhatnak.
-Ilyenkor a szervezeteken belül GPL-párti kampányt
indítunk,
-ezeket általában a cég magasszintű vezetői
felügyelik,
-a helyzet alakulását pedig mi (és a
vállalkozások
-igazgatótanácsa is) az ő közvetlen jelentéseik
-alapján követjük nyomon. Különösen bonyolult
-esetekben szükségesnek láttunk (az esetleges
jövőbeli
-jogsértést követő) egyszerű és gyors jogi
fellépést
-elősegítő intézkedéseket is. </p>
-<p> A GPL betartatásának közel egy évtizede alatt
-sosem ragaszkodtam kártérítés
fizetéséhez,
-és ritkán követeltem meg a jogsértés
nyilvános
-beismerését. Mindvégig azt az álláspontot
-képviseltük, hogy a licensz betartása és
-a jövőbeli jóhiszemű viselkedésről
való megbizonyosodás
-a legfontosabb cél. Mindent megtettünk, hogy a
jogsértők
-könnyen korrigálhassák hibáikat, és
megbocsátóak
-voltunk a múltbeli tévedésekkel szemben. </p>
-<p>A szabad szoftver mozgalom korai éveiben talán nem is volt
-más lehetőségünk. A drága és sok teherrel
-járó pereskedés szétzúzhatta volna az
-Alapítványt, vagy legalábbis megakadályozhatta
-a szabad szoftver mozgalom jelenlegi befolyású erővé
-növekedését. Az idők során azonban
-kitartottunk a licensz betartatásának e módja mellett,
-nem mintha csak így lehetett volna, hanem mert ez is
működött.
-A szabad szoftverek körül egy egész iparág nőtt
fel,
-melynek minden szereplője tisztában volt a GPL
fontosságával
--- és senki sem akart a szabad szoftvert lopó gonosztevő
szerepébe
-lépni, valamint senki sem akart ilyen szereplő ügyfele,
üzlettársa,
-vagy akár alkalmazottja lenni. A hírverés
nélküli
-együttműködés és a rossz publicitással
járó
-kilátástalan jogi csatározás közti
válaszút
-elé kerülve egyetlen jogsértő sem választotta a
-nehezebbik utat. </p>
-<p>Egyszer vagy kétszer még az is megtörtént, hogy
-cégek szándékos jogsértő magatartást
tanúsítottak:
-GPL-es szoftverek forráskódját a forrás
elrejtésének
-szándékával újrafordították,
és
-zárt termékként eladásra
kínálták.
-Ilyen esetekben is segítettem az FSF-en kívüli
szabadszoftver-fejlesztőknek,
-megoldásként -- mivel a bűnös jogsértő
önszántából
-nem hagyott fel a jogsértéssel, és jogi
részletkérdések
-miatt ezekben az ügyekben nem lehetett büntetőpert
indítani -- meggyőztük a
-bűnös fél viszonteladóit és lehetséges
ügyfeleit.
-``Miért fizetne Ön is komoly pénzösszegeket''
kérdeztük
-tőlük, ``olyan jogsértő szoftverért, amely csak
hosszadalmas
-jogi gondokhoz vezet, miközben a rendes verzió
-probléma nélkül elérhető?'' Az ügyfelek
kivétel
-nélkül belátták a kérdés
jogosságát.
-A szabad szoftverek ellopása szó szerint olyan terület,
-ahol a bűnözés nem kifizetődő. </p>
-<p>De talán túl jól is sikerült mindez. Ha
évekkel
-ezelőtt perre mentem volna GPL-ügyben, akkor a Microsoft jelen
sugdosásai
-süket fülekre találnának. Pont ebben a hónapban
-dolgoztam pár közepes bonyolultságú ügyön.
-Azt mondtam, ``Látjátok, mennyi ember akarja világszerte,
-hogy bírósági perre vigyem a GPL-t, csak hogy
bebizonyítsam,
-lehetséges? Példát kéne valakivel
statuálnom.
-Akad önként jelentkező?'' </p>
-<p>Egyszer majd lesz ilyen. De annak a valakinek az ügyfelei el fognak
-tőle fordulni, tehetséges szakemberek nem akarják majd
hírnevüket
-ilyen céghez kötni és kilépnek, valamint a
negatív
-hírverés sem fog éppen használni nekik. És
akkor még
-nem is mentünk perre. Az első próbálkozó nagyon
-meg fogja bánni. Jogi módszereink talán
-éppoly szokatlanok, mint a szakmaiak, de épp ez a lényeg.
-A szabad szoftver azért fontos, mert végeredményben pont
-a szokatlan bizonyul jónak. </p>
-<p> <cite> Eben Moglen a Columbia Egyetem jogi karának jogász-
-és jogtörténeti professzora, a Szabad Szoftver
Alapítvány
-fizetés nélküli jogi tanácsadója. </cite>
- </p>
-<p> Copyright © 2001 Eben Moglen </p>
-<p>A teljes cikk szó szerinti közlése bármilyen
-médiumban megengedett, feltéve, hogy ez az engedély
-is vele marad. </p>
-<hr> [ <!-- Please keep this list alphabetical --> <!-- PLEASE UPDATE THE
LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.en.html">angol</a> |
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.cs.html">cseh</a> |
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.it.html">olasz</a> |
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.ru.html">orosz</a> |
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.ko.html">koreai</a> |
- <a href="/philosophy/enforcing-gpl.pt-br.html">portugál</a>
-<!-- | A HREF="/boilerplate.LG.html" LANGUAGE /A -->
-<!-- Please keep this list alphabetical --> <!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE
BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-]
-<hr>
-<p>Vissza a <a href="/home.html">GNU honlapra</a>. </p>
-<p>Az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatos kérdéseket
várjuk
-(angolul) a <a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>
címen.
-Az FSF-fel <a href="/home.html#ContactInfo">másként</a> is
-fel lehet venni a kapcsolatot. </p>
-<p> A weboldalakkal kapcsolatot megjegyzéseket a <a
- href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a> címre
-küldheti, egyéb kérdések: <a
- href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>. </p>
-<p> <!-- timestamp end --> </p>
-<hr> <br>
+</div>
+</div>
</body>
</html>
Index: philosophy/fighting-software-patents.az.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/fighting-software-patents.az.html,v
retrieving revision 1.5
retrieving revision 1.6
diff -u -b -r1.5 -r1.6
--- philosophy/fighting-software-patents.az.html 28 Dec 2012 15:28:06
-0000 1.5
+++ philosophy/fighting-software-patents.az.html 20 Feb 2017 21:03:48
-0000 1.6
@@ -1,167 +1,151 @@
-<?xml version="1.0" encoding="utf-8" ?>
+<!--#set var="ENGLISH_PAGE"
value="/philosophy/fighting-software-patents.en.html" -->
+
<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
"http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
-<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="en">
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="az" lang="az">
<head>
-<title>Proqram TÉminatı PatentlÉri ilÉ mübarizÉ - TÉkbaÅına vÉ
BirgÉ - GNU LayihÉsi - Azad Proqram TÉminatı Fondu (APTF)</title>
-<meta http-equiv="content-type" content='text/html; charset=utf-8' />
-<link rel="stylesheet" type="text/css" href="/gnu.css" />
-<link rev="made" href="mailto:address@hidden"; />
-</head>
-
-<!-- This document is in XML, and xhtml 1.0 -->
-<!-- Please make sure to properly nest your tags -->
-<!-- and ensure that your final document validates -->
-<!-- consistent with W3C xhtml 1.0 and CSS standards -->
-<!-- See validator.w3.org -->
-
-<body>
-
-<p>Bu sÉhifÉnin <a href="#translations">tÉrcümÉlÉri</a></p>
-
-<h3>Proqram TÉminatı PatentlÉri ilÉ mübarizÉ - TÉkbaÅına vÉ
BirgÉ</h3>
-<p><a href="http://www.stallman.org";>Riçard Stollman</a></p>
-<p>
-<a href="/graphics/agnuhead.html"><img src="/graphics/gnu-head-sm.jpg"
- alt=" [GNU antilopunun baÅı] "
- width="129" height="122" /></a>
-</p>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Proqram TÉminatı PatentlÉri ilÉ mübarizÉ - TÉkbaÅına vÉ
BirgÉ - GNU
+LayihÉsi - Azad Proqram TÉminatı Fondu (APTF)</title>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/fighting-software-patents.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/top-addendum.html" -->
+<h2>Proqram TÉminatı PatentlÉri ilÉ mübarizÉ - TÉkbaÅına vÉ BirgÉ
</h2>
+
+<p>Riçard Stollman</p>
+
+<p>
+Proqram tÉminatları üzrÉ patentlÉr bir növ minalara bÉnzÉyir:
verÉcÉyiniz
+hÉr bir qÉrar minanın üzÉrinÉ ayaq basmaq riski daÅıdıÄına görÉ
layihÉniz
+hÉr an mÉhv ola bilÉr.</p>
+<p>
+GeniÅ vÉ mürÉkkÉb proqram hazırlamaq yüzlÉrlÉ, hÉtta bÉzÉn
minlÉrlÉ ideyanın
+bir mÉqsÉd Étrafında cÉmlÉÅmÉsinÉ sÉbÉb olur. Proqram tÉminatları
üzrÉ
+patentlÉrin tÉtbiq olunduÄu bir ölkÉdÉ proqramınızın ideyasının
mühüm bir
+hissÉsinin müxtÉlif ÅirkÉtlÉr tÉrÉfindÉn artıq patentlÉÅdirilmiÅ
olma
+ehtimalı olduqca böyükdür. Ola bilsin ki, proqramınızın müÉyyÉn
hisslÉrinÉ
+yüzlÉrlÉ patent Åamil edilÉcÉk. 2004-cü ildÉ aparılmıÅ
araÅdırmalara ÉsasÉn
+bir mühüm proqramın ayrı-ayrı hissÉlÉrinÉ tÉxminÉn 300 ABÅ
patentinin tÉtbiq
+olunurdu. Bu hÉlÉ yalnız bir araÅdırmanın nÉticÉsidir.</p>
+<p>
+MÉsÉlÉyÉ praktik tÉrÉfdÉn yanaÅaq. ÆgÉr siz proqram tÉminatı ilÉ
mÉÅÄul
+olmaÄı planlaÅdırırsınızsa, onda siz ÉvvÉlcÉ bir patentlÉ
üzÉ-üzÉ
+gÉlÉcÉksiniz. Bu baÅ verÉndÉ isÉ ÉlinizdÉ hüquqi sübutunuz olarsa
belÉ
+patentÉ qalib gÉlÉ bilÉrsiniz. HÉr halda buna cÉhd etmÉyÉ dÉyÉr;
qalib
+gÉlsÉniz demÉk minalanmıŠsahÉdÉ bir minanı zÉrÉrsizlÉÅdirdiniz.
ÆgÉr bu
+patent xüsusi bir ÅÉkildÉ cÉmiyyÉti narahat edÉcÉksÉ, bu mÉsÉlÉ
ilÉ <a
+href="http://www.pubpat.org";>Ä°ctimai Patent CÉmiyyÉti (pubpat.org)</a>
+mÉÅÄul ola bilÉr; bu onların vÉzifÉsidir. MÉsÉlÉ ilÉ baÄlı
ÉvvÉlki mÉhkÉmÉ
+çÉkiÅmÉlÉrinin tÉcrübÉsindÉn yararlanmaq üçün kompyuter
istifadÉçilÉri
+cÉmiyyÉtinÉ müraciÉt etsÉniz, biz hamımız ÉlimizdÉ olan bütün
informasiya
+ilÉ sizÉ kömÉk etmÉliyik.</p>
+<p>
+Bununla belÉ, milçÉklÉri mÉhv etmÉklÉ malyariya xÉstÉliyinin
qarÅısını almaq
+mümkün olmadıÄı kimi patentlÉri bir-bir aradan qaldırmaq da patent
+tÉhlükÉsini tamamilÉ sovuÅdurmayacaq. Kompyuter oyunlarında bütün
düÅmÉnlÉri
+öldürÉ bilmÉdiyiniz kimi bütün patentlÉrÉ dÉ qalib gÉlÉ
+bilmÉzsiniz. Geci-tezi bunlardan biri sizi mÉÄlub edib proqramınıza
zÉrÉr
+vuracaq. ABÅ patent idarÉsi hÉr il minlÉrlÉ proqram tÉminatı patenti
+buraxır; bizim Én gÉrgin sÉylÉrimizÉ baxmayaraq bu minaları
tÉmizlÉmÉk
+mümkün deyil. Ãünki bir tÉrÉfdÉn zÉrÉsizlÉÅdirsÉn dÉ, digÉr
tÉrÉfdÉn
+yenilÉrini torpaÄa basdırırlar.</p>
+<p>
+Bu minalardan bÉzilÉrini zÉrÉrsizlÉÅdirmÉk mümkün deyil. Ä°stÉnilÉn
proqram
+tÉminatının patenti zÉrÉrlidir vÉ bu patent qeyri-qanuni ÅÉkildÉ sizin
+kompyuterdÉn istifadÉ imkanlarınızı mÉhdudlaÅdırır. Amma heç dÉ
bütün
+proqram tÉminatı patentlÉri patent sisteminin kriteriyalarına ÉsasÉn
qanuni
+cÉhÉtdÉn yanlıŠdeyil. Bizim mübarizÉ obyektimiz patent sistemlÉrinin
+qaydalarına düzgün riayÉt olunmaması sÉbÉbindÉn meydana çıxmıÅ
tÉhrif
+olunmuÅ patentlÉrdir. YeganÉ sÉhv proqram tÉminatına verilÉn
patentdirsÉ,
+onda artıq biz bu mÉsÉlÉnin hÉllindÉ acizik.</p>
+<p>
+Qalanın müÉyyÉn hissÉsini tÉhlükÉsiz saxlamaq üçün üzÉ Ã§Ä±xmıÅ
Écayib
+varlıqları öldürmÉkdÉnsÉ onları üzÉ Ã§Ä±xardan mÉnbÉni mÉhv
+etmÉlisiniz. Mövcud patentlÉri bir-bir aradan götürmÉk
proqramlaÅdırmanı heç
+dÉ tÉhlükÉsiz etmÉyÉcÉk. Buna nail olmaq üçün isÉ biz patent
sistemini elÉ
+ÅÉkildÉ dÉyiÅdirmÉliyik ki, patentlÉr bir daha proqamçılar vÉ
istifadÉçilÉrÉ
+hÉdÉ-qorxu gÉlÉ bilmÉsin.</p>
+<p>
+Bu iki istiqamÉt arasında heç bir ziddiyyÉt yoxdur: biz eyni zamanda hÉm
+qısa-müddÉtli tÉmizlÉmÉ, hÉm dÉ uzun-müddÉtli düzÉliÅ
istiqamÉtindÉ Ã§alıÅa
+bilÉrik. Ä°Åimizi ikiqat artıraraq fÉrdi proqram tÉminatı patentlÉrini
aradan
+qaldırmaq üçün cÉhd edÉ bilÉrik. Bu yolla bütün problemin hÉlli
+istiqamÉtindÉ atılmıŠaddımlara dÉstÉk ifadÉ etmiÅ olarıq.
MÉsÉlÉnin Ésas
+mahiyyÉti âpisâ proqram tÉminatı patentini tÉhrif edilmiÅ vÉ ya
qeyri-qanuni
+patentlÉ eynilÉÅdirmÉk deyil. HÉr dÉfÉ biz bir patenti lÉÄv
ediriksÉ, hÉr
+dÉfÉ biz cÉhd planlarımız haqqında danıÅırıqsa, qeyd-ÅÉrtsiz
demÉliyik ki,
+âLÉÄv edilmiÅ bir proqram tÉminatı patentı proqramçılara qarÅı bir
hÉdÉnin
+aradan qaldırılmasıdır: belÉ olduqda isÉ hÉdÉf sıfıra
bÉrabÉrdir.â</p>
+<p>
+Avropa Ä°ttifaqında proqram tÉminatı patentinÉ qarÅı mübarizÉ
kulminasiya
+nöqtÉsinÉ Ã§atmaqdadır. Avropa Parlamenti bir il bundan ÉvvÉl proqram
+tÉminatı patentlÉrinin lÉÄvinin lehinÉ sÉs verdi. May ayında NazirlÉr
Åurası
+Parlamentin etdiyi ÉlavÉlÉri rÉdd etdi vÉ ÉvvÉlkindÉn daha da pis
göstÉriÅ
+verdi. Bununla belÉ heç olmasa bir ölkÉ bu yeni göstÉriÅÉ qarÅı
çıxdı. Buna
+görÉ biz digÉr Avropa ölkÉlÉrinin, o cümlÉdÉn Avropa ParlamentinÉ
yeni
+seçilmiŠüzvlÉrin dÉ bunu dÉstÉklÉmÉlÉri üçün ÉlimizdÉn gÉlÉni
+etmÉliyik. LayihÉnin fÉallarına kömÉk vÉ onlarla ÉlaqÉ saxlamaq
üçün <a
+href="http://www.ffii.org/";> www.ffii.org</a> saytına daxil olun.</p>
+<div class="translators-notes">
-<p>
-Proqram tÉminatları üzrÉ patentlÉr bir növ minalara bÉnzÉyir:
verÉcÉyiniz hÉr bir qÉrar minanın üzÉrinÉ
-ayaq basmaq riski daÅıdıÄına görÉ layihÉniz hÉr an mÉhv ola bilÉr.
-</p>
-<p>
-GeniÅ vÉ mürÉkkÉb proqram hazırlamaq yüzlÉrlÉ, hÉtta bÉzÉn
minlÉrlÉ ideyanın bir mÉqsÉd Étrafında
-cÉmlÉÅmÉsinÉ sÉbÉb olur. Proqram tÉminatları üzrÉ patentlÉrin
tÉtbiq olunduÄu bir
-ölkÉdÉ proqramınızın ideyasının mühüm bir hissÉsinin müxtÉlif
ÅirkÉtlÉr tÉrÉfindÉn artıq patentlÉÅdirilmiÅ
-olma ehtimalı olduqca böyükdür. Ola bilsin ki, proqramınızın müÉyyÉn
hisslÉrinÉ yüzlÉrlÉ patent Åamil edilÉcÉk.
-2004-cü ildÉ aparılmıŠaraÅdırmalara ÉsasÉn bir mühüm proqramın
ayrı-ayrı hissÉlÉrinÉ tÉxminÉn 300 ABÅ patentinin
-tÉtbiq olunurdu. Bu hÉlÉ yalnız bir araÅdırmanın nÉticÉsidir.</p>
-<p>
-MÉsÉlÉyÉ praktik tÉrÉfdÉn yanaÅaq. ÆgÉr siz proqram tÉminatı ilÉ
mÉÅÄul olmaÄı planlaÅdırırsınızsa, onda
-siz ÉvvÉlcÉ bir patentlÉ Ã¼zÉ-üzÉ gÉlÉcÉksiniz. Bu baÅ verÉndÉ
isÉ ÉlinizdÉ hüquqi sübutunuz olarsa
-belÉ patentÉ qalib gÉlÉ bilÉrsiniz. HÉr halda buna cÉhd etmÉyÉ
dÉyÉr; qalib gÉlsÉniz demÉk minalanmıŠsahÉdÉ
-bir minanı zÉrÉrsizlÉÅdirdiniz. ÆgÉr bu patent xüsusi bir ÅÉkildÉ
cÉmiyyÉti narahat edÉcÉksÉ, bu mÉsÉlÉ ilÉ
-<a href="http://www.pubpat.org";> Ä°ctimai Patent CÉmiyyÉti (pubpat.org)</a>
mÉÅÄul ola bilÉr; bu onların vÉzifÉsidir.
-MÉsÉlÉ ilÉ baÄlı ÉvvÉlki mÉhkÉmÉ Ã§ÉkiÅmÉlÉrinin
tÉcrübÉsindÉn yararlanmaq üçün
-kompyuter istifadÉçilÉri cÉmiyyÉtinÉ müraciÉt etsÉniz, biz hamımız
ÉlimizdÉ olan bütün informasiya ilÉ sizÉ
-kömÉk etmÉliyik.</p>
-<p>
-Bununla belÉ, milçÉklÉri mÉhv etmÉklÉ malyariya xÉstÉliyinin
qarÅısını almaq mümkün olmadıÄı kimi
-patentlÉri bir-bir aradan qaldırmaq da patent tÉhlükÉsini tamamilÉ
sovuÅdurmayacaq. Kompyuter oyunlarında
-bütün düÅmÉnlÉri öldürÉ bilmÉdiyiniz kimi bütün patentlÉrÉ dÉ
qalib gÉlÉ bilmÉzsiniz. Geci-tezi bunlardan biri
-sizi mÉÄlub edib proqramınıza zÉrÉr vuracaq. ABÅ patent idarÉsi hÉr
il minlÉrlÉ proqram tÉminatı patenti buraxır;
-bizim Én gÉrgin sÉylÉrimizÉ baxmayaraq bu minaları tÉmizlÉmÉk
mümkün deyil. Ãünki bir tÉrÉfdÉn zÉrÉsizlÉÅdirsÉn dÉ,
-digÉr tÉrÉfdÉn yenilÉrini torpaÄa basdırırlar.</p>
-<p>
-Bu minalardan bÉzilÉrini zÉrÉrsizlÉÅdirmÉk mümkün deyil. Ä°stÉnilÉn
proqram tÉminatının patenti
-zÉrÉrlidir vÉ bu patent qeyri-qanuni ÅÉkildÉ sizin kompyuterdÉn
istifadÉ imkanlarınızı mÉhdudlaÅdırır.
-Amma heç dÉ bütün proqram tÉminatı patentlÉri patent sisteminin
kriteriyalarına ÉsasÉn qanuni cÉhÉtdÉn yanlıŠdeyil.
-Bizim mübarizÉ obyektimiz patent sistemlÉrinin qaydalarına düzgün
riayÉt olunmaması sÉbÉbindÉn meydana
-çıxmıŠtÉhrif olunmuÅ patentlÉrdir. YeganÉ sÉhv proqram tÉminatına
verilÉn patentdirsÉ, onda artıq biz bu
-mÉsÉlÉnin hÉllindÉ acizik. </p>
-<p>
-Qalanın müÉyyÉn hissÉsini tÉhlükÉsiz saxlamaq üçün üzÉ Ã§Ä±xmıÅ
Écayib varlıqları öldürmÉkdÉnsÉ onları
-üzÉ Ã§Ä±xardan mÉnbÉni mÉhv etmÉlisiniz. Mövcud patentlÉri bir-bir
aradan götürmÉk proqramlaÅdırmanı heç dÉ
-tÉhlükÉsiz etmÉyÉcÉk. Buna nail olmaq üçün isÉ biz patent sistemini
elÉ ÅÉkildÉ dÉyiÅdirmÉliyik ki, patentlÉr bir
-daha proqamçılar vÉ istifadÉçilÉrÉ hÉdÉ-qorxu gÉlÉ bilmÉsin.</p>
-<p>
-Bu iki istiqamÉt arasında heç bir ziddiyyÉt yoxdur: biz eyni zamanda hÉm
qısa-müddÉtli tÉmizlÉmÉ, hÉm dÉ uzun-müddÉtli
-düzÉliÅ istiqamÉtindÉ Ã§alıÅa bilÉrik. Ä°Åimizi ikiqat artıraraq
fÉrdi proqram tÉminatı patentlÉrini aradan qaldırmaq
-üçün cÉhd edÉ bilÉrik. Bu yolla bütün problemin hÉlli istiqamÉtindÉ
atılmıŠaddımlara dÉstÉk ifadÉ etmiÅ olarıq.
-MÉsÉlÉnin Ésas mahiyyÉti "pis" proqram tÉminatı patentini tÉhrif
edilmiÅ vÉ ya qeyri-qanuni patentlÉ eynilÉÅdirmÉk deyil.
-HÉr dÉfÉ biz bir patenti lÉÄv ediriksÉ, hÉr dÉfÉ biz cÉhd
planlarımız haqqında danıÅırıqsa, qeyd-ÅÉrtsiz demÉliyik ki,
-"LÉÄv edilmiÅ bir proqram tÉminatı patentı proqramçılara qarÅı bir
hÉdÉnin aradan qaldırılmasıdır: belÉ olduqda isÉ hÉdÉf sıfıra
bÉrabÉrdir."
-</p>
-<p>
-Avropa Ä°ttifaqında proqram tÉminatı patentinÉ qarÅı mübarizÉ
kulminasiya nöqtÉsinÉ Ã§atmaqdadır.
-Avropa Parlamenti bir il bundan ÉvvÉl proqram tÉminatı patentlÉrinin
lÉÄvinin lehinÉ sÉs verdi.
-May ayında NazirlÉr Åurası Parlamentin etdiyi ÉlavÉlÉri rÉdd etdi vÉ
ÉvvÉlkindÉn daha da pis göstÉriÅ verdi.
-Bununla belÉ heç olmasa bir ölkÉ bu yeni göstÉriÅÉ qarÅı çıxdı.
Buna görÉ biz digÉr Avropa ölkÉlÉrinin, o
-cümlÉdÉn Avropa ParlamentinÉ yeni seçilmiŠüzvlÉrin dÉ bunu
dÉstÉklÉmÉlÉri üçün ÉlimizdÉn gÉlÉni etmÉliyik.
-LayihÉnin fÉallarına kömÉk vÉ onlarla ÉlaqÉ saxlamaq üçün <a
href="http://www.ffii.org/";> www.ffii.org </a> saytına daxil olun.</p>
-
-
-<hr />
-<h4><a href="/philosophy/philosophy.html">MütaliÉ Ã¼Ã§Ã¼n
materiallar</a></h4>
-<hr />
-
-<!-- All pages on the GNU web server should have the section about -->
-<!-- verbatim copying. Please do NOT remove this without talking -->
-<!-- with the webmasters first. -->
-<!-- Please make sure the copyright date is consistent with the document -->
-<!-- and that it is like this "2001, 2002" not this "2001-2002." -->
-
-<div class="translations">
-<p><a id="translations"></a>
-<b>Bu sÉhifÉnin tÉrcümÉlÉri</b>:<br />
-
-<!-- Please keep this list alphabetical, and in the original -->
-<!-- language if possible, otherwise default to English -->
-<!-- If you do not have it English, please comment what the -->
-<!-- English is. If you add a new language here, please -->
-<!-- advise address@hidden and add it to -->
-<!-- - in /home/www/bin/nightly-vars either TAGSLANG or WEBLANG -->
-<!-- - in /home/www/html/server/standards/README.translations.html -->
-<!-- one of the lists under the section "Translations Underway" -->
-<!-- - if there is a translation team, you also have to add an alias -->
-<!-- to mail.gnu.org:/com/mailer/aliases -->
-<!-- Please also check you have the 2 letter language code right versus -->
-<!-- http://www.w3.org/WAI/ER/IG/ert/iso639.htm -->
-
-[
- <a href="/philosophy/fighting-software-patents.az.html">AzÉrbaycanca</a>
-| <a href="/philosophy/fighting-software-patents.ca.html">Català</a>
<!-- Catalan -->
-| <a href="/philosophy/fighting-software-patents.en.html">English</a>
-| <a href="/philosophy/fighting-software-patents.es.html">Español</a>
<!-- Spanish -->
-| <a href="/philosophy/fighting-software-patents.fr.html">Français</a>
<!-- French -->
-| <a href="/philosophy/fighting-software-patents.it.html">Italiano</a> <!--
Italian -->
-| <a href="/philosophy/fighting-software-patents.pl.html">polski</a> <!--
Polish -->
-| <a href="/philosophy/fighting-software-patents.pt-br.html">Português</a>
<!--Portuguese -->
-]
-</p>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
</div>
-<div class="copyright">
-<p>
-<a href="/home.html">GNU LayihÉsinin ana sÉhifÉsi</a>
-</p>
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>APTF vÉ GNU ilÉ baÄlı suallarınızı <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a> elektron poçt
ünvanına
+göndÉrin. Bundan ÉlavÉ APTF ilÉ <a href="/contact/">digÉr
vasıtÉlÉrlÉ dÉ
+ÉlaqÉ saxlamaq olar</a>. IÅlÉmÉyÉn linklÉr vÉ digÉr
düzÉliÅlÉriniz (vÉ ya
+tÉkliflÉriniz) üçün elektron poçt ünvanı: <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Bu mÉqalÉnin idarÉ olunması vÉ tÉrcümÉsi ilÉ ÉlaqÉdar mÉlumat
almaq üçün <a
+href="/server/standards/README.translations.html">TÉrcümÉlÉr üzrÉ
oxumÉni
+faylına</a> müraciÉt edin.</p>
+</div>
-<p>
-APTF vÉ GNU ilÉ baÄlı suallarınızı
-<a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a> elektron poçt
ünvanına göndÉrin.
-Bundan ÉlavÉ APTF ilÉ <a href="/home.html#ContactInfo">digÉr
vasitÉlÉrlÉ dÉ ÉlaqÉ saxlamaq olar.</a>
-
-<br />
-IÅlÉmÉyÉn linklÉr vÉ digÉr düzÉliÅlÉriniz (vÉ ya tÉkliflÉriniz)
üçün elektron poçt ünvanı:
-<a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.
-</p>
+<p>Copyright © 2004 Richard Stallman</p>
-<p>
-Bu mÉqalÉnin idarÉ olunması vÉ tÉrcümÉsi ilÉ ÉlaqÉdar mÉlumat
almaq üçün
-<a href="/server/standards/README.translations.html"> TÉrcümÉlÉr üzrÉ
oxumÉni faylına</a> müraciÉt edin.</p>
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/3.0/us/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivs 3.0 United States License</a>.</p>
-<p>
-Copyright (C) 2004 Richard Stallman
-<br />
-Verbatim copying and distribution of this entire article is
-permitted in any medium without royalty provided this notice is
-preserved.
-</p>
-MÉqalÉnin tam ÅÉkildÉ istÉnilÉn vasitÉdÉ sözbÉsöz surÉtinin
çıxardılması vÉ yayılmasına
-bu bildiriÅin göstÉrilmÉsi ÅÉrtilÉ icazÉ verilir.
-<p>
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Translation: Igrar Huseynov</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
YenilÉnib:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2012/12/28 15:28:06 $ $Author: ineiev $
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
<!-- timestamp end -->
</p>
</div>
-
+</div>
</body>
</html>
-
-
Index: philosophy/fire.hu.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/fire.hu.html,v
retrieving revision 1.5
retrieving revision 1.6
diff -u -b -r1.5 -r1.6
--- philosophy/fire.hu.html 30 Dec 2011 05:18:29 -0000 1.5
+++ philosophy/fire.hu.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.6
@@ -1,41 +1,112 @@
-<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
-<html>
+<!--#set var="ENGLISH_PAGE" value="/philosophy/fire.en.html" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="hu" lang="hu">
+
<head>
-<meta HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso-8859-2">
-<title>Levédetem a tüzet</title>
-</head>
-<body>
-<h2>Levédetem a tüzet</h2>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Levédetem a tüzet - GNU Projekt - Free Software Foundation</title>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/fire.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/top-addendum.html" -->
+<h2>Levédetem a tüzet</h2>
+
+<p>Tegnap este a kocsmában voltam, és egy fickó tüzet kért tÅlem.
Rögtön
+felfogtam, hogy itt kielégÃtetlen kereslet van valamire, és ebbÅl pénzt
+lehetne csinálni, úgyhogy megegyeztem vele, hogy 10 pennyért meggyújtom a
+cigarettáját, de igazából nem adom neki a tüzet, csak egy licencet, hogy
+elégesse vele a cigarettáját. A tűzhöz járó licencem szerint neki nem
volt
+szabad senki másnak tüzet adnia, elvégre a tűz az én tulajdonom volt.
Részeg
+volt, és hülyének nézett, de azért elfogadta a tüzet (és ezzel
+hallgatólagosan a tűz használatát szabályozó licencet is). Néhány perc
múlva
+persze észrevettem, hogy egy barátja tüzet kér tÅle, és felháborodva
láttam,
+hogy emberem átnyújtja barátjának a cigarettáját, Ãgy kalózkodva az én
+tüzemmel. Dühösen elindultam hát az emberem felé, de ekkor meg a barátja
+kezdte legnagyobb rémületemre mások cigarettáit gyújtogatni - jobbra,
balra,
+elÅre, hátra! Hamarosan a fél kocsma az ÃN tüzemet használta anélkül,
hogy
+nekem ezért egy fillért is fizettek volna. FelbÅszülten rohantam egyik
+vendégtÅl a másikig, kitéptem a kezükbÅl a cigarettákat, és eltapostam
Åket
+a földön.</p>
+
+<p>Furcsamód a kidobóemberek nem méltányolták a tulajdonjogaimat, és
egyszerűen
+kihajÃtottak az utcára.</p>
+
+<p>--Ian Clarke</p>
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatos kérdéseket várjuk (angolul) a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a> cÃmen. Vannak <a
+href="/contact/">egyéb módok is az FSF elérésére</a>. A weblappal
+kapcsolatos észrevételeket a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
<p>
-[
- <A HREF="/philosophy/fire.en.html">angol</A>
-| <A HREF="/philosophy/fire.fr.html">francia</A>
-| <A HREF="/philosophy/fire.hu.html">magyar</A>
-| <A HREF="/philosophy/fire.ro.html">román</A>
-]
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+for information on coordinating and submitting translations of this
article.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 3.0 US. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 2014 Ian Clarke</p>
+
+<p>A teljes cikk szó szerinti közlése bármilyen médiumban megengedett,
feltéve,
+hogy ez az engedély is vele marad.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Eredeti fordÃtás: Vajko Peter<br/>
+A fordÃtást a www.gnu.org magyar fordÃtócsoportja tartja karban.</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Utoljára frissÃtve:
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
+<!-- timestamp end -->
</p>
-<br>
-Tegnap este a kocsmában voltam, és egy fickó tüzet kért tõlem. Rögtön
felfogtam, hogy itt
-kielégítetlen kereslet van valamire, és ebbõl pénzt lehetne csinálni, úgyhogy
-megegyeztem vele, hogy 10 pennyért meggyújtom a cigarettáját, de igazából nem
-adom neki a tüzet, csak egy licencet, hogy elégesse vele a cigarettáját. A
tûzhöz járó licencem
-szerint neki nem volt szabad senki másnak tüzet adnia, elvégre a tûz az én
tulajdonom volt.
-Részeg volt, és hülyének nézett, de azért elfogadta a tüzet (és ezzel
-hallgatólagosan a tûz használatát szabályozó licencet is). Néhány perc múlva
-persze észrevettem, hogy egy barátja tüzet kér tõle, és felháborodva láttam,
hogy
-emberem átnyújtja barátjának a cigarettáját, így kalózkodva az én tüzemmel.
Dühösen
-elindultam hát az emberem felé, de ekkor meg a barátja kezdte legnagyobb
rémületemre
-mások cigarettáit gyújtogatni - jobbra, balra, elõre, hátra! Hamarosan a fél
kocsma
-az ÉN tüzemet használta anélkül, hogy nekem ezért egy fillért is fizettek
volna. Felbõszülten
-rohantam egyik vendégtõl a másikig, kitéptem a kezükbõl a cigarettákat, és
eltapostam õket
-a földön.
-<p>
-Furcsamód a kidobóemberek nem méltányolták a tulajdonjogaimat, és egyszerûen
kihajítottak az utcára.
-<p>
---Ian Clarke
-<p>
-Eredeti fordítás: Vajko Peter
-<p>
-A fordítást a <A HREF="http://www.gnu.org";>www.gnu.org</A> magyar <A
HREF="mailto:address@hidden";>fordítócsoportja</A> tartja karban.
+</div>
+</div>
</body>
</html>
Index: philosophy/free-sw.az.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/free-sw.az.html,v
retrieving revision 1.8
retrieving revision 1.9
diff -u -b -r1.8 -r1.9
--- philosophy/free-sw.az.html 28 Dec 2012 15:28:27 -0000 1.8
+++ philosophy/free-sw.az.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.9
@@ -1,570 +1,336 @@
-<?xml version="1.0" encoding="utf-8" ?>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/free-sw.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2006-07-23" -->
<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
-
"http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="az" lang="az">
-<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="en">
-
-
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Azad Proqram TÉminatı haqqında - GNU LayihÉsi - Azad Proqram
TÉminatı Fondu
+(APTF)</title>
+
+<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, FSF, Free Software Foundation,
Linux, Emacs, GCC, Unix, Free Software, Operating System, GNU Kernel, HURD, GNU
HURD, Hurd"
+ />
+<meta http-equiv="Description" content="Since 1983, developing the free Unix
style operating system GNU, so that computer users can have the freedom to
share and improve the software they use." />
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/free-sw.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Azad Proqram TÉminatı haqqında</h2>
-<title>Azad Proqram TÉminatı haqqında - GNU LayihÉsi - Azad Proqram
TÉminatı Fondu (APTF)</title>
-
-<meta http-equiv="content-type" content='text/html; charset=utf-8' />
-
-<link rel="stylesheet" type="text/css" href="/gnu.css" />
-
-<link rev="made" href="mailto:address@hidden"; />
-
-</head>
-
-
-
-<!-- This document is in XML, and xhtml 1.0 -->
-
-<!-- Please make sure to properly nest your tags -->
-
-<!-- and ensure that your final document validates -->
-
-<!-- consistent with W3C xhtml 1.0 and CSS standards -->
-
-<!-- See validator.w3.org -->
-
-
-
-<body>
-
-
-
-<p>Bu sÉhifÉnin <a href="#translations">tÉrcümÉlÉri</a></p>
-
-
-
-<h3>Azad Proqram TÉminatı haqqında</h3>
-
+<blockquote>
<p>
-
-<a href="/graphics/philosophicalgnu.html"><img
src="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg" alt=" [GNU antilopunun baÅı] "
width="160" height="200" /></a>
-
+Biz bu azad proqram tÉminatının izahını vermÉklÉ azad proqram tÉminatı
+haqqında nÉyin doÄru olduÄuna aydınlıq gÉtirmÉk istÉyirik.
</p>
-
-
+</blockquote>
<p>
-
-Biz bu azad proqram tÉminatının izahını vermÉklÉ azad proqram
tÉminatı haqqında nÉyin
-
-doÄru olduÄuna aydınlıq gÉtirmÉk istÉyirik.</p>
-
-<p>
-
-"Azad proqram tÉminatı"nın predmeti maddilikdÉn daha çox mÉnÉvi
ÉhÉmiyyÉt kÉsb edir.
-
-Konsepsiyanı dÉrk etmÉk üçün "azad" sözünün mÉnasını "azad nitq"
birlÉÅmÉsindÉ ifadÉ olunan
-
-mÉna kimi qÉbul etmÉlisiniz.</p>
+âAzad proqram tÉminatıânın predmeti maddilikdÉn daha çox mÉnÉvi
ÉhÉmiyyÉt
+kÉsb edir. Konsepsiyanı dÉrk etmÉk üçün âazadâ sözünün
mÉnasını âazad nitqâ
+birlÉÅmÉsindÉ ifadÉ olunan mÉna kimi qÉbul etmÉlisiniz.
+</p>
<p>
-
-Azad proqram tÉminatı istifadÉçilÉrÉ proqramı istifadÉ etmÉk,
nüsxÉsini çıxartmaq, yaymaq,
-
-tÉhlil etmÉk, dÉyiÅdirmÉk vÉ tÉkmillÉÅdirmÉk mÉsÉlÉlÉrindÉ bir
sıra azadlıqlar verir. Daha dÉqiq desÉk,
-
-buraya dörd növ azadlıq aiddir:</p>
-
-
+Azad proqram tÉminatı istifadÉçilÉrÉ proqramı istifadÉ etmÉk,
nüsxÉsini
+çıxartmaq, yaymaq, tÉhlil etmÉk, dÉyiÅdirmÉk vÉ tÉkmillÉÅdirmÉk
+mÉsÉlÉlÉrindÉ bir sıra azadlıqlar verir. Daha dÉqiq desÉk, buraya
dörd növ
+azadlıq aiddir:
+</p>
<ul>
-
<li>Ä°stÉnilÉn mÉqsÉd üçün proqramdan istifadÉ etmÉk azadlıÄı
(azadlıq 0).</li>
-
- <li>Proqramın iÅlÉmÉ mexanizmini öyrÉnmÉk vÉ onu ÅÉxsi
tÉlÉblÉrÉ uyÄunlaÅdırmaq azadlıÄı (azadlıq 1).
-
-MÉnbÉ kodunu sÉrbÉst ÅÉkildÉ ÉldÉ etmÉk bunun ilkin ÅÉrtidir.</li>
-
- <li>QonÅuna kömÉk mÉqsÉdilÉ proqramın nüsxÉlÉrini yaymaq
azadlıÄı (azadlıq 2).</li>
-
- <li>Proqramı tÉkmillÉÅdirmÉk vÉ cÉmiyyÉtin bundan yararlanması
üçün son nailiyyÉtlÉri cÉmiyyÉtÉ Ã§atdırmaq azadlıÄı (azadlıq 4).
-
-MÉnbÉ kodunu sÉrbÉst ÅÉkildÉ ÉldÉ etmÉk bunun ilkin ÅÉrtidir.</li>
-
+ <li>Proqramın iÅlÉmÉ mexanizmini öyrÉnmÉk vÉ onu ÅÉxsi
tÉlÉblÉrÉ uyÄunlaÅdırmaq
+azadlıÄı (azadlıq 1). MÉnbÉ kodunu sÉrbÉst ÅÉkildÉ ÉldÉ etmÉk
bunun ilkin
+ÅÉrtidir.
+ </li>
+ <li>QonÅuna kömÉk mÉqsÉdilÉ proqramın nüsxÉlÉrini yaymaq
azadlıÄı (azadlıq 2).
+ </li>
+ <li>Proqramı tÉkmillÉÅdirmÉk vÉ cÉmiyyÉtin bundan yararlanması
üçün son
+nailiyyÉtlÉri cÉmiyyÉtÉ Ã§atdırmaq azadlıÄı (azadlıq 3). MÉnbÉ
kodunu sÉrbÉst
+ÅÉkildÉ ÉldÉ etmÉk bunun ilkin ÅÉrtidir.
+ </li>
</ul>
-
-
-<p>
-
-Proqram o vaxt azad hesab edilir ki, istifadÉçi bütün bu azadlıqlara
malik olsun.
-
-BelÉ ki, siz <a href="#exportcontrol"> hÉr yerdÉ hÉr kÉsÉ
</a>modifikasiya edilmiÅ vÉ ya edilmÉmiÅ nüsxÉni tÉmÉnnasız
-
-vÉ ya pulla yaya bilÉrsiniz. Bunları (digÉr mÉsÉlÉlÉrdÉn fÉrqli
olaraq) etmÉkdÉ azad olmaq icazÉ almamaq vÉ ya icazÉ Ã¼Ã§Ã¼n
-
-haqq ödÉmÉmÉk demÉkdir.</p>
-
-<p>
-
-Siz dÉyiÅikliklÉr etmÉkdÉ vÉ onun mövcudluÄunu heç kimÉ
bildirmÉdÉn ÅÉxsi iÅinizdÉ vÉ ya oyununuzda
-
-istifadÉ etmÉkdÉ dÉ azad olmalısınız. ÆgÉr siz etdiyiniz
dÉyiÅikliklÉri nÉÅr etdirmÉyÉ qÉrar versÉniz,
-
-bunu xüsusi bir ÅÉkildÉ kimÉsÉ bildirmÉk tÉlÉb olunmamalıdır.</p>
-
-<p>
-
-Proqramdan azad istifadÉ hÉr bir ÅÉxs vÉ ya tÉÅkilatın onu istÉnilÉn
növ kompyuter sistemindÉ, istÉnilÉn
-
-növ iŠüçün istifadÉ etmÉk vÉ buna görÉ dÉ proqrama dÉstÉk verÉn
hÉr hansı bir ÅÉxs vÉ ya tÉÅkilatla ÉlaqÉ saxlamamaq azadlıÄı
verir.</p>
-
-<p>
-
-NüsxÉlÉri yaymaq azadlıÄı proqramın ikili vÉ ya icra edilÉn
formalarına, elÉcÉ dÉ modifikasiya edilmiÅ vÉ ya edilmÉmiÅ mÉnbÉ
kodlarına da
-
-Åamil edilimÉlidir. (Proqramların icra edilÉ bilÉcÉk formada yayılması
rahat quraÅdırılan azad ÉmÉliyyat sistemlÉri üçün olduqca
-
-vacibdir.) ÆgÉr müÉyyÉn proqramın ikili vÉ icra edilÉn formalarını
(bÉzi dillÉr bu xüsusiyyÉtÉ malik deyil)
-
-hazırlamaq olmursa, eybi yoxdur. Amma iÅdi belÉ formaları yazmaq metodunu
tapsanız, onları azad yaymaq azadlıÄına da
-
-malik olmalısınız.</p>
+<p>Proqram o vaxt azad hesab edilir ki, istifadÉçi bütün bu azadlıqlara
malik
+olsun. BelÉ ki, siz <a href="#exportcontrol">hÉr yerdÉ hÉr kÉsÉ</a>
+modifikasiya edilmiÅ vÉ ya edilmÉmiÅ nüsxÉni tÉmÉnnasız vÉ ya pulla
yaya
+bilÉrsiniz. Bunları (digÉr mÉsÉlÉlÉrdÉn fÉrqli olaraq) etmÉkdÉ azad
olmaq
+icazÉ almamaq vÉ ya icazÉ Ã¼Ã§Ã¼n haqq ödÉmÉmÉk demÉkdir.
+</p>
<p>
-
-DÉyiÅikliklÉr etmÉk vÉ tÉkmillÉÅdirilmiÅ versiyanı dÉrc etdirmÉk
azadlıÄından yararlanmaq üçün ÉlbÉttÉ ki, proqramın
-
-mÉnbÉ kodunu ÉldÉ etmÉlisiniz. Buna görÉ dÉ mÉnbÉ kodunu ÉldÉ
etmÉk azad proqram tÉminatı üçün ilkin ÅÉrtlÉrdÉn hesab edilir.</p>
+Proqramdan azad istifadÉ hÉr bir ÅÉxs vÉ ya tÉÅkilatın onu istÉnilÉn
növ
+kompyuter sistemindÉ, istÉnilÉn növ iŠüçün istifadÉ etmÉk vÉ buna
görÉ dÉ
+proqrama dÉstÉk verÉn hÉr hansı bir ÅÉxs vÉ ya tÉÅkilatla ÉlaqÉ
saxlamamaq
+azadlıÄı verir.
+</p>
<p>
-
-Proqramı modifikasiya etmÉyin Én vacib yollarından biri müvafiq azad
altproqramların
-
-vÉ modulların buraya daxil edilmÉsidir. ÆgÉr proqramın lisenziyası
sizÉ mövcud modulu
-
-ÉlavÉ etmÉyÉ imkan vermirsÉ, mÉsÉlÉn, ÉgÉr bu sizdÉn ÉlavÉ
edÉcÉyiniz hÉr bir kodun müÉlliflik hüququna sahib olmasını tÉlÉb
-
-edirsÉ, onda bu lisenziya da azad olmaqda daha çox mÉhduddur.</p>
+Siz dÉyiÅikliklÉr etmÉkdÉ vÉ onun mövcudluÄunu heç kimÉ
bildirmÉdÉn ÅÉxsi
+iÅinizdÉ vÉ ya oyununuzda istifadÉ etmÉkdÉ dÉ azad olmalısınız.
ÆgÉr siz
+etdiyiniz dÉyiÅikliklÉri nÉÅr etdirmÉyÉ qÉrar versÉniz, bunu xüsusi
bir
+ÅÉkildÉ kimÉsÉ bildirmÉk tÉlÉb olunmamalıdır.
+</p>
<p>
-
-Bu azadlıqların reallıÄa çevrilmÉsi üçün siz sÉhv etmÉyÉnÉ kimi
onlar dÉyiÅmÉz olaraq qalmalıdırlar;
-
-ÉgÉr proqram tÉminatını tÉkmillÉÅdirÉn lisenziyanı, siz bunun
üçün sÉbÉb yaratmasanız,
-
-lÉÄv etmÉyÉ sÉlahiyyÉti çatırsa, onda proqram tÉminatını azad hesab
etmÉk olmaz.</p>
+NüsxÉlÉri yaymaq azadlıÄı proqramın ikili vÉ ya icra edilÉn
formalarına,
+elÉcÉ dÉ modifikasiya edilmiÅ vÉ ya edilmÉmiÅ mÉnbÉ kodlarına da
Åamil
+edilimÉlidir. (Proqramların icra edilÉ bilÉcÉk formada yayılması rahat
+quraÅdırılan azad ÉmÉliyyat sistemlÉri üçün olduqca vacibdir.) ÆgÉr
müÉyyÉn
+proqramın ikili vÉ icra edilÉn formalarını (bÉzi dillÉr bu
xüsusiyyÉtÉ malik
+deyil) hazırlamaq olmursa, eybi yoxdur. Amma iÅdi belÉ formaları yazmaq
+metodunu tapsanız, onları azad yaymaq azadlıÄına da malik olmalısınız.
+</p>
<p>
-
-Bununla belÉ azad proqram tÉminatının yayılması ilÉ baÄlı bÉzi
qaydalar qÉbuledilÉndir.
-
-Bir ÅÉrtlÉ ki, bu qaydalar Ésas azadlıqlara maneÉ olmamalıdır.
MÉsÉlÉn, müÉllifsizlik hüququ (sadÉ ÅÉkildÉ
-
-isah etsÉk) elÉ bir qaydadır ki, proqramı yenilÉyÉn zaman siz digÉr
ÅÉxslÉrin
-
-Ésas azadlıqlarına mÉhdudiyyÉtlÉr qoya bilmÉzsiniz. Bu qayda Ésas
-
-azadlıqlara qarÅı çıxmır, ÉksinÉ onları müdafiÉ edir.</p>
+DÉyiÅikliklÉr etmÉk vÉ tÉkmillÉÅdirilmiÅ versiyanı dÉrc etdirmÉk
+azadlıÄından yararlanmaq üçün ÉlbÉttÉ ki, proqramın mÉnbÉ kodunu
ÉldÉ
+etmÉlisiniz. Buna görÉ dÉ mÉnbÉ kodunu ÉldÉ etmÉk azad proqram
tÉminatı üçün
+ilkin ÅÉrtlÉrdÉn hesab edilir.
+</p>
<p>
-
-Siz azad proqram tÉminatının nüsxÉlÉrini müÉyyÉn mÉblÉÄ
ödÉmÉklÉ vÉ
-
-ya heç bir maddi vÉsait ödÉmÉdÉn ÉldÉ edÉ bilÉrsiniz. Amma bu
nüsxÉlÉri necÉ ÉldÉ etmÉyinizdÉn asılı olmayaraq,
-
-siz hÉmiÅÉ proqram tÉminatının surÉtini çıxartmaq, dÉyiÅdirmÉk,
hÉtta <a href="/philosophy/selling.html">
-
-surÉtlÉrini satmaq azadlıÄına </a> malik olmalısınız.</p>
+Proqramı modifikasiya etmÉyin Én vacib yollarından biri müvafiq azad
+altproqramların vÉ modulların buraya daxil edilmÉsidir. ÆgÉr proqramın
+lisenziyası sizÉ mövcud modulu ÉlavÉ etmÉyÉ imkan vermirsÉ,
mÉsÉlÉn, ÉgÉr bu
+sizdÉn ÉlavÉ edÉcÉyiniz hÉr bir kodun müÉlliflik hüququna sahib
olmasını
+tÉlÉb edirsÉ, onda bu lisenziya da azad olmaqda daha çox mÉhduddur.
+</p>
<p>
-
-"Azad Proqram TÉminatı" "qeyri-kommersiya" demÉk deyildir. Azad proqram
kommersiya mÉqsÉdi, inkiÅafı vÉ
-
-yayımı üçün dÉ münasib olmalıdır. Azad proqramın kommersiya
cÉhÉtdÉn inkiÅafı artıq qeyri-adi görünmür;
-
-belÉ azad kommersiya proqram tÉminatının olması cox vacibdir.</p>
+Bu azadlıqların reallıÄa çevrilmÉsi üçün siz sÉhv etmÉyÉnÉ kimi
onlar
+dÉyiÅmÉz olaraq qalmalıdırlar; ÉgÉr proqram tÉminatını
tÉkmillÉÅdirÉn
+lisenziyanı, siz bunun üçün sÉbÉb yaratmasanız, lÉÄv etmÉyÉ
sÉlahiyyÉti
+çatırsa, onda proqram tÉminatını azad hesab etmÉk olmaz.
+</p>
<p>
-
-ÆgÉr modifikasiya edilmiÅ versiyanın qablaÅdırılma qaydaları sizin
modifikasiya edilmiÅ
-
-versiyalardan vÉ ya bu versiyaların ÅÉxsi mÉqsÉdlÉr üçün istifadÉ
etmÉk vÉ hazırlamaq azadlıqlarınıza
-
-ÉhÉmiyyÉtli dÉrÉcÉdÉ xÉlÉl gÉtirmÉzsÉ, onda bu qaydalar
qÉnaÉtbÉxÅdir. "ÆgÉr siz öz versiyanızı bu yolla
-
-Élçatan edirsinizsÉ, onda digÉr yolla da Élçatan etmÉlisiniz" fikrinin
ifadÉ olunduÄu qaydalar da eyni ÅÉraitdÉ
-
-qÉnaÉtbÉxÅ hesab edilÉ bilÉr. (DiqqÉt edin ki, belÉ bir qayda hÉlÉ
dÉ sizÉ Ã¶z versiyanızı buraxmaÄı
-
-istÉyib-istÉmÉmÉk seçimi etmÉk Åansını verir.) Ä°ctimai istifadÉ
üçün tÉqdim etdiyiniz versiyaların mÉnbÉ
-
-kodlarının istifadÉçiyÉ verilmÉsini tÉnzimlÉyÉn qaydalar da
qÉbuledilÉndir. ÆgÉr mÉhsulu
-
-inkiÅaf etdirÉn ÉvvÉlki ÅÉxs sizin yaydıÄınız modifikasiya edilmiÅ
versiyanın nüsxÉsini istÉsÉ,
-
-siz bu nüsxÉnin birini ona göndÉrmÉli vÉ ya siz modifikasiyalarınızda
özünüzü ifadÉ etmÉlisiniz.
-
-Bunu lisenziya tÉlÉb edir.</p>
+Bununla belÉ azad proqram tÉminatının yayılması ilÉ baÄlı bÉzi
qaydalar
+qÉbuledilÉndir. Bir ÅÉrtlÉ ki, bu qaydalar Ésas azadlıqlara maneÉ
+olmamalıdır. MÉsÉlÉn, <a href="/copyleft/copyleft.html">müÉllifsizlik
+hüququ</a> (sadÉ ÅÉkildÉ isah etsÉk) elÉ bir qaydadır ki, proqramı
yenilÉyÉn
+zaman siz digÉr ÅÉxslÉrin Ésas azadlıqlarına mÉhdudiyyÉtlÉr qoya
+bilmÉzsiniz. Bu qayda Ésas azadlıqlara qarÅı çıxmır, ÉksinÉ onları
müdafiÉ
+edir.
+</p>
<p>
-
GNU layihÉsindÉ biz bu azadlıqları hüquqi tÉrÉfdÉn müdafiÉ etmÉk
üçün
-
-<a href="/copyleft/copyleft.html"> "müÉllifsizlik hüququ" </a> adlanan
termindÉn istifadÉ edirik.
-
-Amma <a href="/philosophy/categories.html#Non-CopyleftedFreeSoftware">
-
-"müÉlliflik hüququ"na malik azad proqram tÉminatı </a> da mövcuddur. Biz
inanırıq ki,
-
-"müÉllifsizlik hüququ" niÅanı altında buraxılan proqramdan <a
href="/philosophy/pragmatic.html"> istifadÉnin daha yaxÅı
-
-olduÄunu </a> sübut edÉn mühüm sÉbÉblÉr var.
-
-Bununla belÉ sizin proqramınız "müÉlliflik hüququ"na malik azad proqram
tÉminatı kimi tÉsnif olunursa,
-
-biz hÉlÉ ki ondan istifadÉ edÉ bilÉrik.</p>
-
-<p>
-
-"Azad proqram tÉminatı", "müÉllifsizlik hüququna malik proqram
tÉminatı" vÉ digÉr proqram tÉminatları arasındakı
-
-ÉlaqÉni daha yaxÅı dÉrk etmÉk üçün <a
href="/philosophy/categories.html"> Azad Proqram TÉminatının
-
-Kateqoriyaları </a> bölmÉsinÉ nÉzÉr salın.</p>
-
-<p>
-
-BÉzÉn hökumÉt proqramın nüsxÉlÉrinin beynÉlxalq alÉmdÉ yayılma
azadlıÄını mÉhdudlaÅdıran
-
-ticari sanksiyalar qoya vÉ <a id="exportcontrol"> ixracata nÉzarÉt üzrÉ
nizamnamÉlÉrÉ </a> riayÉt etmÉyi tÉlÉb edÉ bilÉr.
-
-Proqram tÉminatını inkiÅaf etdirÉnlÉr bu mÉhdudiyyÉtlÉri aradan
qaldırmaq vÉ pozmaq
-
-sÉlahiyyÉtinÉ malik deyillÉr. Amma onlar bu mÉhdudiyyÉtlÉri proqramın
istifadÉsinÉ bir ÅÉrt kimi dÉ
-
-ÉlavÉ edilmÉsinÉ etiraz etmÉli vÉ bunları rÉdd etmÉlidirlÉr. Bu
yolla mÉhdudiyyÉtlÉr bunların tÉtbiq edildiyi
-
-ölkÉlÉrdÉn kÉnarda fÉaliyyÉt göstÉrÉn insanlara vÉ onların
fÉaliyyÉtinÉ tÉsir etmÉyÉcÉk.</p>
+âmüÉllifsizlik hüququâ adlanan termindÉn istifadÉ edirik. Amma <a
+href="/philosophy/categories.html#Non-CopyleftedFreeSoftware">âmüÉlliflik
+hüququâna malik azad proqram tÉminatı</a> da mövcuddur. Biz inanırıq
ki,
+âmüÉllifsizlik hüququâ niÅanı altında buraxılan proqramdan
istifadÉnin daha
+yaxÅı olduÄunu sübut edÉn mühüm sÉbÉblÉr var. Bununla belÉ sizin
proqramınız
+âmüÉlliflik hüququâna malik azad proqram tÉminatı kimi tÉsnif
olunursa, biz
+hÉlÉ ki ondan istifadÉ edÉ bilÉrik. âAzad proqram tÉminatıâ,
âmüÉllifsizlik
+hüququna malik proqram tÉminatıâ vÉ digÉr proqram tÉminatları
arasındakı
+ÉlaqÉni daha yaxÅı dÉrk etmÉk üçün <a
+href="/philosophy/categories.html">Azad Proqram TÉminatının
+Kateqoriyaları</a> bölmÉsinÉ nÉzÉr salın.
+</p>
<p>
-
-Bir çox azad proqram tÉminatı müÉlliflik hüququna Ésaslanır vÉ bu
hüquqa ÉsasÉn
-
-hansı növ tÉlÉblÉrin tÉtbiq edilmÉsinin dÉ mÉhdudiyyÉtlÉri vardır.
ÆgÉr müÉlliflik hüquqlu lisenziya yuxarıda
-
-qeyd edilmiÅ ÅÉkildÉ azadlıÄı tanıyırsa, heç bir anlaÅılmazlıq
yoxdur (baxmayaraq ki, bu hÉrdÉn baÅ verir).
-
-Bununla belÉ bÉzi azad proqram tÉminatı lisenziyaları müqavilÉlÉrlÉ
güclÉndirilir ki, müqavilÉlÉr dÉ
-
-daha geniÅ mÉhdudiyyÉtlÉr qoya bilÉr. Bu o demÉkdir ki, lisenziya kimi
bÉyÉnilmÉyÉn mÉhdudlaÅdırıcı
-
-vÉ azad olmayan vasitÉlÉr dÉ mövcuddur.</p>
+Siz azad proqram tÉminatının nüsxÉlÉrini müÉyyÉn mÉblÉÄ
ödÉmÉklÉ vÉ ya heç
+bir maddi vÉsait ödÉmÉdÉn ÉldÉ edÉ bilÉrsiniz. Amma bu nüsxÉlÉri
necÉ ÉldÉ
+etmÉyinizdÉn asılı olmayaraq, siz hÉmiÅÉ proqram tÉminatının
surÉtini
+çıxartmaq, dÉyiÅdirmÉk, hÉtta <a
href="/philosophy/selling.html">surÉtlÉrini
+satmaq azadlıÄına</a> malik olmalısınız. âAzad proqram tÉminatıâ
+âqeyri-kommersiyaâ demÉk deyildir. Azad proqram kommersiya mÉqsÉdi,
inkiÅafı
+vÉ yayımı üçün dÉ münasib olmalıdır. Azad proqramın kommersiya
cÉhÉtdÉn
+inkiÅafı artıq qeyri-adi görünmür; belÉ azad kommersiya proqram
tÉminatının
+olması cox vacibdir.
+</p>
<p>
-
-Biz sözsüz bütün bÉyÉnilmÉyÉn müqavilÉ mÉhdudiyyÉtlÉrinin
hamısını sadalaya bilmÉrik. ÆgÉr müqavilÉ Ésaslı
-
-lisenziya müÉlliflik hüquqlu lisenziyaların edÉ bilmÉdiyi fÉrqli
vasitÉlÉrlÉ mÉhdudlaÅdırma tÉtbiq edirsÉ vÉ
-
-burada qanuni olması vurÄulanmırsa, onda bu haqda bir qÉdÉr düÅünmÉli
vÉ Ã§ox güman ki, bunu qeyri-azad hesab etmÉliyk.</p>
+ÆgÉr modifikasiya edilmiÅ versiyanın qablaÅdırılma qaydaları sizin
+modifikasiya edilmiÅ versiyalardan vÉ ya bu versiyaların ÅÉxsi
mÉqsÉdlÉr
+üçün istifadÉ etmÉk vÉ hazırlamaq azadlıqlarınıza ÉhÉmiyyÉtli
dÉrÉcÉdÉ xÉlÉl
+gÉtirmÉzsÉ, onda bu qaydalar qÉnaÉtbÉxÅdir. âÆgÉr siz öz
versiyanızı bu
+yolla Élçatan edirsinizsÉ, onda digÉr yolla da Élçatan etmÉlisinizâ
fikrinin
+ifadÉ olunduÄu qaydalar da eyni ÅÉraitdÉ qÉnaÉtbÉxÅ hesab edilÉ
+bilÉr. (DiqqÉt edin ki, belÉ bir qayda hÉlÉ dÉ sizÉ Ã¶z versiyanızı
buraxmaÄı
+istÉyib-istÉmÉmÉk seçimi etmÉk Åansını verir.) Ä°ctimai istifadÉ
üçün tÉqdim
+etdiyiniz versiyaların mÉnbÉ kodlarının istifadÉçiyÉ verilmÉsini
tÉnzimlÉyÉn
+qaydalar da qÉbuledilÉndir. ÆgÉr mÉhsulu inkiÅaf etdirÉn ÉvvÉlki
ÅÉxs sizin
+yaydıÄınız modifikasiya edilmiÅ versiyanın nüsxÉsini istÉsÉ, siz bu
nüsxÉnin
+birini ona göndÉrmÉli vÉ ya siz modifikasiyalarınızda özünüzü ifadÉ
+etmÉlisiniz. Bunu lisenziya tÉlÉb edir.
+</p>
<p>
-
-Azad proqram tÉminatı dedikdÉ, "hÉdiyyÉ vermÉk" vÉ ya "pulsuz" kimi
sözlÉrdÉn çÉkinmÉk lazımdır.
-
-Ãünki bu sözlÉr söhbÉtin azadlıqdan yox, puldan getdiyinÉ iÅarÉ
edir. "Piratlıq" kimi bÉzi ümumi
-
-terminlÉrin ifadÉ etdiklÉri fikirlÉri ümid edirik ki, siz dÉ
dÉstÉklÉmÉyÉcÉksiniz. Bu terminlÉrin
-
-müzakirÉsi ilÉ baÄlı <a href="/philosophy/words-to-avoid.html">
Ä°ÅlÉdilmÉsindÉ ehtiyat edilÉcÉk sözlÉr vÉ
-
-söz birlÉÅmÉlÉri</a> bölmÉsinÉ daxil ola bilÉrsiniz. BizdÉ
hÉmçinin <a href="/philosophy/fs-translations.html">
-
-"azad proqram tÉminatı"nın müxtÉlif dillÉrdÉ olan tÉrcümÉlÉri</a>
dÉ var.</p>
+<a id="exportcontrol"></a>BÉzÉn hökumÉt proqramın nüsxÉlÉrinin
beynÉlxalq
+alÉmdÉ yayılma azadlıÄını mÉhdudlaÅdıran ticari sanksiyalar qoya vÉ
ixracata
+nÉzarÉt üzrÉ nizamnamÉlÉrÉ riayÉt etmÉyi tÉlÉb edÉ bilÉr. Proqram
+tÉminatını inkiÅaf etdirÉnlÉr bu mÉhdudiyyÉtlÉri aradan qaldırmaq
vÉ pozmaq
+sÉlahiyyÉtinÉ malik deyillÉr. Amma onlar bu mÉhdudiyyÉtlÉri proqramın
+istifadÉsinÉ bir ÅÉrt kimi dÉ ÉlavÉ edilmÉsinÉ etiraz etmÉli vÉ
bunları rÉdd
+etmÉlidirlÉr. Bu yolla mÉhdudiyyÉtlÉr bunların tÉtbiq edildiyi
ölkÉlÉrdÉn
+kÉnarda fÉaliyyÉt göstÉrÉn insanlara vÉ onların fÉaliyyÉtinÉ tÉsir
+etmÉyÉcÉk.
+</p>
<p>
-
-Sonda azad proqram tÉminatı haqqında olan bu fikirlÉri izah edÉrkÉn
diqqÉtli olmaÄı xahiÅ edirik.
-
-Xüsusi proqram tÉminatının lisenziyasını azad proqram lisenziyası kimi
müÉyyÉn edÉrkÉn bunun yalnız sözdÉ
-
-deyil ruhÉn dÉ azad olması vacibdir. ÆgÉr lisenziyada qanunsuz
mÉhdudiyyÉtlÉr Éks olunursa,
-
-biz onu rÉdd edirik. HÉtta biz bu mÉsÉlÉni bu kriteriyada görmÉyÉ dÉ
etiraz edirik. BÉzÉn
-
-lisenziya ilÉ baÄlı tÉlÉblÉr geniÅ müzakirÉyÉ sÉbÉb olur. Bu
tÉlÉblÉrin nÉ qÉdÉr qÉbuledilÉn olmasına qÉrar
-
-vermÉk üçün vÉkillÉrlÉ dÉ mÉslÉhÉtlÉÅmÉlÉr aparırıq. Yeni
mÉsÉlÉ ilÉ ÉlaqÉdar nÉticÉyÉ gÉldikdÉ
-
-biz bÉzi lisenziyaların nÉ Ã¼Ã§Ã¼n bÉyÉnildiyini vÉ ya ÉksinÉ,
bÉyÉnilmÉdiyini daha sadÉ ÅÉkildÉ
-
-anlatmaq üçün tez-tez bu kriteriyanı yenilÉyirik.</p>
+Bir çox azad proqram tÉminatı müÉlliflik hüququna Ésaslanır vÉ bu
hüquqa
+ÉsasÉn hansı növ tÉlÉblÉrin tÉtbiq edilmÉsinin dÉ mÉhdudiyyÉtlÉri
+vardır. ÆgÉr müÉlliflik hüquqlu lisenziya yuxarıda qeyd edilmiÅ
ÅÉkildÉ
+azadlıÄı tanıyırsa, heç bir anlaÅılmazlıq yoxdur (baxmayaraq ki, bu
hÉrdÉn
+baÅ verir). Bununla belÉ bÉzi azad proqram tÉminatı lisenziyaları
+müqavilÉlÉrlÉ güclÉndirilir ki, müqavilÉlÉr dÉ daha geniÅ
mÉhdudiyyÉtlÉr
+qoya bilÉr. Bu o demÉkdir ki, lisenziya kimi bÉyÉnilmÉyÉn
mÉhdudlaÅdırıcı vÉ
+azad olmayan vasitÉlÉr dÉ mövcuddur.
+</p>
<p>
-
-ÆgÉr hÉr hansı bir xüsusi lisenziyanın azad proqram tÉminatı
lisenziyası olub-olmamasını öyrÉnmÉk
-
-istÉyirsinizsÉ <a href="/licenses/license-list.html"> lisenziyalar
siyahısına </a> daxil olun. Ä°Ådi sizin
-
-maraqlandıÄınız lisenziya bu siyahıda olmazsa, bizÉ <a
href="mailto:address@hidden";><
-
address@hidden></a> ünvanına e-mail göndÉrÉ bilÉrsiniz.</p> <p>
-
-Yeni lisenziya yazmaq fikrinÉ düÅsÉniz, zÉhmÉt olmasa, APTF-É bu
ünvana mÉktub yazmaqla bildirin.
-
-MüxtÉlif azad proqram tÉminatı lisenziyalarının sürÉtlÉ yayılması
lisenziyaların istifadÉçilÉr
-
-tÉrÉfindÉn qavranılması iÅini daha da çÉtinlÉÅdirir; bu cÉhÉtdÉn
biz sizin ehtiyaclarınıza cavab verÉcÉk mövcud
-
-Azad Proqram TÉminatı lisenziyasının tapılmasında yardımçı ola
bilÉrik.</p>
+Biz sözsüz bütün bÉyÉnilmÉyÉn müqavilÉ mÉhdudiyyÉtlÉrinin
hamısını sadalaya
+bilmÉrik. ÆgÉr müqavilÉ Ésaslı lisenziya müÉlliflik hüquqlu
lisenziyaların
+edÉ bilmÉdiyi fÉrqli vasitÉlÉrlÉ mÉhdudlaÅdırma tÉtbiq edirsÉ vÉ
burada
+qanuni olması vurÄulanmırsa, onda bu haqda bir qÉdÉr düÅünmÉli vÉ
çox güman
+ki, bunu qeyri-azad hesab etmÉliyk.
+</p>
<p>
-
-ÆgÉr bu mümkün deyilsÉ, ÉgÉr siz hÉqiqÉtÉn dÉ yeni lisenziyaya
ehtiyac duyursunuzsa, onda bizim kömÉyimizlÉ
-
-Émin ola bilÉrsiniz ki, lisenziya sonda hÉqiqÉtÉn dÉ Azad Proqram
TÉminatı lisenziyazına uyÄun olacaq vÉ müxtÉlif
-
-praktik problemlÉrdÉn azad olacaq.</p>
-
-<hr />
-
-
+Azad proqram tÉminatı dedikdÉ, âhÉdiyyÉ vermÉkâ vÉ ya âpulsuzâ
kimi
+sözlÉrdÉn çÉkinmÉk lazımdır. Ãünki bu sözlÉr söhbÉtin
azadlıqdan yox, puldan
+getdiyinÉ iÅarÉ edir. âPiratlıqâ kimi bÉzi ümumi terminlÉrin ifadÉ
etdiklÉri
+fikirlÉri ümid edirik ki, siz dÉ dÉstÉklÉmÉyÉcÉksiniz. Bu terminlÉrin
+müzakirÉsi ilÉ baÄlı Ä°ÅlÉdilmÉsindÉ ehtiyat edilÉcÉk sözlÉr vÉ
söz
+birlÉÅmÉlÉri bölmÉsinÉ daxil ola bilÉrsiniz. BizdÉ hÉmçinin âazad
proqram
+tÉminatıânın müxtÉlif dillÉrdÉ olan tÉrcümÉlÉri dÉ var.
+</p>
<p>
-
-DigÉr bir qrup "azad proqram tÉminatı" termininÉ mÉnaca yaxın olan (amma
tam eyni olmayan)
-
-"açıq mÉnbÉ" terminini iÅlÉtmÉyÉ baÅlayıb. Biz "azad proqram
tÉminatı" termininÉ Ã¼stünlük veririk, çünki
-
-bildiyiniz kimi bu maddi mÉnadan daha çox mÉnÉvi, yÉni azadlıq mÉnası
ifadÉ edir.
-
-<a href="open-source-misses-the-point.html">Bu termindÉ azadlıq öz Éksini
tapır</a>. "Açıq" sözü isÉ düzgün seçim deyil.</p>
-
-
-
-<hr />
-
-<h4><a href="/philosophy/philosophy.html">MütaliÉ Ã¼Ã§Ã¼n mÉtnlÉr</a></h4>
-
-
-
-
-
-<!-- All pages on the GNU web server should have the section about -->
-
-<!-- verbatim copying. Please do NOT remove this without talking -->
-
-<!-- with the webmasters first. -->
-
-<!-- Please make sure the copyright date is consistent with the document -->
-
-<!-- and that it is like this "2001, 2002" not this "2001-2002." -->
-
-
-
-<div class="translations">
-
-<p><a id="translations"></a>
-
-<b>Bu sÉhifÉnin tÉrcümÉlÉri</b>:<br />
-
-
-
-<!-- Please keep this list alphabetical, and in the original -->
-
-<!-- language if possible, otherwise default to English -->
-
-<!-- If you do not have it English, please comment what the -->
-
-<!-- English is. If you add a new language here, please -->
-
-<!-- advise address@hidden and add it to -->
-
-<!-- - in /home/www/bin/nightly-vars either TAGSLANG or WEBLANG -->
-
-<!-- - in /home/www/html/server/standards/README.translations.html -->
-
-<!-- one of the lists under the section "Translations Underway" -->
-
-<!-- - if there is a translation team, you also have to add an alias -->
-
-<!-- to mail.gnu.org:/com/mailer/aliases -->
-
-<!-- Please also check you have the 2 letter language code right versus -->
-
-<!-- http://www.w3.org/WAI/ER/IG/ert/iso639.htm -->
-
-[
-
- <a href="/philosophy/free-sw.az.html">AzÉrbaycanca</a> <!--
Azerbaijani -->
-
-| <a
href="/philosophy/free-sw.bg.html">български</a>
<!-- Bulgarian -->
-
-|
-
- <a href="/philosophy/free-sw.ca.html">Català</a> <!-- Catalan -->
-
-
-
-<!-- Chinese (Simplified) -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.zh-cn.html">简体中文</a>
-
-
-
-<!-- Chinese (Traditional) -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.zh-tw.html">繁體中文</a>
-
-
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.cs.html">Česky</a> <!-- Czech -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.da.html">Dansk</a> <!-- Danish -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.de.html">Deutsch</a> <!-- German -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.en.html">English</a>
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.es.html">Español</a> <!-- Spanish -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.eo.html">Esperanto</a>
-
-
-
-<!-- Persian/Farsi -->
-
-| <a
href="/philosophy/free-sw.fa.html">فارسی</a>
-
-
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.fr.html">Français</a> <!-- French -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.gl.html">Galego</a> <!-- Galician -->
-
-| <a
href="/philosophy/free-sw.he.html">עברית</a>
<!-- Hebrew -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.hr.html">Hrvatski</a> <!-- Croatian -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.id.html">Bahasa Indonesia</a> <!-- Indonesian
-->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.it.html">Italiano</a> <!-- Italian -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.ja.html">日本語</a> <!--
Japanese -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.ko.html">한국어</a> <!--
Korean -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.hu.html">Magyar</a> <!-- Hungarian -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.nl.html">Nederlands</a> <!-- Dutch -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.nb.html">Norsk</a> <!-- Norwegian -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.pl.html">polski</a> <!-- Polish -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.pt-br.html">Português</a> <!-- Portuguese
-->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.ro.html">Română</a> <!--
Romanian -->
-
-| <a
href="/philosophy/free-sw.ru.html">Русский</a>
<!-- Russian -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.sl.html">Slovinsko</a> <!--- Slovenian -->
-
-| <a
href="/philosophy/free-sw.sr.html">Српски</a>
<!-- Serbian -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.tl.html">Tagalog</a> <!-- Tagalog -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.tr.html">Türkçe</a> <!--
Turkish -->
-
-]
-
+Sonda azad proqram tÉminatı haqqında olan bu fikirlÉri izah edÉrkÉn
diqqÉtli
+olmaÄı xahiÅ edirik. Xüsusi proqram tÉminatının lisenziyasını azad
proqram
+lisenziyası kimi müÉyyÉn edÉrkÉn bunun yalnız sözdÉ deyil ruhÉn dÉ
azad
+olması vacibdir. ÆgÉr lisenziyada qanunsuz mÉhdudiyyÉtlÉr Éks olunursa,
biz
+onu rÉdd edirik. HÉtta biz bu mÉsÉlÉni bu kriteriyada görmÉyÉ dÉ
etiraz
+edirik. BÉzÉn lisenziya ilÉ baÄlı tÉlÉblÉr geniÅ müzakirÉyÉ
sÉbÉb olur. Bu
+tÉlÉblÉrin nÉ qÉdÉr qÉbuledilÉn olmasına qÉrar vermÉk üçün
vÉkillÉrlÉ dÉ
+mÉslÉhÉtlÉÅmÉlÉr aparırıq. Yeni mÉsÉlÉ ilÉ ÉlaqÉdar nÉticÉyÉ
gÉldikdÉ biz
+bÉzi lisenziyaların nÉ Ã¼Ã§Ã¼n bÉyÉnildiyini vÉ ya ÉksinÉ,
bÉyÉnilmÉdiyini daha
+sadÉ ÅÉkildÉ anlatmaq üçün tez-tez bu kriteriyanı yenilÉyirik.
</p>
-</div>
-
-
-
-<div class="copyright">
-
<p>
-
-<a href="/home.html">GNU LayihÉsinin ana sÉhifÉsi</a>.
-
+ÆgÉr hÉr hansı bir xüsusi lisenziyanın azad proqram tÉminatı
lisenziyası
+olub-olmamasını öyrÉnmÉk istÉyirsinizsÉ <a
+href="/licenses/license-list.html">lisenziyalar siyahısına</a> daxil
+olun. Ä°Ådi sizin maraqlandıÄınız lisenziya bu siyahıda olmazsa, bizÉ <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a> ünvanına
+e-mail göndÉrÉ bilÉrsiniz.
</p>
-
-
<p>
-
-APTF vÉ GNU ilÉ baÄlı suallarınızı
-
-<a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a> elektron poçt
ünvanına göndÉrin.
-
-Bundan ÉlavÉ APTF ilÉ <a href="/home.html#ContactInfo">digÉr
vasıtÉlÉrlÉ dÉ ÉlaqÉ saxlamaq olar</a>.
-
-<br />
-
-IÅlÉmÉyÉn linklÉr vÉ digÉr düzÉliÅlÉriniz (vÉ ya tÉkliflÉriniz)
üçün elektron poçt ünvanı:
-
-<a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>
-
+Yeni lisenziya yazmaq fikrinÉ düÅsÉniz, zÉhmÉt olmasa, APTF-É bu ünvana
+mÉktub yazmaqla bildirin. MüxtÉlif azad proqram tÉminatı
lisenziyalarının
+sürÉtlÉ yayılması lisenziyaların istifadÉçilÉr tÉrÉfindÉn
qavranılması iÅini
+daha da çÉtinlÉÅdirir; bu cÉhÉtdÉn biz sizin ehtiyaclarınıza cavab
verÉcÉk
+mövcud azad proqram tÉminatı lisenziyasının tapılmasında yardımçı ola
+bilÉrik.
</p>
-
-
<p>
-
-Bu mÉqalÉnin idarÉ olunması vÉ tÉrcümÉsi ilÉ ÉlaqÉdar mÉlumat
almaq üçün
-
-<a href="/server/standards/README.translations.html"> TÉrcümÉlÉr üzrÉ
oxumÉni faylına </a> müraciÉt edin.
-
+ÆgÉr bu mümkün deyilsÉ, ÉgÉr siz hÉqiqÉtÉn dÉ yeni lisenziyaya
ehtiyac
+duyursunuzsa, onda bizim kömÉyimizlÉ Émin ola bilÉrsiniz ki, lisenziya
sonda
+hÉqiqÉtÉn dÉ azad proqram tÉminatı lisenziyazına uyÄun olacaq vÉ
müxtÉlif
+praktik problemlÉrdÉn azad olacaq.
</p>
-
+<h3 id="open-source">Açıq mÉnbÉ?</h3>
<p>
-
-Copyright (C) 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004 Free
-
-Software Foundation, Inc., 51 Franklin St, Fifth Floor, Boston, MA
-
-02110, USA
-
-<br />
-
-Verbatim copying and distribution of this entire article is
-
-permitted in any medium without royalty provided this notice is
-
-preserved.
-
+DigÉr bir qrup âazad proqram tÉminatıâ termininÉ mÉnaca yaxın olan
(amma tam
+eyni olmayan) âaçıq mÉnbÉâ terminini iÅlÉtmÉyÉ baÅlayıb. Biz
âazad proqram
+tÉminatıâ termininÉ Ã¼stünlük veririk, çünki bildiyiniz kimi bu maddi
mÉnadan
+daha çox mÉnÉvi, yÉni azadlıq mÉnası ifadÉ edir. <a
+href="open-source-misses-the-point.html">Bu termindÉ azadlıq öz Éksini
+tapır</a>. âAçıqâ sözü isÉ düzgün seçim deyil.
</p>
+<div class="translators-notes">
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
-MÉqalÉnin tam ÅÉkildÉ istÉnilÉn vasitÉdÉ sözbÉsöz surÉtinin
çıxardılması vÉ yayılmasına bu bildiriÅin göstÉrilmÉsi
-
-ÅÉrtilÉ icazÉ verilir.
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>APTF vÉ GNU ilÉ baÄlı suallarınızı <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a> elektron poçt
ünvanına
+göndÉrin. Bundan ÉlavÉ APTF ilÉ <a href="/contact/">digÉr
vasıtÉlÉrlÉ dÉ
+ÉlaqÉ saxlamaq olar</a>. IÅlÉmÉyÉn linklÉr vÉ digÉr
düzÉliÅlÉriniz (vÉ ya
+tÉkliflÉriniz) üçün elektron poçt ünvanı: <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Bu mÉqalÉnin idarÉ olunması vÉ tÉrcümÉsi ilÉ ÉlaqÉdar mÉlumat
almaq üçün <a
+href="/server/standards/README.translations.html">TÉrcümÉlÉr üzrÉ
oxumÉni
+faylına</a> müraciÉt edin.</p>
+</div>
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1996, 2002, 2004, 2005 Free Software Foundation, Inc.</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivatives 4.0 International License</a>.</p>
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
-<p>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Translation: Igrar Huseynov
+</div>
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
YenilÉnib:
-<!-- timestamp start -->
-
-$Date: 2012/12/28 15:28:27 $ $Author: ineiev $
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
<!-- timestamp end -->
-
</p>
-
</div>
-
-
-
+</div>
</body>
-
</html>
-
-
Index: philosophy/free-sw.bn.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/free-sw.bn.html,v
retrieving revision 1.7
retrieving revision 1.8
diff -u -b -r1.7 -r1.8
--- philosophy/free-sw.bn.html 14 Mar 2013 04:46:39 -0000 1.7
+++ philosophy/free-sw.bn.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.8
@@ -1,1193 +1,289 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN"
- "http://www.w3.org/TR/html4/loose.dtd";>
-
-<html>
- <head>
- <meta name="generator" content="HTML Tidy, see www.w3.org">
- <meta content="text/html; charset=ISO-8859-1" http-equiv=
- "Content-Type">
-
- <title>ফ্রী
- সফটওয়ারের
- ব্যাখ্যা
- - GNU Project - Free Software Foundation (FSF)
- </title>
-
- <link rev="made" href="mailto:address@hidden"; />
- <link rev="translated" href="mailto:address@hidden"; />
-
- <meta name="generator" content=
- "DocBook XSL Stylesheets V1.60.1">
- </head>
-
- <body bgcolor="white" text="black" link="#0000FF" vlink="#840084"
- alink="#0000FF">
- <div class="article" lang="bn">
- <div class="titlepage">
- <div>
- <div>
- <h1 class="title"><a name="id2849403"></a>
- ফ্রী
- সফটওয়ারের
- ব্যাখ্যা</h1>
- </div>
- </div>
- </div>
-
- <p><img src="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg" width="160"
alt="[চিন
- ্তারত গনু]">
- [ <a href="/philosophy/free-sw.en.html" target=
- "_top">English</a> | <a href="/philosophy/free-sw.en.html"
- target="_top">ইংরেজি</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.it.html" target=
- "_top">ইটালীয়</a> | <a
- href="/philosophy/free-sw.id.html" target=
-
"_top">ইন্দোনেশীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.nl.html" target=
- "_top">ওলন্দাজ</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.ko.html" target=
- "_top">কোরীয়</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.hr.html" target=
- "_top">ক্রোশীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.gl.html" target=
-
"_top">গ্যালিশীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.cs.html" target=
- "_top">চেক</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.ja.html" target=
- "_top">জাপানী</a> | <a
- href="/philosophy/free-sw.de.html" target=
- "_top">জার্মান</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.tr.html" target=
- "_top">তুর্কি</a> | <a
- href="/philosophy/free-sw.da.html" target=
- "_top">দিনেমার</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.nb.html" target=
- "_top">নরওয়েজীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.pt-br.html" target=
-
"_top">পর্তুর্গীজ</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.pl.html" target=
- "_top">পোলিশ</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.fr.html" target=
- "_top">ফরাসী</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.bn.html" target=
- "_top">বাংলা</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.hu.html" target=
-
"_top">হাঙ্গেরীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.ro.html" target=
- "_top">রুমানীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.ru.html" target=
- "_top">রুশ</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.sl.html" target=
-
"_top">স্লোভেনীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.es.html" target=
-
"_top">স্প্যানিশ</a>
- ]</p>
-
- <p>ফ্রী
- সফটওয়ারের
- এই
- ব্যাখ্যাটি
- আমরা
- প্রকাশ
- করছি কোন
- বিশেষ
- সফটওয়ারকে
- ফ্রী
-
সফটওয়াররূপে
- বিবেচিত
- হওয়ার
- জন্য যেসব
- গুণাবলী
- থাকা
- প্রয়োজন
- তা তুলে
- ধরার
-
উদ্দেশ্যে।</p>
-
- <p><span class="emphasis"><em>‘<span class=
- "quote">ফ্রী
-
সফটওয়ারের</span>’
- মূল
- বিষয়টি হল
- ব্যবহারের
- স্বাধীনতা,
- সফটওয়ারের
- মূল্য
- নয়</em></span> । “<span class=
- "quote">ফ্রী
- বিয়ার</span>”
- এর “<span class=
- "quote">ফ্রী</span>”
- নয়, বরং “<span class=
- "quote">ফ্রী
- বক্তৃতা</span>”
- পঙ্‌ক্তিতে
- “<span class=
- "quote">ফ্রী</span>”
- এর যে অর্থ,
- আমাদের
- আলোচ্য “<span
- class=
- "quote">ফ্রী</span>”-ও
- সেই একই
- অর্থ বহন
- করে।</p>
-
- <p>কোন
- সফটওয়ার
- চালানো,
- কপি করা,
- বিতরণ করা,
- তার
- খুঁটিনাটি
- জানা এবং
- তা
- পরিবর্তন
- ও উন্নত
- করার
- স্বাধীনতাই
- হল ফ্রী
- সফটওয়ারের
- মূল কথা।
- আরো
-
বিস্তারিতভাবে
- বলতে গেলে
- এটি
- সফটওয়ার
-
ব্যবহারকারীদের
- চারপ্রকার
- স্বাধীনতার
- কথা বলে:</p>
-
- <div class="itemizedlist">
- <ul type="disc">
- <li>
- <p>যেকোন
- উদ্দেশ্যে
- সফটওয়ারটি
- চালানোর
- স্বাধীনতা
- (প্রথম
-
স্বাধীনতা)।</p>
- </li>
-
- <li>
- <p>
-
সফটওয়ারটির
-
কার্যপদ্ধতি
- জেনে
- নিজের
- প্রয়োজন
- মত তাকে
- পরিবর্তন
- করার
- স্বাধীনতা
- (দ্বিতীয়
-
স্বাধীনতা)।
- এর একটি
- পূর্বশর্ত
- হল
-
সফটওয়ারটির
- সোর্সকোড
- পড়তে
- পারা।</p>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/free-sw.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2004-02-17" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="bn" lang="bn">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° বà§à¦¯à¦¾à¦à§à¦¯à¦¾ - GNU
Project - Free Software Foundation</title>
+
+<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, FSF, Free Software Foundation,
Linux, Emacs, GCC, Unix, Free Software, Operating System, GNU Kernel, HURD, GNU
HURD, Hurd" />
+<meta http-equiv="Description" content="Since 1983, developing the free Unix
style operating system GNU, so that computer users can have the freedom to
share and improve the software they use." />
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/free-sw.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° বà§à¦¯à¦¾à¦à§à¦¯à¦¾</h2>
+
+<blockquote>
+<p>
+ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦ বà§à¦¯à¦¾à¦à§à¦¯à¦¾à¦à¦¿
à¦à¦®à¦°à¦¾ পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶ à¦à¦°à¦à¦¿ à¦à§à¦¨ বিশà§à¦·
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à§ ফà§à¦°à§
+সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦°à§à¦ªà§ বিবà§à¦à¦¿à¦¤ হà¦à§à¦¾à¦°
à¦à¦¨à§à¦¯ যà§à¦¸à¦¬ à¦à§à¦£à¦¾à¦¬à¦²à§ থাà¦à¦¾
পà§à¦°à§à§à¦à¦¨ তা তà§à¦²à§ ধরার
+à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯à§à¥¤
+</p>
+</blockquote>
+
+<p>
+<em>âফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦°â মà§à¦²
বিষà§à¦à¦¿ হল বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à§à¦°
সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾, সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° মà§à¦²à§à¦¯
+নà§</em> । âফà§à¦°à§ বিà§à¦¾à¦°â à¦à¦° âফà§à¦°à§â
নà§, বরঠâফà§à¦°à§ বà¦à§à¦¤à§à¦¤à¦¾â
পà¦à§âà¦à§à¦¤à¦¿à¦¤à§ âফà§à¦°à§â à¦à¦°
+যৠà¦
রà§à¦¥, à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° à¦à¦²à§à¦à§à¦¯
âফà§à¦°à§â-ঠসà§à¦ à¦à¦à¦ à¦
রà§à¦¥ বহন à¦à¦°à§à¥¤
+</p>
+
+<p>
+à¦à§à¦¨ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° à¦à¦¾à¦²à¦¾à¦¨à§, à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦¾,
বিতরণ à¦à¦°à¦¾, তার à¦à§à¦à¦à¦¿à¦¨à¦¾à¦à¦¿ à¦à¦¾à¦¨à¦¾
à¦à¦¬à¦ তা পরিবরà§à¦¤à¦¨ à¦
+à¦à¦¨à§à¦¨à¦¤ à¦à¦°à¦¾à¦° সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¦ হল
ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° মà§à¦² à¦à¦¥à¦¾à¥¤ à¦à¦°à§
বিসà§à¦¤à¦¾à¦°à¦¿à¦¤à¦à¦¾à¦¬à§ বলতৠà¦à§à¦²à§
+à¦à¦à¦¿ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à¦à¦¾à¦°à§à¦¦à§à¦°
à¦à¦¾à¦°à¦ªà§à¦°à¦à¦¾à¦° সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¦° à¦à¦¥à¦¾ বলà§:
+</p>
+
+<ul>
+ <li>যà§à¦à§à¦¨ à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿
à¦à¦¾à¦²à¦¾à¦¨à§à¦° সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾ (পà§à¦°à¦¥à¦®
সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾)।</li>
+ <li>সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿à¦° à¦à¦¾à¦°à§à¦¯à¦ªà¦¦à§à¦§à¦¤à¦¿
à¦à§à¦¨à§ নিà¦à§à¦° পà§à¦°à§à§à¦à¦¨ মত তাà¦à§
পরিবরà§à¦¤à¦¨ à¦à¦°à¦¾à¦° সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾
+(দà§à¦¬à¦¿à¦¤à§à§ সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾)। à¦à¦° à¦à¦à¦à¦¿
পà§à¦°à§à¦¬à¦¶à¦°à§à¦¤ হল সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿à¦°
সà§à¦°à§à¦¸à¦à§à¦¡ পà§à¦¤à§ পারা।
</li>
-
- <li>
- <p>
-
সফটওয়ারটির
- কপি
-
পুনঃবিতরণের
- স্বাধীনতা,
- যেন আপনি
- আপনার
-
প্রতিবেশিকে
- সাহায্য
- করতে
- পারেন
- (তৃতীয়
-
স্বাধীনতা)।</p>
+ <li>সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿à¦° à¦à¦ªà¦¿
পà§à¦¨à¦à¦¬à¦¿à¦¤à¦°à¦£à§à¦° সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾, যà§à¦¨
à¦à¦ªà¦¨à¦¿ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦¬à§à¦¶à¦¿à¦à§
সাহাযà§à¦¯
+à¦à¦°à¦¤à§ পারà§à¦¨ (তà§à¦¤à§à§ সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾)।
</li>
-
- <li>
- <p>
- সফটওয়ারটি
- উন্নত
- করা এবং
- সমাজের
-
সুবিধার্থে
- উন্নত
- সংস্করণটি
- সকলের
- ব্যবহারের
- জন্য
- প্রকাশের
- স্বাধীনতা
- (চতুর্থ
-
স্বাধীনতা)।
- সফটওয়ারের
- সোর্সকোড
- পড়তে
- পারা
- এটিরও
- একটি
-
পূর্বশর্ত।</p>
+ <li>সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿ à¦à¦¨à§à¦¨à¦¤ à¦à¦°à¦¾ à¦à¦¬à¦
সমাà¦à§à¦° সà§à¦¬à¦¿à¦§à¦¾à¦°à§à¦¥à§ à¦à¦¨à§à¦¨à¦¤
সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£à¦à¦¿ সà¦à¦²à§à¦° বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à§à¦°
+à¦à¦¨à§à¦¯ পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶à§à¦° সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾
(à¦à¦¤à§à¦°à§à¦¥ সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾)। সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦°
সà§à¦°à§à¦¸à¦à§à¦¡ পà§à¦¤à§ পারা
+à¦à¦à¦¿à¦°à¦ à¦à¦à¦à¦¿ পà§à¦°à§à¦¬à¦¶à¦°à§à¦¤à¥¤
</li>
- </ul>
- </div>
+</ul>
- <p>এই
-
স্বাধীনতাসমূহের
- সবগুলো
- প্রদান
- করলেই
- কেবল একটি
- সফটওয়ারকে
- ফ্রী
-
সফটওয়াররূপে
- বিবেচনা
- করা হয়।
- সুতরাং
- এরকম একটি
- সফটওয়ারকে
- আপনি
- পরিবর্তিত
- বা
- অপরিবর্তিত
- অবস্থায়,
- বিনামূল্যে
- কিংবা
- অর্থের
- বিনিময়ে
- এবং <a href=
- "#exportcontrol">যেকোন
- স্থানে
- যেকোন
- ব্যক্তির
- নিকট</a>
- পুনঃবিতরণ
- করতে
- পারবেন।
- এরকম
- স্বাধীনতার
- অর্থ হল
- (অন্যান্য
- অর্থের
- পাশাপাশি),
- একাজগুলো
- করার জন্য
- আপনাকে
- কারো নিকট
- থেকে কোন
- অনুমতি
- নিতে হবে
- না কিংবা
- অনুমতি
- লাভের
- জন্য
- কাউকে কোন
- অর্থও
- প্রদান
- করতে হবে
- না।</p>
-
- <p>
- সফটওয়ারটি
- ইচ্ছামত
- পরিবর্তন
- করার এবং
- পরিবর্তিত
- সংস্করণটি
- ব্যক্তিগত
- কাজে
- ব্যবহার
- করার
- ক্ষেত্রেও
- সকলের
- পূর্ণ
- স্বাধীনতা
- থাকবে;
- এক্ষেত্রে
- সফটওয়ারটির
- মূল
- সংস্করণের
- কথা
- উল্লেখ
- করার কোন
- প্রয়োজন
- নেই। আর
- যদি
- সফটওয়ারের
- পরিবর্তিত
- সংস্করণটি
- প্রকাশ
- করার হয়,
- তবে কোন
- বিশেষ
- ব্যক্তিকে
- কোন বিশেষ
- উপায়ে কোন
- কিছু
- জানানোরও
- কোন
-
বাধ্যবাধকতা
- থাকতে
- পারবে না।</p>
-
- <p>কোন
- প্রোগ্রাম
-
স্বাধীনভাবে
- ব্যবহার
- করতে
- পারার
- অর্থ হল,
- যেকোন
- ব্যক্তি
- বা
- প্রতিষ্ঠান
- যেকোন
- ধরনের
- কম্পিউটারে
- যেকোন
- কাজের
- জন্য
-
প্রোগ্রামটি
- ব্যবহার
- করতে
- পারবে এবং
- এজন্য
-
প্রোগ্রামটির
-
প্রস্তুতকারক
- বা এজাতীয়
- কোন
- সত্ত্বার
- সাথে
- যোগাযোগেরও
- কোন
- আবশ্যকতা
- থাকবে না।</p>
-
- <p>
-
পুনঃবিতরণের
- যে
- স্বাধীনতা,
- তা
- সফটওয়ারের
- পরিবর্তিত
- ও
- অপরিবর্তিত
- সংস্করণের
- সোর্সকোড
- এবং
- বাইনারি
- তথা
-
এক্সিকিউটেবল
- উভয়ের
- ক্ষেত্রেই
- প্রযোজ্য।
- ( ফ্রী
- অপারেটিং
- সিস্টেমের
- সহজে
-
ইনস্টলযোগ্য
- সংস্করণের
- সাথে
-
সফটওয়ারসমূহের
- বাইনারি
- রূপটি
- বিতরণের
- প্রয়োজন
- পড়ে। ) কোন
- সফটওয়ারের
- বাইনারি
- তথা <span class="foreignphrase"><i class=
-
"foreignphrase">এক্সিকিউটেবল</i></span>
- (Executable) রূপ
- তৈরির কোন
- ব্যবস্থা
- না থাকলে
- কোন
- সমস্যা
- নেই। (
- যেহেতু
- অনেক
-
প্রোগ্রামিং
- ভাষায়
- এরকম কোন
- বৈশিষ্ট্য
- নেই। )
- কিন্তু
- কেউ যদি এ
- জাতীয়
- সফটওয়ারেরও
- বাইনারি
- সংস্করণ
- তৈরির
- পদ্ধতি
- উদ্ভাবন
- করে, তবে
- সেই
- বাইনারি
- সংস্করণ
-
পুনঃবিতরণের
- অধিকার
- তার
- থাকবে।</p>
-
- <p>কোন
-
প্রোগ্রামকে
- পরিবর্তন
- করা ও
- উন্নত
- সংস্করণটি
- প্রকাশ
- করার যে
- স্বাধীনতা,
- তা তখনই
- কার্যকর
- হয় যখন
- উক্ত
-
প্রোগ্রামের
- সোর্সকোড
- পড়ার
- সুযোগ
- থাকে। তাই
- ফ্রী
- সফটওয়ারের
- একটি
- অন্যতম
- বৈশিষ্ট্য
- হল তার
- উন্মুক্ত
- সোর্সকোড।</p>
-
- <p>যতক্ষণ
- পর্যন্ত
- না আপনি
- আপত্তিকর
- কিছু
- করছেন
- ততক্ষণ
- পর্যন্ত
- এই
-
স্বাধীনতাগুলো
-
অপরিবর্তনীয়
- থাকবে এবং
- এভাবেই
- এগুলো
- প্রকৃত
- স্বাধীনতার
- মর্যাদা
- পাবে;
- আপনার
- পক্ষ থেকে
- আপত্তিকর
- কিছু না
- করা
- সত্ত্বেও
- যদি
- সফটওয়ারটির
- ডেভেলপার
- লাইসেন্স
- পরিবর্তনের
- ক্ষমতা
- রাখে, তবে
- সেই
- সফটওয়ারকে
- আর ফ্রী
- বলা যাবে
- না।</p>
-
- <p>তবে মূল
- স্বাধীনতার
- ব্যত্যয়
- না ঘটলে
- ফ্রী
- সফটওয়ার
- বিতরণের
- ক্ষেত্রে
- কিছু
- বিশেষ
- নিয়মাবলী
- গ্রহণযোগ্য
- বলে
- বিবেচিত
- হয়।
-
উদাহরণস্বরূপ,
- কপিলেফট
- (সহজ ভাষায়
- বললে ) হল
- এমন একটি
- নিয়ম যা
- কোন
- প্রোগ্রাম
-
পুনঃবিতরণের
- সময় এমন
- কোন শর্ত
- আরোপ করা
- প্রতিহত
- করে যা
- মানুষকে
- মূল
- স্বাধীনতা
- হতে
- বঞ্চিত
- করে। এই
- নিয়মটি
- মূল
- স্বাধীনতার
- বিরোধিতা
- করে না; বরং
- তাকে
- রক্ষা
- করে।</p>
-
- <p>সুতরাং,
- যেকোন
- ফ্রী
- সফটওয়ারের
- একটি কপি
- ব্যবহারের
- জন্য আপনি
- কোন অর্থ
- ব্যয় করে
- থাকেন বা
- না থাকেন -
- সফটওয়ারটি
- কপি করা,
- পরিবর্তন
- করা এবং
- এমন কি <a href=
- "/philosophy/selling.html" target=
- "_top">বিক্রি
- করার</a>
- অধিকারও
- আপনার
- সবসময়ই
- থাকছে।</p>
-
- <p><span class="emphasis"><em>‘<span class=
- "quote">ফ্রী
- সফটওয়ার</span>’
- মানেই
- কিন্তু ‘<span
- class=
-
"quote">অবাণিজ্যিক</span>’
- সফটওয়ার
- নয়</em></span> ।
- যেকোন
- ফ্রী
-
প্রোগ্রামকে
- অবশ্যই
- বাণিজ্যিক
- উদ্দেশ্যে
- ব্যবহার,
- পরিবর্তন
- ও বিতরণ
- করার
- অনুমতি
- সম্বলিত
- হতে হবে।
- বাণিজ্যিক
- উদ্দেশ্যে
- ফ্রী
- সফটওয়ার
- তৈরি করা
- আজ আর কোন
- ব্যতিক্রমী
- ঘটনা নয়;
- তাছাড়া
- এধরনের
- বাণিজ্যিক
- ফ্রী
- সফটওয়ারের
- ভূমিকাও
- বেশ
-
গুরুত্বপূর্ণ।</p>
-
- <p>ফ্রী
- সফটওয়ারের
- পরিবর্তিত
- সংস্করণ
- প্যাকেজ
- করার
- ব্যাপারে
- যদি কোন
- শর্ত আরোপ
- করা হয় এবং
- এর ফলে
- আপনার
- পরিবর্তিত
- সংস্করণ
- প্রকাশের
- স্বাধীনতা
- রুদ্ধ না
- হয়, তবে
- উক্ত শর্ত
- গ্রহণযোগ্য
- বলে
- বিবেচিত
- হবে।
- একইভাবে
- এই জাতীয়
- নিয়মাবলীও
- মেনে
- নেওয়া
- যাবে, যা
- বলে যে, “<span class=
-
"quote">প্রোগ্রামটিকে
- এই উপায়ে
- প্রকাশ
- করলে তা ঐ
- উপায়েও
- প্রকাশ
- করতে
- হবে</span>”। (
- লক্ষ করুন
- যে,
- এক্ষেত্রেও
-
প্রোগ্রামটি
- প্রকাশ
- করা বা না
- করা আপনার
- ইচ্ছাধীন।
- ) যদি
- লাইসেন্সে
- এরকম কিছু
- বলা থাকে
- যে, আপনি
- কোন
-
প্রোগ্রামের
- পরিবর্তিত
- সংস্করণ
-
পুনঃবিতরণের
- সময় মূল
-
প্রোগ্রামের
- একজন
- ডেভেলপার
- আপনার
- নিকট একটি
- কপি দাবী
- করলে আপনি
- তা দিতে
- বাধ্য
- থাকবেন,
- তবে সেই
- শর্তটিও
- গ্রহণযোগ্য
- বলে
- বিবেচিত
- হবে।</p>
-
- <p>এই
-
স্বাধীনতাগুলো
- সকলের
- জন্য
-
আইনসঙ্গতভাবে
- রক্ষা
- করার জন্য
- গনুহ (<span class=
- "acronym">GNU</span>)
- প্রজেক্টে
- আমরা <a href=
- "/copyleft/copyleft.html" target="_top">‘<span class=
- "quote">কপিলেফট</span>
- ’</a> ব্যবহার
- করি। তবে <a href=
- "/philosophy/categories.html#Non-CopyleftedFreeSoftware"
- target=
- "_top">কপিলেফট
- নয়, এধরনের
- ফ্রী
- সফটওয়ারের</a>
- অস্তিত্বও
- আছে।
- কপিলেফটকে
- <a href="/philosophy/pragmatic.html" target=
- "_top">ভাল
- বিবেচনা
- করার
- পেছনে
- আমাদের
- কিছু
-
গুরুত্বপূর্ণ
- কারণ</a> আছে,
- তবে আপনার
-
প্রোগ্রামটি
- যদি
- কপিলেফট
- নাও হয়,
-
সেক্ষেত্রেও
- কোন
- সমস্যা
- নেই।</p>
-
- <p>“<span class="quote">ফ্রী
- সফটওয়ার</span>”,
- “<span class=
- "quote">কপিলেফট
- সফটওয়ার</span>”
- ও
- অন্যান্য
- ধরনের
- সফটওয়ারের
- পারস্পরিক
- সম্পর্ক
- বোঝার
- জন্য <a href=
- "/philosophy/categories.html" target=
- "_top">ফ্রী
- সফটওয়ারের
-
শ্রেণীবিভাগ
- ( ১৮
- কিলোবাইট
-
অক্ষর/ক্যারেক্টার
- )</a> দেখুন।</p>
-
- <p>কখনো কখনো
- হয়তো <a name=
- "exportcontrol"></a>রপ্তানী
- বিষয়ক
- সরকারী
- নীতিমালা
- ও
- বাণিজ্যিক
-
নিষেধাজ্ঞার
- কারণে
-
আন্তর্জাতিক
- বলয়ে
- সফটওয়ার
- বিতরণের
- ক্ষেত্রে
- আপনার
- স্বাধীনতা
-
বাঁধাগ্রস্ত
- হতে পারে।
- এধরনের
- বিধিনিষেধ
- বাতিল বা
- অমান্য
- করার
- ক্ষমতা
- সফটওয়ার
-
ডেভেলপারদের
- না থাকলেও
- তাদের
- তৈরিকৃত
- প্রোগ্রাম
- ব্যবহারের
- পূর্বশর্ত
- হিসেবে
- এসব
- বিধিনিষেধ
- আরোপ করতে
- তারা
- অস্বীকার
- করতে
- পারেন ( এবং
- অবশ্যই তা
- করার
- উচিত্‍ )।
- এর ফলে
- বিধিনিষেধ
- আরোপকারী
- সরকারের
- কার্য-সীমার
- বাইরে
- অবস্থিত
- মানুষ ও
- বিভিন্ন
- ফ্রী
- সফটওয়ার
- সংক্রান্ত
- কার্যক্রম
- এসব
- বিধিনিষেধ
- দ্বারা
- আক্রান্ত
- হবে না।</p>
-
- <p>ফ্রী
- সফটওয়ার
- বিষয়ক
- আলোচনায়
- “<span class=
- "quote">বিলিয়ে
- দেওয়া</span>”
- বা “<span class=
-
"quote">বিনামূল্য</span>”
- জাতীয়
- পরিশব্দ (Term)
- পরিহার
- করাই ভাল,
- কারণ এই
-
পরিশব্দসমূহ
- নির্দেশ
- করে যে,
- ফ্রী
- সফটওয়ারের
- মূল
- বিষয়টি হল
- মূল্য,
- ব্যবহারের
- স্বাধীনতা
- নয়। আমরা
- আশা করি যে,
- বহুল
- ব্যবহৃত
- কিছু
- পরিশব্দ,
- যেমন “<span class=
- "quote">পাইরেসি</span>”,
- যে মতের
- ধারক ও
- বাহক আপনি
- তা সমর্থন
- করেন না। এ
- বিষয়ে আরো
- বিস্তারিত
- জানার
- জন্য <a href=
- "/philosophy/words-to-avoid.html" target=
- "_top">সংশয়
- উদ্রেককারী
- এসব শব্দ ও
- পঙ্‌ক্তির
- তালিকাটি</a>
- দেখুন।
- বিভিন্ন
- ভাষায় <a href=
- "/philosophy/fs-translations.html" target=
- "_top">‘<span class=
- "quote">ফ্রী
- সফটওয়ার</span>’
-
পঙ্‌ক্তিটির
- অনুবাদ</a>
- সম্বলিত
- একটি
- তালিকাও
- আমাদের
- আছে।</p>
-
- <p>সর্বশেষে
- লক্ষ করুন
- যে, ফ্রী
- সফটওয়ারের
- এই
- ব্যাখ্যায়
- উল্লেখকৃত
-
মানদণ্ডসমূহের
- অর্থ করতে
- হলে বেশ
- মনোযোগ
- সহকারে
- চিন্তা
- করা
- প্রয়োজন।
- কোন বিশেষ
- লাইসেন্সকে
- একটি ফ্রী
- সফটওয়ার
-
লাইসেন্সরূপে
- গণ্য করা
- যায় কিনা
- তা
- বিবেচনা
- করার সময়
- আমরা এই
-
মানদণ্ডগুলোর
- ওপর
- নির্ভর
- করে
- নির্ধারণ
- করি যে,
- লাইসেন্সটি
-
পুঙ্খানুপুঙ্খভাবে
- এই
-
মানদণ্ডগুলোর
- সাথে এবং
- এই
-
মানদণ্ডসমূহে
- প্রকাশিত
- চেতনার
- সাথে
-
সঙ্গতিপূর্ণ
- কিনা। যদি
-
লাইসেন্সটিতে
- কোন
- বিবেকহীন
- শর্ত আরোপ
- করা হয়, তবে
- এই
-
মানদণ্ডগুলোর
- সাথে তা
- সম্পর্কহীন
- হলেও আমরা
- লাইসেন্সটি
- বাতিল
- করি। কখনো
- কখনো
- বিবেচনাধীন
- লাইসেন্সের
- কোন শর্ত
- হয়তো এমন
- একটি
- বিষয়ের
- অবতারণা
- করে, যার
- জন্য
- অত্যন্ত
- গভীর
-
চিন্তাভাবনার
- প্রয়োজন
- হয়।
- শর্তটি
- গ্রহণযোগ্য
- কিনা তা
- নির্ধারণের
- পূর্বে
- হয়তো
- আইনজ্ঞের
- সাথে
- পরামর্শও
- করতে হয়।
- নতুন কোন
- বিষয়ে
- একটি
- সিদ্ধান্তে
- উপনীত হলে
- আমরা
- প্রায়ই
- ফ্রী
- সফটওয়ারের
-
মানদণ্ডসমূহ
- পরিমার্জন
- করি; ফলে
- বিশেষ
- কিছু
- লাইসেন্সকে
- কেন
- গ্রহণযোগ্য
- বলে
- বিবেচনা
- করা হল বা
- হল না, তা
- সকলের
- নিকট
- সুস্পষ্ট
- হয়।</p>
-
- <p>কোন বিশেষ
- লাইসেন্স
- একটি ফ্রী
- সফটওয়ার
-
লাইসেন্সরূপে
- উত্তীর্ণ
- হয় কিনা তা
- যদি আপনি
- জানতে
- আগ্রহী হন
- তবে
- আমাদের
- ফ্রী
- সফটওয়ার <a href=
- "/licenses/license-list.html" target=
-
"_top">লাইসেন্সের
- তালিকা</a>
- দেখুন। আর
- আপনি যে
- লাইসেন্সটি
- সম্পর্কে
- জানতে চান
- তা যদি এই
- তালিকায়
- না থাকে,
- তবে
- লাইসেন্সটি
- সম্পর্কে
- আমাদের
- মতামত
- জানার
- জন্য <tt class="email"><<a href=
- "mailto:address@hidden";>address@hidden</a>></tt>
- এই
- ঠিকানায়
- ই-মেইল
- করতে
- পারেন।</p>
-
- <hr>
-
- <p><a href="/philosophy/philosophy.html" target=
- "_top">অন্যান্য
- পাঠ্য</a></p>
-
- <div class="note" style=
- "margin-left: 0.5in; margin-right: 0.5in;">
- <h3 class="title">
- লক্ষণীয়</h3>
-
- <p>‘<span class="quote">ফ্রী
-
সফটওয়ার</span>’-এর
- মতই কিছু
- একটা (তবে
- হুবহু এক
- নয়)
- বোঝানোর
- জন্য অপর
- একটি
- গোষ্ঠী ‘<span
- class=
-
"quote">ওপেন-সোর্স</span>’
- নামক একটি
- পরিশব্দ
- ব্যবহার
- করছে। তবে
- আমরা ‘<span class=
- "quote">ফ্রী
- সফটওয়ার</span>’
- পরিশব্দটিই
- পছন্দ করি,
- কারণ
- একবার যখন
- আপনি
- জানবেন যে
- এটি মূল্য
- নয় বরং
-
স্বাধীনতাকেই
- নির্দেশ
- করছে তখন
- তা <a href=
- "/philosophy/open-source-misses-the-point.html" target=
- "_top">আপনার
- মনে
- স্থায়ী
- আসন করে
- নেবে</a>।</p>
- </div>
+<p>à¦à¦ সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¦¸à¦®à§à¦¹à§à¦° সবà¦à§à¦²à§
পà§à¦°à¦¦à¦¾à¦¨ à¦à¦°à¦²à§à¦ à¦à§à¦¬à¦² à¦à¦à¦à¦¿
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à§ ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦°à§à¦ªà§
+বিবà§à¦à¦¨à¦¾ à¦à¦°à¦¾ হà§à¥¤ সà§à¦¤à¦°à¦¾à¦ à¦à¦°à¦à¦®
à¦à¦à¦à¦¿ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à§ à¦à¦ªà¦¨à¦¿
পরিবরà§à¦¤à¦¿à¦¤ বা à¦
পরিবরà§à¦¤à¦¿à¦¤
+à¦
বসà§à¦¥à¦¾à§, বিনামà§à¦²à§à¦¯à§ à¦à¦¿à¦à¦¬à¦¾ à¦
রà§à¦¥à§à¦° বিনিমà§à§ à¦à¦¬à¦ <a
href="#exportcontrol">যà§à¦à§à¦¨
+সà§à¦¥à¦¾à¦¨à§ যà§à¦à§à¦¨ বà§à¦¯à¦à§à¦¤à¦¿à¦° নিà¦à¦</a>
পà§à¦¨à¦à¦¬à¦¿à¦¤à¦°à¦£ à¦à¦°à¦¤à§ পারবà§à¦¨à¥¤ à¦à¦°à¦à¦®
সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¦° à¦
রà§à¦¥
+হল (à¦
নà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¯ à¦
রà§à¦¥à§à¦° পাশাপাশি),
à¦à¦à¦¾à¦à¦à§à¦²à§ à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à¦¨à§à¦¯ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦à§
à¦à¦¾à¦°à§ নিà¦à¦ থà§à¦à§ à¦à§à¦¨
+à¦
নà§à¦®à¦¤à¦¿ নিতৠহবৠনা à¦à¦¿à¦à¦¬à¦¾ à¦
নà§à¦®à¦¤à¦¿ লাà¦à§à¦° à¦à¦¨à§à¦¯ à¦à¦¾à¦à¦à§ à¦à§à¦¨ à¦
রà§à¦¥à¦ পà§à¦°à¦¦à¦¾à¦¨ à¦à¦°à¦¤à§ হবà§
+না।
+</p>
+
+<p>
+à¦à§à¦¨ পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦® সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦à¦¾à¦¬à§
বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à¦¤à§ পারার à¦
রà§à¦¥ হল,
যà§à¦à§à¦¨ বà§à¦¯à¦à§à¦¤à¦¿ বা
+পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦·à§à¦ ান যà§à¦à§à¦¨ ধরনà§à¦°
à¦à¦®à§à¦ªà¦¿à¦à¦à¦¾à¦°à§ যà§à¦à§à¦¨ à¦à¦¾à¦à§à¦° à¦à¦¨à§à¦¯
পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦à¦¿ বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à¦¤à§
+পারবৠà¦à¦¬à¦ à¦à¦à¦¨à§à¦¯ পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦à¦¿à¦°
পà§à¦°à¦¸à§à¦¤à§à¦¤à¦à¦¾à¦°à¦ বা à¦à¦à¦¾à¦¤à§à§ à¦à§à¦¨
সতà§à¦¤à§à¦¬à¦¾à¦° সাথà§
+যà§à¦à¦¾à¦¯à§à¦à§à¦°à¦ à¦à§à¦¨ à¦à¦¬à¦¶à§à¦¯à¦à¦¤à¦¾
থাà¦à¦¬à§ না।
+</p>
+
+<p>
+সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿ à¦à¦à§à¦à¦¾à¦®à¦¤ পরিবরà§à¦¤à¦¨
à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à¦¬à¦ পরিবরà§à¦¤à¦¿à¦¤ সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£à¦à¦¿
বà§à¦¯à¦à§à¦¤à¦¿à¦à¦¤ à¦à¦¾à¦à§
+বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§à¦ সà¦à¦²à§à¦°
পà§à¦°à§à¦£ সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾ থাà¦à¦¬à§;
à¦à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿à¦° মà§à¦²
+সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£à§à¦° à¦à¦¥à¦¾ à¦à¦²à§à¦²à§à¦ à¦à¦°à¦¾à¦°
à¦à§à¦¨ পà§à¦°à§à§à¦à¦¨ নà§à¦à¥¤ à¦à¦° যদি
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° পরিবরà§à¦¤à¦¿à¦¤
+সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£à¦à¦¿ পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶ à¦à¦°à¦¾à¦° হà§, তবà§
à¦à§à¦¨ বিশà§à¦· বà§à¦¯à¦à§à¦¤à¦¿à¦à§ à¦à§à¦¨ বিশà§à¦·
à¦à¦ªà¦¾à§à§ à¦à§à¦¨ à¦à¦¿à¦à§
+à¦à¦¾à¦¨à¦¾à¦¨à§à¦°à¦ à¦à§à¦¨ বাধà§à¦¯à¦¬à¦¾à¦§à¦à¦¤à¦¾
থাà¦à¦¤à§ পারবৠনা।
+</p>
+
+<p>
+à¦à§à¦¨ পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦à§ পরিবরà§à¦¤à¦¨ à¦à¦°à¦¾
ঠà¦à¦¨à§à¦¨à¦¤ সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£à¦à¦¿ পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶ à¦à¦°à¦¾à¦°
যৠসà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾, তা
+তà¦à¦¨à¦ à¦à¦¾à¦°à§à¦¯à¦à¦° হৠযà¦à¦¨ à¦à¦à§à¦¤
পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à§à¦° সà§à¦°à§à¦¸à¦à§à¦¡ পà§à¦¾à¦°
সà§à¦¯à§à¦ থাà¦à§à¥¤ তাঠফà§à¦°à§
+সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦à¦à¦¿ à¦
নà§à¦¯à¦¤à¦®
বà§à¦¶à¦¿à¦·à§à¦à§à¦¯ হল তার à¦à¦¨à§à¦®à§à¦à§à¦¤
সà§à¦°à§à¦¸à¦à§à¦¡à¥¤
+</p>
+
+<p>
+পà§à¦¨à¦à¦¬à¦¿à¦¤à¦°à¦£à§à¦° যৠসà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾, তা
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° পরিবরà§à¦¤à¦¿à¦¤ ঠà¦
পরিবরà§à¦¤à¦¿à¦¤ সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£à§à¦°
+সà§à¦°à§à¦¸à¦à§à¦¡ à¦à¦¬à¦ বাà¦à¦¨à¦¾à¦°à¦¿ তথা
à¦à¦à§à¦¸à¦¿à¦à¦¿à¦à¦à§à¦¬à¦² à¦à¦à§à§à¦°
à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§à¦ পà§à¦°à¦¯à§à¦à§à¦¯à¥¤ ( ফà§à¦°à§
+à¦
পারà§à¦à¦¿à¦ সিসà§à¦à§à¦®à§à¦° সহà¦à§
à¦à¦¨à¦¸à§à¦à¦²à¦¯à§à¦à§à¦¯ সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£à§à¦° সাথà§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦¸à¦®à§à¦¹à§à¦° বাà¦à¦¨à¦¾à¦°à¦¿
+রà§à¦ªà¦à¦¿ বিতরণà§à¦° পà§à¦°à§à§à¦à¦¨ পà§à§à¥¤ )
à¦à§à¦¨ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° বাà¦à¦¨à¦¾à¦°à¦¿ তথা
+<cite>à¦à¦à§à¦¸à¦¿à¦à¦¿à¦à¦à§à¦¬à¦²</cite> (Executable) রà§à¦ª
তà§à¦°à¦¿à¦° à¦à§à¦¨ বà§à¦¯à¦¬à¦¸à§à¦¥à¦¾ না থাà¦à¦²à§
à¦à§à¦¨
+সমসà§à¦¯à¦¾ নà§à¦à¥¤ ( যà§à¦¹à§à¦¤à§ à¦
নà§à¦
পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦¿à¦ à¦à¦¾à¦·à¦¾à§ à¦à¦°à¦à¦® à¦à§à¦¨
বà§à¦¶à¦¿à¦·à§à¦à§à¦¯ নà§à¦à¥¤ ) à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§
+à¦à§à¦ যদি ঠà¦à¦¾à¦¤à§à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦°à¦
বাà¦à¦¨à¦¾à¦°à¦¿ সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£ তà§à¦°à¦¿à¦° পদà§à¦§à¦¤à¦¿
à¦à¦¦à§à¦à¦¾à¦¬à¦¨ à¦à¦°à§, তবৠসà§à¦
+বাà¦à¦¨à¦¾à¦°à¦¿ সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£ পà§à¦¨à¦à¦¬à¦¿à¦¤à¦°à¦£à§à¦°
à¦
ধিà¦à¦¾à¦° তার থাà¦à¦¬à§à¥¤
+</p>
+
+<p>
+তবৠমà§à¦² সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¦° বà§à¦¯à¦¤à§à¦¯à§
না à¦à¦à¦²à§ ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° বিতরণà§à¦°
à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§ à¦à¦¿à¦à§ বিশà§à¦·
+নিà§à¦®à¦¾à¦¬à¦²à§ à¦à§à¦°à¦¹à¦£à¦¯à§à¦à§à¦¯ বলà§
বিবà§à¦à¦¿à¦¤ হà§à¥¤ à¦à¦¦à¦¾à¦¹à¦°à¦£à¦¸à§à¦¬à¦°à§à¦ª, <a
+href="/copyleft/copyleft.html">à¦à¦ªà¦¿à¦²à§à¦«à¦</a> (সহà¦
à¦à¦¾à¦·à¦¾à§ বললৠ) হল à¦à¦®à¦¨ à¦à¦à¦à¦¿
+নিà§à¦® যা à¦à§à¦¨ পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®
পà§à¦¨à¦à¦¬à¦¿à¦¤à¦°à¦£à§à¦° সমৠà¦à¦®à¦¨ à¦à§à¦¨ শরà§à¦¤
à¦à¦°à§à¦ª à¦à¦°à¦¾ পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦¹à¦¤ à¦à¦°à§ যা
+মানà§à¦·à¦à§ মà§à¦² সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾ হতà§
বà¦à§à¦à¦¿à¦¤ à¦à¦°à§à¥¤ à¦à¦ নিà§à¦®à¦à¦¿ মà§à¦²
সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¦° বিরà§à¦§à¦¿à¦¤à¦¾ à¦à¦°à§
+না; বরঠতাà¦à§ রà¦à§à¦·à¦¾ à¦à¦°à§à¥¤
+</p>
+
+<p>
+à¦à¦ সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¦à§à¦²à§ সà¦à¦²à§à¦° à¦à¦¨à§à¦¯
à¦à¦à¦¨à¦¸à¦à§à¦à¦¤à¦à¦¾à¦¬à§ রà¦à§à¦·à¦¾ à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à¦¨à§à¦¯
à¦à¦¨à§à¦¹ (GNU)
+পà§à¦°à¦à§à¦à§à¦à§ à¦à¦®à¦°à¦¾ à¦à¦ªà¦¿à¦²à§à¦«à¦
বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à¦¿à¥¤ তবৠ<a
+href="/philosophy/categories.html#Non-CopyleftedFreeSoftware">à¦à¦ªà¦¿à¦²à§à¦«à¦
নà§,
+à¦à¦§à¦°à¦¨à§à¦° ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦°</a> à¦
সà§à¦¤à¦¿à¦¤à§à¦¬à¦ à¦à¦à§à¥¤ à¦à¦ªà¦¿à¦²à§à¦«à¦à¦à§ <a
+href="/philosophy/pragmatic.html"> à¦à¦¾à¦² বিবà§à¦à¦¨à¦¾
à¦à¦°à¦¾à¦° পà§à¦à¦¨à§ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° à¦à¦¿à¦à§
+à¦à§à¦°à§à¦¤à§à¦¬à¦ªà§à¦°à§à¦£ à¦à¦¾à¦°à¦£</a> à¦à¦à§, তবà§
à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦à¦¿ যদি
à¦à¦ªà¦¿à¦²à§à¦«à¦ নাঠহà§,
+সà§à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§à¦ à¦à§à¦¨ সমসà§à¦¯à¦¾ নà§à¦à¥¤
âফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°â, âà¦à¦ªà¦¿à¦²à§à¦«à¦
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°â ঠà¦
নà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¯
+ধরনà§à¦° সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° পারসà§à¦ªà¦°à¦¿à¦
সমà§à¦ªà¦°à§à¦ বà§à¦à¦¾à¦° à¦à¦¨à§à¦¯ <a
+href="/philosophy/categories.html">ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦°
শà§à¦°à§à¦£à§à¦¬à¦¿à¦à¦¾à¦</a> দà§à¦à§à¦¨à¥¤
+</p>
+
+<p>
+<em>âফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°â মানà§à¦
à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ âà¦
বাণিà¦à§à¦¯à¦¿à¦â সফà¦à¦à§à¦¾à¦°
নà§</em> । যà§à¦à§à¦¨ ফà§à¦°à§
+পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦à§ à¦
বশà§à¦¯à¦
বাণিà¦à§à¦¯à¦¿à¦ à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯à§ বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°,
পরিবরà§à¦¤à¦¨ ঠবিতরণ à¦à¦°à¦¾à¦° à¦
নà§à¦®à¦¤à¦¿
+সমà§à¦¬à¦²à¦¿à¦¤ হতৠহবà§à¥¤ বাণিà¦à§à¦¯à¦¿à¦
à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯à§ ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° তà§à¦°à¦¿
à¦à¦°à¦¾ à¦à¦ à¦à¦° à¦à§à¦¨
+বà§à¦¯à¦¤à¦¿à¦à§à¦°à¦®à§ à¦à¦à¦¨à¦¾ নà§; তাà¦à¦¾à§à¦¾
à¦à¦§à¦°à¦¨à§à¦° বাণিà¦à§à¦¯à¦¿à¦ ফà§à¦°à§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à§à¦®à¦¿à¦à¦¾à¦ বà§à¦¶
+à¦à§à¦°à§à¦¤à§à¦¬à¦ªà§à¦°à§à¦£à¥¤ যà§à¦à§à¦¨ ফà§à¦°à§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦ªà¦¿ বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à§à¦°
à¦à¦¨à§à¦¯ à¦à¦ªà¦¨à¦¿ à¦à§à¦¨ à¦
রà§à¦¥
+বà§à¦¯à§ à¦à¦°à§ থাà¦à§à¦¨ বা না থাà¦à§à¦¨ -
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿ à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦¾, পরিবরà§à¦¤à¦¨
à¦à¦°à¦¾ à¦à¦¬à¦ à¦à¦®à¦¨ à¦à¦¿ <a
+href="/philosophy/selling.html">বিà¦à§à¦°à¦¿ à¦à¦°à¦¾à¦°</a> à¦
ধিà¦à¦¾à¦°à¦ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° সবসমà§à¦ থাà¦à¦à§à¥¤
+</p>
+
+<p>
+ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° পরিবরà§à¦¤à¦¿à¦¤
সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£ পà§à¦¯à¦¾à¦à§à¦ à¦à¦°à¦¾à¦°
বà§à¦¯à¦¾à¦ªà¦¾à¦°à§ যদি à¦à§à¦¨ শরà§à¦¤ à¦à¦°à§à¦ª à¦à¦°à¦¾
+হৠà¦à¦¬à¦ à¦à¦° ফলৠà¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° পরিবরà§à¦¤à¦¿à¦¤
সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£ পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶à§à¦° সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾
রà§à¦¦à§à¦§ না হà§, তবà§
+à¦à¦à§à¦¤ শরà§à¦¤ à¦à§à¦°à¦¹à¦£à¦¯à§à¦à§à¦¯ বলà§
বিবà§à¦à¦¿à¦¤ হবà§à¥¤ à¦à¦à¦à¦à¦¾à¦¬à§ à¦à¦ à¦à¦¾à¦¤à§à§
নিà§à¦®à¦¾à¦¬à¦²à§à¦ মà§à¦¨à§ নà§à¦à§à¦¾
+যাবà§, যা বলৠযà§,
âপà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦à¦¿à¦à§ à¦à¦ à¦à¦ªà¦¾à§à§
পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶ à¦à¦°à¦²à§ তা ঠà¦à¦ªà¦¾à§à§à¦
পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶ à¦à¦°à¦¤à§
+হবà§â। ( লà¦à§à¦· à¦à¦°à§à¦¨ যà§,
à¦à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§à¦ পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦à¦¿
পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶ à¦à¦°à¦¾ বা না à¦à¦°à¦¾ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦°
+à¦à¦à§à¦à¦¾à¦§à§à¦¨à¥¤ ) যদি লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à§
à¦à¦°à¦à¦® à¦à¦¿à¦à§ বলা থাà¦à§ যà§, à¦à¦ªà¦¨à¦¿ à¦à§à¦¨
পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à§à¦°
+পরিবরà§à¦¤à¦¿à¦¤ সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£
পà§à¦¨à¦à¦¬à¦¿à¦¤à¦°à¦£à§à¦° সমৠমà§à¦²
পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à§à¦° à¦à¦à¦à¦¨ ডà§à¦à§à¦²à¦ªà¦¾à¦°
à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° নিà¦à¦
+à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦ªà¦¿ দাবৠà¦à¦°à¦²à§ à¦à¦ªà¦¨à¦¿ তা
দিতৠবাধà§à¦¯ থাà¦à¦¬à§à¦¨, তবৠসà§à¦
শরà§à¦¤à¦à¦¿à¦ à¦à§à¦°à¦¹à¦£à¦¯à§à¦à§à¦¯ বলà§
+বিবà§à¦à¦¿à¦¤ হবà§à¥¤
+</p>
+
+<p>
+<a id="exportcontrol"></a>à¦à¦à¦¨à§ à¦à¦à¦¨à§ হà§à¦¤à§
রপà§à¦¤à¦¾à¦¨à§ বিষà§à¦ সরà¦à¦¾à¦°à§
নà§à¦¤à¦¿à¦®à¦¾à¦²à¦¾ à¦
+বাণিà¦à§à¦¯à¦¿à¦ নিষà§à¦§à¦¾à¦à§à¦à¦¾à¦° à¦à¦¾à¦°à¦£à§
à¦à¦¨à§à¦¤à¦°à§à¦à¦¾à¦¤à¦¿à¦ বলà§à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°
বিতরণà§à¦° à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦°
+সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾ বাà¦à¦§à¦¾à¦à§à¦°à¦¸à§à¦¤ হতà§
পারà§à¥¤ à¦à¦§à¦°à¦¨à§à¦° বিধিনিষà§à¦§ বাতিল
বা à¦
মানà§à¦¯ à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à§à¦·à¦®à¦¤à¦¾
+সফà¦à¦à§à¦¾à¦° ডà§à¦à§à¦²à¦ªà¦¾à¦°à¦¦à§à¦° না
থাà¦à¦²à§à¦ তাদà§à¦° তà§à¦°à¦¿à¦à§à¦¤
পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦® বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à§à¦°
পà§à¦°à§à¦¬à¦¶à¦°à§à¦¤
+হিসà§à¦¬à§ à¦à¦¸à¦¬ বিধিনিষà§à¦§ à¦à¦°à§à¦ª
à¦à¦°à¦¤à§ তারা à¦
সà§à¦¬à§à¦à¦¾à¦° à¦à¦°à¦¤à§ পারà§à¦¨
( à¦à¦¬à¦ à¦
বশà§à¦¯à¦ তা à¦à¦°à¦¾à¦°
+à¦à¦à¦¿à¦¤à§â )। à¦à¦° ফলৠবিধিনিষà§à¦§
à¦à¦°à§à¦ªà¦à¦¾à¦°à§ সরà¦à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦¾à¦°à§à¦¯-সà§à¦®à¦¾à¦°
বাà¦à¦°à§ à¦
বসà§à¦¥à¦¿à¦¤ মানà§à¦·
+ঠবিà¦à¦¿à¦¨à§à¦¨ ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°
সà¦à¦à§à¦°à¦¾à¦¨à§à¦¤ à¦à¦¾à¦°à§à¦¯à¦à§à¦°à¦® à¦à¦¸à¦¬
বিধিনিষà§à¦§ দà§à¦¬à¦¾à¦°à¦¾ à¦à¦à§à¦°à¦¾à¦¨à§à¦¤
হবà§
+না।
+</p>
+
+<p>
+যতà¦à§à¦·à¦£ পরà§à¦¯à¦¨à§à¦¤ না à¦à¦ªà¦¨à¦¿
à¦à¦ªà¦¤à§à¦¤à¦¿à¦à¦° à¦à¦¿à¦à§ à¦à¦°à¦à§à¦¨ ততà¦à§à¦·à¦£
পরà§à¦¯à¦¨à§à¦¤ à¦à¦ সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¦à§à¦²à§
+à¦
পরিবরà§à¦¤à¦¨à§à§ থাà¦à¦¬à§ à¦à¦¬à¦ à¦à¦à¦¾à¦¬à§à¦
à¦à¦à§à¦²à§ পà§à¦°à¦à§à¦¤ সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¦°
মরà§à¦¯à¦¾à¦¦à¦¾ পাবà§; à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦°
+পà¦à§à¦· থà§à¦à§ à¦à¦ªà¦¤à§à¦¤à¦¿à¦à¦° à¦à¦¿à¦à§ না
à¦à¦°à¦¾ সতà§à¦¤à§à¦¬à§à¦ যদি সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿à¦°
ডà§à¦à§à¦²à¦ªà¦¾à¦° লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸
+পরিবরà§à¦¤à¦¨à§à¦° à¦à§à¦·à¦®à¦¤à¦¾ রাà¦à§, তবà§
সà§à¦ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à§ à¦à¦° ফà§à¦°à§ বলা
যাবৠনা।
+</p>
+
+<p>
+ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° বিষà§à¦ à¦à¦²à§à¦à¦¨à¦¾à§
âবিলিà§à§ দà§à¦à§à¦¾â বা
âবিনামà§à¦²à§à¦¯â à¦à¦¾à¦¤à§à§ পরিশবà§à¦¦
+(Term) পরিহার à¦à¦°à¦¾à¦ à¦à¦¾à¦², à¦à¦¾à¦°à¦£ à¦à¦
পরিশবà§à¦¦à¦¸à¦®à§à¦¹ নিরà§à¦¦à§à¦¶ à¦à¦°à§ যà§,
ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦°
+মà§à¦² বিষà§à¦à¦¿ হল মà§à¦²à§à¦¯,
বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à§à¦° সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾ নà§à¥¤ à¦à¦®à¦°à¦¾
à¦à¦¶à¦¾ à¦à¦°à¦¿ যà§, বহà§à¦² বà§à¦¯à¦¬à¦¹à§à¦¤
+à¦à¦¿à¦à§ পরিশবà§à¦¦, যà§à¦®à¦¨ âপাà¦à¦°à§à¦¸à¦¿â,
যৠমতà§à¦° ধারঠঠবাহঠà¦à¦ªà¦¨à¦¿ তা
সমরà§à¦¥à¦¨ à¦à¦°à§à¦¨ না। à¦
+বিষà§à§ à¦à¦°à§ বিসà§à¦¤à¦¾à¦°à¦¿à¦¤ à¦à¦¾à¦¨à¦¾à¦°
à¦à¦¨à§à¦¯ <a
+href="/philosophy/words-to-avoid.html">সà¦à¦¶à§
à¦à¦¦à§à¦°à§à¦à¦à¦¾à¦°à§ à¦à¦¸à¦¬ শবà§à¦¦ à¦
পà¦à§âà¦à§à¦¤à¦¿à¦°
+তালিà¦à¦¾à¦à¦¿</a> দà§à¦à§à¦¨à¥¤ বিà¦à¦¿à¦¨à§à¦¨
à¦à¦¾à¦·à¦¾à§ <a
+href="/philosophy/fs-translations.html">âফà§à¦°à§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°â পà¦à§âà¦à§à¦¤à¦¿à¦à¦¿à¦°
+à¦
নà§à¦¬à¦¾à¦¦</a> সমà§à¦¬à¦²à¦¿à¦¤ à¦à¦à¦à¦¿
তালিà¦à¦¾à¦ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° à¦à¦à§à¥¤
+</p>
+
+<p>
+সরà§à¦¬à¦¶à§à¦·à§ লà¦à§à¦· à¦à¦°à§à¦¨ যà§, ফà§à¦°à§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦ বà§à¦¯à¦¾à¦à§à¦¯à¦¾à§
à¦à¦²à§à¦²à§à¦à¦à§à¦¤ মানদণà§à¦¡à¦¸à¦®à§à¦¹à§à¦°
+à¦
রà§à¦¥ à¦à¦°à¦¤à§ হলৠবà§à¦¶ মনà§à¦¯à§à¦
সহà¦à¦¾à¦°à§ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à¦¾ à¦à¦°à¦¾ পà§à¦°à§à§à¦à¦¨à¥¤
à¦à§à¦¨ বিশà§à¦· লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à¦à§
+à¦à¦à¦à¦¿ ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°
লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à¦°à§à¦ªà§ à¦à¦£à§à¦¯ à¦à¦°à¦¾ যাà§
à¦à¦¿à¦¨à¦¾ তা বিবà§à¦à¦¨à¦¾ à¦à¦°à¦¾à¦° সমৠà¦à¦®à¦°à¦¾
à¦à¦
+মানদণà§à¦¡à¦à§à¦²à§à¦° à¦à¦ªà¦° নিরà§à¦à¦° à¦à¦°à§
নিরà§à¦§à¦¾à¦°à¦£ à¦à¦°à¦¿ যà§, লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à¦à¦¿
পà§à¦à§à¦à¦¾à¦¨à§à¦ªà§à¦à§à¦à¦à¦¾à¦¬à§ à¦à¦
+মানদণà§à¦¡à¦à§à¦²à§à¦° সাথৠà¦à¦¬à¦ à¦à¦
মানদণà§à¦¡à¦¸à¦®à§à¦¹à§ পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶à¦¿à¦¤
à¦à§à¦¤à¦¨à¦¾à¦° সাথৠসà¦à§à¦à¦¤à¦¿à¦ªà§à¦°à§à¦£
à¦à¦¿à¦¨à¦¾à¥¤
+যদি লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à¦à¦¿à¦¤à§ à¦à§à¦¨
বিবà§à¦à¦¹à§à¦¨ শরà§à¦¤ à¦à¦°à§à¦ª à¦à¦°à¦¾ হà§, তবà§
à¦à¦ মানদণà§à¦¡à¦à§à¦²à§à¦° সাথৠতা
+সমà§à¦ªà¦°à§à¦à¦¹à§à¦¨ হলà§à¦ à¦à¦®à¦°à¦¾
লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à¦à¦¿ বাতিল à¦à¦°à¦¿à¥¤ à¦à¦à¦¨à§
à¦à¦à¦¨à§ বিবà§à¦à¦¨à¦¾à¦§à§à¦¨ লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à§à¦°
+à¦à§à¦¨ শরà§à¦¤ হà§à¦¤à§ à¦à¦®à¦¨ à¦à¦à¦à¦¿ বিষà§à§à¦°
à¦
বতারণা à¦à¦°à§, যার à¦à¦¨à§à¦¯ à¦
তà§à¦¯à¦¨à§à¦¤
à¦à¦à§à¦°
+à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à¦¾à¦à¦¾à¦¬à¦¨à¦¾à¦° পà§à¦°à§à§à¦à¦¨ হà§à¥¤
শরà§à¦¤à¦à¦¿ à¦à§à¦°à¦¹à¦£à¦¯à§à¦à§à¦¯ à¦à¦¿à¦¨à¦¾ তা
নিরà§à¦§à¦¾à¦°à¦£à§à¦° পà§à¦°à§à¦¬à§ হà§à¦¤à§
+à¦à¦à¦¨à¦à§à¦à§à¦° সাথৠপরামরà§à¦¶à¦ à¦à¦°à¦¤à§
হà§à¥¤ নতà§à¦¨ à¦à§à¦¨ বিষà§à§ à¦à¦à¦à¦¿
সিদà§à¦§à¦¾à¦¨à§à¦¤à§ à¦à¦ªà¦¨à§à¦¤ হলà§
+à¦à¦®à¦°à¦¾ পà§à¦°à¦¾à§à¦ ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦°
মানদণà§à¦¡à¦¸à¦®à§à¦¹ পরিমারà§à¦à¦¨ à¦à¦°à¦¿;
ফলৠবিশà§à¦· à¦à¦¿à¦à§
+লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à¦à§ à¦à§à¦¨ à¦à§à¦°à¦¹à¦£à¦¯à§à¦à§à¦¯
বলৠবিবà§à¦à¦¨à¦¾ à¦à¦°à¦¾ হল বা হল না, তা
সà¦à¦²à§à¦° নিà¦à¦
+সà§à¦¸à§à¦ªà¦·à§à¦ হà§à¥¤
+</p>
+
+<p>
+à¦à§à¦¨ বিশà§à¦· লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸ à¦à¦à¦à¦¿ ফà§à¦°à§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à¦°à§à¦ªà§
à¦à¦¤à§à¦¤à§à¦°à§à¦£ হৠà¦à¦¿à¦¨à¦¾ তা যদি
+à¦à¦ªà¦¨à¦¿ à¦à¦¾à¦¨à¦¤à§ à¦à¦à§à¦°à¦¹à§ হন তবà§
à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° <a
+href="/licenses/license-list.html">লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à§à¦°
তালিà¦à¦¾</a> দà§à¦à§à¦¨à¥¤ à¦à¦° à¦à¦ªà¦¨à¦¿ যà§
+লাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à¦à¦¿ সমà§à¦ªà¦°à§à¦à§ à¦à¦¾à¦¨à¦¤à§
à¦à¦¾à¦¨ তা যদি à¦à¦ তালিà¦à¦¾à§ না থাà¦à§,
তবৠলাà¦à¦¸à§à¦¨à§à¦¸à¦à¦¿
+সমà§à¦ªà¦°à§à¦à§ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° মতামত à¦à¦¾à¦¨à¦¾à¦°
à¦à¦¨à§à¦¯ <<a
+href="mailto:address@hidden";>address@hidden</a>> à¦à¦ à¦
িà¦à¦¾à¦¨à¦¾à§ à¦-মà§à¦à¦²
+à¦à¦°à¦¤à§ পারà§à¦¨à¥¤
+</p>
+মà§à¦à§à¦¤ সফà¦à¦à¦¯à¦¼à§à¦¯à¦¾à¦°
+<h3 id="open-source">à¦à¦ªà§à¦¨ সà§à¦°à§à¦¸?</h3>
+মà§à¦à§à¦¤
+<p>
+âফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°â-à¦à¦° মতঠà¦à¦¿à¦à§
à¦à¦à¦à¦¾ (তবৠহà§à¦¬à¦¹à§ à¦à¦ নà§) বà§à¦à¦¾à¦¨à§à¦°
à¦à¦¨à§à¦¯ à¦
পর à¦à¦à¦à¦¿
+à¦à§à¦·à§à¦ ৠâà¦à¦ªà§à¦¨-সà§à¦°à§à¦¸â নামà¦
à¦à¦à¦à¦¿ পরিশবà§à¦¦ বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à¦à§à¥¤
তবৠà¦à¦®à¦°à¦¾ âফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°â
+পরিশবà§à¦¦à¦à¦¿à¦ পà¦à¦¨à§à¦¦ à¦à¦°à¦¿, à¦à¦¾à¦°à¦£
à¦à¦à¦¬à¦¾à¦° যà¦à¦¨ à¦à¦ªà¦¨à¦¿ à¦à¦¾à¦¨à¦¬à§à¦¨ যৠà¦à¦à¦¿
মà§à¦²à§à¦¯ নৠবরà¦
+সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¦à§à¦ নিরà§à¦¦à§à¦¶ à¦à¦°à¦à§
তà¦à¦¨ তা <a
+href="/philosophy/open-source-misses-the-point.html">à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° মনà§
সà§à¦¥à¦¾à§à§ à¦à¦¸à¦¨
+à¦à¦°à§ নà§à¦¬à§</a>।
+</p>
- <hr>
+<div class="translators-notes">
- <p>[ <a href="/philosophy/free-sw.en.html" target=
- "_top">English</a> | <a href="/philosophy/free-sw.en.html"
- target="_top">ইংরেজি</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.bg.html"
-
target="_top">български</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.it.html" target=
- "_top">ইটালীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.id.html" target=
-
"_top">ইন্দোনেশীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.nl.html" target=
- "_top">ওলন্দাজ</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.ko.html" target=
- "_top">কোরীয়</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.hr.html" target=
- "_top">ক্রোশীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.gl.html" target=
-
"_top">গ্যালিশীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.cs.html" target=
- "_top">চেক</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.ja.html" target=
- "_top">জাপানী</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.de.html" target=
- "_top">জার্মান</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.tr.html" target=
- "_top">তুর্কি</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.da.html" target=
- "_top">দিনেমার</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.nb.html" target=
- "_top">নরওয়েজীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.pt-br.html" target=
-
"_top">পর্তুর্গীজ</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.pl.html" target=
- "_top">পোলিশ</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.fr.html" target=
- "_top">ফরাসী</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.bn.html" target=
- "_top">বাংলা</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.hu.html" target=
-
"_top">হাঙ্গেরীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.ro.html" target=
- "_top">রুমানীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.ru.html" target=
- "_top">রুশ</a> | <a href=
- "/philosophy/free-sw.sl.html" target=
-
"_top">স্লোভেনীয়</a>
- | <a href="/philosophy/free-sw.es.html" target=
-
"_top">স্প্যানিশ</a>
- ]</p>
-
- <p><a href="/home.html" target=
- "_top">গনু
- প্রকল্পের
- মূল
- ওয়েবপেজে</a>
- ফিরে
- চলুন।</p>
-
- <p>গনু এবং
- এফএসএফ (FSF)
- সম্পর্কে
- কোন
- প্রশ্ন
- থাকলে
-
অনুগ্রহপূর্বক
- <tt class="email"><<a href=
- "mailto:address@hidden";>address@hidden</a>></tt> এই
- ঠিকানায়
- ই-মেইল
- করুন।
- এছাড়া <a href=
- "/home.html#ContactInfo" target=
- "_top">অন্যান্য
- উপায়েও</a>
- এফএসএফ-এর
- সাথে
- যোগাযোগ
- করতে
- পারেন।</p>
-
- <p>
-
অনুগ্রহপূর্বক
- অচল লিঙ্ক
- এবং
- অন্যান্য
- সংশোধনী (
- বা
- পরামর্শ ) <tt
- class="email"><<a href=
- "mailto:address@hidden";>address@hidden</a>></tt>
- এই
- ঠিকানায়
- প্রেরণ
- করুন।</p>
-
- <p>Copyright (C) 2004, Free Software Foundation, Inc., 59
- Temple Place - Fifth Floor, Boston, MA 02110, USA</p>
-
- <p>Verbatim copying and distribution of this entire article
- is permitted in any medium, provided this notice is
- preserved. ( এই
-
বিজ্ঞপ্তিটি
- সংরক্ষণ
- করা
- সাপেক্ষে
- সম্পূর্ণ
- রচনাটি
- অবিকৃত
- অবস্থায়
- যেকোন
- মাধ্যমে
- কপি ও
- বিতরণ
- করার
- অনুমতি
- দেওয়া
- গেল। )</p>
-
- <p>পরিবর্তন:
- $Date: 2013/03/14 04:46:39 $ $Author: ineiev $</p>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
</div>
- </body>
-</html>
+</div>
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>à¦à¦¨à§ à¦à¦¬à¦ à¦à¦«à¦à¦¸à¦à¦« (FSF) সমà§à¦ªà¦°à§à¦à§
à¦à§à¦¨ পà§à¦°à¦¶à§à¦¨ থাà¦à¦²à§ à¦
নà§à¦à§à¦°à¦¹à¦ªà§à¦°à§à¦¬à¦ <<a
+href="mailto:address@hidden";>address@hidden</a>> à¦à¦ à¦
িà¦à¦¾à¦¨à¦¾à§ à¦-মà§à¦à¦² à¦à¦°à§à¦¨à¥¤ à¦à¦à¦¾à§à¦¾
+<a href="/contact/">à¦
নà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¯ à¦à¦ªà¦¾à§à§à¦</a>
à¦à¦«à¦à¦¸à¦à¦«-à¦à¦° সাথৠযà§à¦à¦¾à¦¯à§à¦ à¦à¦°à¦¤à§
+পারà§à¦¨à¥¤à¦
নà§à¦à§à¦°à¦¹à¦ªà§à¦°à§à¦¬à¦ à¦
à¦à¦²
লিà¦à§à¦ à¦à¦¬à¦ à¦
নà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¯ সà¦à¦¶à§à¦§à¦¨à§ (
বা পরামরà§à¦¶ ) <<a
+href="mailto:address@hidden";>address@hidden</a>> à¦à¦ à¦
িà¦à¦¾à¦¨à¦¾à§
+পà§à¦°à§à¦°à¦£ à¦à¦°à§à¦¨à¥¤</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+for information on coordinating and submitting translations of this
article.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1996, 2002 Free Software Foundation, Inc.</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivatives 4.0 International License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Translation: Progga
+</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+পরিবরà§à¦¤à¦¨:
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/free-sw.hu.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/free-sw.hu.html,v
retrieving revision 1.7
retrieving revision 1.8
diff -u -b -r1.7 -r1.8
--- philosophy/free-sw.hu.html 8 Feb 2013 07:06:09 -0000 1.7
+++ philosophy/free-sw.hu.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.8
@@ -1,199 +1,287 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//IETF//DTD HTML 2.0//EN">
-<HTML>
-<HEAD>
-<TITLE>Mi a Szabad Szoftver? - GNU Projekt - Free Software Foundation
(FSF)</TITLE>
-<LINK REV="made" HREF="mailto:address@hidden";>
-<LINK REV="translated" HREF="address@hidden">
-<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso8859-2">
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-<H3>Mi a Szabad Szoftver?</H3>
-<A HREF="/graphics/philosophicalgnu.html"><IMG
SRC="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg"
- ALT=" [egy filozófus GNU képe] "
- WIDTH="160" HEIGHT="200"></A>
-
-[
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-<a
href="/philosophy/free-sw.ar.html">العربية</a>
|<!-- Arabic -->
-<A HREF="/philosophy/free-sw.en.html">angol</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.cs.html">cseh</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.da.html">dán</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.fr.html">francia</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.gl.html">galíciai</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.hr.html">horvát</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.nl.html">holland</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.id.html">indonéz</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ja.html">japán</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ko.html">koreai</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.pl.html">lengyel</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.hu.html">magyar</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.de.html">német</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.nb.html">norvég</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.it.html">olasz</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ru.html">orosz</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.pt-br.html">portugál</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ro.html">román</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.es.html">spanyol</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.sv.html">svéd</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.sl.html">szlovén</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.tr.html">török</A>
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-]
-<P>
-
-Ez az írás a szabad szoftver fogalmának meghatározása. Azért hoztuk létre,
-hogy világosan eldönthetõ legyen egy adott programról, hogy szabad szoftver-e,
vagy nem.
-
-<P>
-
-A „szabad szoftver” a szabadság kérdése, nem az áré. A fogalom
megértése végett a szólásszabadságra, és ne az ingyen sörre gondoljunk. (A
fordító megjegyzése: az angolban a szabad és az ingyenes fogalmakat egyformán a
<EM>„free”</EM> szó jelöli.)
-<P>
-A „szabad szoftver” elnevezés a felhasználók szabadságára utal.
Azt jelenti, hogy a felhasználóknak szabad futtatni, másolni, közzétenni,
tanulmányozni, megváltoztatni és tökéletesíteni a szoftvert. Pontosabban
kifejtve a felhasználók négy különbözõ jogát jelöli:
-<P>
-
-<UL>
- <LI>A jogot arra, hogy futtassák a programot, bármilyen céllal.
- <LI>A jogot arra, hogy tanulmányozzák a program mûködését, és azt a
szükségleteikhez igazíthassák. Ennek elõfeltétele a forráskód elérhetõsége.
- <LI>A jogot arra, hogy másolatokat tegyenek közzé a felebarátaik segítése
érdekében.
- <LI>A jogot arra, hogy tökéletesítsék a programot, és a tökéletesített
változatot közzétegyék, hogy az egész közösség élvezhesse annak elõnyeit. Ennek
elõfeltétele a forráskód elérhetõsége.
-</UL>
-
-<P>
-Egy program szabad szoftver, ha a felhasználók ezen jogok mindegyikével
rendelkeznek.
-Tehát a felhasználónak joga kell, hogy legyen közzétenni a program másolatait,
akár módosításokkal, akár eredeti formájában, akár ingyen, akár pénzt kérve
érte, <A HREF="#exportcontrol">akárkinek, akárhol</A>. Ez többek között azt
jelenti, hogy ehhez nem kell semmiféle engedélyt kérni vagy vásárolni.
-
-<P>
-Szintén joga kell, hogy legyen módosítani a programot, és a módosított
változatot saját munkájához vagy szórakozásához felhasználni anélkül, hogy
egyáltalán említést tenne a módosított változatok létezésérõl. Ahhoz, hogy
közzétegye a változtatásokat, senkit sem kell külön értesítenie.
-
-<P>
-A program felhasználásának szabadsága azt jelenti, hogy tetszõleges személy
vagy szervezet használhatja bármilyen számítógéprendszeren, bármilyen célra, és
errõl nem kell elõzõleg értesíteni sem a fejlesztõt, sem mást.
-
-<P>
-A program példányainak továbbterjeszthetõségébe bele kell érteni a
-program bináris vagy végrehajtható formáját is, akárcsak a forráskódot,
-mind a módosított, mind a változatlan verziók esetén.
-(A programok futtatható formában történõ terjesztésére a szabad
-operációs rendszerek kényelmes telepíthetõségének érdekében van szükség.)
-Az nem baj, ha bizonyos programból nem lehet bináris vagy végrehajtható
-változatot elõállítani (mivel bizonyos programnyelvek ezt nem teszik
lehetõvé).
-Meg kell adni viszont a jogot az ilyen formák terjesztésére is, mert
-a jövõben találhatnak módszert a létrehozásukra.
-
-
-<P>
-Ahhoz, hogy a változtatásnak, illetve a tökéletesített változatok
közzétételének jogáról egyáltalán beszélhessünk, a program forráskódjának
elérhetõnek kell lennie. Ennek következtében a forráskód elérhetõsége a szabad
szoftver szükséges feltétele.
-
-<P>
-Ahhoz, hogy ezek a jogok valóságosak legyenek, visszavonhatatlanoknak kell
lenniük mindaddig, amíg nem tesz valaki valami rosszat. Ha a szoftver
fejlesztõjének hatalma van ok nélkül visszavonni a licencet, akkor a szoftver
nem szabad.
-
-<P>
-Mindamellett a szabad szoftver újraközzétételének módját többféleképpen is
lehet szabályozni, amennyiben ezek a szabályok nem ütköznek a központi
jogokkal. Például a copyleft (nagyon leegyszerûsítve) az a szabály, hogy egy
program újraközzétételekor nem lehet a szabályokhoz korlátozásokat hozzáadni és
megtagadni másoktól a központi jogokat. Ez a szabály nem ütközik a központi
jogokkal, hanem inkább védi azokat.
-
-<P> Egyes felhasználók fizettek a GNU szoftver másolataiért, mások ingyen
-szerezték be õket. De attól függetlenül, hogy hogyan jutottak hozzájuk,
-mindig joguk van másolni és megváltoztatni a szoftvert, sõt még <A
-HREF="/philosophy/selling.html">a másolatokat árusítani</A> is.
-
-<P>
-A „szabad szoftver” nem jelent „nem üzletit”.
-Egy szabad programnak felhasználhatónak kell lennie üzleti célokra is. A
szabad szoftver üzleti fejlesztése már nem szokatlan. Az ilyen programok szabad
üzleti szoftverek.
-
-<P>
-Arról is elképzelhetõek szabályok, hogy hogyan kell kibocsátani módosított
verziókat, amennyiben ezek a szabályok nem akadályozzák meg a felhasználót
abban, hogy éljen a módosított verziók kibocsátásának jogával.
-A „ha elérhetõvé teszed a programot így, akkor elérhetõvé kell tenned
emígy is”
-típusú szabályok is elfogadhatóak lehetnek, ugyanezzel a feltétellel. (Egy
ilyen szabály továbbra is meghagyja a jogot
-annak eldöntésére, hogy valaki közzéteszi-e a programot vagy sem.) Az is
elfogadható, ha a licenc megköveteli a felhasználótól, hogy ha a szoftver egy
módosított változatát terjeszti, és a szoftver egy korábbi fejlesztõje kér egy
másolatot, akkor küldenie kell neki egy példányt.
-
-<P>
-A GNU projektben mi a <A
HREF="/copyleft/copyleft.html">„copyleft”</A>-et használjuk, hogy
jogilag is megvédjük mindenki szabadságát. De létezik <A
HREF="/philosophy/categories.html#Non-CopyleftedFreeSoftware">nem copyleft alá
tartozó szabad szoftver</A> is. Úgy gondoljuk, fontos okai vannak annak, hogy
miért <A HREF="/philosophy/pragmatic.html">jobb a copyleftet használni</A>, de
ha egy program nem copyleft alá tartozó szabad szoftver, attól még
használhatjuk.
-
-<P>
-Arról, hogy a „szabad szoftver”, „copyleft alá tartozó
szoftver”, és a szoftver egyéb kategóriái hogy viszonyulnak egymáshoz,
lásd még itt: <A HREF="/philosophy/categories.html">A szabad szoftver
kategóriái (18 ezer karakter)</A>
-
-
-<P>
-Néha a kormányok <A NAME="exportcontrol">exportfelügyeleti szabályzatai</A>
-és a kereskedelmi szankciók korlátozhatják a programok nemzetközi
terjesztésének jogát.
-A szoftverfejlesztõknek nincs hatalmuk arra, hogy megsemmisítsék vagy semmibe
vegyék
-ezeket a korlátozásokat, de azt megtehetik, és meg is kell tenniük, hogy nem
fogadják el ezeket a korlátozásokat a programok használatának feltételeként.
Így a korlátozások nem érintenek e kormányok hatókörén kívül esõ embereket és
tevékenységeket.
-
-<P>
-Amikor a szabad szoftverrõl beszélünk, a legjobb elkerülni az olyan
kifejezéseket, mint „odaadni” vagy „ingyen”, mert ezek
a kifejezések azt a látszatot keltik, hogy itt a pénzrõl van szó, és nem a
szabadságról. Néhány elterjedt kifejezés, mint például a
„kalózkodás”, olyan álláspontokat testesít meg, amelyeket reméljük
te nem helyeselsz. Ezen kifejezések tárgyalását lásd itt: <A
HREF="/philosophy/words-to-avoid.html">Zavaros kifejezések, amelyeket jobb
elkerülni</A>. Van egy listánk <A HREF="/philosophy/fs-translations.html">a
„szabad szoftver” kifejezés fordításairól</A>.
-
-<P>
-Végezetül jegyezzük meg, hogy a feltételek értelmezése, amelyeket a szabad
szoftver meghatározásánál megadtunk, nagy gondosságot igényel. Amikor döntést
hozunk arról, hogy egy adott szoftver licence elfogadható-e szabad szoftver
licencként, ellenõrizzük, hogy ezek a feltételeket teljesülnek-e szellemükben
és szó szerint is. Ha egy licenc lelkiismeretlen korlátozásokat tartalmaz,
visszautasítjuk akkor is, ha ezeket a problémákat nem láttuk elõre ezen
feltételek megfogalmazásakor. Néha a licenc követelményei kimerítõ elemzést
követelnek meg, akár ügyvéddel is konzultálnunk kell, mielõtt eldönthetnénk,
hogy elfogadható-e. Amikor egy új eset kapcsán valamilyen következtetésre
jutunk, gyakran felfrissítjük ezt a feltétellistát, hogy jobban érthetõvé
tegyük, hogy egyes licencek miért vagy miért nem felelnek meg.
-
-<P>
-Ha érdekli, hogy egy adott licenc tekinthetõ-e szabad szoftver licencnek,
látogasson el a <A
-HREF="/licenses/license-list.html">licencek</A> oldalunkra.
-Ha az Önt érdeklõ licenc nincs itt felsorolva, kérheti a véleményünket a <A
-HREF="mailto:address@hidden";><address@hidden></A> e-mail címen.
-
-<HR>
-
-<H4><A HREF="/philosophy/philosophy.html">További olvasnivaló</A></H4>
-
-<P>
-Egy másik csoport a <A HREF="open-source-misses-the-point.html">„nyílt
forrás”</A> kifejezést kezdte használni a „szabad
szoftver”-hez hasonló (de nem teljesen megegyezõ) jelentésben.
-
-<HR>
-
-[
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-<A HREF="/philosophy/free-sw.en.html">angol</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.cs.html">cseh</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.da.html">dán</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.fr.html">francia</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.gl.html">galíciai</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.hr.html">horvát</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.nl.html">holland</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.id.html">indonéz</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ja.html">japán</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ko.html">koreai</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.pl.html">lengyel</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.hu.html">magyar</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.de.html">német</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.nb.html">norvég</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.it.html">olasz</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ru.html">orosz</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.pt-br.html">portugál</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ro.html">román</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.es.html">spanyol</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.sv.html">svéd</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.sl.html">szlovén</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.tr.html">török</A>
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-]
-<P>
-Visszatérés <A HREF="/home.html">a GNU nyitólapjára</A>.
-<P>
-
-Információk az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatban,
-kérdések: <A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-Vannak egyéb <A HREF="/contact/">módok is az FSF elérésére</A>.
-<P>
-A weblappal kapcsolatos észrevételeket a
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>, az egyéb
-kérdéseket a <A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>
fogadja.
-<P>
-Copyright (C) 2000 Free Software Foundation, Inc.,
-51 Franklin St, Fifth Floor, Boston, MA 02110, USA
-<P>
-A fordítást a <A HREF="http://www.gnu.org";>www.gnu.org</A>
-magyar <A HREF="mailto:address@hidden";>fordítócsoportja</A> tartja karban.
-<P>
-E cikk szó szerinti másolása és bármilyen médiában történõ közzététele
megengedett,
-feltéve, hogy ez a megjegyzés is benne marad.
-<P>
-Utoljára frissítve:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2013/02/08 07:06:09 $ $Author: ineiev $
-<!-- timestamp end -->
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/free-sw.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2001-12-21" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="hu" lang="hu">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Mi a szabad szoftver? - GNU Projekt - Free software Foundation</title>
+
+<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, FSF, Free Software Foundation,
Linux, Emacs, GCC, Unix, Free Software, Operating System, GNU Kernel, HURD, GNU
HURD, Hurd" />
+<meta http-equiv="Description" content="Since 1983, developing the free Unix
style operating system GNU, so that computer users can have the freedom to
share and improve the software they use." />
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/free-sw.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Mi a szabad szoftver?</h2>
+
+<blockquote>
+<p>
+Ez az Ãrás a szabad szoftver fogalmának meghatározása. Azért hoztuk
létre,
+hogy világosan eldönthetŠlegyen egy adott programról, hogy szabad
+szoftver-e, vagy nem.
+</p>
+</blockquote>
+
+<p>
+A âszabad szoftverâ a szabadság kérdése, nem az áré. A fogalom
megértése
+végett a szólásszabadságra, és ne az ingyen sörre gondoljunk. (A
fordÃtó
+megjegyzése: az angolban a szabad és az ingyenes fogalmakat egyformán a
+âfreeâ szó jelöli.)
+</p>
+
+<p>
+A âszabad szoftverâ elnevezés a felhasználók szabadságára utal. Azt
jelenti,
+hogy a felhasználóknak szabad futtatni, másolni, közzétenni,
tanulmányozni,
+megváltoztatni és tökéletesÃteni a szoftvert. Pontosabban kifejtve a
+felhasználók négy különbözŠjogát jelöli:
+</p>
+
+<ul>
+ <li>A jogot arra, hogy futtassák a programot, bármilyen céllal
(szabadság 0).</li>
+ <li>A jogot arra, hogy tanulmányozzák a program működését, és azt a
+szükségleteikhez igazÃthassák (szabadság 1). Ennek elÅfeltétele a
forráskód
+elérhetÅsége.
+ </li>
+ <li>A jogot arra, hogy másolatokat tegyenek közzé a felebarátaik
segÃtése
+érdekében (szabadság 2).
+ </li>
+ <li>A jogot arra, hogy tökéletesÃtsék a programot, és a
tökéletesÃtett
+változatot közzétegyék, hogy az egész közösség élvezhesse annak
elÅnyeit
+(szabadság 3). Ennek elÅfeltétele a forráskód elérhetÅsége.
+ </li>
+</ul>
+
+<p>
+Egy program szabad szoftver, ha a felhasználók ezen jogok mindegyikével
+rendelkeznek. Tehát a felhasználónak joga kell, hogy legyen közzétenni a
+program másolatait, akár módosÃtásokkal, akár eredeti formájában, akár
+ingyen, akár pénzt kérve érte, <a href="#exportcontrol">akárkinek,
+akárhol</a>. Ez többek között azt jelenti, hogy ehhez nem kell semmiféle
+engedélyt kérni vagy vásárolni.</p>
+
+<p>
+A program felhasználásának szabadsága azt jelenti, hogy tetszÅleges
személy
+vagy szervezet használhatja bármilyen számÃtógéprendszeren, bármilyen
célra,
+és errÅl nem kell elÅzÅleg értesÃteni sem a fejlesztÅt, sem mást.
+</p>
+
+<p>
+Szintén joga kell, hogy legyen módosÃtani a programot, és a módosÃtott
+változatot saját munkájához vagy szórakozásához felhasználni
anélkül, hogy
+egyáltalán emlÃtést tenne a módosÃtott változatok létezésérÅl.
Ahhoz, hogy
+közzétegye a változtatásokat, senkit sem kell külön értesÃtenie.
+</p>
+
+<p>
+A program példányainak továbbterjeszthetÅségébe bele kell érteni a
program
+bináris vagy végrehajtható formáját is, akárcsak a forráskódot, mind a
+módosÃtott, mind a változatlan verziók esetén. (A programok futtatható
+formában történŠterjesztésére a szabad operációs rendszerek kényelmes
+telepÃthetÅségének érdekében van szükség.) Az nem baj, ha bizonyos
+programból nem lehet bináris vagy végrehajtható változatot elÅállÃtani
+(mivel bizonyos programnyelvek ezt nem teszik lehetÅvé). Meg kell adni
+viszont a jogot az ilyen formák terjesztésére is, mert a jövÅben
találhatnak
+módszert a létrehozásukra.
+</p>
+
+<p>
+Ahhoz, hogy a változtatásnak, illetve a tökéletesÃtett változatok
+közzétételének jogáról egyáltalán beszélhessünk, a program
forráskódjának
+elérhetÅnek kell lennie. Ennek következtében a forráskód elérhetÅsége
a
+szabad szoftver szükséges feltétele.
+</p>
+
+<p>
+Ahhoz, hogy ezek a jogok valóságosak legyenek, visszavonhatatlanoknak kell
+lenniük mindaddig, amÃg nem tesz valaki valami rosszat. Ha a szoftver
+fejlesztÅjének hatalma van ok nélkül visszavonni a licencet, akkor a
+szoftver nem szabad.
+</p>
+
+<p>
+Mindamellett a szabad szoftver újraközzétételének módját
többféleképpen is
+lehet szabályozni, amennyiben ezek a szabályok nem ütköznek a központi
+jogokkal. Például a <a href="/copyleft/copyleft.html">copyleft</a> (nagyon
+leegyszerűsÃtve) az a szabály, hogy egy program újraközzétételekor nem
lehet
+a szabályokhoz korlátozásokat hozzáadni és megtagadni másoktól a
központi
+jogokat. Ez a szabály nem ütközik a központi jogokkal, hanem inkább védi
+azokat.
+</p>
+
+<p>
+A GNU projektben mi a copyleft-et használjuk, hogy jogilag is megvédjük
+mindenki szabadságát. De létezik <a
+href="/philosophy/categories.html#Non-CopyleftedFreeSoftware">nem copyleft
+alá tartozó szabad szoftver</a> is. Ãgy gondoljuk, fontos okai vannak annak,
+hogy miért <a href="/philosophy/pragmatic.html">jobb a copyleftet
+használni</a>, de ha egy program nem copyleft alá tartozó szabad szoftver,
+attól még használhatjuk. Arról, hogy a âszabad szoftverâ, âcopyleft
alá
+tartozó szoftverâ, és a szoftver egyéb kategóriái hogy viszonyulnak
+egymáshoz, lásd még itt: <a href="/philosophy/categories.html">A szabad
+szoftver kategóriái</a>
+</p>
+
+<p>
+A âszabad szoftverâ nem jelent ânem üzletitâ. Egy szabad programnak
+felhasználhatónak kell lennie üzleti célokra is. A szabad szoftver üzleti
+fejlesztése már nem szokatlan. Az ilyen programok szabad üzleti
+szoftverek. Felhasználók fizettek a GNU szoftver másolataiért, mások
ingyen
+szerezték be Åket. De attól függetlenül, hogy hogyan jutottak hozzájuk,
+mindig joguk van másolni és megváltoztatni a szoftvert, sÅt még a <a
+href="/philosophy/selling.html">másolatokat árusÃtani</a> is.
+</p>
+
+<p>
+Arról is elképzelhetÅek szabályok, hogy hogyan kell kibocsátani
módosÃtott
+verziókat, amennyiben ezek a szabályok nem akadályozzák meg a
felhasználót
+abban, hogy éljen a módosÃtott verziók kibocsátásának jogával. A âha
+elérhetÅvé teszed a programot Ãgy, akkor elérhetÅvé kell tenned emÃgy
isâ
+tÃpusú szabályok is elfogadhatóak lehetnek, ugyanezzel a feltétellel. (Egy
+ilyen szabály továbbra is meghagyja a jogot annak eldöntésére, hogy valaki
+közzéteszi-e a programot vagy sem.) Az is elfogadható, ha a licenc
+megköveteli a felhasználótól, hogy ha a szoftver egy módosÃtott
változatát
+terjeszti, és a szoftver egy korábbi fejlesztÅje kér egy másolatot, akkor
+küldenie kell neki egy példányt.
+</p>
+
+<p>
+Néha a kormányok <a id="exportcontrol">exportfelügyeleti szabályzatai</a>
és
+a kereskedelmi szankciók korlátozhatják a programok nemzetközi
+terjesztésének jogát. A szoftverfejlesztÅknek nincs hatalmuk arra, hogy
+megsemmisÃtsék vagy semmibe vegyék ezeket a korlátozásokat, de azt
+megtehetik, és meg is kell tenniük, hogy nem fogadják el ezeket a
+korlátozásokat a programok használatának feltételeként. Ãgy a
korlátozások
+nem érintenek e kormányok hatókörén kÃvül esÅ embereket és
tevékenységeket.
+</p>
+
+<p>
+Amikor a szabad szoftverrÅl beszélünk, a legjobb elkerülni az olyan
+kifejezéseket, mint âodaadniâ vagy âingyenâ, mert ezek a kifejezések
azt a
+látszatot keltik, hogy itt a pénzrÅl van szó, és nem a szabadságról.
Néhány
+elterjedt kifejezés, mint például a âkalózkodásâ, olyan
álláspontokat
+testesÃt meg, amelyeket reméljük te nem helyeselsz. Ezen kifejezések
+tárgyalását lásd itt: <a href="/philosophy/words-to-avoid.html">Zavaros
+kifejezések, amelyeket jobb elkerülni</a>. Van egy listánk <a
+href="/philosophy/fs-translations.html">a âszabad szoftverâ kifejezés
+fordÃtásairól</a>.
+</p>
+
+<p>
+Végezetül jegyezzük meg, hogy a feltételek értelmezése, amelyeket a
szabad
+szoftver meghatározásánál megadtunk, nagy gondosságot igényel. Amikor
+döntést hozunk arról, hogy egy adott szoftver licence elfogadható-e szabad
+szoftver licencként, ellenÅrizzük, hogy ezek a feltételeket teljesülnek-e
+szellemükben és szó szerint is. Ha egy licenc lelkiismeretlen
korlátozásokat
+tartalmaz, visszautasÃtjuk akkor is, ha ezeket a problémákat nem láttuk
+elÅre ezen feltételek megfogalmazásakor. Néha a licenc követelményei
+kimerÃtÅ elemzést követelnek meg, akár ügyvéddel is konzultálnunk kell,
+mielÅtt eldönthetnénk, hogy elfogadható-e. Amikor egy új eset kapcsán
+valamilyen következtetésre jutunk, gyakran felfrissÃtjük ezt a
+feltétellistát, hogy jobban érthetÅvé tegyük, hogy egyes licencek miért
vagy
+miért nem felelnek meg.
+</p>
+
+<p>
+Ha érdekli, hogy egy adott licenc tekinthetÅ-e szabad szoftver <a
+href="/licenses/license-list.html">licencnek</a>, látogasson el a licencek
+oldalunkra. Ha az Ãnt érdeklÅ licenc nincs itt felsorolva, kérheti a
+véleményünket a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a> e-mail cÃmen.
+</p>
+
+<h3 id="open-source">NyÃlt forrás (open source)?</h3>
+
+<p>
+Egy másik csoport a ânyÃlt forrásâ kifejezést kezdte használni a
âszabad
+szoftverâ-hez hasonló (de nem teljesen megegyezÅ) jelentésben.
+</p>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatos kérdéseket várjuk (angolul) a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Vannak <a
+href="/contact\">egyéb módok is az FSF elérésére</a>. A weblappal
+kapcsolatos észrevételeket a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+README</a> for information on coordinating and submitting translations
+of this article.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1996, 2002 Free Software Foundation, Inc.</p>
+
+<p>Ez a Mű a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/deed.hu";>Creative
+Commons Nevezd meg! - Ne változtasd! 4.0 Nemzetközi Licenc</a> feltételeinek
+megfelelÅen felhasználható.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+A fordÃtást a www.gnu.org magyar <a
+href="mailto:address@hidden";>fordÃtócsoportja</a> tartja karban.</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Utoljára frissÃtve:
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/free-sw.sl.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/free-sw.sl.html,v
retrieving revision 1.7
retrieving revision 1.8
diff -u -b -r1.7 -r1.8
--- philosophy/free-sw.sl.html 10 Feb 2013 07:23:42 -0000 1.7
+++ philosophy/free-sw.sl.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.8
@@ -1,264 +1,266 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//IETF//DTD HTML 2.0//EN">
-<HTML>
-<HEAD>
-<!-- This is translation of http://www.gnu.org/phylosophy/free-sw.html -->
-<!-- to Slovenian. Feel free to send questions or comments about the -->
-<!-- translation to address@hidden -->
-<TITLE>Definicija prostega programja - Projekt GNU - Free Software Foundation
(FSF)</TITLE>
-<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso-8859-2">
-<META HTTP-EQUIV="Content-Language" CONTENT="sl">
-<LINK REV="made" HREF="mailto:address@hidden";>
-<META HTTP-EQUIV="Keywords" CONTENT="GNU, FSF, Free Software Foundation,
Linux, Emacs, GCC, Unix, prosto programje">
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-<H3>Definicija prostega programja</H3>
-
-<A HREF="/graphics/philosophicalgnu.html"><IMG
SRC="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg"
- ALT="[slika Filozofskega gnuja]"
- WIDTH="160" HEIGHT="200"></A>
-
-[
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-<a
href="/philosophy/free-sw.ar.html">العربية</a>
|<!-- Arabic -->
- <A HREF="/philosophy/free-sw.en.html">angle¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.cs.html">èe¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.da.html">dansko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.fr.html">francosko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.gl.html">galsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.hr.html">hrva¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.id.html">indonezijsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.it.html">italijansko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ja.html">japonsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ko.html">korejsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.hu.html">mad¾arsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.de.html">nem¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.nl.html">nizozemsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.nb.html">norve¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.pl.html">poljsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.pt-br.html">portugalsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ro.html">romunsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ru.html">rusko</A>
-| slovensko
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.es.html">¹pansko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.sv.html">¹vedsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.tr.html">tur¹ko</A>
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-]
-<P>
-
-To definicijo prostega programja (angl. free software) vzdr¾ujemo, da
-jasno povemo, kaj mora dr¾ati za doloèen programski paket, da ga imamo
-lahko za ,,prosto programje``.
-
-<P>
-
-,,Prosto programje`` je stvar prostosti, ne cene. Razmi¹ljajte o tem,
-da je ,,prosto`` v pomenu ,,svobode govora``, ne ,,brezplaènega
-piva``.
-<P>
-,,Prosto programje`` se nana¹a na prostost uporabnika, da poganja,
-prepisuje, raz¹irja, preuèuje, spreminja in izbolj¹uje programje.
-Natanèneje reèeno se nana¹a na ¹tiri vrste prostosti, ki jo u¾ivajo
-uporabniki programja:
-<P>
-
-<UL>
- <LI>
- Pravica poganjanja programa, za kakr¹nikoli namen (prostost 0).
- <LI>
- Pravica preuèevanja, kako program deluje, in prilagajanja svojim
- potrebam (prostost 1). Predpogoj za to je dostop do izvirne kode.
- <LI>
- Pravica do raz¹irjanja izvodov, da lahko pomagate svojemu bli¾njemu
- (prostost 2).
- <LI>
- Pravica izbolj¹ati program in javno izdati svoje izbolj¹ave, da
- pridobi vsa skupnost (prostost 3). Predpogoj za to je dostop do
- izvirne kode.
-</UL>
-
-<P>
-Program imamo lahko za prosto programje, èe imajo uporabniki vse te
-prostosti. Morate torej imeti pravico raz¹irjanja izvodov, z ali brez
-sprememb, brezplaèno ali z zaraèunavanjem za raz¹irjanje, <A
-HREF="#exportcontrol">komurkoli in kjerkoli</A>. Da u¾ivate to
-prostost med drugim pomeni tudi, da ni treba nikogar vpra¹ati ali mu
-plaèati za dovoljenje.
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/free-sw.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2001-05-11" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="sl" lang="sl">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Definicija prostega programja - Projekt GNU - Free Software
Foundation</title>
+
+<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, FSF, Free Software Foundation,
Linux, Emacs, GCC, Unix, Free Software, Operating System, GNU Kernel, HURD, GNU
HURD, Hurd" />
+<meta http-equiv="Description" content="Since 1983, developing the free Unix
style operating system GNU, so that computer users can have the freedom to
share and improve the software they use." />
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/free-sw.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Definicija prostega programja</h2>
+
+<blockquote>
+<p>
+To definicijo prostega programja (angl. free software) vzdržujemo, da jasno
+povemo, kaj mora držati za doloÄen programski paket, da ga imamo lahko za
+âprosto programjeâ.
+</p>
+</blockquote>
+
+<p>
+âProsto programjeâ je stvar prostosti, ne cene. RazmiÅ¡ljajte o tem, da je
+âprostoâ v pomenu âsvobode govoraâ, ne âbrezplaÄnega pivaâ.
+</p>
+
+<p>
+âProsto programjeâ se nanaÅ¡a na prostost uporabnika, da poganja,
prepisuje,
+razÅ¡irja, preuÄuje, spreminja in izboljÅ¡uje programje. NatanÄneje reÄeno
se
+nanaša na štiri vrste prostosti, ki jo uživajo uporabniki programja:
+</p>
+
+<ul>
+ <li>Pravica poganjanja programa, za kakršnikoli namen (prostost 0).</li>
+ <li>Pravica preuÄevanja, kako program deluje, in prilagajanja svojim
potrebam
+(prostost 1). Predpogoj za to je dostop do izvirne kode.
+ </li>
+ <li>Pravica do razširjanja izvodov, da lahko pomagate svojemu bližnjemu
+(prostost 2).
+ </li>
+ <li>Pravica izboljšati program in javno izdati svoje izboljšave, da
pridobi vsa
+skupnost (prostost 3). Predpogoj za to je dostop do izvirne kode.
+ </li>
+</ul>
+
+<p>Program imamo lahko za prosto programje, Äe imajo uporabniki vse te
+prostosti. Morate torej imeti pravico razširjanja izvodov, z ali brez
+sprememb, brezplaÄno ali z zaraÄunavanjem za razÅ¡irjanje, <a
+href="#exportcontrol">komurkoli in kjerkoli</a>. Da uživate to prostost med
+drugim pomeni tudi, da ni treba nikogar vpraÅ¡ati ali mu plaÄati za
+dovoljenje.
+</p>
+
+<p>
+Prostost uporabe programa pomeni pravico kakršnekoli osebe ali organizacije,
+da ga uporablja v kakrÅ¡nemkoli raÄunalniÅ¡kem sistemu, za katerokoli delo, ne
+da bi se morala zato naknadno pogovarjati z razvijalcem ali katerokoli drugo
+osebo.
+</p>
-<P>
+<p>
Imeti morate tudi pravico spreminjati program in uporabljati tako
-spremenjeno razlièico zasebno pri va¹em delu ali igri, ne da bi sploh
-omenili, da obstaja. Èe objavite va¹e spremembe, vam ni treba o tem
-nikogar posebej obve¹èati, na kakr¹enkoli naèin.
-
-<P>
-Prostost uporabe programa pomeni pravico kakr¹nekoli osebe ali
-organizacije, da ga uporablja v kakr¹nemkoli raèunalni¹kem sistemu, za
-katerokoli delo, ne da bi se morala zato naknadno pogovarjati z
-razvijalcem ali katerokoli drugo osebo.
-
-<P>
-Pravica do raz¹irjanja izvodov mora vkljuèevati binarne ali izvedljive
-oblike programa, kot tudi izvirno kodo. Èe ni moè narediti binarne
-ali izvedljive oblike, je tudi tako prav, a ljudje morajo imeti prosto
-pravico, da raz¹irjajo tak¹ne oblike, èe za to najdejo kak naèin.
-
-<P>
-Da bi imela prostost spreminjanja in izdajanja izbolj¹anih razlièic
-smisel, morate imeti dostop do izvirne kode programa. Dostopnost
-izvirne kode je torej potrebni pogoj za prosto programje.
-
-<P>
-Èe naj bo prostost resnièna, morajo biti te pravice neodtujljive,
-dokler ne poènete niè napaènega; èe lahko razvijalec programa
-razveljavi licenco, ne da bi mu za to dali povod, program ni prost.
-
-<P>
-Vendar pa so doloèena pravila o naèinu raz¹irjanjaa prostih programov
-sprejemljiva, dokler niso v nasprotju z osrednjimi prostostmi. Na
-primer, copyleft (zelo poenostavljeno) je pravilo, ki pravi, da, ko
-raz¹irjate program, ne smete dodajati omejitev, ki bi prepreèevale
-drugim ljudem u¾ivati enake osrednje prostosti. To pravilo ni v
-nasprotju z osrednjimi prostostmi; prej jih varuje.
-
-<P>
-Tako ste morda za svoje izvode programske opreme GNU plaèali, ali pa
-ste jih dobili zastonj. A pravico kopiranja in spreminjanja, celo <A
-HREF="/philosophy/selling.html">prodajanja izvodov</A>, teh programov,
-imate vedno - ne glede na to, kako ste dobili svoje izvode.
-
-<P>
-,,Prosto programje`` ne pomeni ,,nekomercialno``. Prosti program mora
-biti na voljo tudi za komercialno rabo. Komercialni razvoj prostega
-programja ni veè nenavaden; tak¹ni programi so prosti komercialni
-programi.
-
-<P>
-Pravila o tem, kako je treba pakirati spremenjene razlièice, so
-sprejemljiva vse dotlej, èe efektivno ne onemogoèijo va¹e prostosti
-izdajanja spremenjenih razlièic. Pravila, v slogu ,,èe napravite, da
-je program dostopen na tak in tak naèin, mora biti dostopen tudi na
-tak in tak naèin``, so tudi lahko sprejemljiva pod enakim pogojem.
-(Vedite, da vam tak¹no pravilo ¹e vedno prepusti izbiro ali boste
-sploh objavili program ali ne.)
-
-<P>
-V projektu GNU uporabljamo <A
-HREF="/copyleft/copyleft.html">,,copyleft``</A>, da te prostosti
-legalno zavarujemo za vsakogar. Vendar obstaja tudi <A
-HREF="/philosophy/categories.sl.html#Non-CopyleftedFreeSoftware">prosto
-programje, ki ni pod copyleftom</A>. Verjamemo, da obstajajo pomembni
-razlogi, da <A HREF="/philosophy/pragmatic.html">je bolje uporabljati
-copyleft</A>, a èe je va¹ program prosti program, ki ni pod
-copyleftom, ga lahko ¹e vedno uporabljamo.
-
-<P>
-Glejte <A HREF="/philosophy/categories.sl.html">kategorije prostega
-programja (18k znakov)</A> za opis razmerij med ,,prostim
-programjem``, ,,programjem pod copyleftom`` in drugimi kategorijami
-programja.
-
-<A NAME="exportcontrol"></A>
-<P>
-Vèasih lahko va¹o prostost raz¹irjanja izvodov programov po vsem svetu
-omejijo zakonske omejitve dr¾av. Razvijalci programov nimajo moèi, da
-bi ukinili ali razveljavili tak¹ne omejitve, kar pa lahko storijo in
-tudi morajo storiti pa je, da odklonijo, da bi jim bile vsiljene kot
-pogoji za uporabo njihovega programa. Tako ti predpisi ne bodo
+spremenjeno razliÄico zasebno pri vaÅ¡em delu ali igri, ne da bi sploh
+omenili, da obstaja. Äe objavite vaÅ¡e spremembe, vam ni treba o tem nikogar
+posebej obveÅ¡Äati, na kakrÅ¡enkoli naÄin.
+</p>
+
+<p>
+Pravica do razÅ¡irjanja izvodov mora vkljuÄevati binarne ali izvedljive
+oblike programa, kot tudi izvirno kodo. Äe ni moÄ narediti binarne ali
+izvedljive oblike, je tudi tako prav, a ljudje morajo imeti prosto pravico,
+da razÅ¡irjajo takÅ¡ne oblike, Äe za to najdejo kak naÄin.
+</p>
+
+<p>
+Da bi imela prostost spreminjanja in izdajanja izboljÅ¡anih razliÄic smisel,
+morate imeti dostop do izvirne kode programa. Dostopnost izvirne kode je
+torej potrebni pogoj za prosto programje.
+</p>
+
+<p>
+Äe naj bo prostost resniÄna, morajo biti te pravice neodtujljive, dokler ne
+poÄnete niÄ napaÄnega; Äe lahko razvijalec programa razveljavi licenco, ne
+da bi mu za to dali povod, program ni prost.
+</p>
+
+<p>
+Vendar pa so doloÄena pravila o naÄinu razÅ¡irjanjaa prostih programov
+sprejemljiva, dokler niso v nasprotju z osrednjimi prostostmi. Na primer, <a
+href="/copyleft/copyleft.html">copyleft</a> (zelo poenostavljeno) je
+pravilo, ki pravi, da, ko razširjate program, ne smete dodajati omejitev, ki
+bi prepreÄevale drugim ljudem uživati enake osrednje prostosti. To pravilo
+ni v nasprotju z osrednjimi prostostmi; prej jih varuje.
+</p>
+
+<p>
+V projektu GNU uporabljamo copyleft, da te prostosti legalno zavarujemo za
+vsakogar. Vendar obstaja tudi <a
+href="/philosophy/categories.html#Non-CopyleftedFreeSoftware">prosto
+programje, ki ni pod copyleftom</a>. Verjamemo, da obstajajo pomembni
+razlogi, da <a href="/philosophy/pragmatic.html">je bolje uporabljati
+copyleft</a>, a Äe je vaÅ¡ program prosti program, ki ni pod copyleftom, ga
+lahko Å¡e vedno uporabljamo. Glejte <a
+href="/philosophy/categories.html">kategorije prostega programja</a> za opis
+razmerij med âprostim programjemâ, âprogramjem pod copyleftomâ in
drugimi
+kategorijami programja.
+</p>
+
+<p>
+âProsto programjeâ ne pomeni ânekomercialnoâ. Prosti program mora biti
na
+voljo tudi za komercialno rabo. Komercialni razvoj prostega programja ni veÄ
+nenavaden; takšni programi so prosti komercialni programi. Ste morda za
+svoje izvode programske opreme plaÄali, ali pa ste jih dobili zastonj. A
+pravico kopiranja in spreminjanja, celo <a
+href="/philosophy/selling.html">prodajanja izvodov</a>, teh programov, imate
+vedno - ne glede na to, kako ste dobili svoje izvode.
+</p>
+
+<p>
+Pravila o tem, kako je treba pakirati spremenjene razliÄice, so sprejemljiva
+vse dotlej, Äe efektivno ne onemogoÄijo vaÅ¡e prostosti izdajanja
+spremenjenih razliÄic. Pravila, v slogu âÄe napravite, da je program
+dostopen na tak in tak naÄin, mora biti dostopen tudi na tak in tak naÄinâ,
+so tudi lahko sprejemljiva pod enakim pogojem. (Vedite, da vam takšno
+pravilo Å¡e vedno prepusti izbiro ali boste sploh objavili program ali ne.)
+</p>
+
+<p>
+<a id="exportcontrol"></a>VÄasih lahko vaÅ¡o prostost razÅ¡irjanja izvodov
+programov po vsem svetu omejijo zakonske omejitve držav. Razvijalci
+programov nimajo moÄi, da bi ukinili ali razveljavili takÅ¡ne omejitve, kar
+pa lahko storijo in tudi morajo storiti pa je, da odklonijo, da bi jim bile
+vsiljene kot pogoji za uporabo njihovega programa. Tako ti predpisi ne bodo
prizadeli aktivnosti in ljudi zunaj jurisdikcije teh vlad.
+</p>
+
+<p>
+Ko govorite o prostem programju, je najbolje, da se izogibate izrazom kot
+âpodarjenoâ ali âbrezplaÄnoâ, saj takÅ¡ni izrazi implicirajo, da gre
za ceno,
+ne za prostost. Nekateri pogosti izrazi kot je âpiratstvoâ izražajo
mnenja,
+za katera upamo, da jih ne boste prevzeli. Glejte stran <a
+href="/philosophy/words-to-avoid.html">Confusing Words and Phrases that are
+Worth Avoiding</a> za diskusijo o teh izrazih. Imamo tudi seznam <a
+href="/philosophy/fs-translations.html">prevodov izraza âfree softwareâ</a>
+v razliÄne jezike.
+</p>
+
+<p>
+Na koncu se zavedajte, da kriteriji, kot tile v tej definiciji prostega
+programja, zahtevajo pozoren premislek za njihov pomen. Ko se odloÄamo, ali
+se doloÄena programska licenca Å¡teje za prosto, jo presojamo po teh
+kriterijih, Äe jim zadoÅ¡Äa po duhu in po besedah. Äe licenca vsebuje
+nepredstavljive omejitve, jo zavrnemo, Äeprav tega nismo zajeli v teh
+kriterijih. VÄasih licenÄna zahteva zahteva temeljit premislek in pogovore z
+odvetnikom, preden se lahko odloÄimo, da je sprejemljiva. Ko dosežemo sklep,
+vÄasih osvežimo te kriterije, da je lažje videti, zakaj doloÄene licence so
+ali niso sprejemljive.
+</p>
+
+<p>
+Äe vas zanima, ali se doloÄena licenca uvrÅ¡Äa med licence prostega
+programja, glejte naš <a href="/licenses/license-list.html">seznam
+licenc</a>. Äe licence, ki vas skrbi, ni tam, nas lahko vpraÅ¡ate po
+elektronski pošti na naslov <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.
+</p>
+
+<h3 id="open-source">Odprta koda?</h3>
+
+<p>
+Druga skupina je zaÄela uporabljati izraz <a
+href="open-source-misses-the-point.html">odprta koda</a> (angl. open
+source), ki pomeni nekaj podobnega (a ne identiÄnega) kot âprosto
+programjeâ.
+</p>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+</div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Prosimo pošljite vprašanja v zvezi z FSF & GNU na <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Obstajajo tudi <a
+href="/contact/">druge metode vzpostavitve stika</a> z FSF. Pošljite
+komentarje glede teh spletnih strani v angleÅ¡Äini na <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Prosimo oglejte si <a
+href="/server/standards/README.translations.html">osnovne prevajalske
+podatke</a> za informacije o koordinaciji in pošiljanju prevodov tega
+Älanka.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+
+<p>Copyright © 1996, Free Software Foundation, Inc.</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivatives 4.0 International License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Translation: Roman Maurer</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
-<P>
-Ko govorite o prostem programju, je najbolje, da se izogibate izrazom
-kot ,,podarjeno`` ali ,,brezplaèno``, saj tak¹ni izrazi implicirajo,
-da gre za ceno, ne za prostost. Nekateri pogosti izrazi kot je
-,,piratstvo`` izra¾ajo mnenja, za katera upamo, da jih ne boste
-prevzeli. Glejte stran <A
-HREF="/philosophy/words-to-avoid.html">Confusing Words and Phrases
-that are Worth Avoiding</A> za diskusijo o teh izrazih. Imamo tudi
-seznam <A HREF="/philosophy/fs-translations.html">prevodov izraza
-"free software"</A> v razliène jezike.
-
-<P>
-Na koncu se zavedajte, da kriteriji, kot tile v tej definiciji
-prostega programja, zahtevajo pozoren premislek za njihov pomen. Ko
-se odloèamo, ali se doloèena programska licenca ¹teje za prosto, jo
-presojamo po teh kriterijih, èe jim zado¹èa po duhu in po besedah. Èe
-licenca vsebuje nepredstavljive omejitve, jo zavrnemo, èeprav tega
-nismo zajeli v teh kriterijih. Vèasih licenèna zahteva zahteva
-temeljit premislek in pogovore z odvetnikom, preden se lahko odloèimo,
-da je sprejemljiva. Ko dose¾emo sklep, vèasih osve¾imo te kriterije,
-da je la¾je videti, zakaj doloèene licence so ali niso sprejemljive.
-
-<P>
-Èe vas zanima, ali se doloèena licenca uvr¹èa med licence prostega
-programja, glejte na¹ <A HREF="/licenses/license-list.html">seznam
-licenc</A>. Èe licence, ki vas skrbi, ni tam, nas lahko vpra¹ate po
-elektronski po¹ti na naslov <<A
-HREF="mailto:address@hidden";>address@hidden</A>>.
-
-<HR>
-
-<H4><A HREF="/philosophy/philosophy.html">Dodatno branje</A></H4>
-
-<P>
-Druga skupina je zaèela uporabljati izraz <A
-HREF="open-source-misses-the-point.html">odprta koda (angl. open
-source)</A>, ki pomeni nekaj podobnega (a ne identiènega) kot ,,prosto
-programje``.
-
-<HR>
-[
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- <A HREF="/philosophy/free-sw.en.html">angle¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.fr.html">francosko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.gl.html">galsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.hr.html">hrva¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.id.html">indonezijsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.it.html">italijansko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ja.html">japonsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ko.html">korejsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.hu.html">mad¾arsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.nl.html">nizozemsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.nb.html">norve¹ko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.pl.html">poljsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.pt-br.html">portugalsko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.ru.html">rusko</A>
-| slovensko
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.es.html">¹pansko</A>
-| <A HREF="/philosophy/free-sw.tr.html">tur¹ko</A>
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-]
-<P>
-Vrnite se na <A HREF="/home.html">domaèo stran GNU</A>.
-<P>
-
-Prosimo, po¹iljajte poizvedbe in vpra¹anja o FSF in GNU na <A
-HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>. Obstajajo tudi <A
-HREF="/contact/">drugi naèini za kontaktiranje</A> FSF.
-<P>
-
-Prosimo, po¹iljajte komentarje na te spletne strani na <A
-HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>,
-druga vpra¹anja pa po¹iljajte na <A
-HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-<P>
-Copyright © 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001 Free Software
-Foundation, Inc., 51 Franklin St, Fifth Floor, Boston, MA 02110, USA
-<P>
-Dobesedno prepisovanje in distribucija tega celotnega èlanka v
-kateremkoli mediju je dovoljena, èe je le ohranjeno to sporoèilo.
-<P>
-Verbatim copying and distribution of this entire article is permitted
-in any medium, provided this notice is preserved.
-<P>
-Zadnja sprememba:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2013/02/10 07:23:42 $
<!-- timestamp end -->
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/free-sw.tl.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/free-sw.tl.html,v
retrieving revision 1.9
retrieving revision 1.10
diff -u -b -r1.9 -r1.10
--- philosophy/free-sw.tl.html 28 Dec 2012 15:28:32 -0000 1.9
+++ philosophy/free-sw.tl.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.10
@@ -1,320 +1,355 @@
-<?xml version="1.0" encoding="utf-8" ?>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/free-sw.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2005-06-19" -->
+<!--#set var="ENGLISH_PAGE" value="/philosophy/free-sw.en.html" -->
+
<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
"http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
-<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="en">
-
-<head>
-<title>Ang Kahulugan ng Free Software - Proyektong GNU - Free Software
Foundation (FSF)</title>
-<meta http-equiv="content-type" content='text/html; charset=utf-8' />
-<link rel="stylesheet" type="text/css" href="/gnu.css" />
-<link rev="made" href="mailto:address@hidden"; />
-<link rev="translated" href="http://www.greentranslations.com"; />
-</head>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="tl" lang="tl">
-<!-- This document is in XML, and xhtml 1.0 -->
-<!-- Please make sure to properly nest your tags -->
-<!-- and ensure that your final document validates -->
-<!-- consistent with W3C xhtml 1.0 and CSS standards -->
-<!-- See validator.w3.org -->
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
-<body>
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Ang Kahulugan ng Free Software â Proyektong GNU â Free Software
Foundation</title>
-<p><a href="#translations">Mga Pagsasaling-wika</a> ng pahinang ito</p>
+<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, FSF, Free Software Foundation,
Linux, Emacs, GCC, Unix, Free Software, Operating System, GNU Kernel, HURD, GNU
HURD, Hurd" />
+<meta http-equiv="Description" content="Since 1983, developing the free Unix
style operating system GNU, so that computer users can have the freedom to
share and improve the software they use." />
-<h3>Ang Kahulugan ng Free Software</h3>
-<p>
-<a href="/graphics/philosophicalgnu.html"><img
src="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg" alt=" [image of a Philosophical Gnu] "
width="160" height="200" /></a>
+<!--#include virtual="/philosophy/po/free-sw.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Ang Kahulugan ng Free Software</h2>
+
+<blockquote>
+<p>
+Pinananatili namin ang kahulugang ito ng free software o libreng software
+upang malinaw na maipakita kung alin ang wasto para sa isang partikular na
+software program, para maituring itong free software.
</p>
+</blockquote>
<p>
-Pinananatili namin ang kahulugang ito ng free software o libreng software
upang malinaw na maipakita kung alin ang wasto para
-sa isang partikular na software program, para maituring itong free
software.</p>
+Ang âFree softwareâ kung tutuusin ay tungkol sa kalayaan, hindi sa
+presyo. Upang maunawaan ang konsepto, kailangang isipin mo ang âfreeâ o
+âkalayaanâ na tulad ng ibig sabihini nito sa âfree speech,â o
âkalayaan sa
+pamamahayagâ at hindi parang âfree beerâ o âlibreng beerâ.
+</p>
<p>
-Ang ``Free software'' kung tutuusin ay tungkol sa kalayaan, hindi sa presyo.
Upang maunawaan ang konsepto, kailangang
-isipin mo ang “free” o “kalayaan” na tulad ng ibig
sabihini nito
-sa ``free speech,'' o “kalayaan sa pamamahayag” at hindi parang
``free beer'' o “libreng beer”.</p>
-<p>
-Ang free software kung tutuusin ay ang kalayaan ng isang user o gumagamit na
paganahin (run), kopyahin (copy), ipamahagi
-(distribute), pag-aralan (study), palitan (change) at pag-igihin (improve) ang
software.
-Mas tiyak, tumutukoy ito sa apat na uri ng kalayaan, para sa mga users o
gumagamit ng software:</p>
+Ang free software kung tutuusin ay ang kalayaan ng isang user o gumagamit na
+paganahin (run), kopyahin (copy), ipamahagi (distribute), pag-aralan
+(study), palitan (change) at pag-igihin (improve) ang software. Mas tiyak,
+tumutukoy ito sa apat na uri ng kalayaan, para sa mga users o gumagamit ng
+software:
+</p>
<ul>
- <li>Ang kalayaang paganahin (run) ang program, para sa anumang kadahilanan
(kalayaan 0).</li>
- <li>Ang kalayaang pag-aralan (study) kung ano ang nagagawa ng program, at
iayon ito sa iyong mga
- pangangailangan (kalayaan 1). Kailangan dito ang pagkakaroon ng akses
sa pinanggalingang code o
- source code.</li>
- <li>Ang kalayaang muling maipamahagi (redistribute) ang mga kopya para
makatulong kayo sa inyong
- mga kapitbahay (kalayaan 2).</li>
-
- <li>Ang kalayaang pag-igihin (improve) pa ang program, at ibigay sa publiko
ang mga pag-papaiging
- inyong isinagawa, upang ang buong komunidad ay makinabang (kalayaan 3).
Kailangan dito ang
- pagkakaroon ng akses sa pinanggalingang code o source code.</li>
+ <li>Ang kalayaang paganahin (run) ang program, para sa anumang kadahilanan
+(kalayaan 0).</li>
+ <li>Ang kalayaang pag-aralan (study) kung ano ang nagagawa ng program, at
iayon
+ito sa iyong mga pangangailangan (kalayaan 1). Kailangan dito ang
+pagkakaroon ng akses sa pinanggalingang code o source code.
+ </li>
+ <li>Ang kalayaang muling maipamahagi (redistribute) ang mga kopya para
+makatulong kayo sa inyong mga kapitbahay (kalayaan 2)
+ </li>
+ <li>Ang kalayaang pag-igihin (improve) pa ang program, at ibigay sa publiko
ang
+mga pag-papaiging inyong isinagawa, upang ang buong komunidad ay makinabang
+(kalayaan 3). Kailangan dito ang pagkakaroon ng akses sa pinanggalingang
+code o source code.
+ </li>
</ul>
-<p>
-Ang isang program ay maituturing na free software kung ang mga gumagamit o
user ay mayroon nang lahata na apat na kalayaang ito.
-Kung gayun, kailangang malaya kayong nakakapamahagi ng mga kopya, may mga
modipikasyon man o wala, may bayad man o
-humihingi ng bayad para sa distribusyon o pamamahagi, para sa <a
href="#exportcontrol">kahit sino, kahit saan</a>.
-Ang kalayaang gawin ang mga bagay na ito ay nangangahulugan (kabilang na sa
iba pang bagay-bagay) na hindi mo kailangang humingi
-o magbayad para magkaroon ng permiso o pahintulot.</p>
-
-<p>
-Kailangang may kalayaan ka ring makagawa ng mga modipikasyon at gamitin ang
mga iyon ng pribado para
-sa sarili mong gawain o kasiyahan, nang hindi na kailangang banggitin pang may
mga ginawa kang ganoon.
-Kung ilalathala mo ang mga pagbabagong iyong ginawa, hindi ka kailangang
magpaalam kahit kaninuman, sa kahit na
-anupamang pamamaraan.</p>
-
-<p>
-Ang kalayaang gumamit ng isang program ay nangangahulugan ng kalayaan para sa
kahit na anong klaseg tao o organisasyon,
-na magamit ito sa kahit anong sistema ng kompyuter, sa kahit anong uri ng
pangkalahatang trabaho, at hindi na kailangang
-pagkatapos na pagkatapos ay makipag-ugnayan pa sa developer o anupamang tukoy
na entidad.</p>
+<p>Ang isang program ay maituturing na free software kung ang mga gumagamit o
+user ay mayroon nang lahata na apat na kalayaang ito. Kung gayun, kailangang
+malaya kayong nakakapamahagi ng mga kopya, may mga modipikasyon man o wala,
+may bayad man o humihingi ng bayad para sa distribusyon o pamamahagi, para
+sa <a href="#exportcontrol">kahit sino, kahit saan</a>. Ang kalayaang gawin
+ang mga bagay na ito ay nangangahulugan (kabilang na sa iba pang
+bagay-bagay) na hindi mo kailangang humingi o magbayad para magkaroon ng
+permiso o pahintulot.
+</p>
<p>
-Kailangang kabilang sa kalayaang muling makapamahagi ng mga kopya ang binary o
mga executable form o mga kailangang
-punang form ng program, pati na rin ang source code, para sa parehong
bersyon, ang binago o modified at ‘di binago o
-unmodified na mga bersyon. (Ang pamamahagi ng mga program sa isang runnable
form o paraang napapagana ay kailangan para
-magkaroon ng mga madadaling ilagay na installable free operating system.).
Okey lang kung walang paraan para makagawa o
-magkaroon ng isang binary o executable form para sa isang tukoy na program
(dahil hindi naman suportado ang katangiang ito
-ng ilang mga wika), ngunit kailangang may kalayaan kang muling makapamahagi ng
mga naturang form, kung makakakita ka o makakapagdebelop
-ng paraan para gawin ang mga ito.</p>
+Ang kalayaang gumamit ng isang program ay nangangahulugan ng kalayaan para
+sa kahit na anong klaseg tao o organisasyon, na magamit ito sa kahit anong
+sistema ng kompyuter, sa kahit anong uri ng pangkalahatang trabaho, at hindi
+na kailangang pagkatapos na pagkatapos ay makipag-ugnayan pa sa developer o
+anupamang tukoy na entidad.
+</p>
<p>
-Upang ang mga kalayaan ay makagawa ng mga pagbabago, at upang mailathala ang
mga pinag-iging bersyon, upang maging makabuluhan,
- kailangang magkaroon ka ng akses sa source code ng program. Kung gayun,
mahalagang kundisyon ng free software ang pagkakaroon akses
-sa source code.</p>
+Kailangang may kalayaan ka ring makagawa ng mga modipikasyon at gamitin ang
+mga iyon ng pribado para sa sarili mong gawain o kasiyahan, nang hindi na
+kailangang banggitin pang may mga ginawa kang ganoon. Kung ilalathala mo ang
+mga pagbabagong iyong ginawa, hindi ka kailangang magpaalam kahit kaninuman,
+sa kahit na anupamang pamamaraan.
+</p>
<p>
-Upang maging makatotohanan ang mga kalayaang ito, kailangang ang mga ito ay
hindi mababago basta’t wala kang ginawang masama,
-kung ang developer ng software ay may kapangyarihang mag-revoke ng lisensya,
nang hindi ka naman gumagawa ng kahit na ano para
-pagmulan ng kadahilanan, ang software ay hindi libre.</p>
+Kailangang kabilang sa kalayaang muling makapamahagi ng mga kopya ang binary
+o mga executable form o mga kailangang punang form ng program, pati na rin
+ang source code, para sa parehong bersyon, ang binago o modified at âdi
+binago o unmodified na mga bersyon. (Ang pamamahagi ng mga program sa isang
+runnable form o paraang napapagana ay kailangan para magkaroon ng mga
+madadaling ilagay na installable free operating system.). Okey lang kung
+walang paraan para makagawa o magkaroon ng isang binary o executable form
+para sa isang tukoy na program (dahil hindi naman suportado ang katangiang
+ito ng ilang mga wika), ngunit kailangang may kalayaan kang muling
+makapamahagi ng mga naturang form, kung makakakita ka o makakapagdebelop ng
+paraan para gawin ang mga ito.
+</p>
<p>
-Magkaganito pa man, ang ilang uri ng mga tuntunin tungkol sa paraan ng
pamamahagi ng free software ay katanggap-tanggap,
-kung hindi sila salungat sa mga sentral na kalayaan. Halimbawa, ang
“copyleft” (napakasimple nang pagkakasabi) ang tuntunin
-na kung muling namamahagi ng program, hindi ka makakapagdagdag ng mga
restriksyon para hindi mabigyan ang ibang tao ng mga sentral
-na kalayaan. Ang tuntuning ito ay hindi salungat sa mga sentral na kalayaan;
kundi ay pinoprotektahan pa ang mga ito.</p>
+Upang ang mga kalayaan ay makagawa ng mga pagbabago, at upang mailathala ang
+mga pinag-iging bersyon, upang maging makabuluhan, kailangang magkaroon ka
+ng akses sa source code ng program. Kung gayun, mahalagang kundisyon ng free
+software ang pagkakaroon akses sa source code.
+</p>
<p>
-Maaaring nagbayad ka na ng pera para makakuha ng mga kopya ng free software, o
maaaring nakakuha ka ng
-mga kopya ng walang bayad. Pero kahit na paano ka pa nakakuha ng mga kopya
mo, palagi kang may karapatan
-na kopyahin at baguhin ang software, pati na ang <a
href="/philosophy/selling.html">magbenta ng mga kopya</a>.</p>
-<p>
-
-Ang ``Free software'' ay hindi nangangahulugang ``non-commercial'' o hindi
pang-komersyo.
-Ang isang free program o libreng programa ay dapat na naririyan lamang para sa
komersyal na gamnit,
-komersyal na pag-unlad, at komersyal na pamamahagi. Ang komersyal na
pag-unlad ng free software ay hindi
-na kakaiba; ang ganitong free commercial software o libreng komersyal na
software ay napakahalaga.</p>
+Upang maging makatotohanan ang mga kalayaang ito, kailangang ang mga ito ay
+hindi mababago bastaât wala kang ginawang masama, kung ang developer ng
+software ay may kapangyarihang mag-revoke ng lisensya, nang hindi ka naman
+gumagawa ng kahit na ano para pagmulan ng kadahilanan, ang software ay hindi
+libre.
+</p>
<p>
-May makukuhang mga tuntunin tungkol sa kung paano magpa-package ng isang
minodipikang bersyon, kung ang mga
-ito ay hindi katanggap-tanggap, kung ang mga ito ay walang nagagawang malaking
paghadlang sa kalayaan mong mailabas
-ang mga minodipikang bersyon. Ang tuntunin na “kung gagawin mo ang
program sa ganitong paraan, kailangang makuha rin
-ito sa ganoong paraan” ay maaaring katanggap-tanggap rin, sa parehong
kundisyon. (Tandaan na sa naturang tuntunin,
-naiwan pa rin sa iyo ang kalayaang pumili kung ilalathala ba ang program o
hindi.) Katanggap-tanggap rin na sa lisensiya
-ay hingin na, kung nakapamahagi ka na ng minodipikang bersyon, at humingi sa
iyo ng kopya nito ang isang dati nang developer,
-at kailangang magpadala ka ng isa, o kaya’y magpakilala ka na sa iyo
ang mga modipikasyon.</p>
+Magkaganito pa man, ang ilang uri ng mga tuntunin tungkol sa paraan ng
+pamamahagi ng free software ay katanggap-tanggap, kung hindi sila salungat
+sa mga sentral na kalayaan. Halimbawa, ang â<a
+href="/copyleft/copyleft.html">copyleft</a>â (napakasimple nang pagkakasabi)
+ang tuntunin na kung muling namamahagi ng program, hindi ka makakapagdagdag
+ng mga restriksyon para hindi mabigyan ang ibang tao ng mga sentral na
+kalayaan. Ang tuntuning ito ay hindi salungat sa mga sentral na kalayaan;
+kundi ay pinoprotektahan pa ang mga ito.
+</p>
<p>
-Sa proyektong GNU, ginagamit namin ang <a
href="/copyleft/copyleft.html">``copyleft''</a>
-para maprotektahan ang mga karapatang ito para sa lahat ng naaayon sa batas.
Subalit mayroon ding
-<a
href="/philosophy/categories.html#Non-CopyleftedFreeSoftware">hindi-copylefted
na free software</a>
-Naniniwala kaming may mga mahahalagang dahilan kung bakit <a
href="/philosophy/pragmatic.html"> mas mabuti pang gumamit ng copyleft</a>
-, pero kung ang iyong programa ay isang hindi-copylefted na free software,
magagamit pa rin namin iyon.</p>
+Sa proyektong GNU, ginagamit namin ang copyleft para maprotektahan ang mga
+karapatang ito para sa lahat ng naaayon sa batas. Subalit mayroon ding <a
+href="/philosophy/categories.html#Non-CopyleftedFreeSoftware">hindi-copylefted
+na free software</a>. Naniniwala kaming may mga mahahalagang dahilan kung
+bakit <a href="/philosophy/pragmatic.html">mas mabuti pang gumamit ng
+copyleft</a>, pero kung ang iyong programa ay isang hindi-copylefted na free
+software, magagamit pa rin namin iyon. Tingnan ang <a
+href="/philosophy/categories.html">Mga Kategoriya ng Free Software</a> para
+sa paglalarawan ng kung paano ang âfree software,â âcopylefted
softwareâ at
+iba pang mga kategoriya ay maiuugnay sa isaât isa.
+</p>
<p>
-Tingnan ang <a href="/philosophy/categories.html">Mga Kategoriya ng Free
Software</a> para sa paglalarawan ng kung paano
-ang ``free software,'' ``copylefted software'' at iba pang mga kategoriya ay
maiuugnay sa isa’t isa.</p>
+Ang âFree softwareâ ay hindi nangangahulugang ânoncommercialâ o hindi
+pang-komersyo. Ang isang free program o libreng programa ay dapat na
+naririyan lamang para sa komersyal na gamnit, komersyal na pag-unlad, at
+komersyal na pamamahagi. Ang komersyal na pag-unlad ng free software ay
+hindi na kakaiba; ang ganitong free commercial software o libreng komersyal
+na software ay napakahalaga. Maaaring nagbayad ka na ng pera para makakuha
+ng mga kopya ng free software, o maaaring nakakuha ka ng mga kopya ng walang
+bayad. Pero kahit na paano ka pa nakakuha ng mga kopya mo, palagi kang may
+karapatan na kopyahin at baguhin ang software, pati na ang <a
+href="/philosophy/selling.html">magbenta ng mga kopya</a>.
+</p>
<p>
-Kung minsan, ang mga regulasyon o batas ng pamahalaan sa pag-export
(pagluluwas sa ibang mga bansa) at mga
-sangksyon sa pangangalakal, ay nakapipigil sa kalayaan mong mamahagi ng mga
kopya ng programa sa buong daigdig.
-Ang mga developer ng mga software ay walang kapangyarihang mag-alis o magbago
ng mga restriksyong ito, pero ang maaari
-nilang gawin at dapat nilang gawin ay ang tumangging iutos ang mga ito bilang
mga kundisyon ng paggamit ng program. Sa
-ganitong paraan, ang mga restriksyon ay hindi makakaapekto sa mga gawain at sa
mga tao na nasa labas ng nasasakupan o hurisksyon
-ng mga pamahalaang ito.</p>
+May makukuhang mga tuntunin tungkol sa kung paano magpa-package ng isang
+minodipikang bersyon, kung ang mga ito ay hindi katanggap-tanggap, kung ang
+mga ito ay walang nagagawang malaking paghadlang sa kalayaan mong mailabas
+ang mga minodipikang bersyon. Ang tuntunin na âkung gagawin mo ang program
+sa ganitong paraan, kailangang makuha rin ito sa ganoong paraanâ ay maaaring
+katanggap-tanggap rin, sa parehong kundisyon. (Tandaan na sa naturang
+tuntunin, naiwan pa rin sa iyo ang kalayaang pumili kung ilalathala ba ang
+program o hindi.) Katanggap-tanggap rin na sa lisensiya ay hingin na, kung
+nakapamahagi ka na ng minodipikang bersyon, at humingi sa iyo ng kopya nito
+ang isang dati nang developer, at kailangang magpadala ka ng isa, o kayaây
+magpakilala ka na sa iyo ang mga modipikasyon.
+</p>
<p>
-Karamihan sa mga lisensya ng free software ay batay sa copyright o
karapatang-ari, at walang mga limitasyon sa kung
-anong uri ng mga hinihigi ang maaaring ipataw sa pamamagitan ng copyright.
Kung ang isang lisensya na nakabatay sa o nasa
-ilalim ng isang copyright ay gumagalang sa kalayaan sa mga paraang nailarawan
sa itaas, maaaring hindi na magkaroon pa ng
-iba pang klaseng problema na hindi naman natin inasahan kahit kailan
(bagama’t ang ganito’y nangyayari paminsan-minsan).
Magkaganunpaman,
-ang ilang mga lisensya ng free software ay nakabatay sa o nasa ilalim ng mga
kontrata, at ang mga kontrata ay pwedeng magpagawa ng higit
-na mas maraming posibleng restriksyon. Nangangahulugan iyon na maraming
posibleng paraan para ang naturang lisensya ay maging hindi
-katanggap-tanggap na may restriksyon at hindi libre</p>
+<a id="exportcontrol"></a>Kung minsan, ang mga regulasyon o batas ng
+pamahalaan sa pag-export (pagluluwas sa ibang mga bansa) at mga sangksyon sa
+pangangalakal, ay nakapipigil sa kalayaan mong mamahagi ng mga kopya ng
+programa sa buong daigdig. Ang mga developer ng mga software ay walang
+kapangyarihang mag-alis o magbago ng mga restriksyong ito, pero ang maaari
+nilang gawin at dapat nilang gawin ay ang tumangging iutos ang mga ito
+bilang mga kundisyon ng paggamit ng program. Sa ganitong paraan, ang mga
+restriksyon ay hindi makakaapekto sa mga gawain at sa mga tao na nasa labas
+ng nasasakupan o hurisksyon ng mga pamahalaang ito.
+</p>
<p>
-Hindi namin kakayaning mailista ang lahat ng mga posibleng restriksyon sa
kontrata na magiging hindi katanggap-tanggap.
-Kung ang isang lisensyang nakabatay sa o nasa ilalim ng isang kontrata ay
pumipigil sa isang user o gumagamit sa isang
-kakaibang paraang hindi naman nagagawa sa ilalim ng mga lisensyang nakabatay
sa o nasa ilalim ng kontrata, at hindi naman
-binanggit dito na lehitimo, kailangang pag-isipan namin ito, at sa palagay
namin ay pagpapasiyahan namin na ito ay hindi-libre.</p>
-
+Karamihan sa mga lisensya ng free software ay batay sa copyright o
+karapatang-ari, at walang mga limitasyon sa kung anong uri ng mga hinihigi
+ang maaaring ipataw sa pamamagitan ng copyright. Kung ang isang lisensya na
+nakabatay sa o nasa ilalim ng isang copyright ay gumagalang sa kalayaan sa
+mga paraang nailarawan sa itaas, maaaring hindi na magkaroon pa ng iba pang
+klaseng problema na hindi naman natin inasahan kahit kailan (bagamaât ang
+ganitoây nangyayari paminsan-minsan). Magkaganunpaman, ang ilang mga
+lisensya ng free software ay nakabatay sa o nasa ilalim ng mga kontrata, at
+ang mga kontrata ay pwedeng magpagawa ng higit na mas maraming posibleng
+restriksyon. Nangangahulugan iyon na maraming posibleng paraan para ang
+naturang lisensya ay maging hindi katanggap-tanggap na may restriksyon at
+hindi libre.
+</p>
<p>
-Kung pinag-uusapan ang tungkol sa free software, pinakamabuti na ang iwasang
gamitin ang mga katagang kagaya
-ng ``give away'' o ``for free'', (ipinamimigay lamang o libre), sapagkat ang
mga katagang ito ay nagpapahiwatig
-na ang isyu ay tungkol sa presyo, at hindi tungkol sa kalayaan. Nakapaloob sa
ilang mga karaniwan nang salita kagaya
-ng ``piracy'' (pamimirata) ang mga opinyong sana’y hindi na ninyo
i-endorsa pa. Tingnan ang
-<a href="/philosophy/words-to-avoid.html">Mga Nakakalitong Salita at Pahayag
na Dapat Iwasan</a> para matalakay ang mga katagang ito. Mayroon din kaming
listahan ng mga
- <a href="/philosophy/fs-translations.html">pagsasaling-wika ng "free
software"</a> sa iba’t ibang wika.</p>
+Hindi namin kakayaning mailista ang lahat ng mga posibleng restriksyon sa
+kontrata na magiging hindi katanggap-tanggap. Kung ang isang lisensyang
+nakabatay sa o nasa ilalim ng isang kontrata ay pumipigil sa isang user o
+gumagamit sa isang kakaibang paraang hindi naman nagagawa sa ilalim ng mga
+lisensyang nakabatay sa o nasa ilalim ng kontrata, at hindi naman binanggit
+dito na lehitimo, kailangang pag-isipan namin ito, at sa palagay namin ay
+pagpapasiyahan namin na ito ay hindi-libre.
+</p>
<p>
-Ang pinakahuli sa lahat, tandaan na ang kriterya na gaya nang mga binanggit sa
kahulugang ito ng free software
-ay nangangailangan ng maingat na pagsusuri o pag-iisip para sa kanilang
interpretasyon. Para madesisyunan kung
-ang isang tukoy na lisensya ng software ay kwalipikadong tawaging free
software license o libreng lisensya ng software,
- husgahan natin ito ayon sa kriterya para malaman kung umangkop ba ito sa
talagang sinasabi pati na sa pinakawastong mga
-salita. Kung kasama sa isang lisensya ang mga restriksyong walang gabay ng
konsensya, tanggihan natin ito, kahit pa
-hindi natin inasahan ang ganitong isyu sa mga kriteryang ito. Kung minsan, ang
hinihingi sa lisensya ay nagiging sanhi
-ng isang isyu na mangangailangan ng malalim o malawak na pag-iisip o
pagsusuri, kabilang na ang talakayin ito sa
-isang abugado, bago natin madesisyunan kung ang hinihingi ba ay
katanggap-tanggap. Kung mayroon na tayong konklusyon
-tungkol sa isang bagong isyu, malimit nating binabago ang mga kriteryang ito
para madali nating makita kung bakit ang
-ilang mga lisensya ay kwalipikado o hindi kwalipikado.</p>
+Kung pinag-uusapan ang tungkol sa free software, pinakamabuti na ang iwasang
+gamitin ang mga katagang kagaya ng âgive awayâ o âfor freeâ,
(ipinamimigay
+lamang o libre), sapagkat ang mga katagang ito ay nagpapahiwatig na ang isyu
+ay tungkol sa presyo, at hindi tungkol sa kalayaan. Nakapaloob sa ilang mga
+karaniwan nang salita kagaya ng âpiracyâ (pamimirata) ang mga opinyong
+sanaây hindi na ninyo i-endorsa pa. Tingnan ang <a
+href="/philosophy/words-to-avoid.html">Mga Nakakalitong Salita at Pahayag na
+Dapat Iwasan</a> para matalakay ang mga katagang ito. Mayroon din kaming
+listahan ng mga <a href="/philosophy/fs-translations.html">pagsasaling-wika
+ng âfree softwareâ</a> sa ibaât ibang wika.
+</p>
<p>
-Kung interesado kayo kung ang isang tukoy na lisensya ay kwalipikadong
tawaging lisensya ng
-isang free software o free software license, tingnan ang aming <a
-href="/licenses/license-list.html">listahan ng mga lisensya</a>.Kung ang
lisensyang inaalala
-mo ay hindi nakalista rito, maaari kang magtanong ng tungkol dito sa
pamamagitan ng pagpapadala sa amin ng email sa <a
-href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
-
+Ang pinakahuli sa lahat, tandaan na ang kriterya na gaya nang mga binanggit
+sa kahulugang ito ng free software ay nangangailangan ng maingat na
+pagsusuri o pag-iisip para sa kanilang interpretasyon. Para madesisyunan
+kung ang isang tukoy na lisensya ng software ay kwalipikadong tawaging free
+software license o libreng lisensya ng software, husgahan natin ito ayon sa
+kriterya para malaman kung umangkop ba ito sa talagang sinasabi pati na sa
+pinakawastong mga salita. Kung kasama sa isang lisensya ang mga restriksyong
+walang gabay ng konsensya, tanggihan natin ito, kahit pa hindi natin
+inasahan ang ganitong isyu sa mga kriteryang ito. Kung minsan, ang hinihingi
+sa lisensya ay nagiging sanhi ng isang isyu na mangangailangan ng malalim o
+malawak na pag-iisip o pagsusuri, kabilang na ang talakayin ito sa isang
+abugado, bago natin madesisyunan kung ang hinihingi ba ay
+katanggap-tanggap. Kung mayroon na tayong konklusyon tungkol sa isang bagong
+isyu, malimit nating binabago ang mga kriteryang ito para madali nating
+makita kung bakit ang ilang mga lisensya ay kwalipikado o hindi kwalipikado.
+</p>
<p>
-Kung iniisip mong sumulat ng isang bagong lisensya, mangyari lamang
-na kontakin ang FSF sa pamamagitan ng pagpapadala ng sulat sa kanilang
pahatirang-sulat.
- Ang proliperasyon o pagkalat ng iba’t ibang libreng software ay
nangangahulugan ng karagdagang
-trabaho para sa mga user o gumagamit na intindihin ang mga lisensyang ito, at
maaari namin kayong
-matukungan na makakita ng naririto nang Free Software License o lisensya ng
free software, na makatutupad
-sa iyong mga pangangailangan.
+Kung interesado kayo kung ang isang tukoy na lisensya ay kwalipikadong
+tawaging lisensya ng isang free software o free software license, tingnan
+ang aming listahan ng mga lisensya.Kung ang lisensyang inaalala mo ay hindi
+nakalista rito, maaari kang magtanong ng tungkol dito sa pamamagitan ng
+pagpapadala sa amin ng email sa <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.
</p>
<p>
-Kung imposible iyon, at kung talagang kailangan mo ang isang bagong lisensya,
- matitiyak mo sa pamamagitan ng aming tulong na ang lisensya ay talagang
lisensya ng
-Free Software at maiiwasan ang iba’t’ ibang mga praktikal na
problema.
+Kung iniisip mong sumulat ng isang bagong lisensya, mangyari lamang na
+kontakin ang FSF sa pamamagitan ng pagpapadala ng sulat sa kanilang
+pahatirang-sulat. Ang proliperasyon o pagkalat ng ibaât ibang libreng
+software ay nangangahulugan ng karagdagang trabaho para sa mga user o
+gumagamit na intindihin ang mga lisensyang ito, at maaari namin kayong
+matukungan na makakita ng naririto nang free software license o lisensya ng
+free software, na makatutupad sa iyong mga pangangailangan.
</p>
-<hr />
<p>
-Isa pang grupo ang nagsimula nang gumamit ng katagang "open source" na ang
ibig
-sabihin ay kamukha (pero hindi kaparehong-kapareho) ng "free software".
Pinipili
-namin ang katagang "free software" sapagkat, kung ito ang maririnig mo, ang
tinutukoy
-nito ay kalayaan sa halip na presyo, <a
href="open-source-misses-the-point.html">ang pumapasok sa isip ay kalayan</a>.
- Kahit kailan, hindi ito maiisip sa katagang "open".</p>
-
-<hr />
-<h4><a href="/philosophy/philosophy.html">Iba Pang Mga Teksto na
Babasahin</a></h4>
-
-
-<!-- All pages on the GNU web server should have the section about -->
-<!-- verbatim copying. Please do NOT remove this without talking -->
-<!-- with the webmasters first. -->
-<!-- Please make sure the copyright date is consistent with the document -->
-<!-- and that it is like this "2001, 2002" not this "2001-2002." -->
-
-<div class="translations">
-<p><a id="translations"></a>
-<b>Mga pagsasaling-wika ng pahinang ito</b>:<br />
-
-<!-- Please keep this list alphabetical, and in the original -->
-<!-- language if possible, otherwise default to English -->
-<!-- If you do not have it English, please comment what the -->
-
-<!-- English is. If you add a new language here, please -->
-<!-- advise address@hidden and add it to -->
-<!-- - in /home/www/bin/nightly-vars either TAGSLANG or WEBLANG -->
-<!-- - in /home/www/html/server/standards/README.translations.html -->
-<!-- one of the lists under the section "Translations Underway" -->
-<!-- - if there is a translation team, you also have to add an alias -->
-<!-- to mail.gnu.org:/com/mailer/aliases -->
-<!-- Please also check you have the 2 letter language code right versus -->
-<!-- http://www.w3.org/WAI/ER/IG/ert/iso639.htm -->
-[ <a
href="/philosophy/free-sw.ar.html">العربية</a>
|<!-- Arabic -->
- <a href="/philosophy/free-sw.ca.html">Català</a> <!-- Catalan -->
-
-<!-- Chinese (Simplified) -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.zh-cn.html">简体中文</a>
-
-<!-- Chinese (Traditional) -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.zh-tw.html">繁體中文</a>
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.cs.html">Česky</a> <!-- Czech -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.da.html">Dansk</a> <!-- Danish -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.de.html">Deutsch</a> <!-- German -->
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.en.html">English</a>
-| <a href="/philosophy/free-sw.es.html">Español</a> <!-- Spanish -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.eo.html">Esperanto</a>
-
-<!-- Persian/Farsi -->
-| <a
href="/philosophy/free-sw.fa.html">فارسی</a>
-
-| <a href="/philosophy/free-sw.fr.html">Français</a> <!-- French -->
+Kung imposible iyon, at kung talagang kailangan mo ang isang bagong
+lisensya, matitiyak mo sa pamamagitan ng aming tulong na ang lisensya ay
+talagang lisensya ng Free Software at maiiwasan ang ibaâtâ ibang mga
+praktikal na problema.
+</p>
-| <a href="/philosophy/free-sw.gl.html">Galego</a> <!-- Galician -->
-| <a
href="/philosophy/free-sw.he.html">עברית</a>
<!-- Hebrew -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.hr.html">Hrvatski</a> <!-- Croatian -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.id.html">Bahasa Indonesia</a> <!-- Indonesian
-->
-| <a href="/philosophy/free-sw.it.html">Italiano</a> <!-- Italian -->
+<h3 id="open-source">Open Source?</h3>
-| <a href="/philosophy/free-sw.ja.html">日本語</a> <!--
Japanese -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.ko.html">한국어</a> <!--
Korean -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.hu.html">Magyar</a> <!-- Hungarian -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.nl.html">Nederlands</a> <!-- Dutch -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.nb.html">Norsk</a> <!-- Norwegian -->
+<p>
+Isa pang grupo ang nagsimula nang gumamit ng katagang âopen sourceâ na ang
+ibig sabihin ay kamukha (pero hindi kaparehong-kapareho) ng âfree
+softwareâ. Pinipili namin ang katagang âfree softwareâ sapagkat, kung ito
+ang maririnig mo, ang tinutukoy nito ay kalayaan sa halip na presyo, ang
+pumapasok sa isip ay kalayan. Kahit kailan, hindi ito maiisip sa katagang
+âopenâ.
+</p>
-| <a href="/philosophy/free-sw.pl.html">polski</a> <!-- Polish -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.pt-br.html">Português</a> <!-- Portuguese
-->
-| <a href="/philosophy/free-sw.ro.html">Română</a> <!--
Romanian -->
-| <a
href="/philosophy/free-sw.ru.html">Русский</a>
<!-- Russian -->
+<div class="translators-notes">
-| <a href="/philosophy/free-sw.sl.html">Slovinsko</a> <!--- Slovenian -->
-| <a
href="/philosophy/free-sw.sr.html">Српски</a>
<!-- Serbian -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.tl.html">Tagalog</a> <!-- Tagalog -->
-| <a href="/philosophy/free-sw.tr.html">Türkçe</a> <!--
Turkish -->
-]
-</p>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
</div>
-<div class="copyright">
-<p>
-Bumalik sa <a href="/home.html">GNU Project home page</a>.
-</p>
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Mangyari lamang na ipadala ang mga katanungan tungkol sa FSF at GNU sa <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Mayroon ding <a
+href="/contact/">iba pang mga pamamaraan para makontak</a> ang FSF. Mangyari
+lamang na ipadala ang mga broken links at iba pang mga koreksyon o pagtatama
+(o mga mungkahi) sa <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Mangyari lamang na tingnan ang <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+(Pagsasaling-wika README) para sa impormasyon tungkol sa koordinasyon at
+pagsusumite ng mga pagsasaling-wika ng artikulo o pahayag na ito.</p>
+</div>
-<p>
-Mangyari lamang na ipadala ang mga katanungan tungkol sa FSF at GNU sa
-<a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.
-Mayroon ding <a href="/home.html#ContactInfo">iba pang mga pamamaraan para
makontak</a>
-ang FSF.
-<br />
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1996, 2002, 2004 Free Software Foundation, Inc.</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivatives 4.0 International License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
-Mangyari lamang na ipadala ang mga sira o broken link at iba pang mga
pagtatama o koreksyon (o mga mungkahi) sa
-<a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.
-</p>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+ </div>
-<p>
-Mangyari lamang na tingnan ang mga
-<a href="/server/standards/README.translations.html">
-README</a> na Pagsasaling-wika para sa impormasyon kung paano
makakipag-ugnayan
-at magsusumite ng mga pagsasaling-wika ng artikulong ito.
-</p>
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
-<p>
-Karapatang-ari (C) 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004 Free
-Software Foundation, Inc., 59 Temple Place - Suite 330, Boston, MA
-02111, USA
-<br />
-Ang verbatim na pagkopya at pamamahagi ng buong artikulong
-ito ay pinahihintulutan sa anumang paraan ng walang royalti basta’t ang
pabatid
- na ito ay preserbado.
-</p>
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
-<p>
-Updated:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2012/12/28 15:28:32 $ $Author: ineiev $
<!-- timestamp end -->
</p>
</div>
-
+</div>
</body>
</html>
Index: philosophy/gnutella.hu.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/gnutella.hu.html,v
retrieving revision 1.7
retrieving revision 1.8
diff -u -b -r1.7 -r1.8
--- philosophy/gnutella.hu.html 11 Feb 2013 17:16:51 -0000 1.7
+++ philosophy/gnutella.hu.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.8
@@ -1,131 +1,123 @@
-<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN">
-<HTML>
-<HEAD>
-<TITLE>A Gnutelláról - a GNU Projekt és a Szabad Szoftver Alapítvány (Free
Software Alapítvány - FSF)</TITLE>
-<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso-8859-2">
-<LINK REV="made" HREF="mailto:address@hidden";>
-<LINK REV="translated" HREF="address@hidden">
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-<H3>A Gnutelláról</H3>
-<P>
-<A HREF="/graphics/agnuhead.html"><IMG SRC="/graphics/gnu-head-sm.jpg"
- ALT=" [egy GNU fejének képe] "
- WIDTH="129" HEIGHT="122"></A>
-
-[
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- <A HREF="/philosophy/gnutella.en.html">angol</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.fr.html">francia</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.hr.html">horvát</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.id.html">indonéz</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.ja.html">japán</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.ca.html">katalán</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.zh-cn.html">kínai (egyszerûsített)</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.zh-tw.html">kínai (hagyományos)</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.ko.html">koreai</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.pl.html">lengyel</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.hu.html">magyar</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.pt-br.html">portugál</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.ro.html">román</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.es.html">spanyol</A>
-<!-- | A HREF="/boilerplate.LG.html" LANGUAGE /A -->
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-]
-
-<P>
-A „Gnutella” valójában nem <A
HREF="/philosophy/categories.html#GNUsoftware">GNU-szoftver</A>,
-és abban sem lehetünk biztosak, hogy valójában <A
HREF="/philosophy/free-sw.html">szabad szoftver</A>-e.
-Tulajdonképpen szerfelett nehéz bármilyen információt találni a programról.
-Lehet, hogy az eredeti fejlesztõi azért választották ezt a nevet,
-mert úgy tervezték, hogy egy nap majd GNU-szoftver lesz, csak a munkaadójuk
-megsemmisítette a projektet. Úgy tûnik, hogy soha nem is bocsátották ki szabad
szoftverként.
-<P>
-
-Számos olyan szabad szoftver program áll fejlesztés alatt, amelyeket úgy
terveztek,
-hogy ugyanazt a protokollt használják, mint a Gnutella. Ilyenek például
-a <A HREF="http://gtk-gnutella.sourceforge.net/";>gtk-gnutella</A>,
-a <A href="http://mutella.sourceforge.net/";>mutella</A> és
-a <A href="http://sourceforge.net/projects/gnucleus/";>gnucleus</A>.
-Ezek egyike sem <A
HREF="/philosophy/categories.html#GNUsoftware">GNU-szoftver</A> hivatalosan.
-<P>
-
-A Szabad Szoftver Alapítvány (Free Software Foundation) a szoftver másolásának
és
-módosításának szabadságával törõdik; a zenével nem foglalkozunk.
-Ennek ellenére van némi hasonlóság a szoftver másolásával, illetve a zenei
felvételek
-másolásával kapcsolatos etikai kérdések között. Néhány cikk a
-<A HREF="/philosophy/philosophy.html">filozófia</A> könyvtárban a szoftvertõl
-különbözõ dolgok másolására is vonatkozik. Szintén a tárgyhoz tartoznak még
-<A HREF="/philosophy/philosophy.html">mások cikkei</A> is.
-<P>
-
-Nem számít, hogy milyen típusú kiadott információ megosztásáról van szó,
-mi arra ösztönözzük az embereket, hogy utasítsák vissza a feltételezést,
-miszerint egy ember vagy egy cég természet adta joga lehet az,
-hogy megtiltsa az információ megosztását, és megszabhassa, hogyan
-használhatja fel a társadalom az információt. Még az amerikai jogrendszer
-is névlegesen <A HREF="/philosophy/reevaluating-copyright.html">elutasítja</A>
-ezt az antiszociális elképzelést.
-<P>
-<HR>
-
-[
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- <A HREF="/philosophy/gnutella.en.html">angol</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.fr.html">francia</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.hr.html">horvát</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.id.html">indonéz</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.ja.html">japán</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.ca.html">katalán</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.zh-cn.html">kínai (egyszerûsített)</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.zh-tw.html">kínai (hagyományos)</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.ko.html">koreai</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.pl.html">lengyel</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.hu.html">magyar</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.pt-br.html">portugál</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.ro.html">román</A>
-| <A HREF="/philosophy/gnutella.es.html">spanyol</A>
-<!-- | A HREF="/boilerplate.LG.html" LANGUAGE /A -->
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
-]
-
-<P>
-Visszatérés <A HREF="/home.html">a GNU nyitólapjára</A>.
-<P>
-
-Információk az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatban,
-kérdések: <A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-Az FSF további <A HREF="/contact/">elérhetõségei</A>
-<P>
-A weblappal kapcsolatos észrevételeket a
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>, az egyéb
-kérdéseket a <A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A> címen
várjuk.
-<P>
-Copyright (C) 2000 Free Software Foundation, Inc.,
-51 Franklin St, Fifth Floor, Boston, MA 02110, USA
-<P>
-Fordította: Csillag Kristóf (<A
HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>) és Patay Gergely (<A
HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>)
-<P>
-A fordítást a <A HREF="http://www.gnu.org";>www.gnu.org</A>
-magyar <A HREF="mailto:address@hidden";>fordítócsoportja</A> tartja karban.
-<P>
-E cikk szó szerinti másolása és bármilyen médiában történõ közzététele
megengedett,
-feltéve, hogy ez a megjegyzés is benne marad.
-<P>
-Updated:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2013/02/11 17:16:51 $ $Author: ineiev $
-<!-- timestamp end -->
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
-
-
-
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/gnutella.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2004-02-28" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="hu" lang="hu">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>A Gnutelláról</title>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/gnutella.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>A Gnutelláról</h2>
+
+<p>
+A â<a href="http://hu.wikipedia.org/wiki/Gnutella";>Gnutella</a>â
valójában
+nem <a href="/philosophy/categories.html#GNUsoftware">GNU-szoftver</a>, és
+abban sem lehetünk biztosak, hogy valójában <a
+href="/philosophy/free-sw.html">szabad szoftver</a>-e. Tulajdonképpen
+szerfelett nehéz bármilyen információt találni a programról. Lehet, hogy
az
+eredeti fejlesztÅi azért választották ezt a nevet, mert úgy tervezték,
hogy
+egy nap majd GNU-szoftver lesz, csak a munkaadójuk megsemmisÃtette a
+projektet. Ãgy tűnik, hogy soha nem is bocsátották ki szabad
szoftverként.</p>
+
+<p>
+Számos olyan szabad szoftver program, amelyeket úgy terveztek, hogy ugyanazt
+a protokollt használják, mint a Gnutella. Ilyenek például a <a
+href="http://gtk-gnutella.sourceforge.net/en/";>Gtk-Gnutella</a>, a <a
+href="http://mutella.sourceforge.net/";>Mutella</a> és a <a
+href="http://sourceforge.net/projects/gnucleus/";>Gnucleus</a>. Ezek egyike
+sem <a href="/philosophy/categories.html#GNUsoftware">GNU-szoftver</a>
+hivatalosan.</p>
+
+<p>
+A Szabad Szoftver AlapÃtvány (Free Software Foundation) a szoftver
+másolásának és módosÃtásának szabadságával törÅdik; a zenével nem
+foglalkozunk. Ennek ellenére van némi hasonlóság a szoftver másolásával,
+illetve a zenei felvételek másolásával kapcsolatos etikai kérdések
+között. Néhány cikk a <a
+href="/philosophy/essays-and-articles.html#Laws">filozófia</a> könyvtárban a
+szoftvertÅl különbözÅ dolgok másolására is vonatkozik. Szintén a
tárgyhoz
+tartoznak még <a href="/philosophy/third-party-ideas.html">mások cikkei</a>
+is.</p>
+
+<p>
+Nem számÃt, hogy milyen tÃpusú kiadott információ megosztásáról van
szó, mi
+arra ösztönözzük az embereket, hogy utasÃtsák vissza a feltételezést,
+miszerint egy ember vagy egy cég természet adta joga lehet az, hogy
+megtiltsa az információ megosztását, és megszabhassa, hogyan használhatja
+fel a társadalom az információt. Még az amerikai jogrendszer is névlegesen
+<a href="/philosophy/reevaluating-copyright.html">elutasÃtja</a> ezt az
+antiszociális elképzelést.</p>
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatos kérdéseket várjuk (angolul) a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a> cÃmen. Vannak <a
+href="/contact/">egyéb módok is az FSF elérésére</a>. A weblappal
+kapcsolatos észrevételeket a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+for information on coordinating and submitting translations of this
article.</p>
+</div>
+
+<p>Copyright © 2004 Free Software Foundation, Inc.</p>
+
+<p>Ez a Mű a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/deed.hu";>Creative
+Commons Nevezd meg! - Ne változtasd! 4.0 Nemzetközi Licenc</a> feltételeinek
+megfelelÅen felhasználható.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+FordÃtotta: Csillag Kristóf és Patay Gergely<br />
+A fordÃtást a www.gnu.org magyar fordÃtócsoportja tartja karban.</div>
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Utoljára frissÃtve:
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/microsoft-old.hu.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/microsoft-old.hu.html,v
retrieving revision 1.4
retrieving revision 1.5
diff -u -b -r1.4 -r1.5
--- philosophy/microsoft-old.hu.html 11 Feb 2013 17:16:51 -0000 1.4
+++ philosophy/microsoft-old.hu.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.5
@@ -1,79 +1,148 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//IETF//DTD HTML 2.0//HU">
-<HTML>
-<HEAD>
-<TITLE>A Microsoft a nagy sátán? - GNU Projekt - Free Software Foundation
(FSF)</TITLE>
-<LINK REV="made" HREF="mailto:address@hidden";>
-<LINK REV="translated" HREF="address@hidden">
-<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso-8859-2">
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-<H3>A Microsoft a nagy sátán?</H3>
-
-<A HREF="/graphics/agnuhead.html"><IMG SRC="/graphics/gnu-head-sm.jpg"
- ALT=" [egy GNU fejének képe] "
- WIDTH="129" HEIGHT="122"></A>
-
-[
- <A HREF="/philosophy/microsoft-old.en.html">English</A>
-| <A HREF="/philosophy/microsoft-old.fr.html">French</A>
-| <A HREF="/philosophy/microsoft-old.hu.html">Hungarian</A>
-| <A HREF="/philosophy/microsoft-old.ru.html">Russian</A>
-| <A HREF="/philosophy/microsoft-old.es.html">Spanish</A>
-]
-
-<P>
-Sok ember gondolja, hogy a Microsoft a szoftveripar fenyegetõ szörnye.
-Még egy kampány is van a Microsoft bojkottálására, míg mások a titkos
-protokollokra és formátumokra figyelmeztetnek. Ez az érzés érõsödött,
-mióta a Microsoft aktív ellenségeskedést mutatott a szabad szoftverrel
-szemben.
-<P>
-A szabad szoftver közösségben más szemszögbõl tekintjük a dolgot. Látjuk, hogy
a Microsoft rosszat tesz a szoftver-felhasználókkal szemben:
-<a href="categories.html#ProprietarySoftware">szabadalmaztatja</a> a
programokat, és ezzel megfosztja a felhasználókat jogos szabadságuktól.
-<P>
-De a Microsoft nincs egyedül ezzel, majdnem minden szoftvercég ugyanezt teszi
a felhasználókkal. Hogy más cégek ezt kevesebb felhasználóval teszik meg, mint
a Microsoft, az nem azért van, mert õk híján vannak ennek a szándéknak.
-<P>
-Ez nem jelenti azt, hogy mentegetnénk a Microsoft-ot. Inkább emlékeztetõül
szolgál arra, hogy a Microsoft a <a href="/philosophy/shouldbefree.html">
felhasználók megosztásán és szabadságuk elvételén</a> alapuló szoftveripar
természetes fejlõdésének eredménye. Amikor a Microsoft-ot bíráljuk, nem szabad
felmentenünk a többi, szintén szabadalmaztatott szoftvert gyártó vállalatot. A
FSF-nál nem használunk semmilyen szabadalmaztatott szoftvert -- sem a
Microsoft-tól, sem bárki mástól.
-<P>
-Az 1998. október végén kibocsátott ,,Halloween documents''-ben ('halloween-i
iratok') a Microsoft vezetõsége kifejezte szándékát, hogy különféle
módszerekkel akadályozza a szabad szoftverek fejlesztését, mégpedig titkos
protokollok és fájlformátumok tervezésével, valamint az algoritmusok és
szoftver-funkciók szabadalmaztatásával.
-<P>
-Ezekben az akadályozó irányelvekben nincs semmi újdonság: a Microsoft és sok
más szoftvercég már évek óta alkalmazzák õket. Régebben valószínûleg az volt az
indítékuk, hogy egymást támadják velük, de manapság úgy tûnik, mi is a
célpontok között vagyunk. De az indíték megváltozásának nincs semmi gyakorlati
következménye, mert a titkos szabályok és a szoftver-szabadalmak mindenkit
akadályoznak, tekintet nélkül a ,,célpontok'' kilétére.
-<P>
-A titkosítás és a szabadalmak igenis fenyegetik a szabad szoftvert. Eddig is
jelentõsen gátolták a munkánkat, és tartanunk kell attól, hogy a jövõben még
erõsebb lesz ez az akadály. De ez semmiben sem különbözik attól, mintha a
Microsoft sohasem vett volna észre minket. A ,,halloween-i iratok'' igazi
jelentõsége csak abban áll, hogy úgy tûnik, a Microsoft szerint a <A
HREF="/gnu/linux-and-gnu.html">GNU/Linux</A> rendszernek lehetõsége van arra,
hogy nagy sikert arasson.
-<P>
-Köszönjük, Microsoft, és kérünk, tûnj el az útból.
-<HR>
-
-<H4><A HREF="/philosophy/philosophy.html">További olvasnivaló</A></H4>
-
-<HR>
-
-Vissza a <A HREF="/home.html">GNU nyitólapra</A>.
-<P>
-
-Információk a FSF-fel & GNU-val kapcsolatban & kérdések:
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-Egyéb <A HREF="/contact/">módok</A> az FSF elérésére.
-<P>
-
-A weblappal kapcsolatos észrevételeket a <A
HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>,
-egyéb kérdéseket a <A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>
fogadja.
-<P>
-Copyright (C) 1997, 1998, 1999, 2000 Free Software Foundation, Inc.,
-51 Franklin St, Fifth Floor, Boston, MA 02110, USA
-<P>
-Fordította: Patay Gergely (<a
href="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></a>) és Csillag Kristóf
(<a href="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></a>).
-<P>
-E cikk szó szerinti másolása és bármilyen médiában való közzététele
megengedett, feltéve, hogy ez a megjegyzés bennemarad.<P>
-Updated:
-<!-- hhmts start -->
-Last modified:
-<!-- hhmts end -->
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
-
-
-
-
-
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/microsoft-old.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2009-09-19" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="hu" lang="hu">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>A Microsoft a nagy sátán? (régi verzió) - GNU Projekt - Free
Software
+Foundation</title>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/microsoft-old.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>A Microsoft a nagy sátán? (régi verzió)</h2>
+
+<p>Sok ember gondolja, hogy a Microsoft a szoftveripar fenyegetŠszörnye.
Még
+egy kampány is van a Microsoft bojkottálására, mÃg mások a titkos
+protokollokra és formátumokra figyelmeztetnek. Ez az érzés érÅsödött,
mióta
+a Microsoft aktÃv ellenségeskedést mutatott a szabad szoftverrel
szemben.</p>
+
+<p>A szabad szoftver közösségben más szemszögbÅl tekintjük a dolgot.
Látjuk,
+hogy a Microsoft rosszat tesz a szoftver-felhasználókkal szemben: <a
+href="/philosophy/categories.html#ProprietarySoftware">szabadalmaztatja</a>
+a programokat, és ezzel megfosztja a felhasználókat jogos
szabadságuktól.</p>
+
+<p>De a Microsoft nincs egyedül ezzel, majdnem minden szoftvercég ugyanezt
+teszi a felhasználókkal. Hogy más cégek ezt kevesebb felhasználóval
teszik
+meg, mint a Microsoft, az nem azért van, mert Åk hÃján vannak ennek a
+szándéknak.</p>
+
+<p>Ez nem jelenti azt, hogy mentegetnénk a Microsoft-ot. Inkább
emlékeztetÅül
+szolgál arra, hogy a Microsoft a <a
+href="/philosophy/shouldbefree.html">felhasználók megosztásán és
szabadságuk
+elvételén</a> alapuló szoftveripar természetes fejlÅdésének
+eredménye. Amikor a Microsoft-ot bÃráljuk, nem szabad felmentenünk a
többi,
+szintén szabadalmaztatott szoftvert gyártó vállalatot. A FSF-nál nem
+használunk semmilyen szabadalmaztatott szoftvert â sem a Microsoft-tól, sem
+bárki mástól.</p>
+
+<p>Az 1998. október végén kibocsátott âHalloween documentsâ-ben
('halloween-i
+iratok') a Microsoft vezetÅsége kifejezte szándékát, hogy különféle
+módszerekkel akadályozza a szabad szoftverek fejlesztését, mégpedig titkos
+protokollok és fájlformátumok tervezésével, valamint az algoritmusok és
+szoftver-funkciók szabadalmaztatásával.</p>
+
+<p>Ezekben az akadályozó irányelvekben nincs semmi újdonság: a Microsoft
és sok
+más szoftvercég már évek óta alkalmazzák Åket. Régebben
valószÃnűleg az volt
+az indÃtékuk, hogy egymást támadják velük, de manapság úgy tűnik, mi
is a
+célpontok között vagyunk. De az indÃték megváltozásának nincs semmi
+gyakorlati következménye, mert a titkos szabályok és a szoftver-szabadalmak
+mindenkit akadályoznak, tekintet nélkül a âcélpontokâ kilétére.</p>
+
+<p>A titkosÃtás és a szabadalmak igenis fenyegetik a szabad szoftvert.
Eddig is
+jelentÅsen gátolták a munkánkat, és tartanunk kell attól, hogy a
jövÅben még
+erÅsebb lesz ez az akadály. De ez semmiben sem különbözik attól, mintha a
+Microsoft sohasem vett volna észre minket. A âhalloween-i iratokâ igazi
+jelentÅsége csak abban áll, hogy úgy tűnik, a Microsoft szerint a <a
+href="/gnu/linux-and-gnu.html">GNU/Linux</a> rendszernek lehetÅsége van
+arra, hogy nagy sikert arasson.</p>
+
+<p>Köszönjük, Microsoft, és kérünk, tűnj el az útból.</p>
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatos kérdéseket várjuk (angolul) a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a> cÃmen. Vannak <a
+href="/contact/">egyéb módok is az FSF elérésére</a>. A weblappal
+kapcsolatos észrevételeket a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+for information on coordinating and submitting translations of this
article.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 3.0 US. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1997, 1998, 1999, 2000, 2007, 2008 Free Software
+Foundation, Inc.</p>
+
+<p>Ez a Mű a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/3.0/us/deed.hu";>Creative
+Commons Nevezd meg! - Ne változtasd! 3.0 Egyesült Ãllamok Licenc</a>
+feltételeinek megfelelÅen felhasználható.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+FordÃtotta: Patay Gergely és Csillag Kristóf</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Utoljára frissÃtve:
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/no-word-attachments.bs.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/no-word-attachments.bs.html,v
retrieving revision 1.9
retrieving revision 1.10
diff -u -b -r1.9 -r1.10
--- philosophy/no-word-attachments.bs.html 21 May 2013 09:21:10 -0000
1.9
+++ philosophy/no-word-attachments.bs.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000
1.10
@@ -1,263 +1,323 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 3.2 Final//EN">
-<HTML>
-<HEAD>
-<TITLE>We Can Put an End to Word Attachments - GNU Project - Free Software
Foundation (FSF)</TITLE>
-<LINK REV="made" HREF="mailto:address@hidden";>
-<meta http-equiv="Content-type" content="text/html; charset=utf-8" />
-<META HTTP-EQUIV="Keywords"
- CONTENT="GNU, FSF, Free Software Foundation, Linux, general, public, license,
gpl, general public license, freedom, software, power, rights, word,
attachment, word attachment, microsoft">
-<META HTTP-EQUIV="Description" CONTENT="This essay explains why Microsoft Word
attachments to email are bad, and describes what you can do to help stop this
practice.">
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-<H2>Možemo reći stop Word Attachment-ima
-</H2>
-<P><strong>Richard M. Stallman, Jan 2002</strong>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/no-word-attachments.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2003-06-26" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="bs" lang="bs">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Možemo reÄi stop Word Attachment-ima - GNU Project - Free Software
+Foundation</title>
+<meta http-equiv="keywords" content="GNU, FSF, Free Software Foundation,
Linux, general, public, license, gpl, general public license, freedom,
software, power, rights, word, attachment, word attachment, microsoft"
+ />
+<meta http-equiv="description" content="This essay explains why Microsoft Word
attachments to email are bad, and describes what you can do to help stop this
practice." />
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/no-word-attachments.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Možemo reÄi stop Word Attachment-ima</h2>
+
+<p><strong>Richard M. Stallman</strong>
+</p>
+
+<p>
+Zar vam nije zlo kada dobijate Word dokument u email poruci? Word dokumenti
+su dosadni, ali joÅ¡ gore od toga, oni ograniÄavaju ljude da poÄnu koristiti
+slobodan softver. Možda možemo zaustaviti ovu praksu tako Å¡to Äe mo
pružiti
+podršku. Sve što trebamo uraditi jeste zamoliti svaku osobu koja nam šalje
+Word datoteku da razmisli o tome.</p>
<p>
+VeÄina korisnika na raÄunarima koriste Microsoft Word. Na njihovu žalost,
+Word je vlasniÄki softver, koji onemoguÄava korisnicima slobodu da ga
+prouÄavaju, mijenjaju, kopiraju, i redistribuiraju. A posebno zbog toga Å¡to
+Microsoft mijenja format Word-ovog dokumenta sa svakom novom verzijom, tako
+da su korisnici osuÄeni na sistem koji od njih traži da plate svaku
+nadogradnju (upgrade) bez obzira da li to oni žele ili ne. Oni takoÄer mogu
+doÄi u situaciju, nekoliko godina unazad, da Word dokumente koje su napisali
+ove godine ne mogu viÅ¡e proÄitati verzijom Word-a koju su koristili tada.</p>
-<A HREF="/graphics/philosophicalgnu.html">
-<IMG SRC="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg"
- ALT=" [image of a Philosophical Gnu] "
- WIDTH="160" HEIGHT="200"></A>
-
- [
-<!-- Please keep this list alphabetical --><a
href="/philosophy/no-word-attachments.bs.html">Bosanski</a>
-|<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.cs.html">ČeÅ¡ki</A> | <A
HREF="/philosophy/no-word-attachments.en.html">Engleski</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.fr.html">Francuski</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.de.html">Njemački</A> | <A
HREF="/philosophy/no-word-attachments.it.html">Italijanski</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.pl.html">Poljski</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.pt-br.html">Portugalski</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.es.html">Å panski</A>
-<!-- | A HREF="/boilerplate.LG.html" LANGUAGE /A -->
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- ]<p>Zar vam nije zlo kada dobijate Word dokument u email poruci? Word
dokumenti
-su dosadni, ali joÅ¡ gore od toga, oni ograničavaju ljude da počnu
-koristiti slobodan softver. Možda možemo zaustaviti ovu praksu tako što
-će mo pružiti podrÅ¡ku. Sve Å¡to trebamo uraditi jeste zamoliti svaku
-osobu koja nam Å¡alje Word datoteku da razmisli o tome.<p>Većina korisnika
-na računarima koriste Microsoft Word. Na njihovu žalost, Word je
-vlasnički softver, koji onemogučava korisnicima slobodu da ga
proučavaju,
-mijenjaju, kopiraju, i redistribuiraju. A posebno zbog toga Å¡to Microsoft
-mijenja format Word-ovog dokumenta sa svakom novom verzijom, tako da su
-korisnici osuđeni na sistem koji od njih traži da plate svaku nadogradnju
-(upgrade) bez obzira da li to oni žele ili ne. Oni također mogu doći
-u situaciju, nekoliko godina unazad, da Word dokumente koje su napisali ove
-godine ne mogu viÅ¡e pročitati verzijom Word-a koju su koristili
tada.<p>Nas
-boli, kada oni pretpostavljaju da mi koristimo Word i kada nam Å¡alju ( ili
-zahtjevaju od nas da Å¡aljemo njima) dokumente u Word formatu. Neki ljudi
+<p>
+Nas boli, kada oni pretpostavljaju da mi koristimo Word i kada nam Å¡alju (
+ili zahtjevaju od nas da Å¡aljemo njima) dokumente u Word formatu. Neki ljudi
objavljuju ili Å¡alju dokumente u Word formatu. Neke organizacije prihvataju
-samo dokumente u Word formatu: neko koga znam, nije bio u mogučnosti da
-aplicira za posao jer se prijave moraju slati u Word formatu. Čak i vlade
-zemalja ponekad nalažu Word format javnosti, što je zaista
nečuveno.<p>Za
-nas, korisnike otvorenih operativnih sistema, dobiti Word dokumenat je
+samo dokumente u Word formatu: neko koga znam, nije bio u moguÄnosti da
+aplicira za posao jer se prijave moraju slati u Word formatu. Äak i vlade
+zemalja ponekad nalažu Word format javnosti, Å¡to je zaista neÄuveno.</p>
+
+<p>
+Za nas, korisnike otvorenih operativnih sistema, dobiti Word dokumenat je
neugodnost. Ali najgori utjecaj slanja Word formata ima na ljude koji bi se
-mogli prebaciti na koriÅ¡tenje slobodnih sistema: oni su u tome neodlučni
-jer misle da moraju imati dostupan Word kako bi mogli pročitati Word-ove
+mogli prebaciti na koriÅ¡tenje slobodnih sistema: oni su u tome neodluÄni jer
+misle da moraju imati dostupan Word kako bi mogli proÄitati Word-ove
dokumente koje prime. Praksa korištenja tajnog Word formata za razmjenu
-datoteka ometa rast naše zajednice i širenja slobode. Ovom problemu
obično
-ne poklanjamo veliku pažnju ali primjećujemo da neprekidno Å¡teti naÅ¡oj
-zajednici i dešava se stalno.<p>Mnogi GNU korisnici koji primaju Word
dokumente
-pokuÅ¡avaju pronaći način kako bi ih mogli pročitati. Možete
-pokuÅ¡ati da pročitate dokument kao ASCII tekst. Slobodni softver danas
može
-čitati neke Word dokunente, ali ne i sve--format je tajan i nije u
-potpunosti dekodiran. Što je najgore, Microsoft ga može promjeniti u svako
-vrijeme. U budučnosti, oni mogu koristiti <A
HREF="/philosophy/can-you-trust.html">
-Palladium</A> ili neki drugu " podmuklu računarsku "
mogučnost
-u novoj verziji Word formata kako bi prije pristupanja dokumentu softver morao
-izvršiti autorizaciju.<p>Ukoliko razmišljate o dokumentu koji ste primili kao
-o nekom izoliranom događaju, prirodno je da će te sa njim izaći
-na kraj na svoj neki način. Međutim kada prepoznate da se radi o
-primjeru pogubne sistematične prakse, tada se zahtjeva drugačiji
-pristup. Kada ste suočeni sa problemom da niste u mogučnosti
pročitati
-dokument, tada se taj dokument tretira kao simptom hronične bolesti. Da bi
-izliječili bolest, mi moramo uvjeriti ljude da ne Å¡alju Word
dokumente.<p>Već
-godinu dana usvojena je praksa da odgovaramo na Word attachment-e sa
+datoteka ometa rast naÅ¡e zajednice i Å¡irenja slobode. Ovom problemu obiÄno
+ne poklanjamo veliku pažnju ali primjeÄujemo da neprekidno Å¡teti naÅ¡oj
+zajednici i dešava se stalno.</p>
+
+<p>
+Mnogi GNU korisnici koji primaju Word dokumente pokuÅ¡avaju pronaÄi naÄin
+kako bi ih mogli proÄitati. Možete pokuÅ¡ati da proÄitate dokument kao ASCII
+tekst. Slobodni softver danas može Äitati neke Word dokunente, ali ne i sve
+â format je tajan i nije u potpunosti dekodiran. Å to je najgore, Microsoft
+ga može promjeniti u svako vrijeme. U buduÄnosti, oni mogu koristiti <a
+href="/philosophy/can-you-trust.html">Palladium</a> ili neki drugu âpodmuklu
+raÄunarskuâ moguÄnost u novoj verziji Word formata kako bi prije
pristupanja
+dokumentu softver morao izvršiti autorizaciju.</p>
+
+<p>
+Ukoliko razmišljate o dokumentu koji ste primili kao o nekom izoliranom
+dogaÄaju, prirodno je da Äe te sa njim izaÄi na kraj na svoj neki
+naÄin. MeÄutim kada prepoznate da se radi o primjeru pogubne sistematiÄne
+prakse, tada se zahtjeva drugaÄiji pristup. Kada ste suoÄeni sa problemom da
+niste u moguÄnosti proÄitati dokument, tada se taj dokument tretira kao
+simptom hroniÄne bolesti. Da bi izlijeÄili bolest, mi moramo uvjeriti ljude
+da ne Å¡alju Word dokumente.</p>
+
+<p>
+VeÄ godinu dana usvojena je praksa da odgovaramo na Word attachment-e sa
ljubaznom porukom u kojoj objašnjavamo razloge zbog kojih je slanje Word
-dokumenata loša stvar, i tražimo od osoba da ponovo pošalju materijal u
nekom
-javnom formatu. Ovo je mnogo lakÅ¡i posao nego pokuÅ¡aj da čitamo neki
-nerazumljivi ASCII tekst u Word dokumentu. Ustanovio sam da ljudi obično
-razumiju problem, i mnogi od njih su mi rekli da viÅ¡e neće slati Word
-dokumente drugim ljudima.<p>Ukoliko učinimo sve ovo, imaćemo mnogo
veći
-efekat. Ljudi koji ignorišu jedan ljubazan zahtjev mogu promjeniti tu praksu
-kada prime nekoliko ljubaznih zahtjeva od raznih ljudi. Možda će mo biti
u
-mogućnosti da damo " ne Å¡aljite Word format " status
<b>netiquette</b>,
-ukoliko počnemo da sistematično odgovaramo svima koji nam Å¡alju Word
-dokumente.<p>Kako bi postigli da se navedena podrška odvija što efikasnije,
-vjerovatno će te željeti da razvijete sistem automatskog odgovora koji
-će se slati svaki put kada je to neophodno. Ja sam uključio dva
-primjera: verziju koju sam nekada koristio, prateći novu verziju koja
-će naučiti Word korisnika kako da dokument konvertuje u neki drugi
-koristan format.<p>Možete koristiti ove primjere ukoliko želite, ako želite
-možete ih prilagoditi sebi ili napisati vlastite. Napišite poruku koja
-odgovara vaÅ¡im idejama i vaÅ¡oj ličnosti--ukoliko je odgovor lično
vaš,
-efektivnije će doprinijet ovoj kampanji.<p>Ovi odgovori su namjenjeni
-individualcima koji Å¡alju Word dokumente. Kada primjetite da jedna
organizacija
-koristi Word format tada to zahtjeva akciju različitih vrstama
poruka
-koje se neće odnositi na individualce.<p>Neki od poslodavaca traže vaÅ¡e
-aplikacije u Word formatu. Neki poslodavci ovo rade čak i kada traže
osobu
-koja će raditi na poslovima slobodnog softvera.<br>
-Kako bi pomogli da se ova praksa promjeni, možete postaviti link na ovu
-stranicu u vašoj aplikaciji, pored toga možete postaviti i linkove na druge
-formate aplikacije. Svako ko bude tražio Word verziju aplikacije će
-vjerovatno pročitati ovu stranicu.<br>
-<P>NaÅ¡om brojnosti, običnom molbom, možemo postići da stvari budu
-drukčije.<br>
-
-<hr>
-
-<p><i>Poslali ste attachment u Microsoft Word formatu, tajni vlasnički
-format, nisam u mogučnosti da ga pročitam. Ukoliko mi poÅ¡aljete
-čisti tekst, HTML, ili PDF, bit ću u mogučnosti da ga
pročitam.</i><br>
-<p><i>Slanje ljudima dokumente u Word formatu ima za posljedicu loše efekte,
-takva praksa stavlja ljude u poziciju da koriste Microsoft softver. U toj
-situaciji vi postajete žrtva Microsoft-ovog monopola. Ovaj specifični
-problem je glavna opstrukcija u nastojanju da se prihvati GNU/Linux.<br>
-Molim vas da razmislite o korištenju Word formata za komunikaciju sa drugim
-ljudima?<br>
-</i>
+dokumenata loša stvar, i tražimo od osoba da ponovo pošalju materijal u
+nekom javnom formatu. Ovo je mnogo lakÅ¡i posao nego pokuÅ¡aj da Äitamo neki
+nerazumljivi ASCII tekst u Word dokumentu. Ustanovio sam da ljudi obiÄno
+razumiju problem, i mnogi od njih su mi rekli da viÅ¡e neÄe slati Word
+dokumente drugim ljudima.</p>
-<hr>
+<p>
+Ukoliko uÄinimo sve ovo, imaÄemo mnogo veÄi efekat. Ljudi koji ignoriÅ¡u
+jedan ljubazan zahtjev mogu promjeniti tu praksu kada prime nekoliko
+ljubaznih zahtjeva od raznih ljudi. Možda Äe mo biti u moguÄnosti da damo
+<em>âne Å¡aljite Word format!â</em> status netiquette, ukoliko poÄnemo da
+sistematiÄno odgovaramo svima koji nam Å¡alju Word dokumente.</p>
-<p><i>Poslali ste attachment u Microsoft Word formatu, tajni vlasnički
-format, nisam u mogučnosti da ga pročitam. Ukoliko mi poÅ¡aljete
-čisti tekst, HTML, ili PDF, bit ću u mogučnosti da ga
pročitam.</i><em><br>
-<br>
-Distribuiranje dokumentata u Word formatu je loše za vas i za druge. Ne
mošete
-biti sugurni da će ličiti na one koje ste poslali ukoliko ih
-neko namjerava pogledati sa drukčijom verzijom Word-;možda ih neće
moći
-pogledati uopće.</em><p><em>Primanje Word attachment-a je loÅ¡e za vas jer
-mogu sa sobom nositi viruse (pogledajte<br>
-</em><em>http://www.symantec.com/avcenter/venc/data/acro.html). Slanje Word
-attachment-a je loÅ¡e za vas, jer Word dokumenti obično uključuju
-skrivene informacije o autoru, omogučavajući onima koji žele da
znaju
-vaše autorove aktivnosti(možda i vaše). Tekst za koji ste mislili da ste ga
-obrisali može i dalje biti prisutan. Za više informacija o tome pogledajte
</em><em>http://news.bbc.co.uk/2/hi/technology/3154479.stm
-.<br>
-<br>
-Obzirom na ovo sve, slanje ljudima Word dokumente na njih stavlja pritisak da
-koriste Microsoft softver i pomaže na uskračivanju im prava izbor. Vi
-postajete žrtva Microsoft-ovog monopola. Ovaj pritisak je glavna opstrukcija u
-potpunom prihvačanju slobodnog softvera. Molim vas da razmislite o
korištenju
-Word formata za komunikaciju sa drugim ljudima?<br>
-</em><p><em>Konvertiranje datoteke u HTML koristeći Word je vrlo
-jednostavno. Otvorite dokument, kliknite na File, pa zatim na Save As, i u Save
-As prozoru na njegovom kraju izaberite HTML Document ili Web Page. Nakon toga
-pritisnite Save. Nakon toga možete attach-irati novi HTML dokument umjesto
vašeg
-Word dokumenta. Zapamtite da se Word mijenja na nedosljedan način
--ukoliko
-vidite različit menu item names, molimo pokuÅ¡ajte sa
njima.</em><p><em>Konvertiranje
-u čisti tekst je skoro isto--umjesto HTML Document izaberite Text Only ili
-Text Document kao Save As Type.<br>
-<br>
-VaÅ¡ računar vjerovatno ima i program koji može kovertovati u pdf format.
-Selektujte File=</em><em>> Print. Od dostupnih printera izaberite pdf
-konverter. Kliknite na print dugme i upišite ime pdf datoteci kako se od vas i
-zahtjeva.<br>
-</em>
+<p>
+Kako bi postigli da se navedena podrÅ¡ka odvija Å¡to efikasnije, vjerovatno Äe
+te željeti da razvijete sistem automatskog odgovora koji Äe se slati svaki
+put kada je to neophodno. Ja sam ukljuÄio dva primjera: verziju koju sam
+nekada koristio, prateÄi novu verziju koja Äe nauÄiti Word korisnika kako da
+dokument konvertuje u neki drugi koristan format.</p>
-<hr>
+<p>
+Možete koristiti ove primjere ukoliko želite, ako želite možete ih
+prilagoditi sebi ili napisati vlastite. Napišite poruku koja odgovara vašim
+idejama i vaÅ¡oj liÄnosti â ukoliko je odgovor liÄno vaÅ¡, efektivnije Äe
+doprinijet ovoj kampanji.</p>
-<p>Ovdije su i neki drukčiji pristupi, sugestije Bob Chassell-a. Zahtjeva
-editujetovanje kao specifičan primjer, i pretpostavlja se da imate
mogučnost
-da otpakujete određene sadržaje i vidjeti koliko su dugački.<br>
+<p>
+Ovi odgovori su namjenjeni individualcima koji Å¡alju Word dokumente. Kada
+primjetite da jedna organizacija koristi Word format tada to zahtjeva akciju
+razliÄitih vrstama poruka koje se neÄe odnositi na individualce.</p>
-<hr>
+<p>
+Neki od poslodavaca traže vaše aplikacije u Word formatu. Neki poslodavci
+ovo rade Äak i kada traže osobu koja Äe raditi na poslovima slobodnog
+softvera. Kako bi pomogli da se ova praksa promjeni, možete postaviti link
+na ovu stranicu u vašoj aplikaciji, pored toga možete postaviti i linkove na
+druge formate aplikacije. Svako ko bude tražio Word verziju aplikacije Äe
+vjerovatno proÄitati ovu stranicu.</p>
-<p><em>Zbnjen sam. Zašto si izabrao da mi pošalješ 876.337 bajta u svojoj
prošloj
-poruci kada je sadržaj samo 27.133 bajt-a?</em><p><em>Poslao si mi pet
datoteka
-u nestandardnom .doc formatu koji je Microsoftova tajna, rađe nego u
-internecionalnom, javnom i mnogo efikasnijem formatu čistog teksta (plain
-text).<br>
-Microsoft može ( u uradio je nedavno u Keniji i Brazilu) obezbjediti da
lokalna
-policija sprovodi zakon kojim se progone studenti koji studiraju kod,
proganjaju
-pokušaje stvaranje novih kompanija, i proganjaju profesionalce koji nude svoje
-servise. Molimo, nemojte im dati svoju podršku.</em>
+<p>
+NaÅ¡om brojnosti, obiÄnom molbom, možemo postiÄi da stvari budu
drukÄije.</p>
+
+<hr />
<p>
+<em>Poslali ste attachment u Microsoft Word formatu, tajni vlasniÄki format,
+nisam u moguÄnosti da ga proÄitam. Ukoliko mi poÅ¡aljete Äisti tekst, HTML,
+ili PDF, bit Äu u moguÄnosti da ga proÄitam.</em></p>
-<hr>
+<p>
+<em>Slanje ljudima dokumente u Word formatu ima za posljedicu loše efekte,
+takva praksa stavlja ljude u poziciju da koriste Microsoft softver. U toj
+situaciji vi postajete žrtva Microsoft-ovog monopola. Ovaj specifiÄni
+problem je glavna opstrukcija u nastojanju da se prihvati GNU/Linux. Molim
+vas da razmislite o korištenju Word formata za komunikaciju sa drugim
+ljudima?</em></p>
-<p>John D. Ramsdell predlaže ljudima da obeshrabre ljude u korištenju
Microsof
-Word i PowerPoint attachment-a praveći male izjave u njihovoj .datoteci
-potpisa:<br>
+<hr />
-<hr>
+<p>
+<em>Poslali ste attachment u Microsoft Word formatu, tajni vlasniÄki format,
+nisam u moguÄnosti da ga proÄitam. Ukoliko mi poÅ¡aljete Äisti tekst, HTML,
+ili PDF, bit Äu u moguÄnosti da ga proÄitam.</em></p>
<p>
+<em>Distribuiranje dokumentata u Word formatu je loše za vas i za druge. Ne
+moÅ¡ete biti sugurni da Äe liÄiti na one koje ste poslali ukoliko ih neko
+namjerava pogledati sa drukÄijom verzijom Word-;možda ih neÄe moÄi
pogledati
+uopÄe.</em></p>
-<em>Molim vas, izbjegavajte da mi Å¡aljete Word ili PowerPoint
attachmen-te.<br>
-</em>
+<p>
+<em>Primanje Word attachment-a je loše za vas jer mogu sa sobom nositi
+viruse (pogledajte
+http://en.wikipedia.org/wiki/Macro_virus_(computing)). Slanje Word
+attachment-a je loÅ¡e za vas, jer Word dokumenti obiÄno ukljuÄuju skrivene
+informacije o autoru, omoguÄavajuÄi onima koji žele da znaju vaÅ¡e autorove
+aktivnosti(možda i vaše). Tekst za koji ste mislili da ste ga obrisali može
+i dalje biti prisutan. Za više informacija o tome pogledajte
+http://news.bbc.co.uk/2/hi/technology/3154479.stm .</em></p>
-<i>Pogledajte
http://www.gnu.org/philosophy/no-word-attachments.html</i><em><br>
-</em>
+<p>
+<em>Obzirom na ovo sve, slanje ljudima Word dokumente na njih stavlja
+pritisak da koriste Microsoft softver i pomaže na uskraÄivanju im prava
+izbor. Vi postajete žrtva Microsoft-ovog monopola. Ovaj pritisak je glavna
+opstrukcija u potpunom prihvaÄanju slobodnog softvera. Molim vas da
+razmislite o korištenju Word formata za komunikaciju sa drugim
ljudima?</em></p>
<p>
+<em>Konvertiranje datoteke u HTML koristeÄi Word je vrlo
+jednostavno. Otvorite dokument, kliknite na File, pa zatim na Save As, i u
+Save As prozoru na njegovom kraju izaberite HTML Document ili Web
+Page. Nakon toga pritisnite Save. Nakon toga možete attach-irati novi HTML
+dokument umjesto vašeg Word dokumenta. Zapamtite da se Word mijenja na
+nedosljedan naÄin â ukoliko vidite razliÄit menu item names, molimo
+pokušajte sa njima.</em></p>
-<hr>
+<p>
+<em>Konvertiranje u Äisti tekst je skoro isto â umjesto HTML Document
+izaberite Text Only ili Text Document kao Save As Type.</em></p>
<p>
+<em>VaÅ¡ raÄunar vjerovatno ima i program koji može kovertovati u PDF
+format. Selektujte File=> Print. Od dostupnih printera izaberite pdf
+konverter. Kliknite na print dugme i upišite ime pdf datoteci kako se od vas
+i zahtjeva.</em></p>
-<a href="/philosophy/anonymous-response.html">Ovdije se nalazi pismo
odgovora</a>
-na email poruku sa word attachment-om.
+<p>
+<em>Pogledajte http://www.gnu.org/philosophy/no-word-attachments.html</em></p>
+
+<hr />
+
+<p>
+Ovdije su i neki drukÄiji pristupi, sugestije Bob Chassell-a. Zahtjeva
+editujetovanje kao specifiÄan primjer, i pretpostavlja se da imate moguÄnost
+da otpakujete odreÄene sadržaje i vidjeti koliko su dugaÄki.</p>
+
+<hr />
<p>
+<em>Zbnjen sam. Zašto si izabrao da mi pošalješ 876.337 bajta u svojoj
+prošloj poruci kada je sadržaj samo 27.133 bajt-a?</em></p>
-<hr>
+<p>
+<em>Poslao si mi pet datoteka u nestandardnom .doc formatu koji je
+Microsoftova tajna, raÄe nego u internecionalnom, javnom i mnogo efikasnijem
+formatu Äistog teksta (plain text). </em></p>
<p>
+<em>Microsoft može ( u uradio je nedavno u Keniji i Brazilu) obezbjediti da
+lokalna policija sprovodi zakon kojim se progone studenti koji studiraju
+kod, proganjaju pokušaje stvaranje novih kompanija, i proganjaju
+profesionalce koji nude svoje servise. Molimo, nemojte im dati svoju
+podršku.</em></p>
-Kevin Cole sa Gallaudet Univerziteta u Washington-u, D.C
-<a href="/philosophy/kevin-cole-response.html">Å¡alje
-ovaj automatski odgovor</a> kada god primi email sa word attachment-om.
+<hr />
<p>
+John D. Ramsdell predlaže ljudima da obeshrabre ljude u korištenju Microsof
+Word i PowerPoint attachment-a praveÄi male izjave u njihovoj datoteci
+potpisa:</p>
-<hr>
+<hr />
<p>
+<em>Molim vas, izbjegavajte da mi Å¡aljete Word ili PowerPoint
attachmen-te.<br />
+Pogledajte http://www.gnu.org/philosophy/no-word-attachments.html</em></p>
-Copyright © 2002 Richard M. Stallman
+<hr />
<p>
+<a href="/philosophy/anonymous-response.html">Ovdije se nalazi pismo
+odgovora</a> na email poruku sa Word attachment-om.</p>
+
+<hr />
-Kopiranje i distribucija čitavog članka je dozvoljena u svakom
pogledu,
-sve dok je prisutna ova poruka.
+<p>
+Kevin Cole sa Gallaudet Univerziteta u Washington-u, DC, <a
+href="/philosophy/kevin-cole-response.html">Å¡alje ovaj automatski
+odgovor</a> kada god primi email sa word attachment-om.</p>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+</div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Sva pitanja za FSF & GNU Å¡aljite na <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Drugi <a
+href="/contact/">naÄin da kontaktirate</a> FSF. Komentare na ove web
+stranice Å¡aljite na <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a></p>
-<HR>
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
-[
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO!
--> <a href="/philosophy/no-word-attachments.bs.html">Bosanski</a>
-|<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.cs.html">ČeÅ¡ki</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.en.html">Engleski</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.fr.html">Francuski</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.de.html">Njemački</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.it.html">Italijanski</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.pl.html">Poljski</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.pt-br.html">Portugalski</A>
-| <A HREF="/philosophy/no-word-attachments.es.html">Å panski</A>
-<!-- | A HREF="/boilerplate.LG.html" LANGUAGE /A -->
-<!-- Please keep this list alphabetical -->
-<!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- ]
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+for information on coordinating and submitting translations of this
article.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 3.0 US. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 2002 Richard M. Stallman</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/3.0/us/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivs 3.0 United States License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
-<hr>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+ </div>
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Updated:
-<P>
-Vratite se na <a href="http://www.gnu.org/home.html";>GNU's home page</a>.
-<P>
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
-Sva pitanja za FSF & GNU Å¡aljite na <a
href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.
-Drugi <a href="/contact/">način da
-kontaktirate</a> FSF.<P>Komentare na ove web stranice Å¡aljite na <a
href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>,
-sva druga pitanja na <a
href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.<P>
-Last updated:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2013/05/21 09:21:10 $ $Author: ineiev $
<!-- timestamp end -->
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/pragmatic.hu.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/pragmatic.hu.html,v
retrieving revision 1.6
retrieving revision 1.7
diff -u -b -r1.6 -r1.7
--- philosophy/pragmatic.hu.html 11 Feb 2013 17:16:51 -0000 1.6
+++ philosophy/pragmatic.hu.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.7
@@ -1,124 +1,258 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//IETF//DTD HTML 2.0//HU">
-<HTML>
-<HEAD>
-<TITLE>Copyleft: gyakorlatias idealizmus - GNU Projekt - Free Software
Foundation (FSF)</TITLE>
-<LINK REV="translated" HREF="address@hidden">
-<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso8859-2">
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-<H3>Copyleft: gyakorlatias idealizmus</H3>
-
-<P>
-
-Írta <A HREF="http://www.stallman.org/";><STRONG>Richard Stallman</STRONG></A>
-
-<P>
-
-<A HREF="/graphics/philosophicalgnu.html"><IMG
SRC="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg"
- ALT=" [egy filozófus GNU képe] "
- WIDTH="129" HEIGHT="122"></A>
-
-[
- <A HREF="/philosophy/pragmatic.ca.html">Catalan</A>
-| <A HREF="/philosophy/pragmatic.en.html">English</A>
-| <A HREF="/philosophy/pragmatic.fr.html">French</A>
-| <A HREF="/philosophy/pragmatic.hu.html">Hungarian</A>
-| <A HREF="/philosophy/pragmatic.ru.html">Russian</A> ]
-
-<P>
-Minden döntés, amit meghozunk, értékeinkkel és céljainkkal magyarázható. Az
embereknek sok különféle értéke és célja lehet; a hírnév, a haszon, a szerelem,
a túlélés, az öröm és a szabadság csak egy része azoknak a célokat, amelyek egy
jó embert vezérelhetnek. Ha a cél nem csak önmagunk, hanem a többiek segítése
is, akkor ezt idealizmusnak nevezzük.
-<P>
-
-A szabad szoftverrel kapcsolatos munkámnak egy idealista cél a hajtóereje: a
szabadság és az együttmûködés eszményének terjesztése. Szeretném elõsegíteni a
szabad szoftver elterjedését, hogy az együttmûködést tiltó szabadalmaztatott
szoftvereknek a helyére lépjenek, és így jobbá tegyék a társadalmunkat.
-<P>
-
-Ez az alapvetõ oka annak, hogy a GNU General Public License olyan formában
íródott meg, amilyenben, méghozzá ,,copyleft''-ként. Minden olyan kód, amit egy
a GPL hatálya alá esõ program bõvítésére szánnak, szabad szoftver kell hogy
legyen, még akkor is, ha külön fájlba kerül. Az általam írt kódot azért teszem
közzé, hogy fel lehessen használni szabad szoftverekben, és nem azért, hogy
szabadalmaztatott szoftverekbe kerüljön. Azért teszem ezt, hogy a többi
szoftvert író embert is arra sarkalljam, hogy szabaddá tegyék a mûvüket. Úgy
gondolom, hogy mivel a szabadalmaztatott szoftverek fejlesztõi a szerzõi jogot
használják arra, hogy visszatartsanak minket a szoftverek megosztásától, mi, az
,,együttmûködõk'' is ezt tudjuk felhasználni arra, hogy a többi
,,együttmûködõnek'' adjunk némi elõnyt: õk felhasználhatják az általunk írt
kódot.
-<P>
-
-Nem mindenkinek ugyanez a célja, aki a GNU GPL-t használja. Sok évvel ezelõtt
egy barátomat arra kérték, hogy egy copyleft alá tartozó programot nem-copyleft
feltételek mellett is jelentessen meg. Erre körülbelül ezt válaszolta:
-<P>
-
-<blockquote>
-Néha szabad szoftveren, néha pedig szabadalmaztatott szoftveren dolgozom -- de
ez utóbbi esetben elvárom, hogy <em>megfizessenek</em> érte.
-</blockquote>
-<P>
-
-Egy a szoftvereket megosztó közösségnek szívesen rendelkezésére bocsátotta
munkáját, de nem látta értelmét annak, hogy egy olyan céget segítsen, amely e
közösség számára fel nem használható termékeket gyárt. Az õ célja ugyan eltér
az enyémtõl, de úgy döntött, hogy a GPL az õ céljaira is megfelelõ.
-<P>
-
-Ha valamit el akarsz érni a világban, akkor az idealizmus nem elég -- kell
keresned egy mûködõ módszert is a cél elérére. Másként mondva
,,gyakorlatiasnak'' kell lenned. Vajon a GPL gyakorlatias? Nézzük meg az
eredményeit.
-<P>
-
-Vegyük például a GNU C++ esetét. Miért van egy szabad C++ fordítónk? Csakis
azért, mert a GNU GPL azt mondta, hogy szabadnak kell lennie. A GNU C++ az
MCC-nek, egy ipari konzorciumnak a GNU C fordítón alapuló fejlesztése. Az MCC
általában annyira szabadalmaztatottá teszi termékeit, amennyire csak tudja. De
a C++ front-endet szabad szoftverré tették, mert a GNU GPL szerint csakis így
bocsáthatták ki. A C++ front-end sok új fájlt tartalmazott, de mivel ezeket a
GCC-vel kell linkelni, a GPL rájuk is vonatkozott. Közösségünk nyeresége
magától értetõdõ.
-<P>
-
-Vegyük a GNU Objective C esetét. A NeXT eredetileg kötötté akarta tenni ez a
front-endet. Úgy tervezték, hogy <samp>.o</samp> fájlok formájában fogják
kiadni, és a felhasználókkal linkeltetik össze a GCC többi részével. Úgy
gondolták, hogy így talán megkerülhetik a GPL követelményeit. De a jogászunk
kijelentette, hogy ez nem menti fel õket a GPL által támasztott követelmények
alól, ezt nem tehetik meg. Így az Objective C szabad szoftver lett.
-<P>
-
-A példaként megemlített esetek évekkel ezelõtt történtek, de a GNU GPL
jelenleg is új és új szabad szoftvereket szerez nekünk.
-
-<P>
-
-Több GNU könyvtár a GNU Library General Public License hatálya alá esik. De
nem mindegyik. Az egyik olyan könyvtár, amelyikre a rendes GNU GPL vonatkozik,
a Readline. Ez parancssorok szerkesztését valósítja meg. Egy hónappal ezelõtt
felfedeztem egy nem-szabad programot, amelyet úgy terveztek, hogy a Raedline-t
használja. Elmondtam a fejlesztõnek, hogy ezt a GPL nem engedi meg.
Eltávolíthatta volna a parancssorok szerkesztését a programból, de õ ehelyett
inkább kibocsátotta a programot GPL-ként. Így most szabad szoftver.
-<P>
-
-Azok a programozók, akik továbbfejlesztik a GCC-t (vagy az Emacs-et, vagy a
Bash-t, vagy a Linux-ot, vagy akármelyik, a GPL hatálya alá esõ programot),
gyakran vállalatok vagy egyetemek alkalmazottai. Amint a programozó vissza
akarja juttatni fejlesztéseit a közösséghez, hogy az bekerülhessen a program
következõ kiadásába, a fõnök lehet, hogy ezt mondja: ,,Álljon meg a menet -- a
kód a miénk! Mi pedig nem akarjuk megosztani senkivel. Úgy döntöttünk, hogy a
továbbfejlesztett változatból szabadalmaztatott szoftverterméket csinálunk.''
-<P>
-
-És itt jön a GNU GPL, és megmenti a helyzetet. A programozó elmagyarázza a
fõnöknek, hogy a tervezett szabadalmaztatott szoftvertermék megsértené a
szerzõi jogokat, mire a fõnök rájön, hogy csak két lehetõsége van: vagy szabad
szoftverként bocsátják ki az új kódot, vagy sehogy sem. Végül majdnem mindig
megengedi a programozónak, hogy úgy cselekedjen, ahogy õ végig tervezte, és a
kód bekerül a következõ kiadásba.
-<P>
-
-A GNU GPL nem a Jó Bácsi. Nemet mond néhány olyan dologra, amit az emberek meg
szeretnének tenni. Vannak felhasználók, akik azt mondják, hogy ez rossz -- a
GPL ,,kizár'' néhány szabadalmaztatott szoftvert fejlesztõ embert, akiket ,,be
kellene vonni a szabad szoftver közösségébe.''
-<P>
-
-Csakhogy nem mi zárjuk ki õket a közösségünkbõl, õk maguk nem akarnak belépni.
Döntésük, hogy szoftvereiket szabadalmaztatottá teszik, egyben a közösségünktõl
való távolmaradást is jelenti. A közösségünkben lenni annyit jelent, hogy
együttmûködni velünk; mi nem tudjuk ,,bevonni õket a közösségünkbe'', ha õk nem
akarnak csatlakozni.
-<P>
-
-Mi annyit <em>tudunk</em> tenni, hogy indítékot teremtünk nekik arra, hogy
csatlakozzanak. A GNU GPL arra van tervezve, hogy a már meglévõ szoftverünket
ilyen indítéknak használhassuk: ,,Ha szabaddá teszed a szoftveredet,
használhatod ezt a kódot.''. Ezzel persze nem nyerhetünk meg mindenkit, de
néhányukat igen.
-
-<P>
-
-A szabadalmaztatott szoftverek fejlesztése semmit sem használ a
közösségünknek, de az ezért dolgozó programozók gyakran várnak segítséget
tõlünk. A szabad szoftverek felhasználói legyezgethetik ugyan elismerésükkel és
hálájukkal a szabad szoftverek fejlesztõinek hiúságát, de nagyon nagy csábítást
jelenthet, ha egy cég azt mondja ,,Hadd tegyük be a fejlesztésedet a
szabadalmaztatott programunkba, és így emberek ezrei fogják majd használni!'' A
kísértés nagyon erõs lehet, de hosszú távon mindnyájan jobban járunk, ha
ellenállunk neki.
-<P>
-
-A kísértést és a nyomást nehezebb felismerni, ha közvetett formában
jelentkeznek, olyan szabad szoftverrel foglalkozó szervezetek irányából,
amelyek kötött szoftvereket szolgálnak ki. Az X Consortium (és elõdje, az Open
Group) jó példa erre: egy évtizeden keresztül igyekezett szabadalmaztatott
programokat gyártó cégek pénzébõl élve rávenni a programozókat, hogy ne
használják a copyleft-et. Most, hogy az Open Group <A
HREF="/philosophy/x.html"> az X11R6.4-ot nem-szabad szoftverré tette</A>,
örülhetnek közülünk azok, akik ellenálltak a nyomásnak.
-<P>
-
-[1998 szeptemberében, több hónappal az X11R6.4 nem-szabad terjesztési
feltételek mellett történõ kiadása után az Open Group visszavonta döntését, és
ismételten kibocsátotta a programot ugyanazzal a nem-copyleft szabad szoftver
licensszel, amit az X11R6.3-nél is használtak. Köszönjük, Open Group -- ez az
utóbbi visszafordulás azonban nem érvényteleníti azokat a következtetéseket,
amelyeket abból a ténybõl vontunk le, hogy a korlátozások hozzáadása egyáltalán
<em>lehetséges</em> volt.]
-<P>
-
-Gyakorlatiasan szólva ha a nagyobb, hosszútávú célokra gondolsz, ez megerõsíti
az akaratodat, és képes leszel ellenállni a nyomásnak. Ha arra a szabadságra és
közösségre koncentrálsz, amit akkor építhetsz, ha szilárdan megállsz, akkor
elég erõd lesz, hogy megtedd. ,,Állj ki valamiért, vagy a semmiért fogsz
elbukni.''
-<P>
-
-És ha a cinikusok kigúnyolják a szabadságot és kinevetik a közösséget... ha a
,,keményfejû realisták'' azt mondják, hogy a profit az egyetlen ideál... akkor
egyszerûen hagyd õket figyelmen kívül, és használd tovább a copyleft-et.
-<P>
-
-<HR>
-<H4><A HREF="/philosophy/philosophy.html">További olvasnivaló</A></H4>
-<HR>
-Visszatérés a <A HREF="/home.html">GNU nyitólapra</A>.
-<P>
-FSF & GNU ügyben kérdésekre válaszol:
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-Egyéb <A HREF="/home.html#ContactInfo">módok</A> az FSF elérésére.
-<P>
-A web-lapokkal kapcsolatos megjegyzéseket a
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>,
-egyéb kérdéseket a
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A> fogadja.
-<P>
-Copyright (C) 1998 Free Software Foundation, Inc.,
-51 Franklin St, Fifth Floor, Boston, MA 02110, USA
-<P>
-Eredeti fordítás: Zsombor Gergely (<A
HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>)
-<P>
-A fordítást módosította és karbantartja: Csillag Kristóf (<A
HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>) és Patay Gergely (<A
HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>)
-<P>
-E cikk szó szerinti másolása és bármilyen médiában történõ közzététele
megengedett, feltéve, hogy ez a megjegyzés bennemarad.<P>
-Updated:
-<!-- hhmts start -->
-04.06.2001 lmiguel
-<!-- hhmts end -->
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/pragmatic.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2009-10-17" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="hu" lang="hu">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Copyleft: gyakorlatias idealizmus - GNU Projekt - Free Software
Foundation</title>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/pragmatic.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Copyleft: gyakorlatias idealizmus</h2>
+
+<p>
+Ãrta: <a href="http://www.stallman.org/";><strong>Richard
+Stallman</strong></a></p>
+
+<p>
+Minden döntés, amit meghozunk, értékeinkkel és céljainkkal
magyarázható. Az
+embereknek sok különféle értéke és célja lehet; a hÃrnév, a haszon, a
+szerelem, a túlélés, az öröm és a szabadság csak egy része azoknak a
+célokat, amelyek egy jó embert vezérelhetnek. Ha a cél nem csak önmagunk,
+hanem a többiek segÃtése is, akkor ezt idealizmusnak nevezzük.</p>
+
+<p>
+A szabad szoftverrel kapcsolatos munkámnak egy idealista cél a hajtóereje: a
+szabadság és az együttműködés eszményének terjesztése. Szeretném
elÅsegÃteni
+a szabad szoftver elterjedését, hogy az együttműködést tiltó
+szabadalmaztatott szoftvereknek a helyére lépjenek, és Ãgy jobbá tegyék a
+társadalmunkat.</p>
+<p>
+Ez az alapvetŠoka annak, hogy a GNU General Public License olyan formában
+Ãródott meg, amilyenben, méghozzá <a
+href="/copyleft">copyleft</a>-ként. Minden olyan kód, amit egy a GPL hatálya
+alá esÅ program bÅvÃtésére szánnak, szabad szoftver kell hogy legyen,
még
+akkor is, ha külön fájlba kerül. Az általam Ãrt kódot azért teszem
közzé,
+hogy fel lehessen használni szabad szoftverekben, és nem azért, hogy
+szabadalmaztatott szoftverekbe kerüljön. Azért teszem ezt, hogy a többi
+szoftvert Ãró embert is arra sarkalljam, hogy szabaddá tegyék a művüket.
Ãgy
+gondolom, hogy mivel a szabadalmaztatott szoftverek fejlesztÅi a szerzÅi
+jogot használják arra, hogy visszatartsanak minket a szoftverek
+megosztásától, mi, az âegyüttműködÅkâ is ezt tudjuk felhasználni
arra, hogy
+a többi âegyüttműködÅnekâ adjunk némi elÅnyt: Åk
felhasználhatják az
+általunk Ãrt kódot.</p>
+<p>
+Nem mindenkinek ugyanez a célja, aki a GNU GPL-t használja. Sok évvel
+ezelÅtt egy barátomat arra kérték, hogy egy copyleft alá tartozó
programot
+nem-copyleft feltételek mellett is jelentessen meg. Erre körülbelül ezt
+válaszolta:</p>
+<blockquote><p>
+âNéha szabad szoftveren, néha pedig szabadalmaztatott szoftveren dolgozom
â
+de ez utóbbi esetben elvárom, hogy <em>megfizessenek</em> érte.â
+</p></blockquote>
+
+<p>
+Egy a szoftvereket megosztó közösségnek szÃvesen rendelkezésére
bocsátotta
+munkáját, de nem látta értelmét annak, hogy egy olyan céget segÃtsen,
amely
+e közösség számára fel nem használható termékeket gyárt. Az Šcélja
ugyan
+eltér az enyémtÅl, de úgy döntött, hogy a GPL az Å céljaira is
megfelelÅ.</p>
+<p>
+Ha valamit el akarsz érni a világban, akkor az idealizmus nem elég â kell
+keresned egy működŠmódszert is a cél elérére. Másként mondva
+âgyakorlatiasnakâ kell lenned. Vajon a GPL gyakorlatias? Nézzük meg az
+eredményeit.</p>
+<p>
+Vegyük például a GNU C++ esetét. Miért van egy szabad C++ fordÃtónk?
Csakis
+azért, mert a GNU GPL azt mondta, hogy szabadnak kell lennie. A GNU C++ az
+MCC-nek, egy ipari konzorciumnak a GNU C fordÃtón alapuló fejlesztése. Az
+MCC általában annyira szabadalmaztatottá teszi termékeit, amennyire csak
+tudja. De a C++ front-endet szabad szoftverré tették, mert a GNU GPL szerint
+csakis Ãgy bocsáthatták ki. A C++ front-end sok új fájlt tartalmazott, de
+mivel ezeket a GCC-vel kell linkelni, a GPL rájuk is
+vonatkozott. Közösségünk nyeresége magától értetÅdÅ.</p>
+<p>
+Vegyük a GNU Objective C esetét. A NeXT eredetileg kötötté akarta tenni
ez a
+front-endet. Ãgy tervezték, hogy <samp>.o</samp> fájlok formájában fogják
+kiadni, és a felhasználókkal linkeltetik össze a GCC többi részével.
Ãgy
+gondolták, hogy Ãgy talán megkerülhetik a GPL követelményeit. De a
jogászunk
+kijelentette, hogy ez nem menti fel Åket a GPL által támasztott
+követelmények alól, ezt nem tehetik meg. Ãgy az Objective C szabad szoftver
+lett.</p>
+<p>
+A példaként megemlÃtett esetek évekkel ezelÅtt történtek, de a GNU GPL
+jelenleg is új és új szabad szoftvereket szerez nekünk.</p>
+<p>
+Több GNU könyvtár a GNU Lesser General Public License hatálya alá esik. De
+nem mindegyik. Az egyik olyan könyvtár, amelyikre a rendes GNU GPL
+vonatkozik, a Readline. Ez parancssorok szerkesztését valósÃtja meg. Egy
+hónappal ezelÅtt felfedeztem egy nem-szabad programot, amelyet úgy
+terveztek, hogy a Raedline-t használja. Elmondtam a fejlesztÅnek, hogy ezt a
+GPL nem engedi meg. EltávolÃthatta volna a parancssorok szerkesztését a
+programból, de Å ehelyett inkább kibocsátotta a programot GPL-ként. Ãgy
most
+szabad szoftver.</p>
+<p>
+Azok a programozók, akik továbbfejlesztik a GCC-t (vagy az Emacs-et, vagy a
+Bash-t, vagy a Linux-ot, vagy akármelyik, a GPL hatálya alá esŠprogramot),
+gyakran vállalatok vagy egyetemek alkalmazottai. Amint a programozó vissza
+akarja juttatni fejlesztéseit a közösséghez, hogy az bekerülhessen a
program
+következÅ kiadásába, a fÅnök lehet, hogy ezt mondja: âÃlljon meg a
menet â a
+kód a miénk! Mi pedig nem akarjuk megosztani senkivel. Ãgy döntöttünk,
hogy
+a továbbfejlesztett változatból szabadalmaztatott szoftverterméket
+csinálunk.â</p>
+<p>
+Ãs itt jön a GNU GPL, és megmenti a helyzetet. A programozó elmagyarázza a
+fÅnöknek, hogy a tervezett szabadalmaztatott szoftvertermék megsértené a
+szerzÅi jogokat, mire a fÅnök rájön, hogy csak két lehetÅsége van: vagy
+szabad szoftverként bocsátják ki az új kódot, vagy sehogy sem. Végül
majdnem
+mindig megengedi a programozónak, hogy úgy cselekedjen, ahogy Švégig
+tervezte, és a kód bekerül a következŠkiadásba.</p>
+<p>
+A GNU GPL nem a Jó Bácsi. Nemet mond néhány olyan dologra, amit az emberek
+meg szeretnének tenni. Vannak felhasználók, akik azt mondják, hogy ez rossz
+â a GPL âkizárâ néhány szabadalmaztatott szoftvert fejlesztÅ embert,
akiket
+âbe kellene vonni a szabad szoftver közösségébe.â</p>
+<p>
+Csakhogy nem mi zárjuk ki Åket a közösségünkbÅl, Åk maguk nem akarnak
+belépni. Döntésük, hogy szoftvereiket szabadalmaztatottá teszik, egyben a
+közösségünktÅl való távolmaradást is jelenti. A közösségünkben
lenni annyit
+jelent, hogy együttműködni velünk; mi nem tudjuk âbevonni Åket a
+közösségünkbeâ, ha Åk nem akarnak csatlakozni.</p>
+<p>
+Mi annyit <em>tudunk</em> tenni, hogy indÃtékot teremtünk nekik arra, hogy
+csatlakozzanak. A GNU GPL arra van tervezve, hogy a már meglévÅ
+szoftverünket ilyen indÃtéknak használhassuk: âHa szabaddá teszed a
+szoftveredet, használhatod ezt a kódot.â Ezzel persze nem nyerhetünk meg
+mindenkit, de néhányukat igen.</p>
+<p>
+A szabadalmaztatott szoftverek fejlesztése semmit sem használ a
+közösségünknek, de az ezért dolgozó programozók gyakran várnak
segÃtséget
+tÅlünk. A szabad szoftverek felhasználói legyezgethetik ugyan
elismerésükkel
+és hálájukkal a szabad szoftverek fejlesztÅinek hiúságát, de nagyon nagy
+csábÃtást jelenthet, ha egy cég azt mondja âHadd tegyük be a
fejlesztésedet
+a szabadalmaztatott programunkba, és Ãgy emberek ezrei fogják majd
+használni!â A kÃsértés nagyon erÅs lehet, de hosszú távon mindnyájan
jobban
+járunk, ha ellenállunk neki.</p>
+<p>
+A kÃsértést és a nyomást nehezebb felismerni, ha közvetett formában
+jelentkeznek, olyan szabad szoftverrel foglalkozó szervezetek irányából,
+amelyek kötött szoftvereket szolgálnak ki. Az X Consortium (és elÅdje, az
+Open Group) jó példa erre: egy évtizeden keresztül igyekezett
+szabadalmaztatott programokat gyártó cégek pénzébÅl élve rávenni a
+programozókat, hogy ne használják a copyleft-et. Most, hogy <a
+href="/philosophy/x.html">az Open Group az X11R6.4-ot nem-szabad szoftverré
+tette</a>, örülhetnek közülünk azok, akik ellenálltak a nyomásnak.</p>
+<p>
+1998 szeptemberében, több hónappal az X11R6.4 nem-szabad terjesztési
+feltételek mellett történŠkiadása után az Open Group visszavonta
döntését,
+és ismételten kibocsátotta a programot ugyanazzal a nem-copyleft szabad
+szoftver licensszel, amit az X11R6.3-nél is használtak. Köszönjük, Open
+Group â ez az utóbbi visszafordulás azonban nem érvénytelenÃti azokat a
+következtetéseket, amelyeket abból a ténybÅl vontunk le, hogy a
korlátozások
+hozzáadása egyáltalán <em>lehetséges volt</em>.</p>
+<p>
+Gyakorlatiasan szólva ha a nagyobb, hosszútávú célokra gondolsz, ez
+megerÅsÃti az akaratodat, és képes leszel ellenállni a nyomásnak. Ha
arra a
+szabadságra és közösségre koncentrálsz, amit akkor épÃthetsz, ha
szilárdan
+megállsz, akkor elég erÅd lesz, hogy megtedd. âÃllj ki valamiért, vagy a
+bármiért fogsz elbukni.â</p>
+<p>
+Ãs ha a cinikusok kigúnyolják a szabadságot és kinevetik a
+közösséget… ha a âkeményfejű realistákâ azt mondják, hogy a
profit az
+egyetlen ideál… akkor egyszerűen hagyd Åket figyelmen kÃvül, és
+használd tovább a copyleft-et.</p>
+
+<hr />
+<blockquote id="fsfs"><p class="big">This essay is published in <a
+href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><cite>Free
+Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
+M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatos kérdéseket várjuk (angolul) a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Vannak <a
+href="/contact/">egyéb módok is az FSF elérésére</a>. A weblappal
+kapcsolatos észrevételeket a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+for information on coordinating and submitting translations of this
article.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 3.0 US. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1998, 2003 Free Software Foundation, Inc.</p>
+
+<p>Ez a Mű a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/3.0/us/deed.hu";>Creative
+Commons Nevezd meg! - Ne változtasd! 3.0 Egyesült Ãllamok Licenc</a>
+feltételeinek megfelelÅen felhasználható.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Eredeti fordÃtás: Zsombor Gergely<br />
+A fordÃtást módosÃtotta és karbantartja: Csillag Kristóf és Patay
Gergely</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Utoljára frissÃtve:
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/right-to-read.fi.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/right-to-read.fi.html,v
retrieving revision 1.11
retrieving revision 1.12
diff -u -b -r1.11 -r1.12
--- philosophy/right-to-read.fi.html 18 Feb 2013 17:38:22 -0000 1.11
+++ philosophy/right-to-read.fi.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.12
@@ -1,493 +1,460 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
"http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
-<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="fi">
-<head>
-<title>The Right to Read - GNU Project - Free Software Foundation (FSF)</title>
-<meta http-equiv="content-type" content="text/html; charset=utf-8" />
-<link rel="stylesheet" type="text/css" href="/gnu.css" />
-<link rev="made" href="mailto:address@hidden"; />
-</head>
-
-<!-- This document is in XML, and xhtml 1.0 -->
-<!-- Please make sure to properly nest your tags -->
-<!-- and ensure that your final document validates -->
-<!-- consistent with W3C xhtml 1.0 and CSS standards -->
-<!-- See validator.w3.org -->
-
-<body>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/right-to-read.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2007-06-08" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="fi" lang="fi">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
-<p>Tämän sivun <a
href="#translations">käännöksiä</a>
-</p>
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Oikeus lukea - GNU-projekti - Free Software Foundation</title>
+<style type="text/css" media="print,screen"><!--
+.info {
+ margin: 0 0 1.5em;
+}
+.announcement {
+ text-align: center;
+ margin: 2em 3%;
+ background: #f5f5f5;
+ border-right: .3em solid #fc7;
+}
+#AuthorsNote ul, #AuthorsNote li {
+ margin: 0;
+}
+#AuthorsNote li p {
+ margin-top: 1em;
+}
+#AuthorsNote li p.emph-box {
+ margin: .5em 3%;
+ background: #f7f7f7;
+ border-color: #e74c3c;
+}
address@hidden (min-width: 53em) {
+ .announcement {
+ width: 75%;
+ margin: 2em auto;
+ }
+ #AuthorsNote .columns >
+ p:first-child,
+ #AuthorsNote li p.inline-block {
+ margin-top: 0;
+ }
+ #AuthorsNote .columns p.emph-box {
+ margin: .5em 6%;
+ }
+}
+-->
+</style>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/right-to-read.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2 class="center">Oikeus lukea</h2>
-<h3>Oikeus lukea</h3>
-<p>
+<p class="byline center">
by <a href="http://www.stallman.org/";><strong>Richard Stallman</strong></a></p>
-
-<p>
-<a href="/graphics/philosophicalgnu.html"><img
src="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg" alt=" [image of a Philosophical Gnu] "
height="200" width="160"/></a>
-</p>
-
-<hr/>
-
-<h4>Sisällys</h4>
-<ul>
- <li><a href="#AuthorsNote" id="TOCAuthorsNote">Tekijän
huomautus</a></li>
- <li><a href="#References" id="TOCReferences">Viittaukset</a></li>
- <li><a href="#OtherTexts" id="TOCOtherTexts">Muuta luettavaa</a></li>
-</ul>
-
-<hr/>
-
-<p>
-<em>Tämä artikkeli ilmeistyi lehden
-<strong>Communications of the
-ACM</strong> (Volume 40, Number 2).</em> helmikuun 1997 numerossa.</p>
-
-<blockquote><p>
- (Teoksesta "Tie Tychoon", joka on kokoelma artikkeleita jotka
- käsittelevät Lunan vallankumoukseen johtaneita
tapahtumia,
- julkaistu Luna Cityssä 2096)
+<p class="center">
+<em>Tämä artikkeli ilmeistyi lehden <cite>Communications of the ACM</cite>
+(Volume 40, Number 2)
+helmikuun 1997 numerossa.</em></p>
+<hr class="thin" />
+
+<div class="article">
+<blockquote class="info center"><p>
+ Teoksesta <cite>Tie Tychoon</cite>, joka on kokoelma artikkeleita
jotka
+käsittelevät Lunan vallankumoukseen johtaneita tapahtumia,
+julkaistu Luna Cityssä 2096
</p></blockquote>
+<div class="columns">
<p>
-Dan Halbertin tie Tychoa kohti alkoi opiskeluaikana -- kun Lissa Lenz
-pyysi hänen tietokonettaan lainaksi. Hänen omansa oli mennyt
-rikki, ja ellei hän saisi toista lainaksi, hän ei saisi
-harjoitustyötään valmiiksi ajoissa. Ja ainoa jolta
-hän uskalsi kysyä, oli Dan.
-</p>
-
-<p>
-Danille tämä oli ongelma. Hänen täytyi auttaa
-Lissaa -- mutta jos hän lainaisi Lissalle tietokoneensa,
-tämä saattaisi lukea hänen kirjojaan. Sen lisäksi
-että kirjojensa antamisesta jonkun muun luettaviksi saattoi
-joutua vuosikausiksi vankilaan, koko ajatus järkytti
-häntä ensin. Hänelle oli alakoulusta alkaen opetettu
-että kirjojen jakaminen oli pahasti väärin -- sellaista
-tekivät vain roistot.
-</p>
-
-<p>
-Eikä ollut juuri toivoa, että SPA --
-Ohjelmistosuojausviranomainen - ei saisi häntä
-kiinni. Ohjelmistokurssilla Dan oli oppinut, että jokaisessa
-kirjassa oli tekijänoikeusmonitori joka lähetti
-Keskuslisenssivirastoon tiedon siitä kuka sitä luki,
-missä ja milloin. (Tätä tietoa käytettiin
-luvattomien lukijoiden kiinni saamiseen, mutta sen perusteella
-myös myytiin henkilökohtaisia kiinnostusprofiileja
-jälleenmyyjille) Seuraavalla kerralla kun tietokone olisi
-verkossa, Keskuslisenssivirasto saisi asian selville. Hän
-tietokoneen omistajana saisi ankarimman rangaistuksen -- koska ei
-ollut vaivautunut estämään rikosta.
-</p>
+Dan Halbertin tie Tychoa kohti alkoi opiskeluaikana â kun Lissa Lenz pyysi
+hänen tietokonettaan lainaksi. Hänen omansa oli mennyt rikki, ja ellei hän
+saisi toista lainaksi, hän ei saisi harjoitustyötään valmiiksi ajoissa. Ja
+ainoa jolta hän uskalsi kysyä, oli Dan.</p>
+
+<p>
+Danille tämä oli ongelma. Hänen täytyi auttaa Lissaa â mutta jos hän
+lainaisi Lissalle tietokoneensa, tämä saattaisi lukea hänen kirjojaan. Sen
+lisäksi että kirjojensa antamisesta jonkun muun luettaviksi saattoi joutua
+vuosikausiksi vankilaan, koko ajatus järkytti häntä ensin. Hänelle oli
+alakoulusta alkaen opetettu että kirjojen jakaminen oli pahasti väärin â
+sellaista tekivät vain roistot. </p>
+
+<p>
+Eikä ollut juuri toivoa, että SPA â Ohjelmistosuojausviranomainen - ei
saisi
+häntä kiinni. Ohjelmistokurssilla Dan oli oppinut, että jokaisessa kirjassa
+oli tekijänoikeusmonitori joka lähetti Keskuslisenssivirastoon tiedon siitä
+kuka sitä luki, missä ja milloin. (Tätä tietoa käytettiin luvattomien
+lukijoiden kiinni saamiseen, mutta sen perusteella myös myytiin
+henkilökohtaisia kiinnostusprofiileja jälleenmyyjille) Seuraavalla kerralla
+kun tietokone olisi verkossa, Keskuslisenssivirasto saisi asian
+selville. Hän tietokoneen omistajana saisi ankarimman rangaistuksen â koska
+ei ollut vaivautunut estämään rikosta.</p>
+
+<p>
+Lissa ei tietenkään välttämättä aikonut lukea hänen kirjojaan. Hän
saattoi
+haluta tietokoneen vain harjoitustyötään varten. Mutta Dan tiesi, että
Lissa
+oli keskiluokkaisesta perheestä, ja selvisi nipin napin lukukausimaksuista,
+lukukorvauksista puhumattakaan. Danin kirjojen lukeminen saattoi olla ainoa
+keino, millä Lissa voisi saada tutkintonsa valmiiksi. Dan ymmärsi tilanteen;
+hän oli itse joutunut ottamaan lainan voidakseen maksaa kaikista
+tarvitsemistaan tieteellisistä artikkeleista (10 % noista maksuista meni
+artikkelit kirjoittaneille tutkijoille; koska Dan tähtäsi akateemiselle
+uralle, hän saattoi toivoa että hänen omia artikkeleitaan luettaisiin niin
+paljon, että ne tuottaisivat riittävästi lainan takaisinmaksuun).</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+<div class="columns">
<p>
-Lissa ei tietenkään välttämättä aikonut
-lukea hänen kirjojaan. Hän saattoi haluta tietokoneen vain
-harjoitustyötään varten. Mutta Dan tiesi, että
-Lissa oli keskiluokkaisesta perheestä, ja selvisi nipin napin
-lukukausimaksuista, lukukorvauksista puhumattakaan. Danin kirjojen
-lukeminen saattoi olla ainoa keino, millä Lissa voisi saada
-tutkintonsa valmiiksi. Dan ymmärsi tilanteen; hän oli itse
-joutunut ottamaan lainan voidakseen maksaa kaikista tarvitsemistaan
-tieteellisistä artikkeleista (10 % noista maksuista meni
-artikkelit kirjoittaneille tutkijoille; koska Dan tähtäsi
-akateemiselle uralle, hän saattoi toivoa että hänen
-omia artikkeleitaan luettaisiin niin paljon, että ne tuottaisivat
-riittävästi lainan takaisinmaksuun).
-</p>
+Myöhemmin Dan saisi tietää, että oli ollut aika jolloin kuka tahansa
saattoi
+mennä kirjastoon ja lukea lehtiartikkeleita ja jopa kirjoja maksamatta
+mitään. Itsenäiset tutkijat lukivat tuhansia sivuja tarvitsematta
+hallituksen kirjastoapurahoja. Mutta 1990-luvulla sekä kaupalliset että
+epäkaupalliset lehtijulkaisut olivat alkaneet vaatia maksuja
+lukemisesta. Vuonna 2047 kirjastot joissa saattoi lukea tieteellistä
+kirjallisuutta ilmaiseksi olivat hämärä muisto.</p>
+
+<p>
+Oli tietysti keinoja kiertää SPA:n ja Keskuslisenssiviraston määräykset.
Ne
+sinänsä olivat lainvastaisia. Danilla oli ollut ohjelmistokurssilla toveri,
+Frank Martucci, joka oli saanut käsiinsä laittoman testausvälineen, ja
+käyttänyt sitä ohittaakseen tekijänoikeusmonitorikoodin kirjoja
+lukiessaan. Mutta hän oli kertonut asiasta liian monelle ystävälleen, ja
+yksi heistä oli antanut hänet ilmi SPA:lle palkkiota vastaan (pahoin
+velkaantuneet opiskelijat ryhtyivät helposti pettureiksi). Vuonna 2047 Frank
+oli vankilassa, ei luvattomasta lukemisesta vaan testausvälineen
+omistamisesta.</p>
+
+<p>
+Dan saisi myöhemmin tietää, että oli ollut aika jolloin kenellä tahansa
+saattoi olla testausvälineitä. Oli jopa ilmaisia testausvälineitä saatavana
+CD:llä tai verkosta imuroimalla. Mutta tavalliset käyttäjät alkoivat
käyttää
+niitä tekijänoikeusmonitorien ohittamiseen, ja lopulta tuomari päätti että
+se oli niiden todellinen pääkäyttötarkoitus. Ne olivat siis laittomia ja
+testausvälineiden kehittäjät joutuivat vankilaan.</p>
+
+<p>
+Ohjelmoijat tietysti edelleen tarvitsivat testausvälineitä, mutta sellaisten
+myyjät luovuttivat vuonna 2047 vain numeroituja kappaleita ja vain
+ohjelmoijille joilla oli virallinen lupa ja sopimus. Danin
+ohjelmointikurssilla käyttämä testausväline oli erikoispalomuurin takana,
+niin että sitä saattoi käyttää vain kurssin harjoitusten tekemiseen.</p>
+
+<p>
+Oli myös mahdollista ohittaa tekijänoikeusmonitorit asentamalla muunnettu
+järjestelmäydin. Dan saisi aikanaan tietää ilmaisista ytimistä, jopa
+kokonaisista ilmaisista käyttöjärjestelmistä, joita oli ollut käytössä
+vuosisadan vaihteessa. Mutta ne eivät olleet vain laittomia kuten
+testaustyökalutkin â sellaista oli mahdoton asentaa vaikka omistaisikin,
+jollei tiennyt tietokoneensa järjestelmänvalvojan salasanaa. Ja sen paremmin
+FBI kuin Microsoftin tukikaan ei sitä kertoisi.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+<div class="columns">
<p>
-Myöhemmin Dan saisi tietää, että oli ollut aika
-jolloin kuka tahansa saattoi mennä kirjastoon ja lukea
-lehtiartikkeleita ja jopa kirjoja maksamatta
-mitään. Itsenäiset tutkijat lukivat tuhansia sivuja
-tarvitsematta hallituksen kirjastoapurahoja. Mutta 1990-luvulla
-sekä kaupalliset että epäkaupalliset lehtijulkaisut
-olivat alkaneet vaatia maksuja lukemisesta. Vuonna 2047 kirjastot
-joissa saattoi lukea tieteellistä kirjallisuutta ilmaiseksi
-olivat hämärä muisto.
-</p>
+Dan tuli siihen tulokseen, ettei hän voisi noin vain lainata tietokonettaan
+Lissalle. Mutta hän ei voinut kieltäytyä auttamasta, koska hän rakasti
+tätä. Jokainen tilaisuus puhua Lissan kanssa täytti hänen sydämensä
+riemulla. Ja koska Lissa oli pyytänyt apua juuri häneltä, hän ehkä
+puolestaan rakasti Dania.</p>
<p>
-Oli tietysti keinoja kiertää SPA:n ja Keskuslisenssiviraston
-määräykset. Ne sinänsä olivat
-lainvastaisia. Danilla oli ollut ohjelmistokurssilla toveri, Frank
-Martucci, joka oli saanut käsiinsä laittoman
-testausvälineen, ja käyttänyt sitä ohittaakseen
-tekijänoikeusmonitorikoodin kirjoja lukiessaan. Mutta hän
-oli kertonut asiasta liian monelle ystävälleen, ja yksi
-heistä oli antanut hänet ilmi SPA:lle palkkiota vastaan
-(pahoin velkaantuneet opiskelijat ryhtyivät helposti
-pettureiksi). Vuonna 2047 Frank oli vankilassa, ei luvattomasta
-lukemisesta vaan testausvälineen omistamisesta.
-</p>
+Dan ratkaisi ongelman tekemällä jotakin vielä käsittämättömämpää â
hän
+lainasi Lissalle tietokoneensa ja kertoi tälle salasanansa. Nyt jos Lissa
+lukisi hänen kirjojaan, Keskuslisenssivirasto kuvittelisi Danin lukevan
+niitä. Sekin oli rikos, mutta SPA ei saisi automaattisesti tietoa siitä,
+vaan vain siinä tapauksessa että Lissa tekisi hänestä ilmoituksen.</p>
<p>
-Dan saisi myöhemmin tietää, että oli ollut aika
-jolloin kenellä tahansa saattoi olla
-testausvälineitä. Oli jopa ilmaisia
-testausvälineitä saatavana CD:llä tai verkosta
-imuroimalla. Mutta tavalliset käyttäjät alkoivat
-käyttää niitä tekijänoikeusmonitorien
-ohittamiseen, ja lopulta tuomari päätti että se oli
-niiden todellinen pääkäyttötarkoitus. Ne olivat
-siis laittomia ja testausvälineiden kehittäjät
-joutuivat vankilaan.
-</p>
+Tietysti, jos koulu saisi joskus tietää että hän oli antanut Lissalle
+salasanansa, se merkitsisi loppua kummankin opinnoille, riippumatta siitä,
+mihin Lissa oli salasanaa käyttänyt. Koulun käytäntö oli se, että mikä
+tahansa keino, yrittää hämätä oppilaiden tietokoneidenkäytön valvontaa
oli
+rangaistavaa. Oli samantekevää tekikö jotain pahaa â rikkomus oli jo
pelkkä
+yritys vaikeuttaa valvojien työtä. He olettivat, että aioit siis tehdä
+jotain muuta kiellettyä, eikä heidän tarvinnut tietää mitä.</p>
<p>
-Ohjelmoijat tietysti edelleen tarvitsivat testausvälineitä,
-mutta sellaisten myyjät luovuttivat vuonna 2047 vain numeroituja
-kappaleita ja vain ohjelmoijille joilla oli virallinen lupa ja
-sopimus. Danin ohjelmointikurssilla käyttämä
-testausväline oli erikoispalomuurin takana, niin että
-sitä saattoi käyttää vain kurssin harjoitusten
-tekemiseen.
-</p>
+Oppilaita ei yleensä erotettu tämän vuoksi â ei suoraan. Sen sijaan
heiltä
+evättiin pääsy koulun tietokonejärjestelmään, jolloin he väistämättä
+reputtivat kaikki kurssinsa.</p>
<p>
-Oli myös mahdollista ohittaa tekijänoikeusmonitorit
-asentamalla muunnettu järjestelmäydin. Dan saisi aikanaan
-tietää ilmaisista ytimistä, jopa kokonaisista
-ilmaisista käyttöjärjestelmistä, joita oli ollut
-käytössä vuosisadan vaihteessa. Mutta ne eivät
-olleet vain laittomia kuten testaustyökalutkin -- sellaista oli
-mahdoton asentaa vaikka omistaisikin, jollei tiennyt tietokoneensa
-järjestelmänvalvojan salasanaa. Ja sen paremmin FBI kuin
-Microsoftin tukikaan ei sitä kertoisi.
-</p>
+Myöhemmin Dan saisi tietää, että tämäntyyppinen yliopistokäytäntö oli
+alkanut vasta 1980-luvulla kun yliopisto-opiskelijat alkoivat yleisesti
+käyttää tietokoneita. Aikaisemmin yliopistoilla oli ollut toinen tapa
+suhtautua järjestyksenpitoon: rankaistiin siitä mikä aiheutti haittaa, ei
+siitä mikä vain herätti epäilyä.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+<div class="columns">
<p>
-Dan tuli siihen tulokseen, ettei hän voisi noin vain lainata
-tietokonettaan Lissalle. Mutta hän ei voinut kieltäytyä
-auttamasta, koska hän rakasti tätä. Jokainen tilaisuus
-puhua Lissan kanssa täytti hänen sydämensä
-riemulla. Ja koska Lissa oli pyytänyt apua juuri
-häneltä, hän ehkä puolestaan rakasti Dania.
-</p>
+Lissa ei antanut Dania ilmi SPA:lle. Tämän päätös auttaa häntä johti
heidän
+avioliittoonsa, ja se sai myös heidät asettamaan kyseenalaiseksi sen mitä
+heille oli lapsena opetettu piratismista. Pariskunta alkoi lukea
+tekijänoikeuden historiasta, Neuvostoliitosta ja sen kopiointirajoituksista,
+ja he lukivat jopa alkuperäisen Yhdysvaltojen perustuslain. He muuttivat
+Lunaan ja tapasivat siellä muita jotka olivat samalla tavoin paenneet SPA:n
+pitkää kättä. Kun Tychon kapina alkoi 2062, yleisestä oikeudesta lukea
tuli
+pian yksi sen keskeisiä päämääriä.</p>
+</div>
-<p>
-Dan ratkaisi ongelman tekemällä jotakin vielä
-käsittämättömämpää -- hän
-lainasi Lissalle tietokoneensa ja kertoi tälle salasanansa. Nyt
-jos Lissa lukisi hänen kirjojaan, Keskuslisenssivirasto
-kuvittelisi Danin lukevan niitä. Sekin oli rikos, mutta SPA ei
-saisi automaattisesti tietoa siitä, vaan vain siinä
-tapauksessa että Lissa tekisi hänestä ilmoituksen.
-</p>
+<div id="AuthorsNote">
+<h3>Tekijän kommentti</h3>
-<p>
-Tietysti, jos koulu saisi joskus tietää että hän
-oli antanut Lissalle salasanansa, se merkitsisi loppua kummankin
-opinnoille, riippumatta siitä, mihin Lissa oli salasanaa
-käyttänyt. Koulun käytäntö oli se, että
-mikä tahansa keino, yrittää hämätä
-oppilaiden tietokoneidenkäytön valvontaa oli
-rangaistavaa. Oli samantekevää tekikö jotain pahaa --
-rikkomus oli jo pelkkä yritys vaikeuttaa valvojien
-työtä. He olettivat, että aioit siis tehdä jotain
-muuta kiellettyä, eikä heidän tarvinnut
-tietää mitä.
-</p>
+<p><em>[Tämä kommentti on päivitetty 2002.]</em></p>
-<p>
-Oppilaita ei yleensä erotettu tämän vuoksi -- ei
-suoraan. Sen sijaan heiltä evättiin pääsy koulun
-tietokonejärjestelmään, jolloin he
-väistämättä reputtivat kaikki kurssinsa.
-</p>
+<ul class="no-bullet">
+<li>
+<div class="columns">
+<p>
+Oikeus lukea on taistelu jota käydään nyt. Vaikka saattaakin viedä 50
vuotta
+ennenkuin nykyinen tapamme elää on muuttunut hämäräksi muistoksi, useimpia
+ylläkuvattuja lakeja ja käytäntöjä on jo ehdotettu, monista on tehty
lakeja
+USA:ssa ja muuallakin. USA:ssa vuoden 1998 Digital Millennium Copyrigh Act
+antoi laillisen pohjan elektronisten kirjojen (ja muun tiedon) lukemisen ja
+lainaamisen rajoituksille. EU asetti samanlaisia rajoituksia vuoden 2001
+tekijänoikeusdirektiivissä.</p>
+
+<p>
+Vuonna 2001 USA alkoi yrittää käyttää Amerikan vapaakauppasopimusta (FTAA)
+pakottaakseen samat säännöt kaikille läntisen pallonpuoliskon
+valtioille. FTAA on yksi näistä ns. vapaakauppasopimuksista, jotka on
+todellisuudessa suunniteltu antamaan liike-elämälle <a
+href="https://stallman.org/business-supremacy-treaties.html";>lisää valtaa
+demokraattisten hallitusten kustannuksella</a>; DMCA:n tyyppisten lakien
+voimaansaattaminen on tyypillistä tälle hengelle. <a
+href="http://www.eff.org";>Electronic Frontier Foundation</a> pyytää ihmisiä
+kertomaan muille hallituksille, miksi tätä suunnitelmaa tulisi vastustaa.</p>
-<p>
-Myöhemmin Dan saisi tietää, että
-tämäntyyppinen yliopistokäytäntö oli alkanut
-vasta 1980-luvulla kun yliopisto-opiskelijat alkoivat yleisesti
-käyttää tietokoneita. Aikaisemmin yliopistoilla oli
-ollut toinen tapa suhtautua järjestyksenpitoon: rankaistiin
-siitä mikä aiheutti haittaa, ei siitä mikä vain
-herätti epäilyä.
-</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+<li>
+<div class="columns">
<p>
-Lissa ei antanut Dania ilmi SPA:lle. Tämän
-päätös auttaa häntä johti heidän
-avioliittoonsa, ja se sai myös heidät asettamaan
-kyseenalaiseksi sen mitä heille oli lapsena opetettu
-piratismista. Pariskunta alkoi lukea tekijänoikeuden historiasta,
-Neuvostoliitosta ja sen kopiointirajoituksista, ja he lukivat jopa
-alkuperäisen Yhdysvaltojen perustuslain. He muuttivat Lunaan ja
-tapasivat siellä muita jotka olivat samalla tavoin paenneet SPA:n
-pitkää kättä. Kun Tychon kapina alkoi 2062,
-yleisestä oikeudesta lukea tuli pian yksi sen keskeisiä
-päämääriä.
-</p>
-
+Viime aikoihin asti tähän oli yksi poikkeus: ajatusta että FBI:llä ja
+Microsoftilla on henkilökohtaisen tietokoneen järjestelmänvalvojan salasana
+eikä sitä anneta omistajalle, ei ehdotettu ennen kuin 2002. Se on nimeltään
+âluotettava tietojenkäsittelyâ tai âpalladiumâ.</p>
+
+<p>
+Vuonna 2001 Disneyn rahoittama senaattori Hollings ehdotti lakia nimeltä
+SSSCA joka vaatisi jokaiseen uuteen tietokoneeseen
+kopioinnirajoitusjärjestelmää, jota käyttäjä ei voisi ohittaa. Clipper
chip
+-takaportin ja muiden vastaavien USA:n hallituksen avainsopimusehdotuksien
+kanssa tämä osoittaa pitkäaikaista kehityssuuntaa: yhä enemmän annetaan
+tietokonejärjestelmiin ulkopuolisille oikeuksia ohi varsinaisten
+käyttäjien. SSSCA on sittemmin nimetty uudelleen CBDTPA:ksi (âConsume But
+Don't Try Programming Actâ 'Kuluta mutta älä yritä ohjelmoida -laki').</p>
-<h4><a href="#TOCAuthorsNote" id="AuthorsNote">Tekijän kommentti</a></h4>
-
-<p>Täm&atty 2002.</p>
-
-<p>
-Oikeus lukea on taistelu jota käydään nyt. Vaikka
-saattaakin viedä 50 vuotta ennenkuin nykyinen tapamme
-elää on muuttunut hämäräksi muistoksi,
-useimpia ylläkuvattuja lakeja ja käytäntöjä
-on jo ehdotettu, monista on tehty lakeja USA:ssa ja muuallakin.
-USA:ssa vuoden 1998 Digital Millennium Copyrigh Act antoi laillisen
-pohjan elektronisten kirjojen (ja muun tiedon) lukemisen ja
-lainaamisen rajoituksille. EU asetti samanlaisia rajoituksia vuoden
-2001 tekijänoikeusdirektiivissä.
-</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+<li>
+<div class="columns">
<p>
-Viime aikoihin asti tähän oli yksi poikkeus: ajatusta
-että FBI:llä ja Microsoftilla on henkilökohtaisen
-tietokoneen järjestelmänvalvojan salasana eikä
-sitä anneta omistajalle, ei ehdotettu ennen kuin 2002. Se on
-nimeltään "luotettava tietojenkäsittely" tai
-"palladium".
-</p>
+Kun tämä tarina kirjoitettiin, SPA uhkaili pieniä internetpalveluntarjoajia
+ja vaati että he sallisivat SPA:n valvoa kaikkia käyttäjiä. Useimmat ISP:t
+taipuvat uhkausten alla koska niillä ei ole varaa käydä oikeutta. Yksi ISP,
+Community ConneXion Kalifornian Oaklandissa, kieltäytyi ja joutui
+oikeuteen. SPA luopui myöhemmin kanteesta, mutta hankki DMCA:n joka antoi
+sille halutun vallan.</p>
<p>
-Vuonna 2001 Disneyn rahoittama senaattori Hollings ehdotti lakia
-nimeltä SSSCA joka vaatisi jokaiseen uuteen tietokoneeseen
-kopioinnirajoitusjärjestelmää, jota
-käyttäjä ei voisi ohittaa. Clipper chip -takaportin ja
-muiden vastaavien USA:n hallituksen avainsopimusehdotuksien kanssa
-tämä osoittaa pitkäaikaista kehityssuuntaa: yhä
-enemmän annetaan tietokonejärjestelmiin ulkopuolisille
-oikeuksia ohi varsinaisten käyttäjien. SSSCA on sittemmin
-nimetty uudelleen CBDTPA:ksi ("Consume But Don't Try Programming Act"
-'Kuluta mutta älä yritä ohjelmoida -laki').
-</p>
+SPA, itse asiassa Software Publisher's Association,
+'ohjelmistojulkaisijoiden yhdistys' on korvautunut tässä tehtävässä
BSA:lla
+(Business Software Alliance, 'Liiketoimintaohjelmistoliitto'). Sillä ei ole
+nykyään poliisiviranomaisen asemaa, mutta epävirallisesti se toimii
+sellaisena. Käyttäen menetelmiä jotka muistuttavat entisestä
+Neuvostoliitosta se pyytää ihmisiä antamaan ilmi työtovereitaan ja
+ystäviään. BSA:n pelottelukampanja Argentiinassa 2001 sisälsi verhottuja
+uhkauksia siitä että ohjelmien jakajat raiskattaisiin vankilassa.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+<li>
+<div class="reduced-width">
<p>
-Vuonna 2001 USA alkoi yrittää käyttää
-Amerikan vapaakauppasopimusta (FTAA) pakottaakseen samat
-säännöt kaikille läntisen pallonpuoliskon
-valtioille. FTAA on yksi näistä ns. vapaakauppasopimuksista,
-jotka on todellisuudessa suunniteltu antamaan liike-elämälle
-lisää valtaa demokraattisten hallitusten kustannuksella;
-DMCA:n tyyppisten lakien voimaansaattaminen on tyypillistä
-tälle hengelle. <a href="http://www.eff.org/";>Electronic
-Frontier Foundation</a> pyytää ihmisiä kertomaan muille
-hallituksille, miksi tätä suunnitelmaa tulisi vastustaa.
-</p>
-
+Yllä kuvatut yliopistojen turvallisuuskäytännöt eivät ole
+kuvitteellisia. Esimerkiksi Chicagon alueella toimivan yliopiston tietokone
+näyttää tämän viestin sisäänkirjautumisen yhteydessä:</p>
-<p>
-SPA, itse asiassa Software Publisher's Association,
-'ohjelmistojulkaisijoiden yhdistys' on korvautunut tässä
-tehtävässä BSA:lla (Business Software Alliance,
-'Liiketoimintaohjelmistoliitto'). Sillä ei ole nykyään
-poliisiviranomaisen asemaa, mutta epävirallisesti se toimii
-sellaisena. Käyttäen menetelmiä jotka muistuttavat
-entisestä Neuvostoliitosta se pyytää ihmisiä
-antamaan ilmi työtovereitaan ja ystäviään. BSA:n
-pelottelukampanja Argentiinassa 2001 sisälsi verhottuja uhkauksia
-siitä että ohjelmien jakajat raiskattaisiin vankilassa.
- </p>
-
-<p>
-Kun tämä tarina kirjoitettiin, SPA uhkaili pieniä
-internetpalveluntarjoajia ja vaati että he sallisivat SPA:n
-valvoa kaikkia käyttäjiä. Useimmat ISP:t taipuvat
-uhkausten alla koska niillä ei ole varaa käydä oikeutta
-(Atlanta Journal-Constitution, 1.10.-96, D3) Ainakin yksi ISP,
-Community ConneXion Kalifornian Oaklandissa, kieltäytyi ja joutui
-oikeuteen. SPA luopui myöhemmin kanteesta, mutta hankki DMCA:n
-joka antoi sille halutun vallan.
-</p>
+<blockquote><p>
+Tätä järjestelmää saavat käyttää vain ne joilla on käyttölupa. Jos
joku
+käyttää tätä tietokonejärjestelmää luvatta tai rikkoo lupaehtoja,
+järjestelmähenkilökunta valvoo ja tallentaa kaiken hänen toimintansa
tässä
+järjestelmässä. Samalla kun valvotaan niiden henkilöiden toimia jotka
+käyttävät järjestelmää sopimattomasti, voidaan myös luvallisten
käyttäjien
+toimia valvoa. Kuka tahansa joka käyttää tätä järjestelmää on ilmaissut
+suostuvansa tähän valvontaan ja häntä varoitetaan siitä että jos
tällainen
+valvonta paljastaa mahdollisia todisteita laittomasta toiminnasta tai
+Yliopiston sääntöjen rikkomisesta, henkilökunta voi antaa valvonnan
tuloksen
+todisteena Yliopiston hallinnolle tai oikeusviranomaisille.
+</p></blockquote>
<p>
-Yllä kuvatut yliopistojen turvallisuuskäytännöt
-eivät ole kuvitteellisia. Esimerkiksi Chicagon alueella toimivan
-yliopiston tietokone näyttää tämän viestin
-sisäänkirjautumisen yhteydessä (lainausmerkit
-alkuperäisestä):
-</p>
-
-<blockquote><p> "
+Mielenkiintoinen suhtautuminen Neljänteen lisäkohtaan (US:n perustuslaissa;
+yksityisyyden suoja viranomaisia vastaan): painostetaan suunnilleen kaikki
+etukäteen luopumaan sen takaamista oikeuksista.</p>
+</div>
+</li>
+</ul>
+<div class="column-limit"></div>
+</div>
-Tätä järjestelmää saavat
-käyttää vain ne joilla on käyttölupa. Jos
-joku käyttää tätä
-tietokonejärjestelmää luvatta tai rikkoo lupaehtoja,
-järjestelmähenkilökunta valvoo ja tallentaa kaiken
-hänen toimintansa tässä
-järjestelmässä. Samalla kun valvotaan niiden
-henkilöiden toimia jotka käyttävät
-järjestelmää sopimattomasti, voidaan myös
-luvallisten käyttäjien toimia valvoa. Kuka tahansa joka
-käyttää tätä järjestelmää on
-ilmaissut suostuvansa tähän valvontaan ja häntä
-varoitetaan siitä että jos tällainen valvonta paljastaa
-mahdollisia todisteita laittomasta toiminnasta tai Yliopiston
-sääntöjen rikkomisesta, henkilökunta voi antaa
-valvonnan tuloksen todisteena Yliopiston hallinnolle tai
-oikeusviranomaisille."
-</p></blockquote>
+<h3 id="BadNews">Huonoja uutisia</h3>
<p>
-Mielenkiintoinen suhtautuminen Neljänteen lisäkohtaan (US:n
-perustuslaissa; yksityisyyden suoja viranomaisia vastaan):
-painostetaan suunnilleen kaikki etukäteen luopumaan sen takaamista
-oikeuksista.
+<a href="#AuthorsNote">Tekijä kertoo taistelusta oikeudesta
+lukea</a>. Taistelu on alkamassa; tässä linkit kahteen artikkeliin
+tekniikoista joita kehitetään poistamaan oikeutesi lukea.
</p>
-<hr/>
+<ul>
+<li><p><a
+href="http://www.zdnet.com/article/seybold-opens-chapter-on-digital-books/";>
+Electronic Publishing</a>: Artikkeli kirjojen jakelusta sähköisessä muodossa
+ja tekijänoikeusseikoista jotka vaikuttavat oikeuteen lukea kirjan
+kappaletta.</p></li>
+
+<li><p><a
+href="http://news.microsoft.com/1999/08/30/microsoft-announces-new-software-for-reading-on-screen/";>
+Books inside Computers</a>: Ohjelmisto valvomaan sitä kuka voi lukea kirjoja
+ja asiakirjoja PC:llä.</p></li>
+</ul>
-<h4><a href="#TOCReferences" id="References">Viitteet</a></h4>
+<h3 id="References">Viitteet</h3>
<ul>
- <li>The administration's "White Paper": Information Infrastructure Task
- Force, Intellectual Property and the National Information
- Infrastructure: The Report of the Working Group on Intellectual
- Property Rights (1995).</li>
+ <li>The administration's “White Paper”: Information
Infrastructure
+Task Force, Intellectual Property [<a
+href="/philosophy/not-ipr.html">sic</a>] and the National Information
+Infrastructure: The Report of the Working Group on Intellectual Property
+[sic] Rights (1995).</li>
<li><a href="http://www.wired.com/wired/archive/4.01/white.paper_pr.html";>An
- explanation of the White Paper:
- The Copyright Grab</a>, Pamela Samuelson, Wired, Jan. 1996</li>
+explanation of the White Paper: The Copyright Grab</a>, Pamela Samuelson,
+Wired, Jan. 1996</li>
- <li><a href="http://www.law.duke.edu/boylesite/sold_out.htm";>Sold Out</a>,
- James Boyle, New York Times, 31 March 1996</li>
+ <li><a href="http://www.law.duke.edu/boylesite/sold_out.htm";>Sold Out</a>,
James
+Boyle, New York Times, 31 March 1996</li>
- <li>Public Data or Private Data, Washington Post, 4 Nov
-1996. Meillä oli linkki tähän, mutta
-Washington Post on päättänyt alkaa
-vaatia maksua verkkoartikkelien lukemisesta, ja siitä
-syystä olemme poistaneet linkin. </li>
-
- <li><a href="http://www.public-domain.org/";>Union for the Public
- Domain</a> -- Järjestö joka pyrkii vastustamaan
- tekijänoikeuksien ja patenttioikeuksien kohtuutonta
- laajentamista.</li>
+ <li><a
+href="http://web.archive.org/web/20130508120533/http://www.interesting-people.org/archives/interesting-people/199611/msg00012.html";>Public
+Data or Private Data</a>, Washington Post, 4 Nov 1996. </li>
+
+ <li><a
+href="https://web.archive.org/web/20151113122141/http://public-domain.org/";>Union
+for the Public Domain</a> â Järjestö joka pyrkii vastustamaan
+tekijänoikeuksien ja patenttioikeuksien kohtuutonta laajentamista.</li>
</ul>
-<hr/>
-<h4>Tämä essee on julkaistu teoksessa
-<a href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";>
-<cite>Free Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
-M. Stallman</cite></a>.</h4>
-
-<h4><a href="#TOCOtherTexts" id="OtherTexts">Muita luettavia
tekstejä</a></h4>
+<h4>Muita luettavia tekstejä</h4>
<ul>
<li><a href="/philosophy/philosophy.html">Philosophy of the GNU
Project</a></li>
- <li><a
href="http://www.computerworld.com/managementtopics/management/opinion/story/0,10801,49358,00.html";
id="COPYPROCTECTION">Copy Protection: Just Say No</a>
- Julkaistu lehdessä Computer World.</li>
+ <li><a
+href="http://www.computerworld.com/article/2596679/networking/copy-protection--just-say-no.html";
+id="copy-protection">Copy Protection: Just Say No</a>, julkaistu lehdessä
+<cite>Computer World</cite>.</li>
</ul>
+</div>
-<hr/>
+<hr class="thin" />
+<blockquote id="fsfs"><p class="big">Tämä essee on julkaistu teoksessa <a
+href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><cite>Free
+Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
+M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote>
-<p>
-<a href="#AuthorsNote">
-Tekij&aum
-kertoo elelusta oikeudesta lukea.
-Taistelu on alkamassa; tässä linkit kahteen artikkeliin
-tekniikoista joita kehitetään poistamaan oikeutesi lukea.
-</p>
-<ul>
+<div class="translators-notes">
-<li><a
-
href="http://www.zdnet.com/news/seybold-opens-chapter-on-digital-books/103151";>
- Electronic
- Publishing:</a> Artikkeli kirjojen jakelusta
- sähköisessä muodossa ja
- tekijänoikeusseikoista jotka vaikuttavat oikeuteen
- lukea kirjan kappaletta. </li>
-<li><a
-
href="http://www.microsoft.com/en-us/news/press/1999/Aug99/SeyboldPR.aspx";>
- Books
- inside Computers:</a> Ohjelmisto valvomaan sitä kuka
- voi lukea kirjoja ja asiakirjoja PC:llä</li>
-</ul>
-
-<!-- All pages on the GNU web server should have the section about -->
-<!-- verbatim copying. Please do NOT remove this without talking -->
-<!-- with the webmasters first. -->
-<!-- Please make sure the copyright date is consistent with the document -->
-<!-- and that it is like this "2001, 2002" not this "2001-2002." -->
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
-<div class="copyright">
-<p>
-Palaa <a href="/home.html">GNU-Projektin kotisivulle</a>.
-</p>
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Ole hyvä ja lähetää FSF & GNU -kyselyt osoitteeseen <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. On myös muita tapoja
<a
+href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset
+toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen
+<a href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Ole hyvä ja katso linkkiä <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+jos haluat lisätietoa tämän artikkelin käännösten toimittamisesta ja
+koordinoinnista.</p>
+</div>
-<p>
-Ole hyvä ja lähetää FSF & GNU -kyselyt
-osoitteeseen <a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.
-On myös muita tapoja <a
-href="/home.html#ContactInfo"> saada yhteys</a>
-FSF:ään.
-<br/>
-Ole hyvä ja lähetä ilmoitukset
-toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai
-ehdotukset) osoitteeseen <a
-href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.
-</p>
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1996 Richard Stallman</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivatives 4.0 International License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
-<p>
-Ole hyvä ja katso linkkiä <a
href="/server/standards/README.translations.html">
-Translations README</a> jos haluat lisätietoa tämän artikkelin
-käännösten toimittamisesta ja koordinoinnista.
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Translation: Laura Kataja</div>
-</p>
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Päivitetty:
-<p>
-Copyright 1996 Richard Stallman <br/> Tämän koko
-artikkelin kopioiminen ja jakelu sellaisenaan millä
-hyvänsä välineellä on sallittu
-maksutta sillä edellytyksellä että
-myös tämä huomautus
-säilytetään.
-</p>
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
-<p>
-Päivitetty:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2013/02/18 17:38:22 $ $Author: ineiev $
<!-- timestamp end -->
</p>
</div>
-
-<div class="translations">
-<p><a id="translations"></a>
-<b>Tämän sivun
-käännöksiä</b>:<br/>
-
-<!-- Please keep this list alphabetical, and in the original -->
-<!-- language if possible, otherwise default to English -->
-<!-- If you do not have it English, please comment what the -->
-<!-- English is. If you add a new language here, please -->
-<!-- advise address@hidden and add it to -->
-<!-- - in /home/www/bin/nightly-vars either TAGSLANG or WEBLANG -->
-<!-- - in /home/www/html/server/standards/README.translations.html -->
-<!-- one of the lists under the section "Translations Underway" -->
-<!-- - if there is a translation team, you also have to add an alias -->
-<!-- to mail.gnu.org:/com/mailer/aliases -->
-<!-- Please also check you have the 2 letter language code right versus -->
-<!-- http://www.w3.org/WAI/ER/IG/ert/iso639.htm -->
-
-[
-<!-- Catalan --> <a href="/philosophy/right-to-read.ca.html">ca</a> |
-<!-- Czech --> <a href="/philosophy/right-to-read.cs.html">cs</a> |
-<!-- German --> <a href="/philosophy/right-to-read.de.html">de</a> |
-<!-- English --> <a href="/philosophy/right-to-read.en.html">en</a> |
-<!-- Spanish --> <a href="/philosophy/right-to-read.es.html">es</a> |
-<!-- Finnish --> <a href="/philosophy/right-to-read.fi.html">fi</a> |
-<!-- French --> <a href="/philosophy/right-to-read.fr.html">fr</a> |
-<!-- Hebrew --> <a href="/philosophy/right-to-read.he.html">he</a> |
-<!-- Japanese --> <a href="/philosophy/right-to-read.ja.html">ja</a> |
-<!-- Korean --> <a href="/philosophy/right-to-read.ko.html">ko</a> |
-<!-- Hungarian --> <a href="/philosophy/right-to-read.hu.html">hu</a> |
-<!-- Polish --> <a href="/philosophy/right-to-read.pl.html">pl</a> |
-<!-- Portuguese --> <a href="/philosophy/right-to-read.pt-br.html">pt</a> |
-<!-- Russian --> <a href="/philosophy/right-to-read.ru.html">ru</a> |
-<!-- Swedish --> <a href="/philosophy/right-to-read.sv.html">sv</a>
-]
-</p>
</div>
-
-</body></html>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/right-to-read.hu.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/right-to-read.hu.html,v
retrieving revision 1.7
retrieving revision 1.8
diff -u -b -r1.7 -r1.8
--- philosophy/right-to-read.hu.html 30 Jan 2014 11:06:29 -0000 1.7
+++ philosophy/right-to-read.hu.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.8
@@ -1,368 +1,441 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 3.2 Final//EN">
-<HTML>
-<HEAD>
-<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8" />
-<title>Jog az olvasáshoz - GNU Project - Free Software Foundation
(FSF)</title>
-<LINK REV="made" HREF="mailto:address@hidden";>
-<LINK REV="translator-coordinator" HREF="address@hidden">
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-<H3>The Right to Read</H3>
-<P>
-by <A HREF="http://www.stallman.org/";><STRONG>Richard Stallman</STRONG></A>
-<P>
-
-<A HREF="/graphics/philosophicalgnu.html"><IMG
SRC="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg"
- ALT=" [image of a Philosophical Gnu] "
- WIDTH="160" HEIGHT="200"></A>
-
-[
-<!-- Please keep this list alphabetical!!! -->
- <A HREF="/philosophy/right-to-read.ca.html">Catalan</A>
-| <A HREF="/philosophy/right-to-read.cs.html">Czech</A>
-| <A HREF="/philosophy/right-to-read.en.html">English</A>
-| <A HREF="/philosophy/right-to-read.fr.html">French</A>
-| <A HREF="/philosophy/right-to-read.de.html">German</A>
-| <A HREF="/philosophy/right-to-read.ja.html">Japanese</A>
-| <A HREF="/philosophy/right-to-read.ko.html">Korean</A>
-| <A HREF="/philosophy/right-to-read.pl.html">Polonais</A>
-| <A HREF="/philosophy/right-to-read.pt-br.html">Portuguese</A>
-| <A HREF="/philosophy/right-to-read.ru.html">Russian</A>
-| <A HREF="/philosophy/right-to-read.es.html">Spanish</A>
-]
-
-<P>
-
-<HR>
-
-
-<h3>Jog az olvasáshoz</h3>
-<p><strong>Richard Stallman</strong></p>
-
-<p><em>Ez az írás 1997 februárjában jelent meg a
<strong>Communications
-of the ACM</strong> című kiadványban (40.
évfolyam, 2.
-szám).</em><br>
-</p>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/right-to-read.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2007-06-08" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="hu" lang="hu">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Jog az olvasáshoz - GNU Project - Free Software Foundation</title>
+<style type="text/css" media="print,screen"><!--
+.info {
+ margin: 0 0 1.5em;
+}
+.announcement {
+ text-align: center;
+ margin: 2em 3%;
+ background: #f5f5f5;
+ border-right: .3em solid #fc7;
+}
+#AuthorsNote ul, #AuthorsNote li {
+ margin: 0;
+}
+#AuthorsNote li p {
+ margin-top: 1em;
+}
+#AuthorsNote li p.emph-box {
+ margin: .5em 3%;
+ background: #f7f7f7;
+ border-color: #e74c3c;
+}
address@hidden (min-width: 53em) {
+ .announcement {
+ width: 75%;
+ margin: 2em auto;
+ }
+ #AuthorsNote .columns >
+ p:first-child,
+ #AuthorsNote li p.inline-block {
+ margin-top: 0;
+ }
+ #AuthorsNote .columns p.emph-box {
+ margin: .5em 6%;
+ }
+}
+-->
+</style>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/right-to-read.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2 class="center">Jog az olvasáshoz</h2>
+
+<p class="byline center">
+<a href="http://www.stallman.org/";><strong>Richard Stallman</strong></a></p>
+<p class="center">
+<em>Ez az Ãrás 1997 februárjában jelent meg a <cite>Communications of the
+ACM</cite> cÃmű kiadványban
(40. évfolyam, 2. szám).</em></p>
+<hr class="thin" />
+
+<div class="article">
+<blockquote class="info center"><p>
+ <cite>A tychói lázadáshoz vezetŠút</cite> cÃmű, a Lunai
Forradalom
+elÅzményeirÅl szóló cikkgyűjteménybÅl,
+megjelent Luna Cityben, 2096-ban.
+</p></blockquote>
-<p align="center">( "A tychói lázadáshoz vezető
út"
-című, a Lunai Forradalom előzményeiről
szóló
-cikkgyűjteményből, megjelent Luna Cityben, 2096-ban.)<br>
-</p>
+<div class="columns">
+<p>
+Dan Halbert számára a Tychóhoz vezetŠút akkor kezdÅdött, amikor az
+egyetemen Lissa Lenz kölcsönkérte tÅle a számÃtógépét. Lissa gépe
elromlott
+és nyilvánvaló volt, hogy nem fogja tudni megcsinálni az évközi
feladatát,
+ha nem tud egy másikat szerezni. Danen kÃül senki mást nem mert
megkérni.</p>
-<p>Dan Halbert számára a Tychóhoz vezető út
-akkor kezdődött, amikor az egyetemen Lissa Lenz
kölcsönkérte
-tőle a számítógépét. Lissa gépe
-elromlott és nyilvánvaló volt, hogy nem fogja tudni
megcsinálni
-az évközi feladatát, ha nem tud egy másikat
szerezni.
-Danen kíül senki mást nem mert megkérni.</p>
-
-<p>A kérés komoly fejtörést okozott Dannek.
Úgy
-érezte, hogy segítenie kell a lánynak, de ha
kölcsönadja
-a gépet, akkor Lissa beleolvashat a könyveibe. Túl azon,
hogy könyvek
-kölcsönadásáért többévi
börtön
-járt, már maga az ötlet is megbotránkoztatta. Mint
mindenki
-másnak, neki is kisiskolás kora óta azt
tanították,
-hogy a könyvek kölcsönadása bűntett, és
ilyet csak
-könyvkalózok tesznek. Mindemellett
valószínűtlen volt, hogy ilyesmi elkerülheti
-az SVH (Szoftvervédelmi Hivatal) figyelmét.</p>
-
-<p>Dan megtanulta a szoftverórákon, hogy minden könyvet
elláttak
-egy jogvédelmi monitorral, ami jelenti a központi
licenszszervernek, hogy
-hol, mikor és ki olvassa éppen a könyvet. (Ezt az
információt
-arra használták, hogy elkapják a
könyvkalózokat,
-de jó volt arra is, hogy jóleladható személyes
-érdeklődési statisztikákat
készítsenek.)
-A központi licenszszerver észrevette volna a
jogsértést
-amint a gép megint felcsatlakozik a hálóra és
neki,
-mint a gép tulajdonosának, a legkeményebb
büntetéssel
-kellett volna szembenéznie mert nem tett meg mindent a
bûncselekmény
-megelőzése érdekében.</p>
-
-<p>Lissának valószínüleg nem állt
szándékában
-belelolvasni Dan könyveibe. Ő csak a dolgozatát akarta
megírni,
-de Dan tudta, hogy a középosztálybeli lány a
tandíjat
-is alig tudja kifizetni, nemhogy a könyvolvasási díjakat.
Az is
-lehet, hogy Lissa el sem tudja végezni az egyetemet, ha nem
használhatja
-Dan könyveit. Dan tisztában volt a helyzettel, neki magának
is
-kölcsönt kellett felvennie, hogy kifizesse az elolvasott
tudományos
-cikkek licenszdíját (A díjak tíz
százalékát
-kapta a szerző, és mivel Dan tudományos karrierre
készült,
-remélte hogy az ő majdani írásai, amennyiben elegen
hivatkoznak
-rájuk, elegendő bevételt hoznak majd a hitel
törlesztéséhez)</p>
-
-<p>Dan aztán megtudta, hogy voltak idők, amikor akárki
elmehetett
-a könyvtárba, ahol újságcikkeket, sőt
akár
-könyveket is olvashatott anélkül, hogy fizetnie kellett volna
ezért.
-Léteztek független kutatók, akik ezerszámra olvastak
cikkeket
-kormányzati könyvtár ösztöndíj
nélkül is.
-Az 1990-es évek végén azonban mind a nonprofit, mind az
üzleti
-kiadók elkezdtek hozzáférési díjakat
szedni.
-Így aztán 2047-re a tudományos cikkekhez ingyen
-hozzáférést nyújtó könyvtáraknak
- már csak a halványuló emléke maradt meg.</p>
-
-<p>Voltak persze utak-módok az SVH és a központi
licenszszerver
-megkerülésére - nyilván mind illegális. Dannak
-volt egy évfolyamtársa, Frank Martucci, aki szerzett
feketén
-egy debuggert. Ezzel könyvolvasás közben ki tudta iktatni a
jogvédelmi
-monitort. Frank azonban elkövette azt a hibát, hogy túl sok
-barátjának mesélt róla, végül
azután
-valaki a magas jutalom reményében feljelentette (A
súlyosan
-eladósodott diákok könnnyen kaphatók voltak az
ilyesmire).
-2047-ben Frank börtönben volt - nem
kalózolvasásért,
-hanem mert debuggert rejtegetett.</p>
-
-<p>Dan későbbazt is megtudta, hogy régebben akárki
használhatott
-debuggert, sőt, sok ilyen eszközhöz CD-n vagy a
hálón
-akár ingyen is hozzá lehett jutni. De az átlagos
felhasználók
-kezdték ezeket a jogvédelmi monitor
kijátszására
-használni és egy bíró egyszer úgy
döntött,
-hogy a debuggereknek ez a fő felhasználási
területük.
-Ez azt jelentette, hogy a debuggerek illegálisak és a
programozójuk
-mehetett a börtönbe.</p>
-
-<p>Persze a fejlesztőknek továbbra is szükségük
volt
-hibakereső programokra, de a 2047-ben a szoftvercégek már
csak
-számozott másolatokat terjesztettek, szigorú,
személyre
-szabott licenszelési feltételek mellett. A
szoftverórán
-használt debuggert is speciális tûzfal mögött
tartották,
-így azt csak a gyakorlatokon lehetett használni.</p>
-
-<p>Persze ki lehetett kerülni a jogvédelmi monitort egy
kicserélt
-rendszermaggal is. Dan később azt is megtudta, hogy a
századfordulón
-még voltak szabad magok, sőt, egész operációs
rendszerek.
-Ezek akkorra nemhogy illegálisá váltak, akárcsak a
debuggerek,
-de még installálni sem lehetett őket a
számítógép
-adminisztrátori jelszava nélkül, amit viszont sem az FBI,
sem a Microsoft
-nem volt hajlandó kiadni.</p>
-
-<p>Dan arra a következtetésre jutott, hogy nem adhatja csak
úgy oda
-Lissának a gépet. De vissza se utasíthatta Lissa
kéréset,
-hiszen szerelmes volt a lányba. Élvezett minden alkalmat, amikor
vele
-beszélgethetett, és biztató jelként
értékelte,
-hogy Lissa éppen tőle kért segítséget -
érzelmei
-talán viszonzásra találtak.</p>
-
-<p>Dan azzal oldotta meg a dilemmát, hogy megtette a
legelképzelhetetlenebbet:
-odaadta a gépet, és a géppel együtt a saját
jelszavát.
-Így a központi licenszfelügyelet nem vehette észre,
hogy nem
-is ő, hanem Lissa az, aki a könyveket olvassa. Ez is
törvénybe
-ütközött, de legalább nem jutott automatikusan az SVH
tudomására.
-Csak úgy jöhettek volna rá, ha maga Lissa jelenti fel a
fiút.</p>
-
-<p>Az persze mindkettőjük számára az egyetem
végét
-jelentette volna, ha kiderül, hogy odaadta Lissának a
jelszavát,
-függetlenül attól, hogy Lissa mire használta azt. Az
egyetemi
-eljárás az volt, hogy minden, a
számítógépek
-felügyeletét érintő gyanús
tevékenység
-azonnali fegyelmi eljárást von maga után. Nem
számított,
-hogy káros-e vagy sem, lényeg, hogy megnehezíti az
adminisztrátorok
-felülvizsgálati munkáját. Az ilyesminek pedig
nyilván
-valami tiltott dolog van a hátterében, a részletek senkit
sem
-érdekeltek.</p>
-
-<p>Általában nem rúgták ki a hallgatót
emiatt,
-legalábbis nem közvetlenül - csak éppen az egyetemi
hálózatról
-tiltották ki, ez pedig elkerülhetetlenül bukáshoz
vezetett.</p>
-
-<p>Dan megtudta később azt is, hogy ez a fajta egyetemi politika
csak
-az 1980-as években kezdődött, mikor a diákok nagy
számban
-kezdték használni a számítógépeket.
Azelőtt
-az egyetemek másképp fegyelmezték a hallgatókat:
ami csupán
-gyanús volt, azt nem büntették, csak azt, ami
káros.</p>
-
-<p>Lissa nem jelentette fel Dant az SVH-nak. Dan jól döntött,
mikor
-segített a lánynak, ennek a döntésnek nem kis
szerepe volt
-abban, hogy később házasságot kötöttek, de
abban is,
-hogy kételkedni kezdtek mindabban, amit gyermekként a
kalózkodásról
-tanultak. Egyre többet olvastak a szerzői jog
történetéről,
-a Szovjetunióról, a valaha ott általános
másolási
-tilalomról, és tanulmányozták az Egyesült
Államok
-eredeti alkotmányát is. A Lunára költöztek,
ahol sok
-olyan embert találtak, akik szintén az SVH hosszú
csápjai
-elől menekültek. A 2062-ben kitört a tychói
lázadás
-egyik legfontosabb célja hamarosan az olvasáshoz való
egyetemes
-jog biztositása lett.</p>
-
-<p>--------------------------------</p>
-
-<p>A szerző megjegyzése</p>
-
-<p>Az olvasási jogért folyó csatát ma
vívjuk.
-Habár 50 évbe is telhet, amíg a mai állapotok
homályba
-merülnek, a legtöbb fent bemutatott törvényt és
gyakorlatot már
-most javasolták bevezetni. Sok közülük be is került
az USA
-és más országok
törvénykezésébe. Az USÁ-ban
-a Digital Millenium Copyright Act lefektette a
számítógépes könyvek
-(és más adatok) olvasásának
megszorítását
-célzó törvényes alapokat. Az Európai
Unió
-egy 2001-es direktívában hasonló jogvédelmi
megoldásokat
-javasolt.</p>
-
-<p>A közelmúltig volt egy kivétel: az ötlet, hogy az
FBI
-és a Microsoft rendelkezzen egyedül a személyi
számítógépek
-kulcsával, amit még a felhasználónak sem adnak
át,
-egészen 2002-ig nem nem merült fel. Ezt a javaslatot most "trusted
computing"-nak,
-valamint Palladiumnak hivják.</p>
-
-<p>2001-ben Holling szenátor (akinek mûködését
a Disney
-finanszírozza) beterjesztette az SSSCA nevû
törvényjavaslatot,
-amely minden új számítógépbe
kötelezően
-előírná a felhasználó által
megkerülhetetlen
-másolásvédelmi funkciók
beépítését.
-A Clipper lapka és hasonló kormányzati
kulcsletételezési
-javaslatok után ez egy hoszabb távú trendbe illeszkedik:
a számítógépes
-rendszerek egyre több lehetőséget biztosítanak
mindenféle
-távoli hatalmasságoknak a felhasználó feletti
kontrollra.
-Az SSSCA-t azóta átnevezték CBDTPA-ra (mi csak "Consume
But Don't
-Try Programming Act" - "Fogyassz, de ne próbálkozz
programozással"
-törvénynek hívjuk).</p>
-
-<p>2001-ben az Egyesült Államok az Amerikai Szabadkereskedelmi
Övezet (FTAA)
-szerződésére hivatkozva megpróbálta
elérni, hogy az
-egész nyugati féltekén egységesen ezeket a
szabályokat
-alkalmazzák. Az FTAA egyike azoknak azúgynevezett "szabad
kereskedelmi" szerződéseknek,
-amiket arra találtak ki, hogy az üzleti szféra nagyobb
hatalomra
-tegyen szert a demokratikus kormányok felett. A DMCA tipikus
példája
-ennek az elvnek. Az <a href="http://www.eff.org";>Electronic Frontier
Foundation</a>
-arra kér mindenkit, hogy magyarázza el a többi
kormányzatnak,
-hogy miért nem szabad elfogadniuk ezt a tervet.</p>
-
-<p>Az SVH (valójában SPA, azaz Software Publisher's Association)
-rendőrséghez hasonló szerepét a BSA (Business
Software Alliance)
-vette át. Manapság a BSA még nem hivatalos rendőri
szerv,
-gyakorlatilag azonban akként viselkedik. Az egykori Szovjet
únióra
-jellemző módszerekkel arra bíztatja az embereket, hogy
jelentsék fel
-munkatársaikat és barátaikat. Egy 2001-es argentinai
félelemkeltő
-kampányában a BSA burkoltan azzal fenyegette a szoftvereiket
másokkal
-megosztó embereket, hogy a börtönben nemi erőszak
áldozatai
-lehetnek.</p>
+<p>
+A kérés komoly fejtörést okozott Dannek. Ãgy érezte, hogy segÃtenie
kell a
+lánynak, de ha kölcsönadja a gépet, akkor Lissa beleolvashat a
+könyveibe. Túl azon, hogy könyvek kölcsönadásáért többévi börtön
járt, már
+maga az ötlet is megbotránkoztatta. Mint mindenki másnak, neki is
kisiskolás
+kora óta azt tanÃtották, hogy a könyvek kölcsönadása bűntett, és
ilyet csak
+könyvkalózok tesznek. Mindemellett valószÃnűtlen volt, hogy ilyesmi
+elkerülheti az SVH (Szoftvervédelmi Hivatal) figyelmét.</p>
-<p>Amikor ezt a történetet írtam, az SPA kis
internetszolgáltatókat
-fenyegetett, azt követelve, hogy engedélyezze nekik az összes
-felhasználó megfigyelését. A legtöbben
engednek, mert
-nem tudják vállalni egy potenciális per
költségeit.
-Legalább egy szolgáltató (a Community ConneXion a
kaliforniai Oaklandben)
-ellenállt és tényleg be is perelték. Az SPA
aztán ejtette
-a pert, de megkapta helyette a DMCA-t, és vele a hatalmat, amire
vágyott</p>
-
-<p>A fent bemutatott egyetemi biztonsági
eljárásmódok nem
-a képzelet szüleményei. Például egy Chicago
környéki
-egyetem számítógépe bejelentkezéskor a
következő
-üzenetet írja ki a képernyőre (az
idézőjelek az
-eredeti szövegben vannak):</p>
-
-<blockquote>
-"Ezt a rendszert csak arra jogosultak használhatják.
Jogosulatlan, vagy a jogosultságon túlmenő használat
esetén a
-személyzet a felhasználó minden
tevékenységét megfigyelheti és
rögzítheti. A rendszert nem előírásszerûen
-használók megfigyelése közben megfelelő
jogosultsággal rendelkező felhasználók is
megfigyelés alá kerülhetnek. E
-rendszer minden felhasználója kifejezetten
hozzájárul az ilyen megfigyeléshez, és egyben
tudomásul veszi, hogy ha a megfigyelés során
-valamilyen illegális vagy az Egyetem szabályaival ellenkező
tevékenységre derül fény, akkor a személyzet
az ezt bizonyító adatokat
-az egyetemi illetve a hivatalos szervek rendelkezésére
bocsáthatja."
-</blockquote>
+<p>
+Dan megtanulta a szoftverórákon, hogy minden könyvet elláttak egy
jogvédelmi
+monitorral, ami jelenti a központi licenszszervernek, hogy hol, mikor és ki
+olvassa éppen a könyvet. (Ezt az információt arra használták, hogy
elkapják
+a könyvkalózokat, de jó volt arra is, hogy jóleladható személyes
érdeklÅdési
+statisztikákat készÃtsenek.) A központi licenszszerver észrevette volna a
+jogsértést amint a gép megint felcsatlakozik a hálóra és neki, mint a
gép
+tulajdonosának, a legkeményebb büntetéssel kellett volna szembenéznie mert
+nem tett meg mindent a bûncselekmény megelÅzése érdekében.</p>
-<p>Ez bizony az alkotmány Negyedik
Kiegészítésének sajátos
értelmezése: gyakoroljunk nyomást mindenkire
-már előre hogy önként feladja az őt
megillető jogokat.<br>
-</p>
+<p>
+Lissának valószÃnüleg nem állt szándékában belelolvasni Dan
könyveibe. Å
+csak a dolgozatát akarta megÃrni, de Dan tudta, hogy a középosztálybeli
lány
+a tandÃjat is alig tudja kifizetni, nemhogy a könyvolvasási dÃjakat. Az is
+lehet, hogy Lissa el sem tudja végezni az egyetemet, ha nem használhatja Dan
+könyveit. Dan tisztában volt a helyzettel, neki magának is kölcsönt
kellett
+felvennie, hogy kifizesse az elolvasott tudományos cikkek licenszdÃját (A
+dÃjak tÃz százalékát kapta a szerzÅ, és mivel Dan tudományos karrierre
+készült, remélte hogy az Å majdani Ãrásai, amennyiben elegen hivatkoznak
+rájuk, elegendŠbevételt hoznak majd a hitel törlesztéséhez)</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+<div class="columns">
+<p>
+Dan aztán megtudta, hogy voltak idÅk, amikor akárki elmehetett a
könyvtárba,
+ahol újságcikkeket, sÅt akár könyveket is olvashatott anélkül, hogy
fizetnie
+kellett volna ezért. Léteztek független kutatók, akik ezerszámra olvastak
+cikkeket kormányzati könyvtár ösztöndÃj nélkül is. Az 1990-es évek
végén
+azonban mind a nonprofit, mind az üzleti kiadók elkezdtek hozzáférési
+dÃjakat szedni. Ãgy aztán 2047-re a tudományos cikkekhez ingyen
hozzáférést
+nyújtó könyvtáraknak már csak a halványuló emléke maradt meg.</p>
-<hr>
+<p>
+Voltak persze utak-módok az SVH és a központi licenszszerver
megkerülésére -
+nyilván mind illegális. Dannak volt egy évfolyamtársa, Frank Martucci, aki
+szerzett feketén egy debuggert. Ezzel könyvolvasás közben ki tudta iktatni
a
+jogvédelmi monitort. Frank azonban elkövette azt a hibát, hogy túl sok
+barátjának mesélt róla, végül azután valaki a magas jutalom reményében
+feljelentette (A súlyosan eladósodott diákok könnnyen kaphatók voltak az
+ilyesmire). 2047-ben Frank börtönben volt - nem kalózolvasásért, hanem
mert
+debuggert rejtegetett.</p>
-<P>
+<p>
+Dan késÅbbazt is megtudta, hogy régebben akárki használhatott debuggert,
+sÅt, sok ilyen eszközhöz CD-n vagy a hálón akár ingyen is hozzá lehett
+jutni. De az átlagos felhasználók kezdték ezeket a jogvédelmi monitor
+kijátszására használni és egy bÃró egyszer úgy döntött, hogy a
debuggereknek
+ez a fŠfelhasználási területük. Ez azt jelentette, hogy a debuggerek
+illegálisak és a programozójuk mehetett a börtönbe.</p>
-<h4><A HREF="/philosophy/right-to-read.html#TOCReferences"
- NAME="References">References</A></h4>
+<p>
+Persze a fejlesztÅknek továbbra is szükségük volt hibakeresÅ
programokra, de
+a 2047-ben a szoftvercégek már csak számozott másolatokat terjesztettek,
+szigorú, személyre szabott licenszelési feltételek mellett. A
szoftverórán
+használt debuggert is speciális tûzfal mögött tartották, Ãgy azt csak a
+gyakorlatokon lehetett használni.</p>
<p>
+Persze ki lehetett kerülni a jogvédelmi monitort egy kicserélt
+rendszermaggal is. Dan késÅbb azt is megtudta, hogy a századfordulón még
+voltak szabad magok, sÅt, egész operációs rendszerek. Ezek akkorra nemhogy
+illegálisá váltak, akárcsak a debuggerek, de még installálni sem lehetett
+Åket a számÃtógép adminisztrátori jelszava nélkül, amit viszont sem az
FBI,
+sem a Microsoft nem volt hajlandó kiadni.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
-<UL>
- <LI>The administration's "White Paper": Information Infrastructure Task
- Force, Intellectual Property and the National Information
- Infrastructure: The Report of the Working Group on Intellectual
- Property Rights (1995).
+<div class="columns">
+<p>
+Dan arra a következtetésre jutott, hogy nem adhatja csak úgy oda Lissának a
+gépet. De vissza se utasÃthatta Lissa kéréset, hiszen szerelmes volt a
+lányba. Ãlvezett minden alkalmat, amikor vele beszélgethetett, és biztató
+jelként értékelte, hogy Lissa éppen tÅle kért segÃtséget - érzelmei
talán
+viszonzásra találtak.</p>
- <LI><a href="http://www.wired.com/wired/archive/4.01/white.paper_pr.html";>An
- explanation of the White Paper:
- The Copyright Grab</a>, Pamela Samuelson, Wired, Jan. 1996
+<p>
+Dan azzal oldotta meg a dilemmát, hogy megtette a legelképzelhetetlenebbet:
+odaadta a gépet, és a géppel együtt a saját jelszavát. Ãgy a központi
+licenszfelügyelet nem vehette észre, hogy nem is Å, hanem Lissa az, aki a
+könyveket olvassa. Ez is törvénybe ütközött, de legalább nem jutott
+automatikusan az SVH tudomására. Csak úgy jöhettek volna rá, ha maga Lissa
+jelenti fel a fiút.</p>
- <LI><a
href="http://www.wcl.american.edu/pub/faculty/boyle/sold_out.htm";>Sold Out</a>,
- James Boyle, New York Times, 31 March 1996
+<p>
+Az persze mindkettÅjük számára az egyetem végét jelentette volna, ha
+kiderül, hogy odaadta Lissának a jelszavát, függetlenül attól, hogy Lissa
+mire használta azt. Az egyetemi eljárás az volt, hogy minden, a
számÃtógépek
+felügyeletét érintŠgyanús tevékenység azonnali fegyelmi eljárást von
maga
+után. Nem számÃtott, hogy káros-e vagy sem, lényeg, hogy megnehezÃti az
+adminisztrátorok felülvizsgálati munkáját. Az ilyesminek pedig nyilván
+valami tiltott dolog van a hátterében, a részletek senkit sem
érdekeltek.</p>
- <LI>Public Data or Private Data, Washington Post, 4 Nov 1996. We used to
have a link to this, but Washinton Post has decided to start charging users who
wishes to read articles on the web site and therefore we have decided to remove
the link.
+<p>
+Ãltalában nem rúgták ki a hallgatót emiatt, legalábbis nem közvetlenül
-
+csak éppen az egyetemi hálózatról tiltották ki, ez pedig
elkerülhetetlenül
+bukáshoz vezetett.</p>
- <LI><a href="http://www.public-domain.org/";>Union for the Public
- Domain</a>--an organization which aims to resist and reverse
- the overextension of copyright and patent powers.
-</UL>
+<p>
+Dan megtudta késÅbb azt is, hogy ez a fajta egyetemi politika csak az
+1980-as években kezdÅdött, mikor a diákok nagy számban kezdték
használni a
+számÃtógépeket. AzelÅtt az egyetemek másképp fegyelmezték a
hallgatókat: ami
+csupán gyanús volt, azt nem büntették, csak azt, ami káros.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
-<HR>
+<div class="columns">
+<p>
+Lissa nem jelentette fel Dant az SVH-nak. Dan jól döntött, mikor segÃtett a
+lánynak, ennek a döntésnek nem kis szerepe volt abban, hogy késÅbb
+házasságot kötöttek, de abban is, hogy kételkedni kezdtek mindabban, amit
+gyermekként a kalózkodásról tanultak. Egyre többet olvastak a szerzÅi jog
+történetérÅl, a Szovjetunióról, a valaha ott általános másolási
tilalomról,
+és tanulmányozták az Egyesült Ãllamok eredeti alkotmányát is. A Lunára
+költöztek, ahol sok olyan embert találtak, akik szintén az SVH hosszú
+csápjai elÅl menekültek. A 2062-ben kitört a tychói lázadás egyik
+legfontosabb célja hamarosan az olvasáshoz való egyetemes jog biztositása
+lett.</p>
+</div>
+
+<div id="AuthorsNote">
+<h3>A szerzŠmegjegyzése</h3>
+
+<ul class="no-bullet">
+<li>
+<div class="columns">
+<p>
+Az olvasási jogért folyó csatát ma vÃvjuk. Habár 50 évbe is telhet,
amÃg a
+mai állapotok homályba merülnek, a legtöbb fent bemutatott törvényt és
+gyakorlatot már most javasolták bevezetni. Sok közülük be is került az
USA
+és más országok törvénykezésébe. Az USÃ-ban a Digital Millenium
Copyright
+Act lefektette a számÃtógépes könyvek (és más adatok) olvasásának
+megszorÃtását célzó törvényes alapokat. Az Európai Unió egy 2001-es
+direktÃvában hasonló jogvédelmi megoldásokat javasolt.</p>
-<H4>This essay is published
- in <a
href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><i>Free
- Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
- M. Stallman</i></a>.
+<p>
+2001-ben az Egyesült Ãllamok az Amerikai Szabadkereskedelmi Ãvezet (FTAA)
+szerzÅdésére hivatkozva megpróbálta elérni, hogy az egész nyugati
féltekén
+egységesen ezeket a szabályokat alkalmazzák. Az FTAA egyike azoknak
+azúgynevezett „szabad kereskedelmi” szerzÅdéseknek, amiket arra
+találtak ki, hogy az üzleti szféra <a
+href="https://stallman.org/business-supremacy-treaties.html";>nagyobb
+hatalomra tegyen szert a demokratikus kormányok</a> felett. A DMCA tipikus
+példája ennek az elvnek. Az <a href="http://www.eff.org";>Electronic Frontier
+Foundation</a> arra kér mindenkit, hogy magyarázza el a többi
kormányzatnak,
+hogy miért nem szabad elfogadniuk ezt a tervet.</p>
+
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+<li>
+<div class="columns">
<p>
+A közelmúltig volt egy kivétel: az ötlet, hogy az FBI és a Microsoft
+rendelkezzen egyedül a személyi számÃtógépek kulcsával, amit még a
+felhasználónak sem adnak át, egészen 2002-ig nem nem merült fel. Ezt a
+javaslatot most „trusted computing”-nak, valamint Palladiumnak
+hivják.</p>
-<A HREF="/philosophy/right-to-read.html#TOCOtherTexts"
- NAME="OtherTexts">Other Texts to Read</A></H4>
+<p>
+2001-ben Holling szenátor (akinek mûködését a Disney finanszÃrozza)
+beterjesztette az SSSCA nevû törvényjavaslatot, amely minden új
számÃtógépbe
+kötelezÅen elÅÃrná a felhasználó által megkerülhetetlen
másolásvédelmi
+funkciók beépÃtését. A Clipper lapka és hasonló kormányzati
+kulcsletételezési javaslatok után ez egy hoszabb távú trendbe
illeszkedik: a
+számÃtógépes rendszerek egyre több lehetÅséget biztosÃtanak mindenféle
+távoli hatalmasságoknak a felhasználó feletti kontrollra. Az SSSCA-t azóta
+átnevezték CBDTPA-ra (mi csak „Consume But Don't Try Programming
+Act” - „Fogyassz, de ne próbálkozz programozással”
+törvénynek hÃvjuk).</p>
+
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+
+<li>
+<div class="columns">
+<p>
+Amikor ezt a történetet Ãrtam, az SPA kis internetszolgáltatókat
+fenyegetett, azt követelve, hogy engedélyezze nekik az összes felhasználó
+megfigyelését. A legtöbben engednek, mert nem tudják vállalni egy
+potenciális per költségeit. Egy szolgáltató (a Community ConneXion a
+kaliforniai Oaklandben) ellenállt és tényleg be is perelték. Az SPA aztán
+ejtette a pert, de megkapta helyette a DMCA-t, és vele a hatalmat, amire
+vágyott</p>
+
+<p>
+Az SVH (valójában SPA, azaz Software Publisher's Association) rendÅrséghez
+hasonló szerepét a BSA (Business Software Alliance) vette át. Manapság a
BSA
+még nem hivatalos rendÅri szerv, gyakorlatilag azonban akként viselkedik. Az
+egykori Szovjet únióra jellemzÅ módszerekkel arra bÃztatja az embereket,
+hogy jelentsék fel munkatársaikat és barátaikat. Egy 2001-es argentinai
+félelemkeltŠkampányában a BSA burkoltan azzal fenyegette a szoftvereiket
+másokkal megosztó embereket, hogy a börtönben nemi erÅszak áldozatai
+lehetnek.</p>
+
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+
+<li>
+<div class="reduced-width">
+<p>
+A fent bemutatott egyetemi biztonsági eljárásmódok nem a képzelet
+szüleményei. Például egy Chicago környéki egyetem számÃtógépe
+bejelentkezéskor a következŠüzenetet Ãrja ki a képernyÅre:</p>
+
+<blockquote><p>
+Ezt a rendszert csak arra jogosultak használhatják. Jogosulatlan, vagy a
+jogosultságon túlmenŠhasználat esetén a személyzet a felhasználó
minden
+tevékenységét megfigyelheti és rögzÃtheti. A rendszert nem
elÅÃrásszerûen
+használók megfigyelése közben megfelelÅ jogosultsággal rendelkezÅ
+felhasználók is megfigyelés alá kerülhetnek. E rendszer minden
felhasználója
+kifejezetten hozzájárul az ilyen megfigyeléshez, és egyben tudomásul
veszi,
+hogy ha a megfigyelés során valamilyen illegális vagy az Egyetem
+szabályaival ellenkezŠtevékenységre derül fény, akkor a személyzet az
ezt
+bizonyÃtó adatokat az egyetemi illetve a hivatalos szervek rendelkezésére
+bocsáthatja.
+</p></blockquote>
+
+<p>
+Ez bizony az alkotmány Negyedik KiegészÃtésének sajátos értelmezése:
+gyakoroljunk nyomást mindenkire már elÅre hogy önként feladja az Åt
+megilletÅ jogokat.</p>
+</div>
+</li>
+</ul>
+<div class="column-limit"></div>
+</div>
+
+<h3 id="References">Hivatkozások</h3>
+
+<ul>
+ <li>The administration's “White Paper”: Information
Infrastructure
+Task Force, Intellectual Property [<a
+href="/philosophy/not-ipr.html">sic</a>] and the National Information
+Infrastructure: The Report of the Working Group on Intellectual Property
+[sic] Rights (1995).</li>
+
+ <li><a href="http://www.wired.com/wired/archive/4.01/white.paper_pr.html";>An
+explanation of the White Paper: The Copyright Grab</a>, Pamela Samuelson,
+Wired, Jan. 1996</li>
+
+ <li><a href="http://www.law.duke.edu/boylesite/sold_out.htm";>Sold Out</a>,
James
+Boyle, New York Times, 31 March 1996</li>
+
+ <li><a
+href="http://web.archive.org/web/20130508120533/http://www.interesting-people.org/archives/interesting-people/199611/msg00012.html";>Public
+Data or Private Data</a>, Washington Post, 4 Nov 1996. </li>
+
+ <li><a
+href="https://web.archive.org/web/20151113122141/http://public-domain.org/";>Union
+for the Public Domain</a>—an organization which aims to resist and
+reverse the overextension of copyright and patent powers.</li>
+</ul>
+
+<h4>További olvasnivaló</h4>
<ul>
- <LI><A HREF="/philosophy/philosophy.html">Philosophy of the GNU
Project</a>
- <LI><A
HREF="http://www.computerworld.com/managementtopics/management/opinion/story/0,10801,49358,00.html";
NAME="COPYPROCTECTION">Copy Protection: Just Say No</a>
- Published in Computer World.
+ <li><a href="/philosophy/philosophy.html">A GNU Projekt
filozófiája</a></li>
+ <li><a
+href="http://www.computerworld.com/article/2596679/networking/copy-protection--just-say-no.html";
+id="copy-protection">Copy Protection: Just Say No</a>, published in Computer
+World.</li>
</ul>
+</div>
-<HR>
+<hr class="thin" />
+<blockquote id="fsfs"><p class="big">This essay is published in <a
+href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><cite>Free
+Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
+M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatos kérdéseket várjuk (angolul) a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Vannak <a
+href="/contact/">egyéb módok is az FSF elérésére</a>. A weblappal
+kapcsolatos észrevételeket a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
-<P>
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+for information on coordinating and submitting translations of this
article.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1996, 2002 Richard Stallman</p>
+
+<p>Ez a Mű a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/deed.hu";>Creative
+Commons Nevezd meg! - Ne változtasd! 4.0 Nemzetközi Licenc</a> feltételeinek
+megfelelÅen felhasználható.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+ </div>
-The <a href="/philosophy/right-to-read.html#AuthorsNote">author's
-note</a> talks about the battle for the right to read and electronic
-surveillance. The battle is beginning now; here are links to two
-articles about technologies now being
-developed to deny you the right to read.
-<P>
-<UL>
-<LI><a
href="http://www.zdnet.com/news/seybold-opens-chapter-on-digital-books/103151";>Electronic
- Publishing:</a> An article about distribution of books in
- electronic form, and copyright issues affecting the right to read a copy.
-
-<LI><a
-href="http://www.microsoft.com/en-us/news/press/1999/Aug99/SeyboldPR.aspx";>Books
- inside Computers:</a> Software to control who can read
- books and documents on a PC.
-</UL>
-
- <P>
- <HR>
- <P>
-
-Return to <A HREF="/home.html">GNU's home page</A>.
-<P>
-FSF & GNU inquiries & questions to
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-Other <A HREF="/home.html#ContactInfo">ways to contact</A> the FSF.
-<P>
-Comments on these web pages to
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>,
-send other questions to
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-<P>
-Copyright 1996 Richard Stallman
-<P>
-Verbatim copying and distribution of this entire article is
-permitted in any medium, provided this notice is preserved.
-<P>
-Translation coordinator: <a href="http://www.geocities.com/larteaga/";>Luis M.
Arteaga</a> <address@hidden>
-<br>Updated:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2014/01/30 11:06:29 $ $Author: ineiev $
-<!-- timestamp end -->
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Utoljára frissÃtve:
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
Index: philosophy/right-to-read.sl.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/right-to-read.sl.html,v
retrieving revision 1.9
retrieving revision 1.10
diff -u -b -r1.9 -r1.10
--- philosophy/right-to-read.sl.html 18 Feb 2013 17:38:22 -0000 1.9
+++ philosophy/right-to-read.sl.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.10
@@ -1,438 +1,459 @@
-<?xml version="1.0" encoding="utf-8" ?>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/right-to-read.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2007-06-08" -->
+
<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
"http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
- <html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="en">
-
- <head>
- <title>Pravica brati - GNU Project - Free Software Foundation
-(FSF)</title>
-<meta http-equiv="content-type" content='text/html; charset=utf-8' />
-<link rel="stylesheet" type="text/css" href="/gnu.css" />
-<link rev="made" href="mailto:address@hidden"; />
-</head>
-
-<!-- This document is in XML, and xhtml 1.0 -->
-<!-- Please make sure to properly nest your tags -->
-<!-- and ensure that your final document validates -->
-<!-- consistent with W3C xhtml 1.0 and CSS standards -->
-<!-- See validator.w3.org -->
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="sl" lang="sl">
-<body>
-
-<p><a href="#translations">Prevodi</a> te strani</p>
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Pravica brati - GNU Project - Free Software Foundation</title>
+<style type="text/css" media="print,screen"><!--
+.info {
+ margin: 0 0 1.5em;
+}
+.announcement {
+ text-align: center;
+ margin: 2em 3%;
+ background: #f5f5f5;
+ border-right: .3em solid #fc7;
+}
+#AuthorsNote ul, #AuthorsNote li {
+ margin: 0;
+}
+#AuthorsNote li p {
+ margin-top: 1em;
+}
+#AuthorsNote li p.emph-box {
+ margin: .5em 3%;
+ background: #f7f7f7;
+ border-color: #e74c3c;
+}
address@hidden (min-width: 53em) {
+ .announcement {
+ width: 75%;
+ margin: 2em auto;
+ }
+ #AuthorsNote .columns >
+ p:first-child,
+ #AuthorsNote li p.inline-block {
+ margin-top: 0;
+ }
+ #AuthorsNote .columns p.emph-box {
+ margin: .5em 6%;
+ }
+}
+-->
+</style>
-<h3>Pravica brati</h3>
-<p>
-by <a href="http://www.stallman.org/";><strong>Richard
-Stallman</strong></a></p>
+<!--#include virtual="/philosophy/po/right-to-read.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2 class="center">Pravica brati</h2>
+
+<p class="byline center">
+by <a href="http://www.stallman.org/";><strong>Richard Stallman</strong></a></p>
+<p class="center">
+<em>Esej je bil prviÄ objavljen februarja 1997 v reviji <cite>Communications
+of the ACM</cite> (letnik 40, Å¡tevilka 2).</em></p>
+<hr class="thin" />
+
+<div class="article">
+<blockquote class="info center"><p>
+ Iz <cite>Pot v Tycho</cite>, zbirke esejev o predhodnikih Lunarne
+Revolucije, objavljene v Mestu Luna 2096.
+</p></blockquote>
+<div class="columns">
<p>
-<a href="/graphics/philosophicalgnu.html"><img
-src="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg"
- alt=" [image of a Philosophical Gnu] "
- width="160" height="200" /></a>
-
- </p>
-
- <hr />
-
- <h4>Kazalo</h4>
- <ul>
- <li><a
-href="#AuthorsNote"
- id="TOCAuthorsNote">Avtorjev pripis</a></li>
- <li><a
-href="#References"
- id="TOCReferences">Viri</a></li>
- <li><a
-href="#OtherTexts"
- id="TOCOtherTexts">še nekaj drugih besedil</a></li>
- </ul>
-
- <hr />
-
- <p>
- <em>Esej je bil prvič objavljen februarja 1997 v reviji
-<strong>Communications of the ACM</strong> (letnik 40, številka 2).
-</em></p>
-
-<blockquote><p>
-(iz "Pot v Tycho", zbirke esejev o predhodnikih Lunarne Revolucije,
-objavljene v Mestu Luna 2096 </p></blockquote>
-
- <p>
-Za Dana Herberta se je pot do Tychota začela na fakulteti - ko ga je Lissa
-Lenz prosila, če ji posodi svoj računalnik. Njen se je pokvaril, in
če si ne
+Za Dana Herberta se je pot do Tychota zaÄela na fakulteti â ko ga je Lissa
+Lenz prosila, Äe ji posodi svoj raÄunalnik. Njen se je pokvaril, in Äe si ne
bo izposodila drugega, bo padla na izpitnem projektu. Nikogar si ni upala
-vprašati, razen Dana.</p>
+vprašati, razen Dana.</p>
<p>
-To je Dana postavilo pred dilemo. Moral bi ji pomagati - a če ji posodi
svoj
-računalnik, bo morda brala njegove knjige. Razen dejstva, da greš
lahko v
-zapor za mnogo let če komu omogočiš, da bere tvoje knjige, ga
je njena
-prošnja najprej čisto šokirala. Tako kot vse, so tudi njega od
osnovne šole
-dalje učili da je deljenje knjig grdo in narobe - nekaj, kar počnejo
samo
+To je Dana postavilo pred dilemo. Moral bi ji pomagati â a Äe ji posodi svoj
+raÄunalnik, bo morda brala njegove knjige. Razen dejstva, da greÅ¡ lahko v
+zapor za mnogo let Äe komu omogoÄiÅ¡, da bere tvoje knjige, ga je njena
+proÅ¡nja najprej Äisto Å¡okirala. Tako kot vse, so tudi njega od osnovne Å¡ole
+dalje uÄili da je deljenje knjig grdo in narobe â nekaj, kar poÄnejo samo
pirati.</p>
<p>
-Poleg tega ni bilo veliko možnosti, da ga SPA - Software Protection
-Authority (Agencija za zaščito programske opreme) ne bi ujela. Na
seminarju
-o programski opremi se je Dan naučil da ima vsaka knjiga sistem za nadzor
-spoštovanja avtorskih pravic, ki Centralni Licenčni Agenciji
sporoči kdaj,
+Poleg tega ni bilo veliko možnosti, da ga SPA â Software Protection
+Authority (Agencija za zaÅ¡Äito programske opreme) ne bi ujela. Na seminarju
+o programski opremi se je Dan nauÄil da ima vsaka knjiga sistem za nadzor
+spoÅ¡tovanja avtorskih pravic, ki Centralni LicenÄni Agenciji sporoÄi kdaj,
kje in kdo je prebral knjigo. (To informacijo so uporabljali za lovljenje
-bralnih piratov, pa tudi za prodajo uporabniških profilov maloprodajnim
-trgovinam). Naslednjič, ko bo njegov računalnik vključen v
omrežje, ga bo
-Centralna Licenčna Agencija odkrila. On, kot lastnik računalnika, pa
bo
-prejel najhujšo možno kazen, ker ni preprečil zločina.</p>
+bralnih piratov, pa tudi za prodajo uporabniških profilov maloprodajnim
+trgovinam). NaslednjiÄ, ko bo njegov raÄunalnik vkljuÄen v omrežje, ga bo
+Centralna LicenÄna Agencija odkrila. On, kot lastnik raÄunalnika, pa bo
+prejel najhujÅ¡o možno kazen, ker ni prepreÄil zloÄina.</p>
<p>
Seveda, Lissa morda ni nujno nameravala brati njegovih knjig. Morda je
-želela računalnik le za to, da bi napisala svojo seminarsko nalogo.
Toda Dan
-je vedel, da Lissa prihaja iz družine iz srednjega razreda in si
težko
-privošči plačevanje šolnine, celo prispeveka za branje.
Branje njegovih
-knjig bi bil lahko edini način, da bi diplomirala. Razumel je situacijo:
-tudi on sam je moral najeti posojilo, da je lahko plačal vse
študijsko
-gradivo in znanstvene članke, ki jih je moral prebrati (10% pristojbin za
-branje gradiv je šlo raziskovalcem, ki so jih napisali; ker je Dan
načrtoval
-akademsko kariero, je upal, da mu bodo tudi njegovi članki, če bodo
pogosto
-citirani, prinesli dovolj denarja, da bo odplačal svoj kredit).</p>
-
-<p>
-Kasneje je Dan izvedel, da so bili časi, ko je šel lahko kdorkoli v
-knjižnico in bral strokovne revije in celo knjige, ne da bi mu bilo
potrebno
-za to plačati. Obstajali so celo neodvisni raziskovalci, ki so prebrali na
-tisoče strani brez državnih knjižničnih dovoljenj. Toda v
1990-tih so tako
-komercialni, kot tudi neprofitni izdajatelji strokovnih revij pričeli
-zaračunavati pristojbine za dostop. Od leta 2047 so bile knjižnice,
ki so
-ponujale javen dostop do študijskega gradiva le še bled spomin.</p>
-
-<p>
-Seveda so obstajali načini kako zaobiti SPA in Centralno Licenčno
Agencijo.
-A že same po sebi so bile nezakonite. Dan je imel sošolca pri
računalništvu,
-Franka Martuccija, ki si je prodobil prepovedani razhroščevalnik
(programsko
-orodje, ki omogoča analizo delovanja in popravljanje binarnih
računalniških
-programov, op. prev.) ter z njim preskočil program za nadzor
spoštovanja
-avtorskih pravic pri branju knjig. Toda o tem je povedal preveč
prijateljem
-in nekdo ga je v zameno za nagrado izdal SPA (študente, ki so bili
globoko v
-dolgovih je bilo mogoče hitro premamiti v izdajo). V letu 2047 je bil
Frank
-v zaporu, a ne zaradi piratskega branja knjig, pač pa zaradi posedovanja
-razhroščevalnika.</p>
-
-<p>
-Dan je kasneje izvedel, da so bili včasih časi, ko je kdorkoli lahko
imel
-razhroščevalna orodja. Obstajala so celo brezplačna
razhroščevalna orodja na
-CD-jih ali na internetu. Toda običajni uporabniki so jih pričeli
uporabljati
-za izogibanje sistemom za nadzor spoštovanja avtorskih pravic in
navsezadnje
-je sodišče razsodilo, da je to postalo njihova glavna uporaba. To je
-pomenilo, da so postali nezakoniti, razvijalci razhroščevalnikov pa
so bili
+želela raÄunalnik le za to, da bi napisala svojo seminarsko nalogo. Toda Dan
+je vedel, da Lissa prihaja iz družine iz srednjega razreda in si težko
+privoÅ¡Äi plaÄevanje Å¡olnine, celo prispeveka za branje. Branje njegovih
+knjig bi bil lahko edini naÄin, da bi diplomirala. Razumel je situacijo:
+tudi on sam je moral najeti posojilo, da je lahko plaÄal vse Å¡tudijsko
+gradivo in znanstvene Älanke, ki jih je moral prebrati (10% pristojbin za
+branje gradiv je Å¡lo raziskovalcem, ki so jih napisali; ker je Dan naÄrtoval
+akademsko kariero, je upal, da mu bodo tudi njegovi Älanki, Äe bodo pogosto
+citirani, prinesli dovolj denarja, da bo odplaÄal svoj kredit).</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+
+<div class="columns">
+<p>
+Kasneje je Dan izvedel, da so bili Äasi, ko je Å¡el lahko kdorkoli v
+knjižnico in bral strokovne revije in celo knjige, ne da bi mu bilo potrebno
+za to plaÄati. Obstajali so celo neodvisni raziskovalci, ki so prebrali na
+tisoÄe strani brez državnih knjižniÄnih dovoljenj. Toda v 1990-tih so tako
+komercialni, kot tudi neprofitni izdajatelji strokovnih revij priÄeli
+zaraÄunavati pristojbine za dostop. Od leta 2047 so bile knjižnice, ki so
+ponujale javen dostop do Å¡tudijskega gradiva le Å¡e bled spomin.</p>
+
+<p>
+Seveda so obstajali naÄini kako zaobiti SPA in Centralno LicenÄno
+Agencijo. A že same po sebi so bile nezakonite. Dan je imel sošolca pri
+raÄunalniÅ¡tvu, Franka Martuccija, ki si je prodobil prepovedani
+razhroÅ¡Äevalnik (programsko orodje, ki omogoÄa analizo delovanja in
+popravljanje binarnih raÄunalniÅ¡kih programov, op. prev.) ter z njim
+preskoÄil program za nadzor spoÅ¡tovanja avtorskih pravic pri branju
+knjig. Toda o tem je povedal preveÄ prijateljem in nekdo ga je v zameno za
+nagrado izdal SPA (Å¡tudente, ki so bili globoko v dolgovih je bilo mogoÄe
+hitro premamiti v izdajo). V letu 2047 je bil Frank v zaporu, a ne zaradi
+piratskega branja knjig, paÄ pa zaradi posedovanja razhroÅ¡Äevalnika.</p>
+
+<p>
+Dan je kasneje izvedel, da so bili vÄasih Äasi, ko je kdorkoli lahko imel
+razhroÅ¡Äevalna orodja. Obstajala so celo brezplaÄna razhroÅ¡Äevalna orodja
na
+CD-jih ali na internetu. Toda obiÄajni uporabniki so jih priÄeli uporabljati
+za izogibanje sistemom za nadzor spoštovanja avtorskih pravic in navsezadnje
+je sodiÅ¡Äe razsodilo, da je to postalo njihova glavna uporaba. To je
+pomenilo, da so postali nezakoniti, razvijalci razhroÅ¡Äevalnikov pa so bili
poslani v zapor.</p>
<p>
-Programerji so še vedno potrebovali razhroščevalna orodja, toda
proizvajalci
-teh orodij so od leta 2047 prodajali samo označene kopije in še to le
-licenciranim in uradno zapriseženim programerjem.
Razhroščevalnik, ki ga je
-Dan uporabljal pri pouku računalništva je bil zavarovan za posebnim
požarnim
-zidom in ga je bilo mogoče uporabiti le za šolske naloge.</p>
+Programerji so Å¡e vedno potrebovali razhroÅ¡Äevalna orodja, toda proizvajalci
+teh orodij so od leta 2047 prodajali samo oznaÄene kopije in Å¡e to le
+licenciranim in uradno zapriseženim programerjem. RazhroÅ¡Äevalnik, ki ga je
+Dan uporabljal pri pouku raÄunalniÅ¡tva je bil zavarovan za posebnim požarnim
+zidom in ga je bilo mogoÄe uporabiti le za Å¡olske naloge.</p>
<p>
-Sisteme za nadzor spoštovanja avtorskih pravic je bilo mogoče
zaobiti tudi z
-namestitvijo prilagojenega jedra operacijskega sistema. Ščasoma je
Dan
-izvedel da so okrog začetka stoletja obstajala prosta jedra operacijskega
+Sisteme za nadzor spoÅ¡tovanja avtorskih pravic je bilo mogoÄe zaobiti tudi z
+namestitvijo prilagojenega jedra operacijskega sistema. Å Äasoma je Dan
+izvedel da so okrog zaÄetka stoletja obstajala prosta jedra operacijskega
sistema ter celo popolnoma prosti operacijski sistemi. A ne samo, da so bili
-nezakoniti tako kot razhroščevalniki, celo namestiti jih ni bilo
mogoče ne
-da bi vedel administratorsko geslo svojega računalnika. In tega vam seveda
-nista povedala ne FBI, niti Microsoftova tehnična podpora.</p>
-
-<p>
-Dan je zaključil, da ne more preprosto posoditi Lissi svojega
računalnika.
-Toda hkrati ji tudi ni mogel odbiti prošnje, saj jo je ljubil. Vsaka
-priložnost, da je govoril z njo, ga je navdala z veseljem. In to, da je za
-pomoč zaprosila njega je pomenilo, da morda tudi ona ljubi njega.</p>
-
-<p>
-Dan je dilemo razrešil tako, da je storil nekaj še bolj
nezaslišanega -
-posodil ji je svoj računalnik in ji povedal svoje geslo. Če bo sedaj
Lissa
-brala njegove knjige, bodo pri Centralni Licenčni Agenciji mislili, da jih
-je bral on. To je bil še vedno zločin, a SPA ga ne bo samodejno
odkrila.
-Odkrili ga bodo samo, če ga bo Lissa prijavila.</p>
-
-<p>
-Seveda, če bo njegova fakulteta kdaj odkrila, da je Lissi dal svoje lastno
-geslo bo to končalo študijsko kariero obeh, ne glede na to za kaj bi
Lissa
-geslo uporabila. Fakultetna politika je bila da je vsakršno oviranje
-njihovih sistemov za nadzor študentske uporabe računalnikov
disciplinski
-prekršek. Vseeno je bilo, če si storil kaj škodljivega -
prekršek je bil že
-poiskus oteževanja nadzora nad teboj. Predpostavili so, da to pomeni, da
-počneš nekaj drugega prepovedanega in ni jim bilo potrebno vedeti
kaj je
-to.</p>
-
-<p>
-Študentje navadno zaradi takšnih prekrškov niso bili
izključeni - vsaj ne
-neposredno. Namesto tega jim je bil onemogočen dostop do šolskih
-računalniških sistemov in neizogibno so padli na izpitih.</p>
-
-<p>
-Kasneje je Dan izvedel, da se je tovrstna univerzitetna politika začela
-konec 1980-tih, ko so študentje še množično uporabljali
računalnike. Pred
-tem so imele univerze drugačen disciplinski pristop; kaznovale so samo
-dejavnosti, ki so bile škodljive, ne pa tudi tistih, ki so bile le
-sumljive.</p>
-
-<p>
-Lissa Dana ni prijavila SPA. Njegova odločitev da ji bo pomagal je
privedla
-do njune poroke, pa tudi do izpraševanja kaj so ju učili o piratstvu
ko sta
-bila še otroka. Par je pričel brati o zgodovini avtorskih pravic, o
+nezakoniti tako kot razhroÅ¡Äevalniki, celo namestiti jih ni bilo mogoÄe ne
+da bi vedel administratorsko geslo svojega raÄunalnika. In tega vam seveda
+nista povedala ne FBI, niti Microsoftova tehniÄna podpora.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+
+<div class="columns">
+<p>
+Dan je zakljuÄil, da ne more preprosto posoditi Lissi svojega
+raÄunalnika. Toda hkrati ji tudi ni mogel odbiti proÅ¡nje, saj jo je
+ljubil. Vsaka priložnost, da je govoril z njo, ga je navdala z veseljem. In
+to, da je za pomoÄ zaprosila njega je pomenilo, da morda tudi ona ljubi
+njega.</p>
+
+<p>
+Dan je dilemo razrešil tako, da je storil nekaj še bolj nezaslišanega -
+posodil ji je svoj raÄunalnik in ji povedal svoje geslo. Äe bo sedaj Lissa
+brala njegove knjige, bodo pri Centralni LicenÄni Agenciji mislili, da jih
+je bral on. To je bil Å¡e vedno zloÄin, a SPA ga ne bo samodejno
+odkrila. Odkrili ga bodo samo, Äe ga bo Lissa prijavila.</p>
+
+<p>
+Seveda, Äe bo njegova fakulteta kdaj odkrila, da je Lissi dal svoje lastno
+geslo bo to konÄalo Å¡tudijsko kariero obeh, ne glede na to za kaj bi Lissa
+geslo uporabila. Fakultetna politika je bila da je vsakršno oviranje
+njihovih sistemov za nadzor Å¡tudentske uporabe raÄunalnikov disciplinski
+prekrÅ¡ek. Vseeno je bilo, Äe si storil kaj Å¡kodljivega - prekrÅ¡ek je bil
že
+poiskus oteževanja nadzora nad teboj. Predpostavili so, da to pomeni, da
+poÄneÅ¡ nekaj drugega prepovedanega in ni jim bilo potrebno vedeti kaj je
to.</p>
+
+<p>
+Å tudentje navadno zaradi takÅ¡nih prekrÅ¡kov niso bili izkljuÄeni â vsaj ne
+neposredno. Namesto tega jim je bil onemogoÄen dostop do Å¡olskih
+raÄunalniÅ¡kih sistemov in neizogibno so padli na izpitih.</p>
+
+<p>
+Kasneje je Dan izvedel, da se je tovrstna univerzitetna politika zaÄela
+konec 1980-tih, ko so Å¡tudentje Å¡e množiÄno uporabljali raÄunalnike. Pred
+tem so imele univerze drugaÄen disciplinski pristop; kaznovale so samo
+dejavnosti, ki so bile Å¡kodljive, ne pa tudi tistih, ki so bile le
sumljive.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+
+<div class="columns">
+<p>
+Lissa Dana ni prijavila SPA. Njegova odloÄitev da ji bo pomagal je privedla
+do njune poroke, pa tudi do izpraÅ¡evanja kaj so ju uÄili o piratstvu ko sta
+bila Å¡e otroka. Par je priÄel brati o zgodovini avtorskih pravic, o
Sovjetski zvezi in njihovih omejitvah tiskanja in kopiranja ter celo
-originalno ameriško ustavo. Preselila sta se v Luno, kjer sta spoznala
-druge, ki so prav tako zbežali pred dolgo roko SPA. Ko se je pričela
Vstaja
+originalno ameriško ustavo. Preselila sta se v Luno, kjer sta spoznala
+druge, ki so prav tako zbežali pred dolgo roko SPA. Ko se je priÄela Vstaja
Tycho v letu 2062, je univerzalna pravica do branja postala eden njihovih
-glavnih uporniških ciljev.</p>
-
+glavnih uporniških ciljev.</p>
+</div>
-<h4><a href="#TOCAuthorsNote"
- id="AuthorsNote">Avtorjev pripis</a></h4>
+<div id="AuthorsNote">
+<h3>Avtorjev pripis</h3>
- <p>Zapis je bil osvežen leta 2002.</p>
+<p><em>[Zapis je bil osvežen leta 2002.]</em></p>
- <p>
- Pravica do branja je bitka, ki se bojuje že danes. Kljub temu, da
bo
-morda lahko preteklo 50 let do tega, da bo današnji način
življenja izginil,
-je bila večina specifičnih zakonov in praks omenjenih v eseju že
-predlaganih. Mnogi predlogi so v ZDA in drugod že uzakonjeni. V ZDA je
leta
+<ul class="no-bullet">
+<li>
+<div class="columns">
+<p>
+Pravica do branja je bitka, ki se bojuje že danes. Kljub temu, da bo morda
+lahko preteklo 50 let do tega, da bo danaÅ¡nji naÄin življenja izginil, je
+bila veÄina specifiÄnih zakonov in praks omenjenih v eseju že
+predlaganih. Mnogi predlogi so v ZDA in drugod že uzakonjeni. V ZDA je leta
1998 Digital Millenium Copyright Act vspostavil pravno osnovo za omejevanje
branja in posojanja elektronskih knjig (in tudi ostalih podatkov). Podobne
-omejitve je leta 2001 z Direktivo o avtorski pravici v
-informacijski družbi predlagala Evropska Unija. </p>
+omejitve je leta 2001 z Direktivo o avtorski pravici v informacijski družbi
+predlagala Evropska Unija.</p>
<p>
+Leta 2001 so ZDA priÄele na podlagi pogodbe o ameriÅ¡kem prosto trgovinskem
+obmoÄju (FTAA â Free Trade Agreement of Americas) vsiljevati enaka pravila
+tudi za vse ostale države zahodne poloble. FTAA je eden od t.im. âprosto
+trgovinskihâ pogodb, ki pa je v resnici ustvarjena zato, da <a
+href="https://stallman.org/business-supremacy-treaties.html";>poveÄa vpliv
+podjetij nad demokratiÄnimi vladami</a>. Vsiljevanje zakonov kakrÅ¡en je DMCA
+je popolnoma v tem duhu. Nevladna organizacija <a
+href="http://www.eff.org";>Electronic Frontier Foundation</a> zato prosi
+ljudi, da razložijo drugim vladam zakaj naj bi nasprotovale takim
naÄrtom.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+
+<li>
+<div class="columns">
+<p>
Do predkratkim je veljala le ena izjema: ideja iz eseja, da bi FBI in
-Microsoft imela administracijska gesla osebnih računalnikov, ki jih ne bi
-razkrila uporabnikom, se do leta 2002 še ni pojavila. Danes pa jo že
poznamo
+Microsoft imela administracijska gesla osebnih raÄunalnikov, ki jih ne bi
+razkrila uporabnikom, se do leta 2002 še ni pojavila. Danes pa jo že poznamo
pod imenom Trusted Computing oz. Palladium.</p>
<p>
V letu 2001 je s strani Disneya sponzorirani senator Fritz Hollings
-predlagal zakon SSSCA (Security Systems Standards and Certification Act, op.
-prev.), ki bi zahteval, da je v vsak nov računalnik vgrajena
infrastruktura
-za omejevanje kopiranja, ki je uporabnik ne bi mogel zaobiti. A ideje o
-uvedbi Clipper čipa ter ideje ameriške vlade o uvedbi obveznega
depozita
-šifrirnih ključev kažejo dolgoročni trend: uporabniku se
jemlje zmožnost
-nadzora nad računalniškimi sistemi. Predlog zakona SSSCA se je
kasneje
-preimenoval v CBDTPA (Consumer Broadband and Digital Television Promotion
-Act, op. prev.) (razlagajte si kratico kot âConsume But Don't Try
-Programming Actâ - âbodi potrošnik a ne poiskušaj
programiratiâ).
-</p>
+predlagal zakon SSSCA (Security Systems Standards and Certification Act,
+op. prev.), ki bi zahteval, da je v vsak nov raÄunalnik vgrajena
+infrastruktura za omejevanje kopiranja, ki je uporabnik ne bi mogel
+zaobiti. A ideje o uvedbi Clipper Äipa ter ideje ameriÅ¡ke vlade o uvedbi
+obveznega depozita Å¡ifrirnih kljuÄev kažejo dolgoroÄni trend: uporabniku se
+jemlje zmožnost nadzora nad raÄunalniÅ¡kimi sistemi. Predlog zakona SSSCA se
+je kasneje preimenoval v CBDTPA (Consumer Broadband and Digital Television
+Promotion Act, op. prev.) (razlagajte si kratico kot âConsume But Don't Try
+Programming Actâ - âbodi potroÅ¡nik a ne poiskuÅ¡aj programiratiâ).</p>
+
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+
+<li>
+<div class="columns">
+<p>
+V Äasu nastanka tega eseja je SPA grozila majhnim ponudnikom dostopa do
+interneta, naj jim omogoÄijo nadzor vseh svojih uporabnikov. VeÄina
+ponudnikov se je ob grožnjah predala, saj si niso mogli privoÅ¡Äiti bitke na
+sodiÅ¡Äu. Eden od ponudnikov dostopa do interneta, Community ConneXion iz
+Oaklanda, se je zahtevam uprl in so ga dejansko tožili. SPA je kasneje tožbo
+opustila vendar je nato z zakonom DMCA dobila moÄ, ki si jo je želela.</p>
<p>
-Leta 2001 so ZDA pričele na podlagi pogodbe o ameriškem prosto
trgovinskem
-območju (FTAA â Free Trade Agreement of Americas) vsiljevati enaka
pravila
-tudi za vse ostale države zahodne poloble. FTAA je eden od t.im. âprosto
-trgovinskihâ pogodb, ki pa je v resnici ustvarjena zato, da poveča vpliv
-podjetij nad demokratičnimi vladami. Vsiljevanje zakonov kakršen je
DMCA je
-popolnoma v tem duhu. Nevladna organizacija <a
href="http://www.eff.org";>Electronic Frontier
-Foundation</a>
-zato prosi ljudi, da razložijo drugim vladam zakaj naj bi nasprotovale
takim
-načrtom.</p>
-
-<p>
-Vlogo policista SPA, kar je v bistvu kratica za Združenje založnikov
+Vlogo policista SPA, kar je v bistvu kratica za Združenje založnikov
programske opreme (Software Publisher's Association), je zamenjala BSA ali
-Business Software Alliance. Ta še ni, vsaj zaenkrat, uradna policijska
-enota, neuradno pa se že obnaša tako. Z uporabljanjem metod, ki
spominjajo
+Business Software Alliance. Ta Å¡e ni, vsaj zaenkrat, uradna policijska
+enota, neuradno pa se že obnaša tako. Z uporabljanjem metod, ki spominjajo
na nekdanjo Sovjetsko zvezo, poziva ljudi k ovajanju sodelavcev in
prijateljev. Kampanja BSA v Argentini v letu 2001 je namigovala, da bodo
uporabniki, ki delijo programsko opremo, v zaporu posiljeni.</p>
-
-<p>
-V času nastanka tega eseja je SPA grozila majhnim ponudnikom dostopa do
-interneta, naj jim omogočijo nadzor vseh svojih uporabnikov. Večina
-ponudnikov se je ob grožnjah predala, saj si niso mogli
privoščiti bitke na
-sodišču (vir: Atlanta Journal-Constitution, 1. oktober 1996, D3).
Vsaj eden
-od ponudnikov dostopa do interneta, Community ConneXion iz Oaklanda, se je
-zahtevam uprl in so ga dejansko tožili. SPA je kasneje tožbo
opustila vendar
-je nato z zakonom DMCA dobila moč, ki si jo je želela.</p>
-
-<p>
-Univerzitetne varnostne politike opisane v eseju ravno tako niso
izmišljene.
-Za primer si lahko ogledamo izpis sporočila ob prijavi v računalnik
ene od
-univerz v okolici Chicaga:</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+
+<li>
+<div class="reduced-width">
+<p>
+Univerzitetne varnostne politike opisane v eseju ravno tako niso
+izmiÅ¡ljene. Za primer si lahko ogledamo izpis sporoÄila ob prijavi v
+raÄunalnik ene od univerz v okolici Chicaga:</p>
<blockquote><p>
âTa sistem lahko uporabljajo samo avtorizirani uporabniki. Aktivnosti
-posameznikov, ki uporabljajo ta računalnik brez dovoljenja oz. bodo
-prekoračili svoje pravice bodo nadzorovane in zabeležene s strani
-računalniškega osebja. V času nadzorovanja uporabnikov, ki
nedopustno
-uporabljajo ta sistem ali v času vzdrževanja sistema so lahko
nadzorovane
+posameznikov, ki uporabljajo ta raÄunalnik brez dovoljenja oz. bodo
+prekoraÄili svoje pravice bodo nadzorovane in zabeležene s strani
+raÄunalniÅ¡kega osebja. V Äasu nadzorovanja uporabnikov, ki nedopustno
+uporabljajo ta sistem ali v Äasu vzdrževanja sistema so lahko nadzorovane
tudi aktivnosti legitimnih uporabnikov. Vsakdo, ki uporablja ta sistem se
-izrecno strinja s takšnim nadzorovanjem, prav tako pa je opozorjen, da v
-primeru, da ta nadzor odkrije možne dokaze o nezakoniti dejavnosti ali
-kršitvi Univezitetnih pravil, računalniško osebje lahko tako
zbrane dokaze
-posreduje vodstvu Univerze in/ali ustreznim državnim organomâ
+izrecno strinja s takšnim nadzorovanjem, prav tako pa je opozorjen, da v
+primeru, da ta nadzor odkrije možne dokaze o nezakoniti dejavnosti ali
+krÅ¡itvi Univezitetnih pravil, raÄunalniÅ¡ko osebje lahko tako zbrane dokaze
+posreduje vodstvu Univerze in/ali ustreznim državnim organomâ
</p></blockquote>
<p>
-To je zanimiv pristop k četrtemu amandmaju k ameriški ustavi
-(ameriška različica pravice do zasebnosti op. prev.): večino
prisili k vnaprejšnji
+To je zanimiv pristop k Äetrtemu amandmaju k ameriÅ¡ki ustavi (ameriÅ¡ka
+razliÄica pravice do zasebnosti op. prev.): veÄino prisili k vnaprejÅ¡nji
odpovedi tej pravici.</p>
+</div>
+</li>
+</ul>
+<div class="column-limit"></div>
+</div>
+
+<h3 id="BadNews">Slabe novice</h3>
-<hr />
+<p>
+<a href="#AuthorsNote">Avtorjev pripis</a> govori o bitki za pravico do
+branja in elektronskem nadzoru. Bitka se priÄenja sedaj â na spodnjih dveh
+povezavah si lahko preberete o tehnologijah, ki so bile razvite zato, da bi
+vam onemogoÄile pravico do branja:
+</p>
-<h4><a href="#TOCReferences"
- id="References">Viri</a></h4>
+<ul>
+<li><p><a
+href="http://www.zdnet.com/article/seybold-opens-chapter-on-digital-books/";>
+Electronic Publishing:</a> Älanek o distribuciji knjig v elektronski obliki
+in posledicah sistema avtorskih pravic na pravico do branja.</p></li>
+
+<li><p><a
+href="http://news.microsoft.com/1999/08/30/microsoft-announces-new-software-for-reading-on-screen/";>
+Books inside Computers:</a> programska oprema, ki nadzoruje kdo lahko bere
+knjige in dokumente na osebnem raÄunalniku.</p></li>
+</ul>
- <ul>
- <li>The administration's "White Paper": Information Infrastructure
-Task
- Force, Intellectual Property and the National Information
- Infrastructure: The Report of the Working Group on
-Intellectual
- Property Rights (1995).</li>
+<h3 id="References">Viri</h3>
- <li><a
-href="http://www.wired.com/wired/archive/4.01/white.paper_pr.html";>An
- explanation of the White Paper:
- The Copyright Grab</a>, Pamela Samuelson, Wired, Jan.
-1996</li>
-
- <li><a href="http://www.law.duke.edu/boylesite/sold_out.htm";>Sold Out</a>,
- James Boyle, New York Times, 31 March 1996</li>
-
- <li>Public Data or Private Data, Washington Post, 4 Nov 1996. We
-used to have a link to this, but Washinton Post has decided to start
-charging users who wishes to read articles on the web site and therefore we
-have decided to remove the link.</li>
-
- <li><a href="http://www.public-domain.org/";>Union for the Public
- Domain</a>--organizacija, katere cilj je odpor in odprava
-prekomernega podaljšanja avtorskih pravic in patentiranja.</li>
- </ul>
-
- <hr />
- <h4>Esej je bil objavljen v
-knjigi <a
href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><cite>Free
-Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
-M. Stallman</cite></a>.</h4>
+<ul>
+ <li>The administration's âWhite Paperâ: Information Infrastructure Task
Force,
+Intellectual Property [<a href="/philosophy/not-ipr.html">sic</a>] and the
+National Information Infrastructure: The Report of the Working Group on
+Intellectual Property [sic] Rights (1995).</li>
+
+ <li><a href="http://www.wired.com/wired/archive/4.01/white.paper_pr.html";>An
+explanation of the White Paper: The Copyright Grab</a>, Pamela Samuelson,
+Wired, Jan. 1996</li>
-<h4><a href="#TOCOtherTexts"
- id="OtherTexts">Other Texts to Read</a></h4>
+ <li><a href="http://www.law.duke.edu/boylesite/sold_out.htm";>Sold Out</a>,
James
+Boyle, New York Times, 31 March 1996</li>
- <ul>
- <li><a href="/philosophy/philosophy.html">Philosophy of the
-GNU Project</a></li>
<li><a
-href="http://www.computerworld.com/managementtopics/management/opinion/story/0,10801,49358,00.html";
-id="COPYPROCTECTION">Copy Protection: Just Say No</a>
- Published in Computer World.</li>
- </ul>
-
- <hr />
-
- <p>
-
-</p><a href="#AuthorsNote">Avtorjev pripis</a> govori o bitki za pravico do
branja in elektronskem nadzoru.
-Bitka se pričenja sedaj â na spodnjih dveh povezavah si lahko preberete
o
-tehnologijah, ki so bile razvite zato, da bi vam onemogočile pravico do
-branja:</p>
-<ul>
-<li><a
-href="http://www.zdnet.com/news/seybold-opens-chapter-on-digital-books/103151";>
-Electronic
- Publishing:</a> članek o distribuciji knjig v elektronski obliki in
-posledicah sistema avtorskih pravic na pravico do branja.</li>
-<li><a
-href="http://www.microsoft.com/en-us/news/press/1999/Aug99/SeyboldPR.aspx";>Books
- inside Computers:</a> programska oprema, ki nadzoruje kdo lahko bere
-knjige in dokumente na osebnem računalniku.</li>
- </ul>
+href="http://web.archive.org/web/20130508120533/http://www.interesting-people.org/archives/interesting-people/199611/msg00012.html";>Public
+Data or Private Data</a>, Washington Post, 4 Nov 1996. </li>
- <!-- All pages on the GNU web server should have the section about
--->
+ <li><a
+href="https://web.archive.org/web/20151113122141/http://public-domain.org/";>Union
+for the Public Domain</a> â organizacija, katere cilj je odpor in odprava
+prekomernega podaljšanja avtorskih pravic in patentiranja.</li>
+</ul>
-<!-- verbatim copying. Please do NOT remove this without talking -->
-<!-- with the webmasters first. -->
-<!-- Please make sure the copyright date is consistent with the document -->
-<!-- and that it is like this "2001, 2002" not this "2001-2002." -->
+<h4>Other Texts to Read</h4>
-<p><div class="copyright">
-<p>
-Nazaj na <a href="/home.html">GNU Projekt domačo stran</a>.
-</p>
+<ul>
+ <li><a href="/philosophy/philosophy.html">Philosophy of the GNU
Project</a></li>
+ <li><a
+href="http://www.computerworld.com/article/2596679/networking/copy-protection--just-say-no.html";
+id="copy-protection">Copy Protection: Just Say No</a>, published in Computer
+World.</li>
+</ul>
+</div>
+
+<hr class="thin" />
+<blockquote id="fsfs"><p class="big">Esej je bil objavljen v knjigi <a
+href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><cite>Free
+Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
+M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote>
-<p>
-Prosimo pošljite vprašanja v zvezi z FSF & GNU na
-<a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.
-Obstajajo tudi <a href="/home.html#ContactInfo">druge metode vzpostavitve
-stika</a> z FSF.
-
-<br />
-Prosimo pošljite obvestila o napačnih povezavah in druge popravke
(ali
-predloge) na <a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.
-</p>
+<div class="translators-notes">
-<p>
-Prosimo oglejte si
-<a href="/server/standards/README.translations.html">osnovne prevajalske
-podatke</a> za informacije o koordinaciji in pošiljanju prevodov tega
-članka.
-</p>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Prosimo pošljite vprašanja v zvezi z FSF & GNU na <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Obstajajo tudi <a
+href="/contact/">druge metode vzpostavitve stika</a> z FSF. Pošljite
+komentarje glede teh spletnih strani v angleÅ¡Äini na <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Prosimo oglejte si <a
+href="/server/standards/README.translations.html">osnovne prevajalske
+podatke</a> za informacije o koordinaciji in pošiljanju prevodov tega
+Älanka.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1996, 2002 Richard Stallman</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivatives 4.0 International License</a>.</p>
-<p>
-Copyright 1996 Richard Stallman
-Translation 2006 Matej Kovačič in Matic Ahačič
-<br />
-
-Verbatim copying and distribution of this entire article is
-permitted in any medium without royalty provided this notice is
-preserved.
-</p>
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
-<p>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Translation 2006 Matej KovaÄiÄ in Matic AhaÄiÄ</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
Updated:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2013/02/18 17:38:22 $ $Author: ineiev $
-<!-- timestamp end -->
-</p>
-</p><div>
-<p><div class="translations">
-<p><a id="translations"></a>
-<b>Prevodi te strani</b>:<br />
-
-<!-- Please keep this list alphabetical, and in the original -->
-<!-- language if possible, otherwise default to English -->
-<!-- If you do not have it English, please comment what the -->
-<!-- English is. If you add a new language here, please -->
-<!-- advise address@hidden and add it to -->
-<!-- - in /home/www/bin/nightly-vars either TAGSLANG or WEBLANG -->
-<!-- - in /home/www/html/server/standards/README.translations.html -->
-<!-- one of the lists under the section "Translations Underway" -->
-<!-- - if there is a translation team, you also have to add an alias -->
-<!-- to mail.gnu.org:/com/mailer/aliases -->
-<!-- Please also check you have the 2 letter language code right versus -->
-<!-- http://www.w3.org/WAI/ER/IG/ert/iso639.htm -->
-
-[
-<!-- Catalan -->| <a href="/philosophy/right-to-read.ca.html">ca</a> |
-<!-- Czech --> <a href="/philosophy/right-to-read.cs.html">cs</a> |
-
-<!-- German --> <a href="/philosophy/right-to-read.de.html">de</a> |
-<!-- English --> <a href="/philosophy/right-to-read.en.html">en</a> |
-<!-- Spanish --> <a href="/philosophy/right-to-read.es.html">es</a> |
-<!-- French --> <a href="/philosophy/right-to-read.fr.html">fr</a> |
-<!-- Hebrew --> <a href="/philosophy/right-to-read.he.html">he</a> |
-
-<!-- Japanese --> <a href="/philosophy/right-to-read.ja.html">ja</a> |
-<!-- Korean --> <a href="/philosophy/right-to-read.ko.html">ko</a> |
-<!-- Hungarian --> <a href="/philosophy/right-to-read.hu.html">hu</a> |
-<!-- Polish --> <a href="/philosophy/right-to-read.pl.html">pl</a> |
-<!-- Portuguese --> <a href="/philosophy/right-to-read.pt-br.html">pt-br</a> |
-
-<!-- Russian --> <a href="/philosophy/right-to-read.ru.html">ru</a> |
-<!-- Slovenian --> <a href="/philosophy/right-to-read.sl.html">sl</a> |
-<!-- Swedish --> <a href="/philosophy/right-to-read.sv.html">sv</a>
-]
-</p>
-</p><div>
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
</body>
</html>
Index: philosophy/shouldbefree.fi.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/shouldbefree.fi.html,v
retrieving revision 1.6
retrieving revision 1.7
diff -u -b -r1.6 -r1.7
--- philosophy/shouldbefree.fi.html 6 Jan 2013 14:16:05 -0000 1.6
+++ philosophy/shouldbefree.fi.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.7
@@ -1,1011 +1,919 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN">
-<html>
-<head>
- <title>Miksi ohjelmistojen pitäisi
-olla vapaita - GNU-projekti - Free
-Software Foundation (FSF)</title>
-
- <link rev="made"
-href="mailto:address@hidden";>
-</head>
- <body bgcolor="#ffffff" text="#000000" link="#1f00ff"
alink="#ff0000"vlink="#9900dd">
-
-<h3>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h3>
-<meta http-equiv="content-type" content="text/html; charset=ISO-8859-1">
-
-<p> <a href="http://www.stallman.org/";><strong>Richard Stallman</strong></a>
- </p>
-
-<p> (24. huhtikuuta, 1992) </p>
-
-<p><a href="/graphics/philosophicalgnu.html"><img
- src="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg" width="160" height="200">
- </a> [ <!-- Please keep this list alphabetical
-->
- <!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! --> <a
- href="/philosophy/shouldbefree.cs.html">Czech</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.en.html">English</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.fr.html">French</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.id.html">Indonesian</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.pt-br.html">Portuguese</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.ru.html">Russian</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.es.html">Spanish</a> <!-- Please keep this
list alphabetical -->
- <!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! --> ]
- </p>
-
-<p> </p>
-
-<p> </p>
-
-<h3>Johdanto</h3>
-
-<p> Ohjelmistojen olemassaolo nostaa väistämättä esiin
- ongelman siitä, miten niiden käytöstä tulisi
päättää.
- Oletetaan esimerkiksi, että jollakulla on kopio ohjelmistosta ja
että
- hän tapaa jonkun toisen, joka myös haluaisi kopion. Oletetaan
-lisäksi, että he pystyisivät lisäkopion
tekemään.
-Kenen tulisi päättää, tehdäänkö kopio?
-Kyseisten henkilöiden? Vai jonkun muun osapuolen, vaikkapa
”omistajan”?
-</p>
-
-<p> Ohjelmistojen kehittäjät tarkastelevat yleensä ongelmaa
- silmämääränään kriteeri, jonka mukaan kysymys
- on ratkaistava niin, että ohjelmistojen kehittäjien voitto
maksimoituu.
- Yritysten poliittinen vaikutusvalta on johtanut siihen että hallitukset
- ovat hyväksyneet tämän kriteerin ja ohjelmistojen
kehittäjien
- näkemyksen kriteerin täyttämisestä: ohjelmalla on
omistaja,
- yleensä yhtiö, jolla on jotakin tekemistä ohjelmiston
kehittämisen
- kanssa. </p>
-
-<p> Haluaisin tarkastella tätä ongelmaa käyttäen
toisenlaista
- kriteeriä: koko suuren yleisön hyvinvointia ja vapautta. </p>
-
-<p> Ongelmaa ei voida ratkaista vetoamalla nykyiseen
lainsäädäntöön
- – lain pitäisi seurata etiikkaa, eikä päinvastoin.
Myöskään
- nykyinen käytäntö ei ratkaise ongelmaa, vaikkakin
käytännöt
- voivat antaa viitteitä mahdollisiin ratkaisuihin. Voimme ratkaista
-ongelman vain tarkastelemalla kuka hyötyy ja kuka kärsii, jos
-ohjelmistoilla katsotaan olevan omistajia. Kuka hyötyy, kuka kärsii,
-miksi ja miten paljon. Pitää toisin sanoen tehdä
panos-tuotos-analyysi
- koko yhteiskunnan näkökulmasta, pitäen mielessä yhtä
- aikaa yksilön vapaus ja hyödykkeiden tuotanto. </p>
-
-<p> Kuvaan tässä kirjoituksessa ohjelmistojen omistajuuden
vaikutuksia
- ja osoitan, että vaikutukset ovat haitallisia.
Johtopäätökseni
- on, että me ohjelmoijat olemme velvollisia kannustamaan luomiemme
-ohjelmistojen jakamista, tutkimista ja kehittämistä: toisin sanoen,
-meillä on velvollisuus luoda <a href="/philosophy/free-sw.html">vapaita
-ohjelmistoja</a> .<a href="#1">(1)</a> </p>
-
-<p> </p>
-
-<h3>Omistajien esittämä oikeutus vallalleen</h3>
-
-<p> Nykyisestä omistajuuteen perustuvasta järjestelmästä
- hyötyvät osapuolet ovat esittäneet kaksi argumenttia, jotka
- tukevat heidän omistusvaadettaan: tunteellisen argumentin ja
taloudellisen
- argumentin.</p>
-
-<p> Tunteellinen perustelu kuuluu: ”Tein ohjelman hiki otsalla, koko
sydämelläni
- ja sielullani. Se syntyi <em>minusta</em>, se on <em>minun</em>!”</p>
-
-<p> Tämä argumetti ei kaipaa vakavaa kumoamista. Kiintyminen
ohjelmistoon
- on tunne, jota ohjelmoijat elättelevät ja kasvattavat kun se
-heille sopii, se ei ole välttämätön reaktio. Ajatellaanpa
-vaikka miten halukkaasti samat ohjelmoijat luovuttavat kaikki oikeutensa
-jollekin yhtiölle palkkaa vastaan; tunteellinen kiintymys katoaa
salaperäisesti.
- Tai ajatellaan vertailun vuoksi keskiajan suuria taiteilijoita ja
käsityöläisiä,
- jotka eivät edes signeeranneet mestaritöitään. Heille
- taiteilijan nimi ei ollut merkityksellinen. Tärkeää oli
-teoksen tekeminen – ja teoksen tehtävä. Tämä
näkemys
-oli vallalla vuosisatoja. </p>
-
-<p> Taloudellinen perustelu kuuluu: ”Haluan rikastua (usein
tätä
- kuvataan epätarkasti myös ’elannon hankkimiseksi’) ja
jos en
-saa rikastua ohjelmoimalla, niin en ohjelmoi ollenkaan. Kaikki ovat samaa
-mieltä kanssani, joten pian kukaan ei enää ohjelmoi. Ja
-sitten kenelläkään ei ole enää ohjelmistoja!”
-Tämä uhkaus naamioidaan usein ystävälliseksi ja viisaaksi
-neuvoksi. </p>
-
-<p> Selitän myöhemmin, miksi tämä uhkaus on
hämäystä.
- Haluan ensin tarttua erääseen sisäänrakennettuun
oletukseen,
- joka käy paremmin ilmi taloudellisen perustelun toisenlaisesta
muotoilusta.
- </p>
-
-<p> Tämä muotoilu alkaa vertailulla, jossa omistajien hallinnoimien
- ohjelmistojen yhteiskunnallisia etuja verrataan tilanteeseen, jossa
ohjelmistoja
- ei ole lainkaan. Johtopäätös on tietenkin, että
omistettujen
- ohjelmistojen kehittäminen on yleensä hyödyllistä ja
- tukemisen arvoista. Argumentti on kuitenkin virheellinen, koska se perustuu
- oletukseen vain kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta – omistettuja
ohjelmistoja
- tai ei ohjelmistoja ollenkaan. </p>
-
-<p> Järjestelmässä, jossa tunnustetaan immateriaalisia,
intellektuaalisia
- omaisuuksia, ohjelmistot liitetään yleensä omistajaan, joka
- päättää ohjelmiston käytöstä. Niin kauan
- kun tämä yhteys on olemassa, joudumme usein valitsemaan omistetun
- ohjelmiston ja ohjelmistottomuuden välillä. Tämä yhteys
- ei kuitenkaan ole välttämätön eikä
sisäsyntyinen,
- vaan juuri kyseenalaistamamme yhteiskunnallisen ja poliittisen
päätöksen
- – päätöksen, jonka mukaan ohjelmistoilla on omistaja
– seuraus.
- Jos ongelma esitetään valintana omistettujen ohjelmistojen ja
-ohjelmistottomuuden välillä, on koko ongelma ohitettu. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h3>Omistajuuden vastainen argumentti</h3>
-
-<p> Tarkastelemme kysymystä: ”Pitäisikö ohjelmistojen
kehittämisen
- liittyä omistajiin, jotka rajoittavat ohjelmiston
käyttöä?”
- </p>
-
-<p> Vastataksemme kysymykseen meidän on tarkastaltava näitä
- kahtaa asiaa ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan toisistaan
<em>riippumatta</em>:
-toisaalta ohjelmistojen kehittämisen vaikutuksia (riippumatta
ohjelmistojen
- jakelun tavasta) ja toisaalta ohjelmistojen käytön rajoittamisen
- vaikutuksia (oletuksena, että ohjelmisto on jo kehitetty). Jos toisella
- näistä on hyödyllisiä ja toisella haitallisia
vaikutuksia,
- olisi parasta lopettaa niiden liittäminen toisiinsa ja harrastaa vain
- tuota hyödyllistä toimintaa. </p>
-
-<p> Toisin sanoen, jos jo olemassaolevan ohjelmiston jakelun rajoittaminen
- on suuren yleisön kannalta vahingollista, niin eettisesti ajatteleva
- ohjelmistojen kehittäjä hylkää mahdollisuutensa rajoittaa
- ohjelmiston levittämistä. </p>
-
-<p> Jotta voisimme arvioida rajoittamisen seurauksia, meidän on
verrattava
- toisiinsa saman ohjelmiston rajoitetun (eli omistetun) ja vapaan (eli
kaikkien
- saatavissa olevan) version yhteiskunnallista arvoa. Vertaamme siis toisiinsa
- kahta mahdollista maailmaa. </p>
-
-<p> Tällainen arviointi vastaa myös siihen toisinaan esitettyyn
- yksinkertaiseen vasta-argumenttiin, jonka mukaan ”se hyöty, jonka
-uusi käyttäjä saa ohjelmiston kopiosta vastaa sitä
-haittaa, jonka kopion tekeminen aiheuttaa ohjelmiston omistajalle.”
Tämä
- vasta-argumentti olettaa, että hyöty ja haitta ovat yhtä
-suuret. Arviossa vertaamme hyödyn ja haitan määrää
-ja osoitamme, että hyöty on paljon suurempi. </p>
-
-<p> Havainnollisuuden vuoksi argumenttia voidaan soveltaa toisella alueella:
- tienrakennuksessa. </p>
-
-<p> Kaikkien teiden rakentaminen olisi mahdollista rahoittaa tullimaksuilla.
- Tämä edellyttäisi, että jokaisessa kadunkulmassa olisi
- maksun perintää varten tullikoppi. Tällainen
järjestelmä
- houkuttelisi mitä suuremmassa määrin teiden parantamiseen.
- Sen etuna olisi myös, että tietyn tien käyttäjät
- maksaisivat juuri tuon tien. Tullimaksun maksaminen on kuitenkin
keinotekoinen
- este joustavalle ajamiselle – keinotekoinen siinä mielessä,
että
- se ei seuraa autojen tai teiden toimintatavasta.</p>
-
-<p> Jos verrataan vapaiden ja tullimaksullisten teiden käyttöarvoa,
- huomataan, että teitä, joilla ei ole tullikoppeja on halvempi
-rakentaa ja ylläpitää, ne ovat turvallisempia ja tehokkaampia
-käyttää. <a href="#2">(2)</a> Köyhässä maassa
-tullimaksut voivat tehdä tienkäytöstä liian kalliin
-joillekin kansalaisille. Tullimaksuttomat ja –kopittomat tiet siis
tarjoavat
-yhteisölle suuremman hyödyn pienemmillä kustannuksilla. Vapaat
-tiet ovat yhteiskunnan kannalta parempia. Tästä syystä
yhteiskunnan
-tulisi rahoittaa teiden rakentaminen jollakin muulla tavalla kuin
tullimaksuilla.
-Rakennettujen teiden käytön tulisi olla vapaata. </p>
-
-<p> Kun tullimaksujen kannattajat esittävät ratkaisunsa vain rahan
- keräämisen tapana, he vääristävät
valintatilannetta.
- Tullikopit keräävät rahaa, mutta niillä on muitakin
-vaikutuksia: ne huonontavat tietä. Tullimaksullinen tie ei ole yhtä
-hyvä kuin vapaa tie, eikä teknisesti parempien teiden rakentaminen
-välttämättä ole parannus, jos se tarkoittaa samalla
-vapaiden teiden korvautumista maksullisilla teillä. </p>
-
-<p> Vapaan tien rakentaminen vaatii tietenkin rahoitusta, joka yleisön
- on jotenkin järjestettävä. Tästä ei kuitenkaan
-seuraa tullimaksujen välttämättömyyttä. Me, jotka
-tien joka tapauksessa maksamme, saamme rahallemme enemmän vastinetta
-rakentamalla vapaan tien. </p>
-
-<p> En tarkoita, että maksullinen tie olisi huonompi kuin ei tietä
- laisinkaan. Näin olisi vain, jos maksu olisi niin korkea, että
- tuskin kukaan käyttäisi tietä – tullien
kerääjä
- ei todennäköisesti koskaan toimisi näin. Joka tapauksessa
-niin kauan kuin maksujen kerääminen tullikopeilla aiheuttaa
huomattavaa haaskausta ja epämukavuutta, on parempi kerätä
rahat vähemmän
- haitallisella tavalla. </p>
-
-<p> Käyttääkseni samaa argumenttia ohjelmistojen
kehittämisen
- kohdalla, tulen seuraavassa osoittamaan, että ohjelmistojen
käyttämisen
- ”tullikopit” tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi:
maksullisuus tekee
-ohjelmistojen kehittämisestä ja jakelemisesta kalliimpaa ja niiden
-käytöstä tehottomampaa ja epämukavampaa.
Johtopäätös
-on, että ohjelmistojen kehittämistä tulisi kannustaa jollakin
-muulla tavalla. Lopuksi kuvailen muita tapoja kannustaa (ja jos
välttämätöntä)
- rahoittaa ohjelmistojen kehittämistä. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h4>Ohjelmistojen vapauden estämisen aiheuttama vahinko</h4>
-
-<p> Kuvitellaan, että ohjelmisto on kehitetty ja kaikki sen
kehittämiseen
- liittyvät kustannukset on maksettu; yhteiskunnan pitää nyt
- päättää, tehdäänkö ohjelmistosta jonkun
- omaisuutta vai sallitaanko sen vapaa käyttö ja jakaminen. Oletetaan
- lisäksi, että ohjelmiston olemassaolo ja sen saatavavuus ovat
-toivottavia. <a href="#3">(3)</a> </p>
-
-<p> Ohjelmiston jakamisen ja muokkaamisen rajoittaminen ei voi
edistää
- sen käyttöä. Rajoitukset toimivat ainoastaan esteinä.
- Rajoitusten vaikutus voi siis olla vain kielteinen. Mutta miten ja millä
- tavalla kielteinen? </p>
-
-<p> Rajoituksista seuraa kolmen tasoista materiaalista vahinkoa: </p>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/shouldbefree.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2002-06-12" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="fi" lang="fi">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
-<p> </p>
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita - GNU-projekti - Free Software
+Foundation</title>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/shouldbefree.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h2>
+
+<p>
+<a href="http://www.stallman.org/";><strong>Richard Stallman</strong></a></p>
+<h3 id="introduction">Johdanto</h3>
+<p>
+Ohjelmistojen olemassaolo nostaa väistämättä esiin ongelman siitä, miten
+niiden käytöstä tulisi päättää. Oletetaan esimerkiksi, että jollakulla
on
+kopio ohjelmistosta ja että hän tapaa jonkun toisen, joka myös haluaisi
+kopion. Oletetaan lisäksi, että he pystyisivät lisäkopion tekemään. Kenen
+tulisi päättää, tehdäänkö kopio? Kyseisten henkilöiden? Vai jonkun muun
+osapuolen, vaikkapa âomistajanâ?</p>
+<p>
+ Ohjelmistojen kehittäjät tarkastelevat yleensä ongelmaa
silmämääränään
+kriteeri, jonka mukaan kysymys on ratkaistava niin, että ohjelmistojen
+kehittäjien voitto maksimoituu. Yritysten poliittinen vaikutusvalta on
+johtanut siihen että hallitukset ovat hyväksyneet tämän kriteerin ja
+ohjelmistojen kehittäjien näkemyksen kriteerin täyttämisestä: ohjelmalla
on
+omistaja, yleensä yhtiö, jolla on jotakin tekemistä ohjelmiston
kehittämisen
+kanssa.</p>
+<p>
+ Haluaisin tarkastella tätä ongelmaa käyttäen toisenlaista kriteeriä:
koko
+suuren yleisön hyvinvointia ja vapautta.</p>
+<p>
+ Ongelmaa ei voida ratkaista vetoamalla nykyiseen lainsäädäntöön â
lain
+pitäisi seurata etiikkaa, eikä päinvastoin. Myöskään nykyinen
käytäntö ei
+ratkaise ongelmaa, vaikkakin käytännöt voivat antaa viitteitä mahdollisiin
+ratkaisuihin. Voimme ratkaista ongelman vain tarkastelemalla kuka hyötyy ja
+kuka kärsii, jos ohjelmistoilla katsotaan olevan omistajia. Kuka hyötyy,
+kuka kärsii, miksi ja miten paljon. Pitää toisin sanoen tehdä
+panos-tuotos-analyysi koko yhteiskunnan näkökulmasta, pitäen mielessä yhtä
+aikaa yksilön vapaus ja hyödykkeiden tuotanto.</p>
+<p>
+ Kuvaan tässä kirjoituksessa ohjelmistojen omistajuuden vaikutuksia ja
+osoitan, että vaikutukset ovat haitallisia. Johtopäätökseni on, että me
+ohjelmoijat olemme velvollisia kannustamaan luomiemme ohjelmistojen
+jakamista, tutkimista ja kehittämistä: toisin sanoen, meillä on velvollisuus
+luoda <a href="/philosophy/free-sw.html">vapaita ohjelmistoja</a>.<a
+href="#f1">(1)</a></p>
+
+<h3 id="owner-justification">Omistajien esittämä oikeutus vallalleen</h3>
+<p>
+ Nykyisestä omistajuuteen perustuvasta järjestelmästä hyötyvät
osapuolet ovat
+esittäneet kaksi argumenttia, jotka tukevat heidän omistusvaadettaan:
+tunteellisen argumentin ja taloudellisen argumentin.</p>
+<p>
+ Tunteellinen perustelu kuuluu: âTein ohjelman hiki otsalla, koko
sydämelläni
+ja sielullani. Se syntyi <em>minusta</em>, se on <em>minun</em>!â</p>
+<p>
+ Tämä argumetti ei kaipaa vakavaa kumoamista. Kiintyminen ohjelmistoon on
+tunne, jota ohjelmoijat elättelevät ja kasvattavat kun se heille sopii, se
+ei ole välttämätön reaktio. Ajatellaanpa vaikka miten halukkaasti samat
+ohjelmoijat luovuttavat kaikki oikeutensa jollekin yhtiölle palkkaa vastaan;
+tunteellinen kiintymys katoaa salaperäisesti. Tai ajatellaan vertailun
+vuoksi keskiajan suuria taiteilijoita ja käsityöläisiä, jotka eivät edes
+signeeranneet mestaritöitään. Heille taiteilijan nimi ei ollut
+merkityksellinen. Tärkeää oli teoksen tekeminen â ja teoksen tehtävä.
Tämä
+näkemys oli vallalla vuosisatoja.</p>
+<p>
+ Taloudellinen perustelu kuuluu: âHaluan rikastua (usein tätä kuvataan
+epätarkasti myös âelannon hankkimiseksiâ) ja jos en saa rikastua
+ohjelmoimalla, niin en ohjelmoi ollenkaan. Kaikki ovat samaa mieltä
+kanssani, joten pian kukaan ei enää ohjelmoi. Ja sitten kenelläkään ei ole
+enää ohjelmistoja!â Tämä uhkaus naamioidaan usein ystävälliseksi ja
+viisaaksi neuvoksi.</p>
+<p>
+ Selitän myöhemmin, miksi tämä uhkaus on hämäystä. Haluan ensin
tarttua
+erääseen sisäänrakennettuun oletukseen, joka käy paremmin ilmi
taloudellisen
+perustelun toisenlaisesta muotoilusta.</p>
+<p>
+ Tämä muotoilu alkaa vertailulla, jossa omistajien hallinnoimien
+ohjelmistojen yhteiskunnallisia etuja verrataan tilanteeseen, jossa
+ohjelmistoja ei ole lainkaan. Johtopäätös on tietenkin, että omistettujen
+ohjelmistojen kehittäminen on yleensä hyödyllistä ja tukemisen
+arvoista. Argumentti on kuitenkin virheellinen, koska se perustuu oletukseen
+vain kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta â omistettuja ohjelmistoja tai ei
+ohjelmistoja ollenkaan.</p>
+<p>
+ Järjestelmässä, jossa tunnustetaan immateriaalisia, intellektuaalisia
+omaisuuksia, ohjelmistot liitetään yleensä omistajaan, joka päättää
+ohjelmiston käytöstä. Niin kauan kun tämä yhteys on olemassa, joudumme
usein
+valitsemaan omistetun ohjelmiston ja ohjelmistottomuuden välillä. Tämä
+yhteys ei kuitenkaan ole välttämätön eikä sisäsyntyinen, vaan juuri
+kyseenalaistamamme yhteiskunnallisen ja poliittisen päätöksen â
päätöksen,
+jonka mukaan ohjelmistoilla on omistaja â seuraus. Jos ongelma esitetään
+valintana omistettujen ohjelmistojen ja ohjelmistottomuuden välillä, on koko
+ongelma ohitettu.</p>
+
+<h3 id="against-having-owners">Omistajuuden vastainen argumentti</h3>
+<p>
+ Tarkastelemme kysymystä: âPitäisikö ohjelmistojen kehittämisen
liittyä
+omistajiin, jotka rajoittavat ohjelmiston käyttöä?â</p>
+<p>
+ Vastataksemme kysymykseen meidän on tarkastaltava näitä kahtaa asiaa ja
+niiden vaikutusta yhteiskuntaan toisistaan Vastataksemme kysymykseen meidän
+on tarkastaltava näitä kahtaa asiaa ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan
+toisistaan <em>riippumatta</em>: toisaalta ohjelmistojen kehittämisen
+vaikutuksia (riippumatta ohjelmistojen jakelun tavasta) ja toisaalta
+ohjelmistojen käytön rajoittamisen vaikutuksia (oletuksena, että ohjelmisto
+on jo kehitetty). Jos toisella näistä on hyödyllisiä ja toisella
haitallisia
+vaikutuksia, olisi parasta lopettaa niiden liittäminen toisiinsa ja
+harrastaa vain tuota hyödyllistä toimintaa.</p>
+<p>
+ Toisin sanoen, jos jo olemassaolevan ohjelmiston jakelun rajoittaminen on
+suuren yleisön kannalta vahingollista, niin eettisesti ajatteleva
+ohjelmistojen kehittäjä hylkää mahdollisuutensa rajoittaa ohjelmiston
+levittämistä.</p>
+<p>
+ Jotta voisimme arvioida rajoittamisen seurauksia, meidän on verrattava
+toisiinsa saman ohjelmiston rajoitetun (eli omistetun) ja vapaan (eli
+kaikkien saatavissa olevan) version yhteiskunnallista arvoa. Vertaamme siis
+toisiinsa kahta mahdollista maailmaa.</p>
+<p>
+ Tällainen arviointi vastaa myös siihen toisinaan esitettyyn
yksinkertaiseen
+vasta-argumenttiin, jonka mukaan âse hyöty, jonka uusi käyttäjä saa
+ohjelmiston kopiosta vastaa sitä haittaa, jonka kopion tekeminen aiheuttaa
+ohjelmiston omistajalle.â Tämä vasta-argumentti olettaa, että hyöty ja
+haitta ovat yhtä suuret. Arviossa vertaamme hyödyn ja haitan määrää ja
+osoitamme, että hyöty on paljon suurempi.</p>
+<p>
+ Havainnollisuuden vuoksi argumenttia voidaan soveltaa toisella alueella:
+tienrakennuksessa.</p>
+<p>
+ Kaikkien teiden rakentaminen olisi mahdollista rahoittaa
+tullimaksuilla. Tämä edellyttäisi, että jokaisessa kadunkulmassa olisi
+maksun perintää varten tullikoppi. Tällainen järjestelmä houkuttelisi
mitä
+suuremmassa määrin teiden parantamiseen. Sen etuna olisi myös, että tietyn
+tien käyttäjät maksaisivat juuri tuon tien. Tullimaksun maksaminen on
+kuitenkin keinotekoinen este joustavalle ajamiselle â keinotekoinen siinä
+mielessä, että se ei seuraa autojen tai teiden toimintatavasta.</p>
+<p>
+ Jos verrataan vapaiden ja tullimaksullisten teiden käyttöarvoa, huomataan,
+että teitä, joilla ei ole tullikoppeja on halvempi rakentaa ja ylläpitää,
ne
+ovat turvallisempia ja tehokkaampia käyttää. <a href="#f2">(2)</a>
Köyhässä
+maassa tullimaksut voivat tehdä tienkäytöstä liian kalliin joillekin
+kansalaisille. Tullimaksuttomat ja âkopittomat tiet siis tarjoavat
+yhteisölle suuremman hyödyn pienemmillä kustannuksilla. Vapaat tiet ovat
+yhteiskunnan kannalta parempia. Tästä syystä yhteiskunnan tulisi rahoittaa
+teiden rakentaminen jollakin muulla tavalla kuin
+tullimaksuilla. Rakennettujen teiden käytön tulisi olla vapaata.</p>
+<p>
+ Kun tullimaksujen kannattajat esittävät ratkaisunsa vain rahan
keräämisen
+tapana, he vääristävät valintatilannetta. Tullikopit keräävät rahaa,
mutta
+niillä on muitakin vaikutuksia: ne huonontavat tietä. Tullimaksullinen tie
+ei ole yhtä hyvä kuin vapaa tie, eikä teknisesti parempien teiden
+rakentaminen välttämättä ole parannus, jos se tarkoittaa samalla vapaiden
+teiden korvautumista maksullisilla teillä.</p>
+<p>
+ Vapaan tien rakentaminen vaatii tietenkin rahoitusta, joka yleisön on
+jotenkin järjestettävä. Tästä ei kuitenkaan seuraa tullimaksujen
+välttämättömyyttä. Me, jotka tien joka tapauksessa maksamme, saamme
+rahallemme enemmän vastinetta rakentamalla vapaan tien.</p>
+<p>
+ En tarkoita, että maksullinen tie olisi huonompi kuin ei tietä
+laisinkaan. Näin olisi vain, jos maksu olisi niin korkea, että tuskin kukaan
+käyttäisi tietä â tullien kerääjä ei todennäköisesti koskaan toimisi
+näin. Joka tapauksessa niin kauan kuin maksujen kerääminen tullikopeilla
+aiheuttaa huomattavaa haaskausta ja epämukavuutta, on parempi kerätä rahat
+vähemmän haitallisella tavalla.</p>
+<p>
+ Käyttääkseni samaa argumenttia ohjelmistojen kehittämisen kohdalla,
tulen
+seuraavassa osoittamaan, että ohjelmistojen käyttämisen âtullikopitâ
tulevat
+yhteiskunnalle hyvin kalliiksi: maksullisuus tekee ohjelmistojen
+kehittämisestä ja jakelemisesta kalliimpaa ja niiden käytöstä
tehottomampaa
+ja epämukavampaa. Johtopäätös on, että ohjelmistojen kehittämistä tulisi
+kannustaa jollakin muulla tavalla. Lopuksi kuvailen muita tapoja kannustaa
+(ja jos välttämätöntä) rahoittaa ohjelmistojen kehittämistä.</p>
+
+<h4 id="harm-done">Ohjelmistojen vapauden estämisen aiheuttama vahinko</h4>
+<p>
+ Kuvitellaan, että ohjelmisto on kehitetty ja kaikki sen kehittämiseen
+liittyvät kustannukset on maksettu; yhteiskunnan pitää nyt päättää,
+tehdäänkö ohjelmistosta jonkun omaisuutta vai sallitaanko sen vapaa käyttö
+ja jakaminen. Oletetaan lisäksi, että ohjelmiston olemassaolo ja sen
+saatavavuus ovat toivottavia. <a href="#f3">(3)</a></p>
+<p>
+ Ohjelmiston jakamisen ja muokkaamisen rajoittaminen ei voi edistää sen
+käyttöä. Rajoitukset toimivat ainoastaan esteinä. Rajoitusten vaikutus voi
+siis olla vain kielteinen. Mutta miten ja millä tavalla kielteinen?</p>
+<p>
+ Rajoituksista seuraa kolmen tasoista materiaalista vahinkoa:</p>
<ul>
- <li>Ohjelmistolla on vähemmän käyttäjiä.
+<li>Ohjelmistolla on vähemmän käyttäjiä.</li>
- <p> </p>
- </li>
- <li>Kukaan käyttäjistä ei voi muokata tai korjata
- ohjelmistoa.
- <p> </p>
- </li>
- <li>Toiset ohjelmistojen kehittäjät eivät voi oppia
- ohjelmistosta, eivätkä käyttää sitä uuden
-ohjelmiston perustana. </li>
+<li>Kukaan käyttäjistä ei voi muokata tai korjata ohjelmistoa.</li>
+<li>Toiset ohjelmistojen kehittäjät eivät voi oppia ohjelmistosta, eivätkä
+käyttää sitä uuden ohjelmiston perustana.</li>
</ul>
- <p> Jokaista materiaalisen vahingon tasoa vastaa
psykososiaalinen vahinko,
- joka tarkoittaa tehtyjen päätösten vaikutusta ihmisten
tunteisiin,
- asenteisiin ja taipumuksiin. Näillä ajattelutapojen muutoksilla
- on kerrannaisvaikutuksensa ihmisten välisiin suhteisiin ja siten
puolestaan
- materiaalisia seurauksia. </p>
-
-<p> Materiaalisen vahingon kolme muotoa hukkaavat osan ohjelmiston
mahdollisesta
- arvosta, mutta eivät voi sitä kokonaan mitätöidä.
- Jos ne tuhoavat lähes koko ohjelmiston arvon, niin ohjelmiston
kirjoittaminen
- vahingoittaa yhteiskuntaa korkeintaan sen vaivan verran, joka ohjelmiston
- tuottamiseen on käytetty. Voidaan perustellusti väittää,
- että ohjelmiston, jota voidaan voitollisesti myydä, tulee tarjota
- jonkin verran suoraa materiaalista hyötyä. </p>
-
-<p> Jos kuitenkin otetaan huomioon psykososiaalisen vahingon muodot, ei
- omistetun ohjelmiston kehittämisen aiheuttamalle vahingolle voida
-asettaa pitävää ylärajaa. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h4>Ohjelmistojen käytön estäminen</h4>
-
-<p> Ensimmäinen vahingon muoto koskee ohjelman käyttöä.
- Ohjelmiston kopioimisen kuntannus on lähellä nollaa (ja
kustannuksen
- voi maksaa tekemällä kopion itse), joten vapailla markkinoilla
- ohjelmiston hinta olisi lähellä nollaa. Lisenssimaksu on
merkittävä
- este ohjelmiston käytölle. Jos laajasti
käytettävästä
- ohjelmasta tulee jonkun omaisuutta, käyttäjien määrä
- vähenee. </p>
-
-<p> On helppoa osoittaa, että ohjelmiston yhteiskunnalle tuottama
hyöty
- heikkenee, jos ohjelmistolle osoitetaan omistaja. Kun ohjelmiston mahdollinen
- käyttäjä kohtaa vaatimuksen käyttömaksusta, hän
- joko maksaa tai luopuu ohjelman käytöstä. Kun
käyttäjä
- päättää maksaa, on maksu nollasummavarainsiirto kahden
- osapuolen välillä. Kun taas käyttäjä
päättää
- olla käyttämättä ohjelmistoa, tuottaa
päätös
- vahinkoa käyttäjälle, mutta ei hyötyä
kenellekään.
- Negatiivisten lukujen ja nollien summa on aina negatiivinen. </p>
-
-<p> Tämä ei kuitenkaan vähennä sitä
työmäärää,
- joka ohjelmiston <em>kehittämiseen</em> tarvitaan. Lopputuloksena
-siis koko prosessin tehokkuus – laskettuna onnistuneiden
käyttötuntien
- ja kehittämiseen käytettyjen työtuntien suhteena –
heikkenee.</p>
-
-<p> Lopputulos kuvastaa toisaalta ohjelmistojen ja toisaalta autojen, tuolien
- tai voileipien kopioimisen ratkaisevaa erilaisuutta. Materiaalisten
kappaleiden
- kopioimislaitteita on olemassa vain tieteiskirjallisuudessa, mutta
ohjelmistoja
- on helppo kopioida; kuka tahansa voi monistaa haluamansa
määrän
- kopioita hyvin vähällä vaivalla. Aineen säilymislakien
- takia sama ei päde materiaalisiin kappaleisiin: jokainen kopio
täytyy
- tehdä uusista raaka-aineista samaan tapaan kuin alkuperäinenkin.
- </p>
-
-<p> Materiaalisten kappaleiden käyttämisen estäminen on siis
- järkevää, koska kappaleiden vähälukuisuus merkitsee
- raaka-aineiden ja työpanoksen säästöä.
Materiaalisten
- hyödykkeiden valmistamiseen liittyy usein myös aloittamis- ja
-kehittämiskustannuksia, jotka jakautuvat koko tuotantoprosessin ajalle.
-Mutta niin kauan kuin itse tuotannon kustannukset ovat merkittävät,
-kehittämiskustannusten osuuden lisääminen ei aiheuta hintaan
-laadullista muutosta eikä myöskään vaadi tavallisten
-käyttäjien vapauksien rajoittamista. </p>
-
-<p> Tätä vastoin laadullinen muutos syntyy, jos tuote, joka muuten
- olisi ilmainen, muuttuu maksulliseksi. Ohjelmistojen jakelemiseen
keskusjohtoisesti
- asetettu maksu muodostuu korkeaksi kynnykseksi. </p>
-
-<p> Lisäksi nykyisen mallin mukainen keskusjohtoinen
ohjelmistotuotantojärjestelmä
- on tehoton ohjemistojen kopioiden jakelija. Järjestelmä vaatii
- fyysisten levykkeiden tai nauhojen käärimistä täysin
-tarpeettomiin pakkauksiin ja pakkausten laajamittaista kuljetusta ja
varastointia
-ympäri maailmaa. Nämä kustannukset esitetään
yritystoiminnan
- kustannuksina; tosiasiassa kyse on omistajuuden aiheuttamasta tuhlauksesta.
- </p>
-
-<p> </p>
-
-<h4>Yhteenkuuluvuuden vahingoittaminen</h4>
-
-<p> Oletetaan, että sinä ja ystäväsi haluaisitte
käyttää
- jotakin ohjelmistoa. Lähimmäisenrakkauteen perustuen tuntuu
siltä,
- että oikea ratkaisu on se, joka antaa molemmille mahdollisuuden
käyttää
- ohjelmistoa. Malli, joka sallii vain toisen käyttää
ohjelmistoa
- ja samalla riistää toiselta käyttöoikeuden, on
hajoittava:
- ei sen paremmin sinun kuin ystäväsikään tulisi
hyväksyä
- tällaista mallia. </p>
-
-<p> Tavanomaisen ohjelmiston käyttö- tai lisenssisopimuksen
hyväksyminen
- merkitsee lähimmäisen pettämistä: ”Lupaan
evätä
- lähimmäiseltäni oikeuden käyttää tätä
- ohjelmistoa, jotta saan itse käyttöoikeuden.” Ihmiset, jotka
-hyväksyvät tällaisia sopimuksia, saattavat tuntea psykologista
-painetta sopimusten oikeuttamiseen esimerkiksi
vähättelemällä
-lähimmäisen auttamisen tärkeyttä – näin
yhteisön
-henki kärsii. Tämä on ohjelman käytön rajoittamisen
-aiheuttamaan materiaaliseen vahinkoon liittyvä psykososiaalinen vahinko.
-</p>
-<p> Monet käyttäjät tunnistavat jakamisesta kieltäytymisen
- vääryyden alitajuisesti, joten he päättävät
- olla noudattamatta käyttölupaehtoja, lisenssisopimuksia ja lakeja,
- ja jakavat ohjelmistoja. Usein he kuitenkin tuntevat syyllisyyttä
-toiminnastaan. He tietävät, että heidän on rikottava
-lakia ollakseen hyviä lähimmäisiä, mutta he
pitävät
-silti lakeja sitovina; lopputuloksena voi olla ajatus, että naapuriapu
-(jota he tarjoavat) on pahaa tai häpeällistä. Tämä
-on myös psykososiaalinen vahinko, mutta se voidaan
välttää,
-jos ajatellaan, että kyseessä olevilla lisenssisopimuksilla ja
-lailla ei ole moraalista oikeutusta. </p>
-
-<p> Myös ohjelmoijat kärsivät psykososiaalista vahinkoa,
-koska tietävät, että monia ihmisiä estetään
-käyttämästä heidän työtään.
Tämä
-johtaa kyyniseen tai välinpitämättömään
asenteeseen.
-Ohjelmoija saattaa kuvata innostuneesti teknisesti haastavaa
työtään,
-mutta kun häneltä kysytään ”Saanko
käyttää
-sitä?”, hänen ilmeensä synkkenee ja vastaus on:
”Et”. Jotta
-ohjelmoija ei tuntisi oloaan pettyneeksi, hän joko välttää
-huomioimasta käytön rajoittamista tai ottaa kyynisen asenteen,
-jonka tarkoitus on vähätellä käyttörajoitusten
merkittävyyttä.
+<p>
+ Jokaista materiaalisen vahingon tasoa vastaa psykososiaalinen vahinko, joka
+tarkoittaa tehtyjen päätösten vaikutusta ihmisten tunteisiin, asenteisiin ja
+taipumuksiin. Näillä ajattelutapojen muutoksilla on kerrannaisvaikutuksensa
+ihmisten välisiin suhteisiin ja siten puolestaan materiaalisia seurauksia.</p>
+<p>
+ Materiaalisen vahingon kolme muotoa hukkaavat osan ohjelmiston mahdollisesta
+arvosta, mutta eivät voi sitä kokonaan mitätöidä. Jos ne tuhoavat lähes
koko
+ohjelmiston arvon, niin ohjelmiston kirjoittaminen vahingoittaa yhteiskuntaa
+korkeintaan sen vaivan verran, joka ohjelmiston tuottamiseen on
+käytetty. Voidaan perustellusti väittää, että ohjelmiston, jota voidaan
+voitollisesti myydä, tulee tarjota jonkin verran suoraa materiaalista
+hyötyä.</p>
+<p>
+ Jos kuitenkin otetaan huomioon psykososiaalisen vahingon muodot, ei
+omistetun ohjelmiston kehittämisen aiheuttamalle vahingolle voida asettaa
+pitävää ylärajaa.</p>
+
+<h4 id="obstructing-use">Ohjelmistojen käytön estäminen</h4>
+<p>
+ Ensimmäinen vahingon muoto koskee ohjelman käyttöä. Ohjelmiston
kopioimisen
+kuntannus on lähellä nollaa (ja kustannuksen voi maksaa tekemällä kopion
+itse), joten vapailla markkinoilla ohjelmiston hinta olisi lähellä
+nollaa. Lisenssimaksu on merkittävä este ohjelmiston käytölle. Jos laajasti
+käytettävästä ohjelmasta tulee jonkun omaisuutta, käyttäjien määrä
vähenee.</p>
+<p>
+ On helppoa osoittaa, että ohjelmiston yhteiskunnalle tuottama hyöty
+heikkenee, jos ohjelmistolle osoitetaan omistaja. Kun ohjelmiston
+mahdollinen käyttäjä kohtaa vaatimuksen käyttömaksusta, hän joko maksaa
tai
+luopuu ohjelman käytöstä. Kun käyttäjä päättää maksaa, on maksu
+nollasummavarainsiirto kahden osapuolen välillä. Kun taas käyttäjä
päättää
+olla käyttämättä ohjelmistoa, tuottaa päätös vahinkoa käyttäjälle,
mutta ei
+hyötyä kenellekään. Negatiivisten lukujen ja nollien summa on aina
+negatiivinen.</p>
+<p>
+ Tämä ei kuitenkaan vähennä sitä työmäärää, joka ohjelmiston
kehittämiseen
+tarvitaan. Lopputuloksena siis koko prosessin tehokkuus â laskettuna
+onnistuneiden käyttötuntien ja kehittämiseen käytettyjen työtuntien
suhteena
+â heikkenee.</p>
+<p>
+ Lopputulos kuvastaa toisaalta ohjelmistojen ja toisaalta autojen, tuolien
+tai voileipien kopioimisen ratkaisevaa erilaisuutta. Materiaalisten
+kappaleiden kopioimislaitteita on olemassa vain tieteiskirjallisuudessa,
+mutta ohjelmistoja on helppo kopioida; kuka tahansa voi monistaa haluamansa
+määrän kopioita hyvin vähällä vaivalla. Aineen säilymislakien takia
sama ei
+päde materiaalisiin kappaleisiin: jokainen kopio täytyy tehdä uusista
+raaka-aineista samaan tapaan kuin alkuperäinenkin.</p>
+<p>
+ Materiaalisten kappaleiden käyttämisen estäminen on siis järkevää,
koska
+kappaleiden vähälukuisuus merkitsee raaka-aineiden ja työpanoksen
+säästöä. Materiaalisten hyödykkeiden valmistamiseen liittyy usein myös
+aloittamis- ja kehittämiskustannuksia, jotka jakautuvat koko
+tuotantoprosessin ajalle. Mutta niin kauan kuin itse tuotannon kustannukset
+ovat merkittävät, kehittämiskustannusten osuuden lisääminen ei aiheuta
+hintaan laadullista muutosta eikä myöskään vaadi tavallisten käyttäjien
+vapauksien rajoittamista.</p>
+<p>
+ Tätä vastoin laadullinen muutos syntyy, jos tuote, joka muuten olisi
+ilmainen, muuttuu maksulliseksi. Ohjelmistojen jakelemiseen
+keskusjohtoisesti asetettu maksu muodostuu korkeaksi kynnykseksi.</p>
+<p>
+ Lisäksi nykyisen mallin mukainen keskusjohtoinen
+ohjelmistotuotantojärjestelmä on tehoton ohjemistojen kopioiden
+jakelija. Järjestelmä vaatii fyysisten levykkeiden tai nauhojen käärimistä
+täysin tarpeettomiin pakkauksiin ja pakkausten laajamittaista kuljetusta ja
+varastointia ympäri maailmaa. Nämä kustannukset esitetään yritystoiminnan
+kustannuksina; tosiasiassa kyse on omistajuuden aiheuttamasta tuhlauksesta.</p>
+
+<h4 id="damaging-social-cohesion">Yhteenkuuluvuuden vahingoittaminen</h4>
+<p>
+ Oletetaan, että sinä ja ystäväsi haluaisitte käyttää jotakin
+ohjelmistoa. Lähimmäisenrakkauteen perustuen tuntuu siltä, että oikea
+ratkaisu on se, joka antaa molemmille mahdollisuuden käyttää
+ohjelmistoa. Malli, joka sallii vain toisen käyttää ohjelmistoa ja samalla
+riistää toiselta käyttöoikeuden, on hajoittava: ei sen paremmin sinun kuin
+ystäväsikään tulisi hyväksyä tällaista mallia.</p>
+<p>
+ Tavanomaisen ohjelmiston käyttö- tai lisenssisopimuksen hyväksyminen
+merkitsee lähimmäisen pettämistä: âLupaan evätä lähimmäiseltäni
oikeuden
+käyttää tätä ohjelmistoa, jotta saan itse käyttöoikeuden.â Ihmiset,
jotka
+hyväksyvät tällaisia sopimuksia, saattavat tuntea psykologista painetta
+sopimusten oikeuttamiseen esimerkiksi vähättelemällä lähimmäisen
auttamisen
+tärkeyttä â näin yhteisön henki kärsii. Tämä on ohjelman käytön
+rajoittamisen aiheuttamaan materiaaliseen vahinkoon liittyvä
+psykososiaalinen vahinko.</p>
+<p>
+ Monet käyttäjät tunnistavat jakamisesta kieltäytymisen vääryyden
+alitajuisesti, joten he päättävät olla noudattamatta käyttölupaehtoja,
+lisenssisopimuksia ja lakeja, ja jakavat ohjelmistoja. Usein he kuitenkin
+tuntevat syyllisyyttä toiminnastaan. He tietävät, että heidän on rikottava
+lakia ollakseen hyviä lähimmäisiä, mutta he pitävät silti lakeja
sitovina;
+lopputuloksena voi olla ajatus, että naapuriapu (jota he tarjoavat) on pahaa
+tai häpeällistä. Tämä on myös psykososiaalinen vahinko, mutta se voidaan
+välttää, jos ajatellaan, että kyseessä olevilla lisenssisopimuksilla ja
+lailla ei ole moraalista oikeutusta.</p>
+<p>
+ Myös ohjelmoijat kärsivät psykososiaalista vahinkoa, koska tietävät,
että
+monia ihmisiä estetään käyttämästä heidän työtään. Tämä johtaa
kyyniseen tai
+välinpitämättömään asenteeseen. Ohjelmoija saattaa kuvata innostuneesti
+teknisesti haastavaa työtään, mutta kun häneltä kysytään âSaanko
käyttää
+sitä?â, hänen ilmeensä synkkenee ja vastaus on: âEtâ. Jotta
ohjelmoija ei
+tuntisi oloaan pettyneeksi, hän joko välttää huomioimasta käytön
+rajoittamista tai ottaa kyynisen asenteen, jonka tarkoitus on vähätellä
+käyttörajoitusten merkittävyyttä.</p>
+<p>
+ Reaganin ajoista lähtien Yhdysvaltain harvinaisin resurssi ei ole ollut
+tekninen innovaatio vaan halukkuus työskennellä yhdessä yhteiseksi
+hyväksi. Ei ole järkevää kannustaa ensimmäistä toisen kustannuksella.</p>
+
+<h4 id="custom-adaptation">Ohjelmistojen räätälöinnin ja muuttamisen
estäminen</h4>
+<p>
+ Materiaalisen vahingon toinen muoto on ohjelmistojen räätälöinnin ja
+muuttamisen mahdottomuus. Ohjelmistojen muuttamisen helppous on yksi uuden
+teknologian suurista eduista vanhaan verrattuna. Kuitenkaan suurin osa
+kaupallisista ohjelmistoista ei ole muuteltavissa, ei vaikka ostaisi
+ohjelmiston kopion. Ohjelmisto on saatavilla sellaisenaan, mustana
+laatikkona â siinä kaikki.</p>
+<p>
+ Ohjelmisto, joka voidaan suorittaa tietokoneella, koostuu merkitykseltään
+hämäristä numerosarjoista. Ei kukaan â ei edes hyvä ohjelmoija â pysty
+helposti muuttamaan näitä numerosarjoja niin, että ohjelmisto toimisi
+toisin.</p>
+<p>
+ Ohjelmoijat työskentelevät yleensä ohjelmiston âlähdekoodinâ
+kanssa. Lähdekoodi on kirjoitettu Fortranin tai C:n tapaisilla
+ohjelmointikielillä. Ohjelmointikieli käyttää nimiä kuvaamaan käsiteltyä
+informaatiota ja ohjelmiston osia, ja ohjelmiston toimintoja kuvataan
+symboleilla: â+â tarkoittaa yhteenlaskua ja â-â
+vähennyslaskua. Ohjelmoitikielellä kirjoitetun lähdekoodin tarkoitus on
+helpottaa ohjelmiston lukemista ja muuttamista. Esimerkiksi ohjelma, joka
+laskee kahden samalla tasolla olevan pisteen välisen etäisyyden:</p>
+
+<pre>
+ float
+ distance (p0, p1)
+ struct point p0, p1;
+ {
+ float xdist = p1.x - p0.x;
+ float ydist = p1.y - p0.y;
+ return sqrt (xdist * xdist + ydist * ydist);
+ }
+</pre>
+<p>
+ Ja tässä sama ohjelma muodossa, jonka yleensä käyttämäni tietokone
pystyy
+suorittamaan:
</p>
-<p> Reaganin ajoista lähtien Yhdysvaltain harvinaisin resurssi ei ole
- ollut tekninen innovaatio vaan halukkuus työskennellä yhdessä
- yhteiseksi hyväksi. Ei ole järkevää kannustaa
ensimmäistä
- toisen kustannuksella. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h4>Ohjelmistojen räätälöinnin ja muuttamisen
estäminen</h4>
-
-<p> Materiaalisen vahingon toinen muoto on ohjelmistojen
räätälöinnin
- ja muuttamisen mahdottomuus. Ohjelmistojen muuttamisen helppous on yksi
-uuden teknologian suurista eduista vanhaan verrattuna. Kuitenkaan suurin
-osa kaupallisista ohjelmistoista ei ole muuteltavissa, ei vaikka ostaisi
-ohjelmiston kopion. Ohjelmisto on saatavilla sellaisenaan, mustana laatikkona
-– siinä kaikki. </p>
-
-<p> Ohjelmisto, joka voidaan suorittaa tietokoneella, koostuu
merkitykseltään
- hämäristä numerosarjoista. Ei kukaan – ei edes hyvä
-ohjelmoija – pysty helposti muuttamaan näitä numerosarjoja
niin,
-että ohjelmisto toimisi toisin. </p>
-
-<p> Ohjelmoijat työskentelevät yleensä ohjelmiston
”lähdekoodin”
- kanssa. Lähdekoodi on kirjoitettu Fortranin tai C:n tapaisilla
ohjelmointikielillä.
- Ohjelmointikieli käyttää nimiä kuvaamaan
käsiteltyä
- informaatiota ja ohjelmiston osia, ja ohjelmiston toimintoja kuvataan
symboleilla:
- ”+” tarkoittaa yhteenlaskua ja ”-”
vähennyslaskua. Ohjelmoitikielellä
- kirjoitetun lähdekoodin tarkoitus on helpottaa ohjelmiston lukemista
- ja muuttamista. Esimerkiksi ohjelma, joka laskee kahden samalla tasolla
-olevan pisteen välisen etäisyyden:</p>
-
-<p> </p>
-
-<pre>float<br> distance (p0, p1)<br> struct point p0, p1;<br>
{<br> float xdist = p1.x - p0.x;<br> float ydist = p1.y - p0.y;<br>
return sqrt (xdist * xdist + ydist * ydist);<br> }<br></pre>
- Ja tässä sama ohjelma muodossa, jonka yleensä
käyttämäni
- tietokone pystyy suorittamaan:
-<p> </p>
-
-<pre><br> 1314258944 -232267772 -231844864 1634862<br><br>
1411907592 -231844736 2159150 1420296208<br><br>
-234880989 -234879837 -234879966 -232295424<br><br>
1644167167 -3214848 1090581031 1962942495<br><br>
572518958 -803143692 1314803317<br></pre>
-
-<p> Lähdekoodi on (ainakin mahdollisesti) hyödyllinen esitystapa
- jokaiselle ohjelmiston käyttäjälle. Useimmat
käyttäjät
- eivät kuitenkaan saa tutustua lähdekoodiin. Yleensä
ohjelmiston
- omistaja pitää lähdekoodin salaisena, jotta kukaan muu ei
- oppisi siitä mitään. Käyttäjät saavat haltuunsa
- vain käsittämättömiä numerosarjoja
sisältävät
- tiedostot, jotka tietokone suorittaa. Näin vain ohjelmiston omistaja
voi muuttaa ohjelmistoa. </p>
-
-<p> Eräs ystäväni kertoi kerran työskennelleensä
- pankissa kuusi kuukautta kirjoittaen ohjelmistoa, joka oli samankaltainen
- kuin eräs kaupallinen ohjelmisto. Hän uskoi, että jos hän
- olisi saanut tuon kaupallisen ohjelmiston lähdekoodin
nähtäväkseen,
- se olisi ollut helposti sovellettavissa pankin tarpeisiin. Pankki oli halukas
- maksamaan lähdekoodista, mutta lähdekoodia ei myyty – se oli
-salainen. Näin ollen ystäväni täytyi tehdä kuusi
-kuukautta näennäistä työtä, joka kyllä
näkyy
-bruttokansantuotteessa, mutta joka itse asiassa on tuhlausta. </p>
-
-<p> Vuoden 1977 tienoilla MIT:n tekoälylaboratorio sai Xeroxilta lahjaksi
- tulostimen. Tulostinta ohjasi vapaa ohjelmisto, johon lisäsimme monia
- käytännöllisiä ominaisuuksia. Ohjelmisto esimerkiksi
- lähetti käyttäjälle viestin, kun tulostus oli valmis.
- Kun tulostimella oli ongelmia, kuten paperitukos tai paperin loppuminen,
-ohjelmisto ilmoitti välittömästi kaikille käyttäjille,
-jotka olivat tulostamassa. Nämä ominaisuudet mahdollistivat sujuvan
-käytön. </p>
-
-<p> Hiukan myöhemmin Xerox lahjoitti laboratoriolle uudemman ja nopeamman
- tulostimen, yhden ensimmäisitä lasertulostimista. Tätä
- tulostinta ohjasi omistettu ohjelmisto, jota suoritti tälle
tarkoitukselle
- omistettu tietokone, joten emme voineet lisätä ohjelmistoon
mitään
- suosikkiominaisuuksiamme. Pystyimme tekemään ohjelman, joka
ilmoitti
- milloin tulostustyö oli lähettetty tulostinta ohjaavalle
tietokoneelle,
- mutta emme voineet tehdä tulostimen ohjelmistoon lisäystä,
- joka olisi ilmoittanut milloin tulostettava työ tosiasiassa oli valmis
- (viive oli yleensä huomattava). Emme voineet mitenkään
tietää,
- koska tulostus oli valmis, saatoimme vain arvailla. Kukaan ei
myöskään
- saanut tietää paperitukoksesta, joten toisinaan ongelma jäi
- tunniksikin korjaamatta. </p>
-
-<p> Laboratorion ohjelmoijat olisivat osanneet tehdä tarvittavat
lisäykset
- ja korjaukset ohjelmistoon, todennäköisesti
vähintään
- yhtä hyvin kuin ohjelmiston alkuperäiset kirjoittajatkin. Xerox
- ei ollut kiinnostunut tekemään ohjelmistoon korjauksia ja
päätti
- estää meitäkin niitä tekemästä, joten
meidän
- oli pakko hyväksyä aiheutuneet ongelmat. Niitä ei milloinkaan
- korjattu. </p>
-
-<p> Useimmat hyvät ohjelmoijat ovat kohdanneet tämän
turhauttavan
- ongelman. Pankilla oli varaa ratkaista ongelma kirjoituttamalla uusi
ohjelmisto
- alusta alkaen, mutta tavallinen käyttäjä, vaikka kuinka
-lahjakaskin, voi vain luovuttaa. </p>
-
-<p> Luovuttaminen aiheuttaa psykososiaalista vahinkoa omavaraisuuden hengelle.
- On masentavaa asua talossa, jota ei voi kalustaa tarpeittensa mukaan. Tilanne
- johtaa rohkeuden menetykseen ja alavireisyys voi vaikuttaa myös
elämän
- muihin osa-alueisiin. Luovuttamaan pakotetut ihmiset ovat onnettomia
eivätkä
- tee hyvää työtä. </p>
-
-<p> Kuvitellaanpa, miltä vaikuttaisi, jos reseptejä kohdeltaisiin
- samoin tavoin kuin ohjelmistoja. Voisit vaikka kysyä ”Miten
tätä
- reseptiä voi muuttaa vähäsuolaisemmaksi?” ja
kokkimestari
- vastaisi: ”Kuinka julkeat loukata reseptiäni, aivojeni ja
makunystyjeni
- lasta, kuvittelemalla muuttavasi sitä? Et osaa muuttaa reseptiäni
- niin, että se toimisi!” ”Mutta lääkärini
määräsi
- minut syömään vähemmän suolaa. Mitä teen?
-Otatko suolan pois puolestani?” ”Mielelläni, palkkioni on
vain 50000
-dollaria.” Koska omistajalla on monopoli muutosten suhteen, palkkio
tuppaa
-olemaan suuri. ”Juuri nyt minulla on kuitenkin kiire. Olen juuri
suunnittelemassa
- uutta reseptiä Laivaston korpuille. Palaan asiaan parissa
vuodessa.”
- </p>
-
-<p> </p>
-
-<h4>Ohjelmistojen kehittämisen estäminen</h4>
-
-<p> Materiaalisen vahingon kolmas muoto koskee ohjelmistojen
kehittämistä.
- Ohjelmistojen kehittäminen oli aikoinaan evolutiivinen prosessi, jonka
- kuluessa ohjelmoija kirjoitti olemassaolevan ohjelmiston osia uudelleen
-ominaisuuksia lisätäkseen, seuraava ohjelmoija kirjoitti jonkun
-pätkän taas uudelleen ja lisäsi taas uusia ominaisuuksia,
-ja niin edelleen; joissakin tapauksissa kehitys jatkui parinkymmenen vuoden
-ajan. Samaan aikaan joitakin ohjelmiston osia ”kannibalisoitiin”
uusien
-ohjelmistojen iduiksi. </p>
-
-<p> Omitajuus estää tällaisen kehityksen, koska uutta
ohjelmistoa
- luotaessa on aina aloitettava alusta. Omistajuus myös estää
- aloittelevia ohjelmoijia tutkimasta olemassaolevia ohjelmistoja oppiakseen
- niistä käytännöllisiä tekniikoita tai suurten
-ohjelmistojen rakennetta. </p>
-
-<p> Omistajat haittaavat myös opetusta. Olen kohdannut lahjakkaita
-tietojenkäsittelyn opiskelijoita, jotka eivät koskaan ole
nähneet
-laajan ohjelman lähdekoodia. Opiskelijat voivat olla taitavia pienten
-ohjelmien kirjoittamisessa, mutta he eivät voi edes alkaa oppia laajojen
-ohjelmistojen kirjoittamisen taitoa elleivät näe, miten muut ovat
-sen tehneet. </p>
-
-<p> Millä tahansa älyllisen elämän alueella suurempia
- korkeuksia tavoitellaan seisomalla toisten hartioilla. Tämä ei
- kuitenkaan enää ole yleisesti sallittua ohjelmistoalalla –
toisten
- hartioilla voi seisoa vain, jos nuo toiset työskentelevät
<em>samassa
- yrityksessä</em> kuin sinä itse. </p>
-
-<p> Tähän liittyvä psykososiaalinen vahinko koskee tieteellisen
- yhteistyön henkeä. Tieteellisen yhteistyön henki on ollut
- jopa niin vahva, että tiedemiehet toimivat yhdessä vaikka
heidän
- asuinmaidensa välillä vallitsisi sota. Tässä
hengessä
- toimivat ne japanilaiset merentutkijat, jotka Tyynen meren
saarilaboratoriotaan
- hylätessään huolellisesti säästivät kaiken
- aineistonsa ja työnsä tulokset hyökkääville
Yhdysvaltain
- merivoimille ja jättivät jälkeensä lapun, jossa
pyysivät
- pitämään laboratoriosta hyvää huolta. </p>
-
-<p> Voitontavoittelu on tuhonnut sen, mitä kansainvälisiltä
- konflikteilta säästyi. Nykyään monien alojen
tieteilijät
- eivät artikkeleissaan julkaise riittävästi tietoja, joiden
- perusteella toiset voisivat toistaa heidän kokeensa. He julkaisevat
- vain sen verran, että muut voivat ihailla heidän aikaansaannoksiaan.
- Tämä on erityisen totta tietojenkäsittelytieteessä,
-jossa julkaisuissa kuvailtujen ohjelmistojen lähdekoodi on tyypillisesti
-salainen. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h4>Jakamisen estämisen tavalla ei ole merkitystä</h4>
-
-<p> Olen käsittellyt ohjelmistojen kopioinnin, muuttamisen ja
edelleenkehittämisen
- estämisen vaikutuksia. En ole tarkemmin kuvaillut, miten tämä
- estäminen tehdään, koska estämisen tavalla ei ole
merkitystä
- lopputuloksen kannalta. Jos käytön estäminen
<em>onnistuu</em>,
- se on vahingollista, riippumatta siitä, onko menetelmänä
- kopiosuojaus, tekijänoikeus, lisenssi, salaus, ROM-kortti tai
sarjanumero.
- </p>
-
-<p> Käyttäjien kannalta jotkut näistä menetelmistä
- ovat ärsyttävämpiä kuin toiset. Käsitykseni mukaan
- vihatuimpia menetelmiä ovat toimivat menetelmät. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h4>Ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h4>
-
-<p> Olen osoittanut, että ohjelmiston omistajuus – mahdollisuus
rajoittaa
- ohjelmiston muuttamista ja kopioimista – on vahingollista. Omistajuuden
-kielteiset seuraukset ovat laajoja ja merkittäviä. Tästä
-johtuen yhteiskunnan ei tulisi nimetä ohjelmistoille omistajia. </p>
-
-<p> Toinen tapa sanoa asia on todeta, että yhteiskunta tarvitsee vapaita
- ohjelmistoja. Omistetut ohjelmistot ovat vain vapaiden ohjelmistojen huono
- korvike. Korvikkeen tuotannon kannustaminen ei ole järkevä tapa
- pyrkiä tavoitteeseemme. </p>
-
-<p> Vaclav Havel on lausunut kehoituksen: ”Tee työtä jonkin
asian
- puolesta, koska se on oikein, eikä vain siksi, että se saattaa
- onnistua.” Kaupallisella, omistetulla ohjelmistolla on mahdollisuus
onnistua
- omien tavoitteidensa suhteen, mutta se ei ole hyväksi yhteiskunnalle.
- </p>
-
-<p> </p>
-
-<h3>Miksi ihmiset kehittävät ohjelmistoja</h3>
-
-<p> Jos poistamme henkisten tuotteiden tekijänoikeuden
välineenä
- ohjelmistojen kehittämisen kannustamiseen, niin alkuunsa ohjelmistoja
- tuotetaan vähemmän, mutta tuotetut ohjelmistot ovat
käyttökelpoisempia.
- Ei ole selvää, laskeeko yhteenlaskettu onnistuneiden
käyttötuntien
- määrä, mutta jos se laskee tai jos haluamme joka tapauksessa
- sitä nostaa, on olemassa muitakin tapoja kannustaa ohjelmistojen
kehittämistä,
- aivan samaan tapaan kuin on olemassa muitakin tapoja kuin tullimaksuja
-teiden rahoituksen keräämiseen. Ennen kuin siirryn noihin muihin
-kannustustapoihin, haluan tarkastella kuinka paljon keinotekoista kannustusta
-todella tarvitaan. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h4>Ohjelmointi on hauskaa</h4>
-
-<p> On olemassa töitä, esimerkiksi tienrakennus, joihin harvat
- ryhtyvät muusta syystä kuin rahasta. On olemassa myös
töitä,
- taiteen ja tutkimuksen aloja, joilla ei juurikaan voi rikastua, ja joille
- ryhdytään niiden kiehtovuuden tai yhteiskunnallisen arvon vuoksi.
- Esimerkkeinä vaikkapa matemaattinen logiikka, klassinen musiikki ja
- arkeologia, ja työtä tekevien ihmisten poliittinen toiminta.
Näillä
- aloilla harvoista palkallisista työpaikoista kilpaillaan pikemminkin
- surumielisesti kuin katkerasti – eikä oikeastaan mikään
-työ allalla ole hyvin palkattu. Jos on varaa, jotkut voivat jopa maksaa
-mahdollisuudesta tehdä työtä alalla. </p>
-
-<p> Tällainen ala voi muuttua yhdessä yössä, jos se
-alkaa tarjota rikastumisen mahdollisuuksia. Kun yksi rikastuu, muut vaativat
-samaa mahdollisuutta. Pian kaikki saattavat vaatia suuria summia rahaa
työstä,
- jota he aiemmin tekivät ilokseen. Jokusen vuoden kuluttua kaikki alalla
- työskentelevät halveksuvat ajatusta tehtävästä,
- josta ei ole huomattavaa taloudellista hyötyä. He vaativat
poliitikkoja
- varmistamaan, että taloudelliset edut ovat mahdollisia, jos ei muuten
- niin laatimalla erityisetuja, oikeuksia ja monopoleja. </p>
-
-<p> Tällainen muutos tapahtui tietokoneohjelmoinnissa 80-luvulla.
Seitsemänkymmentäluvulla
- ilmestyi artikkeleita ”tietokone-addiktioista”;
käyttäjillä
- oli tapana ”roikkua linjoilla” satojen markkojen edestä
viikossa.
-Oli yleisesti tiedossa, että usein ihmiset ihastuivat ohjelmointiin
-niin, että heidän avioliittonsa kariutuivat. Nykyään
-on yleisesti tiedossa, ettei kukaan suostu ohjelmoimaan muuten kuin kovalla
-palkalla. Mitä aiemmin tiedettiin, on unohdettu.</p>
-
-<p> Vaikka jollakin alalla vallitsee jonakin hetkenä tilanne, jossa
-suurin osa ihmisistä suostuu työskentelemään vain kovalla
-palkalla, ei tilanne välttämättä pysy samana. Muutos
-voi vaihtaa suuntaa, jos yhteiskunta antaa sysäyksen. Jos suuren
omaisuuden
-mahdollisuus poistetaan, niin hetken kuluttua ihmisten muutettua asenteitaan
-he ovat taas valmiita työskentelemään alalla saavutusten
tuottama
-ilo palkkanaan. </p>
-
-<p> Kysymys ”Miten meillä on varaa maksaa ohjelmoijille?”
muuttuu helpommaksi,
- kun ymmärrämme, ettei heille tarvitse maksaa omaisuuksia. Elantoon
- riittävä palkka on helpompi maksaa.</p>
-
-<p> </p>
-
-<h4>Vapaiden ohjelmistojen rahoittaminen</h4>
-
-<p> Ohjelmoijien palkkoja maksavien instituutioiden ei
välttämättä
- tarvitse olla ohjelmistotaloja. On olemassa monia muita instituutioita,
-jotka voivat toimia rahoittajina. </p>
-
-<p> Tietokoneiden valmistajat pitävät ohjelmistojen
kehittämistä
- tärkeänä, vaikka eivät pystykään kontrolloimaan
- ohjelmistojen käyttöä. Suuri osa tietokoneiden valmistajien
- ohjelmistoista oli 1970-luvulla vapaita, koska valmistajat eivät
rajoittaneet
- niiden käyttöä. Nykyään tietokoneiden valmistajien
- halukkuus liittyä vapaiden ohjelmistojen kehittämishankkeisiin
- osoittaa, että ohjelmiston omistaminen ei lopultakaan ole
tärkeää
- tietokonevalmistajien kannalta. </p>
-
-<p> Yliopistot tukevat useita ohjelmoitihankkeita. Nykyään ne
-myös usein myyvät ohjelmistoja, mutta 1970-luvulla eivät.
-Epäileekö kukaan yliopistojen halukkuutta kehittää vapaita
-ohjelmistoja, jos ne eivät saisi myydä ohjelmistoja? Yliopistojen
-ohjelmointihankkeita voitaisiin tukea samoilla valtiollisilla sopimuksilla
-ja apurahoilla, joilla nykyään tuetaan omistettujen ohjelmistojen
-kehittämistä. </p>
-
-<p> Nykyään on tavallista, että yliopistojen tutkijat
kehittävät
- apurahojen avulla ohjelmistoja lähes loppuun, kutsuvat niitä
-”valmiiksi”, ja sitten perustavat yhtiön joka tosiasiassa
saattaa
-ohjelmiston valmiiksi ja käyttökelpoiseksi. Jokus
keskeneräinen
-versio annetaan ”vapaasti” käyttöön;
läpikotaisin korruptoituneet
-tutkijat lisensoivat senkin yliopiston eksklusiivisella lisenssillä.
-Tämä ei ole mikään salaisuus, käytännön
-tunnustavat kaikki osapuolet. Vaikka tutkijat eivät tuntisi
näitä
-kiusauksia, he tekisivät silti tutkimusta. </p>
-
-<p> Vapaita ohjelmistoja kirjoittavat ohjelmoijat voivat hankkia elantonsa
- myymällä ohjelmistoon liittyviä palveluita. Minut on palkattu
- siirtämään <a href="/software/gcc/gcc.html">GNU C
-kääntäjä</a>
- uudelle tietokonejärjestelmälle ja tekemään
käyttöliittymiä
- <a href="/software/emacs/emacs.html">GNU emacs:iin</a>. (Tarjoan
nämä
- parannukset yleisölle, kunhan ne ovat valmiita). Pidän myös
- luentoja, joista maksetaan. </p>
-
-<p> En ole yksin, nykyään on olemassa menestyvä ja kasvava
- yhtiö, joka ei tee muuta kuin näitä töitä. Myös
- useat muut yhtiöt tarjoavat kaupallista tukea GNU-järjestelmän
- vapaiden ohjelmistojen käyttäjille. Näemme tässä
- riippumattoman ohjelmistotukialan synnyn – alasta voi tulla laaja, jos
-vapaat ohjelmistot yleistyvät. Riippumaton ohjelmistotuki antaa
käyttäjille
- mahdollisuuden tukeen, joka omistetun ohjelmiston kohdalla ei tule kyseeseen
- kuin vain hyvin varakkaiden kohdalla. </p>
-
-<p> <a href="/fsf/fsf/html">Free Software Foundationin</a> tapaiset uudet
- instituutiot voivat myös rahoittaa ohjelmointihankkeita. Suurin osa
- säätiön rahoituksesta saadaan käyttäjiltä,
-jotka tilaavat ohjelmistoja postitse. Ohjelmistot ovat vapaita eli
käyttäjät
- saavat kopioida ja muuttaa niitä, mutta monet maksavat ohjelmistosta
- tästä huolimatta. (Muistettakoon, että ”vapaa
ohjelmisto”
- viittaa vapauteen, ei hintaan.) Jotkut käyttäjät tilaavat
-ja maksavat ohjelmiston kopiosta, vaikka heillä ohjelmisto jo onkin,
-koske he katsovat, että me ansaitsemme heidän panoksensa.
Säätiö
- saa myös huomattavia lahjoituksia tietokoneiden valmistajilta. </p>
-
-<p> Free Software Foundation on voittoa tavoittelematon säätiö,
- joten se käyttää tulonsa palkkaamalla mahdollisimman monia
- ohjelmoijia. Jos se olisi perustettu yhtiöksi, joka myisi samoja vapaita
- ohjelmistoja samaan hintaan, se mahdollistaisi nykyään
perustajalleen
- oikein hyvän toimeentulon. </p>
-
-<p> Koska säätiö on yleishyödyllinen toimija, ohjelmoijat
- työskentelevät säätiölle usein puolella siitä
- palkasta, jonka saisivat muualta. He tekevät näin, koska
säätiö
- on epäbyrokraattinen ja koska he tuntevat tyydytystä tiedosta,
- ettei heidän tekemänsä ohjelmiston käyttöä
-estetä. Ennen kaikkea he työskentelevät
säätiössä,
-koska ohjelmointi on hauskaa. Myös monet vapaaehtoiset ovat kirjoittaneet
-käyttökelpoisia ohjelmia säätiölle. (Viime aikoina
-vapaaehtoisiksi on ilmaantunut jopa teknisiä kirjoittajia.) </p>
-
-<p> Tämä osoittaa, että ohjelmointi on musiikin ja taiteen
- tavoin yksi kaikkein kiehtovimmista aloista. Pelko, että kukaan ei
-haluaisi ohjelmoida, on turha. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h4>Mitä käyttäjät ovat velkaa kehittäjille?</h4>
-
-<p> Ohjelmistojen käyttäjillä on syytä tuntea moraalista
- velvollisuutta ohjelmistojen tukemiseen. Vapaiden ohjelmistojen
kehittäjät
- osallistuvat käyttäjien toiminnan helpottamiseen ja on
oikeudenmukaista
- ja käyttäjien pitkän tähtäimen edun mukaista
että
- he rahoittavat ohjelmistojen kehittäjiä. </p>
-
-<p> Sama ei kuitenkaan päde omistettujen ohjelmien kehittäjien
- kohdalla, koska ohjelmistojen käytön estäminen ansaitsee
-pikemminkin rangaistuksen kuin palkkion. </p>
-
-<p> Saavumme siis paradoksin ääreen: käyttökelpoisen
-ohjelmiston kehittäjä on oikeutettu käyttäjien tukeen,
-mutta jokainen yritys muuttaa tämä moraalinen oikeutus vaatimukseksi
-tuhoaa oikeutuksen perustan. Ohjelmiston kehittäjä voi joko ansaita
-tai vaatia palkkion, mutta ei molempia. </p>
-
-<p> Mielestäni eettisen ohjelmistokehittäjän tulee
tämän
- ristiriidan kohdatessaan käyttäytyä niin, että ansaitsee
- palkkion, ja samalla houkutella käyttäjiä vapaaehtoisten
-lahjoitusten tekemiseen. Ajan mittaan käyttäjät tottuvat
-tukemaan kehittäjiä ilman pakkoa, aivan kuten
käyttäjät
-ovat oppineet tukemaan julkisia radio- ja televisioasemia. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h3>Mitä on ohjelmistotuottavuus?</h3>
-
-<p> Jos ohjelmistot olisivat vapaita, maailmassa olisi edelleen ohjelmoijia,
- vaikkakin ehkä vähemmän. Olisiko tämä haitaksi
-yhteiskunnalle? </p>
-
-<p> Ei välttämättä. Kehittyneissä maissa on
nykyään
- vähemmän maanviljelijöitä kuin vuonna 1900, mutta
tämän
- ei katsota olevan haitaksi yhteiskunnalle, koska harvemmat
maanviljelijät
- tuottavat kuluttajille enemmän ruokaa kuin useammat ennen.
Tätä
- kutsutaan tuottavuuden kasvuksi. Vapaat ohjelmistot tarvisisivat paljon
-vähemmän ohjelmoijia kysynnän tyydyttämiseen, koska
+<pre>
+ 1314258944 -232267772 -231844864 1634862
+ 1411907592 -231844736 2159150 1420296208
+ -234880989 -234879837 -234879966 -232295424
+ 1644167167 -3214848 1090581031 1962942495
+ 572518958 -803143692 1314803317
+</pre>
+
+<p>
+ Lähdekoodi on (ainakin mahdollisesti) hyödyllinen esitystapa jokaiselle
+ohjelmiston käyttäjälle. Useimmat käyttäjät eivät kuitenkaan saa
tutustua
+lähdekoodiin. Yleensä ohjelmiston omistaja pitää lähdekoodin salaisena,
+jotta kukaan muu ei oppisi siitä mitään. Käyttäjät saavat haltuunsa vain
+käsittämättömiä numerosarjoja sisältävät tiedostot, jotka tietokone
+suorittaa. Näin vain ohjelmiston omistaja voi muuttaa ohjelmistoa.</p>
+<p>
+ Eräs ystäväni kertoi kerran työskennelleensä pankissa kuusi kuukautta
+kirjoittaen ohjelmistoa, joka oli samankaltainen kuin eräs kaupallinen
+ohjelmisto. Hän uskoi, että jos hän olisi saanut tuon kaupallisen
+ohjelmiston lähdekoodin nähtäväkseen, se olisi ollut helposti
+sovellettavissa pankin tarpeisiin. Pankki oli halukas maksamaan
+lähdekoodista, mutta lähdekoodia ei myyty â se oli salainen. Näin ollen
+ystäväni täytyi tehdä kuusi kuukautta näennäistä työtä, joka kyllä
näkyy
+bruttokansantuotteessa, mutta joka itse asiassa on tuhlausta.</p>
+<p>
+ Vuoden 1977 tienoilla <abbr title="Massachusetts Institute of
+Technology">MIT</abbr>:n tekoälylaboratorio sai Xeroxilta lahjaksi
+tulostimen. Tulostinta ohjasi vapaa ohjelmisto, johon lisäsimme monia
+käytännöllisiä ominaisuuksia. Ohjelmisto esimerkiksi lähetti
käyttäjälle
+viestin, kun tulostus oli valmis. Kun tulostimella oli ongelmia, kuten
+paperitukos tai paperin loppuminen, ohjelmisto ilmoitti välittömästi
+kaikille käyttäjille, jotka olivat tulostamassa. Nämä ominaisuudet
+mahdollistivat sujuvan käytön.</p>
+<p>
+ Hiukan myöhemmin Xerox lahjoitti laboratoriolle uudemman ja nopeamman
+tulostimen, yhden ensimmäisitä lasertulostimista. Tätä tulostinta ohjasi
+omistettu ohjelmisto, jota suoritti tälle tarkoitukselle omistettu
+tietokone, joten emme voineet lisätä ohjelmistoon mitään
+suosikkiominaisuuksiamme. Pystyimme tekemään ohjelman, joka ilmoitti milloin
+tulostustyö oli lähettetty tulostinta ohjaavalle tietokoneelle, mutta emme
+voineet tehdä tulostimen ohjelmistoon lisäystä, joka olisi ilmoittanut
+milloin tulostettava työ tosiasiassa oli valmis (viive oli yleensä
+huomattava). Emme voineet mitenkään tietää, koska tulostus oli valmis,
+saatoimme vain arvailla. Kukaan ei myöskään saanut tietää
paperitukoksesta,
+joten toisinaan ongelma jäi tunniksikin korjaamatta.</p>
+<p>
+ Laboratorion ohjelmoijat olisivat osanneet tehdä tarvittavat lisäykset ja
+korjaukset ohjelmistoon, todennäköisesti vähintään yhtä hyvin kuin
+ohjelmiston alkuperäiset kirjoittajatkin. Xerox ei ollut kiinnostunut
+tekemään ohjelmistoon korjauksia ja päätti estää meitäkin niitä
tekemästä,
+joten meidän oli pakko hyväksyä aiheutuneet ongelmat. Niitä ei milloinkaan
+korjattu.</p>
+<p>
+ Useimmat hyvät ohjelmoijat ovat kohdanneet tämän turhauttavan
+ongelman. Pankilla oli varaa ratkaista ongelma kirjoituttamalla uusi
+ohjelmisto alusta alkaen, mutta tavallinen käyttäjä, vaikka kuinka
+lahjakaskin, voi vain luovuttaa.</p>
+<p>
+ Luovuttaminen aiheuttaa psykososiaalista vahinkoa omavaraisuuden
+hengelle. On masentavaa asua talossa, jota ei voi kalustaa tarpeittensa
+mukaan. Tilanne johtaa rohkeuden menetykseen ja alavireisyys voi vaikuttaa
+myös elämän muihin osa-alueisiin. Luovuttamaan pakotetut ihmiset ovat
+onnettomia eivätkä tee hyvää työtä.</p>
+<p>
+ Kuvitellaanpa, miltä vaikuttaisi, jos reseptejä kohdeltaisiin samoin
tavoin
+kuin ohjelmistoja. Voisit vaikka kysyä âMiten tätä reseptiä voi muuttaa
+vähäsuolaisemmaksi?â ja kokkimestari vastaisi: âKuinka julkeat loukata
+reseptiäni, aivojeni ja makunystyjeni lasta, kuvittelemalla muuttavasi sitä?
+Et osaa muuttaa reseptiäni niin, että se toimisi!â</p>
+<p>
+ âMutta lääkärini määräsi minut syömään vähemmän suolaa. Mitä
teen? Otatko
+suolan pois puolestani?â</p>
+<p>
+ âMielelläni, palkkioni on vain 50000 dollaria.â Koska omistajalla on
+monopoli muutosten suhteen, palkkio tuppaa olemaan suuri. âJuuri nyt minulla
+on kuitenkin kiire. Olen juuri suunnittelemassa uutta reseptiä Laivaston
+korpuille. Palaan asiaan parissa vuodessa.â</p>
+
+<h4 id="software-development">Ohjelmistojen kehittämisen estäminen</h4>
+<p>
+ Materiaalisen vahingon kolmas muoto koskee ohjelmistojen
+kehittämistä. Ohjelmistojen kehittäminen oli aikoinaan evolutiivinen
+prosessi, jonka kuluessa ohjelmoija kirjoitti olemassaolevan ohjelmiston
+osia uudelleen ominaisuuksia lisätäkseen, seuraava ohjelmoija kirjoitti
+jonkun pätkän taas uudelleen ja lisäsi taas uusia ominaisuuksia, ja niin
+edelleen; joissakin tapauksissa kehitys jatkui parinkymmenen vuoden
+ajan. Samaan aikaan joitakin ohjelmiston osia âkannibalisoitiinâ uusien
+ohjelmistojen iduiksi.</p>
+<p>
+ Omitajuus estää tällaisen kehityksen, koska uutta ohjelmistoa luotaessa
on
+aina aloitettava alusta. Omistajuus myös estää aloittelevia ohjelmoijia
+tutkimasta olemassaolevia ohjelmistoja oppiakseen niistä käytännöllisiä
+tekniikoita tai suurten ohjelmistojen rakennetta.</p>
+<p>
+ Omistajat haittaavat myös opetusta. Olen kohdannut lahjakkaita
+tietojenkäsittelyn opiskelijoita, jotka eivät koskaan ole nähneet laajan
+ohjelman lähdekoodia. Opiskelijat voivat olla taitavia pienten ohjelmien
+kirjoittamisessa, mutta he eivät voi edes alkaa oppia laajojen ohjelmistojen
+kirjoittamisen taitoa elleivät näe, miten muut ovat sen tehneet.</p>
+<p>
+ Millä tahansa älyllisen elämän alueella suurempia korkeuksia
tavoitellaan
+seisomalla toisten hartioilla. Tämä ei kuitenkaan enää ole yleisesti
+sallittua ohjelmistoalalla â toisten hartioilla voi seisoa vain, jos nuo
+toiset työskentelevät <em>samassa yrityksessä</em> kuin sinä itse.</p>
+<p>
+ Tähän liittyvä psykososiaalinen vahinko koskee tieteellisen yhteistyön
+henkeä. Tieteellisen yhteistyön henki on ollut jopa niin vahva, että
+tiedemiehet toimivat yhdessä vaikka heidän asuinmaidensa välillä vallitsisi
+sota. Tässä hengessä toimivat ne japanilaiset merentutkijat, jotka Tyynen
+meren saarilaboratoriotaan hylätessään huolellisesti säästivät kaiken
+aineistonsa ja työnsä tulokset hyökkääville Yhdysvaltain merivoimille ja
+jättivät jälkeensä lapun, jossa pyysivät pitämään laboratoriosta
hyvää
+huolta.</p>
+<p>
+ Voitontavoittelu on tuhonnut sen, mitä kansainvälisiltä konflikteilta
+säästyi. Nykyään monien alojen tieteilijät eivät artikkeleissaan julkaise
+riittävästi tietoja, joiden perusteella toiset voisivat toistaa heidän
+kokeensa. He julkaisevat vain sen verran, että muut voivat ihailla heidän
+aikaansaannoksiaan. Tämä on erityisen totta tietojenkäsittelytieteessä,
+jossa julkaisuissa kuvailtujen ohjelmistojen lähdekoodi on tyypillisesti
+salainen.</p>
+
+<h4 id="does-not-matter-how">Jakamisen estämisen tavalla ei ole
merkitystä</h4>
+<p>
+ Olen käsittellyt ohjelmistojen kopioinnin, muuttamisen ja
+edelleenkehittämisen estämisen vaikutuksia. En ole tarkemmin kuvaillut,
+miten tämä estäminen tehdään, koska estämisen tavalla ei ole merkitystä
+lopputuloksen kannalta. Jos käytön estäminen <em>onnistuu</em>, se on
+vahingollista, riippumatta siitä, onko menetelmänä kopiosuojaus,
+tekijänoikeus, lisenssi, salaus, <abbr title="Read-only
+Memory">ROM</abbr>-kortti tai sarjanumero.</p>
+<p>
+ Käyttäjien kannalta jotkut näistä menetelmistä ovat ärsyttävämpiä
kuin
+toiset. Käsitykseni mukaan vihatuimpia menetelmiä ovat toimivat
menetelmät.</p>
+
+<h4 id="should-be-free">Ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h4>
+<p>
+ Olen osoittanut, että ohjelmiston omistajuus â mahdollisuus rajoittaa
+ohjelmiston muuttamista ja kopioimista â on vahingollista. Omistajuuden
+kielteiset seuraukset ovat laajoja ja merkittäviä. Tästä johtuen
+yhteiskunnan ei tulisi nimetä ohjelmistoille omistajia.</p>
+<p>
+ Toinen tapa sanoa asia on todeta, että yhteiskunta tarvitsee vapaita
+ohjelmistoja. Omistetut ohjelmistot ovat vain vapaiden ohjelmistojen huono
+korvike. Korvikkeen tuotannon kannustaminen ei ole järkevä tapa pyrkiä
+tavoitteeseemme.</p>
+<p>
+ Vaclav Havel on lausunut kehoituksen: âTee työtä jonkin asian puolesta,
+koska se on oikein, eikä vain siksi, että se saattaa onnistua.â
+Kaupallisella, omistetulla ohjelmistolla on mahdollisuus onnistua omien
+tavoitteidensa suhteen, mutta se ei ole hyväksi yhteiskunnalle.</p>
+
+<h3 id="why-develop">Miksi ihmiset kehittävät ohjelmistoja</h3>
+<p>
+ Jos poistamme henkisten tuotteiden tekijänoikeuden välineenä
ohjelmistojen
+kehittämisen kannustamiseen, niin alkuunsa ohjelmistoja tuotetaan vähemmän,
+mutta tuotetut ohjelmistot ovat käyttökelpoisempia. Ei ole selvää, laskeeko
+yhteenlaskettu onnistuneiden käyttötuntien määrä, mutta jos se laskee tai
+jos haluamme joka tapauksessa sitä nostaa, on olemassa muitakin tapoja
+kannustaa ohjelmistojen kehittämistä, aivan samaan tapaan kuin on olemassa
+muitakin tapoja kuin tullimaksuja teiden rahoituksen keräämiseen. Ennen kuin
+siirryn noihin muihin kannustustapoihin, haluan tarkastella kuinka paljon
+keinotekoista kannustusta todella tarvitaan.</p>
+
+<h4 id="fun">Ohjelmointi on hauskaa</h4>
+<p>
+ On olemassa töitä, esimerkiksi tienrakennus, joihin harvat ryhtyvät
muusta
+syystä kuin rahasta. On olemassa myös töitä, taiteen ja tutkimuksen aloja,
+joilla ei juurikaan voi rikastua, ja joille ryhdytään niiden kiehtovuuden
+tai yhteiskunnallisen arvon vuoksi. Esimerkkeinä vaikkapa matemaattinen
+logiikka, klassinen musiikki ja arkeologia, ja työtä tekevien ihmisten
+poliittinen toiminta. Näillä aloilla harvoista palkallisista työpaikoista
+kilpaillaan pikemminkin surumielisesti kuin katkerasti â eikä oikeastaan
+mikään työ allalla ole hyvin palkattu. Jos on varaa, jotkut voivat jopa
+maksaa mahdollisuudesta tehdä työtä alalla.</p>
+<p>
+ Tällainen ala voi muuttua yhdessä yössä, jos se alkaa tarjota
rikastumisen
+mahdollisuuksia. Kun yksi rikastuu, muut vaativat samaa mahdollisuutta. Pian
+kaikki saattavat vaatia suuria summia rahaa työstä, jota he aiemmin tekivät
+ilokseen. Jokusen vuoden kuluttua kaikki alalla työskentelevät halveksuvat
+ajatusta tehtävästä, josta ei ole huomattavaa taloudellista hyötyä. He
+vaativat poliitikkoja varmistamaan, että taloudelliset edut ovat
+mahdollisia, jos ei muuten niin laatimalla erityisetuja, oikeuksia ja
+monopoleja.</p>
+<p>
+ Tällainen muutos tapahtui tietokoneohjelmoinnissa
+80-luvulla. Seitsemänkymmentäluvulla ilmestyi artikkeleita
+âtietokone-addiktioistaâ; käyttäjillä oli tapana âroikkua
linjoillaâ satojen
+markkojen edestä viikossa. Oli yleisesti tiedossa, että usein ihmiset
+ihastuivat ohjelmointiin niin, että heidän avioliittonsa
+kariutuivat. Nykyään on yleisesti tiedossa, ettei kukaan suostu ohjelmoimaan
+muuten kuin kovalla palkalla. Mitä aiemmin tiedettiin, on unohdettu.</p>
+<p>
+ Vaikka jollakin alalla vallitsee jonakin hetkenä tilanne, jossa suurin osa
+ihmisistä suostuu työskentelemään vain kovalla palkalla, ei tilanne
+välttämättä pysy samana. Muutos voi vaihtaa suuntaa, jos yhteiskunta antaa
+sysäyksen. Jos suuren omaisuuden mahdollisuus poistetaan, niin hetken
+kuluttua ihmisten muutettua asenteitaan he ovat taas valmiita
+työskentelemään alalla saavutusten tuottama ilo palkkanaan.</p>
+<p>
+ Kysymys âMiten meillä on varaa maksaa ohjelmoijille?â muuttuu
helpommaksi,
+kun ymmärrämme, ettei heille tarvitse maksaa omaisuuksia. Elantoon riittävä
+palkka on helpompi maksaa.</p>
+
+<h4 id="funding">Vapaiden ohjelmistojen rahoittaminen</h4>
+<p>
+ Ohjelmoijien palkkoja maksavien instituutioiden ei välttämättä tarvitse
olla
+ohjelmistotaloja. On olemassa monia muita instituutioita, jotka voivat
+toimia rahoittajina.</p>
+<p>
+ Tietokoneiden valmistajat pitävät ohjelmistojen kehittämistä
tärkeänä,
+vaikka eivät pystykään kontrolloimaan ohjelmistojen käyttöä. Suuri osa
+tietokoneiden valmistajien ohjelmistoista oli 1970-luvulla vapaita, koska
+valmistajat eivät rajoittaneet niiden käyttöä. Nykyään tietokoneiden
+valmistajien halukkuus liittyä vapaiden ohjelmistojen kehittämishankkeisiin
+osoittaa, että ohjelmiston omistaminen ei lopultakaan ole tärkeää
+tietokonevalmistajien kannalta.</p>
+<p>
+ Yliopistot tukevat useita ohjelmoitihankkeita. Nykyään ne myös usein
myyvät
+ohjelmistoja, mutta 1970-luvulla eivät. Epäileekö kukaan yliopistojen
+halukkuutta kehittää vapaita ohjelmistoja, jos ne eivät saisi myydä
+ohjelmistoja? Yliopistojen ohjelmointihankkeita voitaisiin tukea samoilla
+valtiollisilla sopimuksilla ja apurahoilla, joilla nykyään tuetaan
+omistettujen ohjelmistojen kehittämistä.</p>
+<p>
+ Nykyään on tavallista, että yliopistojen tutkijat kehittävät apurahojen
+avulla ohjelmistoja lähes loppuun, kutsuvat niitä âvalmiiksiâ, ja sitten
+perustavat yhtiön joka tosiasiassa saattaa ohjelmiston valmiiksi ja
+käyttökelpoiseksi. Jokus keskeneräinen versio annetaan âvapaastiâ
käyttöön;
+läpikotaisin korruptoituneet tutkijat lisensoivat senkin yliopiston
+eksklusiivisella lisenssillä. Tämä ei ole mikään salaisuus, käytännön
+tunnustavat kaikki osapuolet. Vaikka tutkijat eivät tuntisi näitä
+kiusauksia, he tekisivät silti tutkimusta.</p>
+<p>
+ Vapaita ohjelmistoja kirjoittavat ohjelmoijat voivat hankkia elantonsa
+myymällä ohjelmistoon liittyviä palveluita. Minut on palkattu siirtämään
<a
+href="/software/gcc/">GNU C -kääntäjä</a> uudelle
tietokonejärjestelmälle ja
+tekemään käyttöliittymiä <a href="/software/emacs/">GNU
+emacs:iin</a>. (Tarjoan nämä parannukset yleisölle, kunhan ne ovat
+valmiita). Pidän myös luentoja, joista maksetaan.</p>
+<p>
+ En ole yksin, nykyään on olemassa menestyvä ja kasvava yhtiö, joka ei
tee
+muuta kuin näitä töitä. Myös useat muut yhtiöt tarjoavat kaupallista
tukea
+GNU-järjestelmän vapaiden ohjelmistojen käyttäjille. Näemme tässä
+riippumattoman ohjelmistotukialan synnyn â alasta voi tulla laaja, jos
+vapaat ohjelmistot yleistyvät. Riippumaton ohjelmistotuki antaa käyttäjille
+mahdollisuuden tukeen, joka omistetun ohjelmiston kohdalla ei tule kyseeseen
+kuin vain hyvin varakkaiden kohdalla.</p>
+<p>
+ <a href="/fsf/fsf.html">Free Software Foundationin</a> tapaiset uudet
+instituutiot voivat myös rahoittaa ohjelmointihankkeita. Suurin osa säätiön
+rahoituksesta saadaan käyttäjiltä, jotka tilaavat ohjelmistoja
+postitse. Ohjelmistot ovat vapaita eli käyttäjät saavat kopioida ja muuttaa
+niitä, mutta monet maksavat ohjelmistosta tästä huolimatta. (Muistettakoon,
+että âvapaa ohjelmistoâ viittaa vapauteen, ei hintaan.) Jotkut
käyttäjät
+tilaavat ja maksavat ohjelmiston kopiosta, vaikka heillä ohjelmisto jo
+onkin, koske he katsovat, että me ansaitsemme heidän panoksensa. Säätiö
saa
+myös huomattavia lahjoituksia tietokoneiden valmistajilta.</p>
+<p>
+ Free Software Foundation on voittoa tavoittelematon säätiö, joten se
käyttää
+tulonsa palkkaamalla mahdollisimman monia ohjelmoijia. Jos se olisi
+perustettu yhtiöksi, joka myisi samoja vapaita ohjelmistoja samaan hintaan,
+se mahdollistaisi nykyään perustajalleen oikein hyvän toimeentulon.</p>
+<p>
+ Koska säätiö on yleishyödyllinen toimija, ohjelmoijat työskentelevät
+säätiölle usein puolella siitä palkasta, jonka saisivat muualta. He
tekevät
+näin, koska säätiö on epäbyrokraattinen ja koska he tuntevat tyydytystä
+tiedosta, ettei heidän tekemänsä ohjelmiston käyttöä estetä. Ennen
kaikkea
+he työskentelevät säätiössä, koska ohjelmointi on hauskaa. Myös monet
+vapaaehtoiset ovat kirjoittaneet käyttökelpoisia ohjelmia säätiölle.
(Viime
+aikoina vapaaehtoisiksi on ilmaantunut jopa teknisiä kirjoittajia.)</p>
+<p>
+ Tämä osoittaa, että ohjelmointi on musiikin ja taiteen tavoin yksi
kaikkein
+kiehtovimmista aloista. Pelko, että kukaan ei haluaisi ohjelmoida, on
turha.</p>
+
+<h4 id="owe">Mitä käyttäjät ovat velkaa kehittäjille?</h4>
+<p>
+ Ohjelmistojen käyttäjillä on syytä tuntea moraalista velvollisuutta
+ohjelmistojen tukemiseen. Vapaiden ohjelmistojen kehittäjät osallistuvat
+käyttäjien toiminnan helpottamiseen ja on oikeudenmukaista ja käyttäjien
+pitkän tähtäimen edun mukaista että he rahoittavat ohjelmistojen
kehittäjiä.</p>
+<p>
+ Sama ei kuitenkaan päde omistettujen ohjelmien kehittäjien kohdalla, koska
+ohjelmistojen käytön estäminen ansaitsee pikemminkin rangaistuksen kuin
+palkkion.</p>
+<p>
+ Saavumme siis paradoksin ääreen: käyttökelpoisen ohjelmiston
kehittäjä on
+oikeutettu käyttäjien tukeen, mutta jokainen yritys muuttaa tämä moraalinen
+oikeutus vaatimukseksi tuhoaa oikeutuksen perustan. Ohjelmiston kehittäjä
+voi joko ansaita tai vaatia palkkion, mutta ei molempia.</p>
+<p>
+ Mielestäni eettisen ohjelmistokehittäjän tulee tämän ristiriidan
+kohdatessaan käyttäytyä niin, että ansaitsee palkkion, ja samalla
houkutella
+käyttäjiä vapaaehtoisten lahjoitusten tekemiseen. Ajan mittaan käyttäjät
+tottuvat tukemaan kehittäjiä ilman pakkoa, aivan kuten käyttäjät ovat
+oppineet tukemaan julkisia radio- ja televisioasemia.</p>
+
+<h3 id="productivity">Mitä on ohjelmistotuottavuus? </h3>
+<p>
+ Jos ohjelmistot olisivat vapaita, maailmassa olisi edelleen ohjelmoijia,
+vaikkakin ehkä vähemmän. Olisiko tämä haitaksi yhteiskunnalle?</p>
+<p>
+ Ei välttämättä. Kehittyneissä maissa on nykyään vähemmän
maanviljelijöitä
+kuin vuonna 1900, mutta tämän ei katsota olevan haitaksi yhteiskunnalle,
+koska harvemmat maanviljelijät tuottavat kuluttajille enemmän ruokaa kuin
+useammat ennen. Tätä kutsutaan tuottavuuden kasvuksi. Vapaat ohjelmistot
+tarvisisivat paljon vähemmän ohjelmoijia kysynnän tyydyttämiseen, koska
ohjelmistotuottavuus nousisi kaikilla tasoilla:</p>
-<p> </p>
-
<ul>
- <li> Jokaisen kehitetyn ohjelman laajempi käyttö.
-
- <p> </p>
- </li>
- <li> Olemassaolevien ohjelmien räätälöinti
-alusta aloittamisen sijaan.
- <p> </p>
- </li>
- <li> Parempi ohjelmoijien koulutus.
-
- <p> </p>
- </li>
- <li> Päällekkäisten kehityskustannusten poistuminen.
- </li>
-
+<li> Jokaisen kehitetyn ohjelman laajempi käyttö.</li>
+<li> Olemassaolevien ohjelmien räätälöinti alusta aloittamisen sijaan.</li>
+<li> Parempi ohjelmoijien koulutus.</li>
+<li> Päällekkäisten kehityskustannusten poistuminen.</li>
</ul>
-<p> He, jotka vastustavat yhteistyötä, koska se johtaa ohjelmoijien
- määrän vähenemiseen, vastustavat itse asiassa kohonnutta
- tuottavuutta. Kuitenkin nämä henkilöt usein
hyväksyvät
- laajalle levinneen väitteen, jonka mukaan ohjelmistotuotanto kaipaa
- tuottavuuden kasvua. Miten tämä on mahdollista? </p>
-
-<p> ”Ohjelmistotuottavuus” voi tarkoittaa kahta eri asiaa:
kaiken ohjelmistokehityksen
- yleistä tuottavuutta tai yksittäisten ohjelmointihakkeiden
tuottavuutta.
- Yhteiskunnan kannalta yleinen tuottavuus on kehittämisen arvoinen
-ja suoraviivaisin kehittämisen tapa on poistaa ne keinotekoiset
yhteistyön
- esteet, jotka laskevat tuottavuutta. ”Ohjelmistotuottavuutta”
tutkivat
-tutkijat keskittyvät kuitenkin termin toiseen, rajoitettuun
merkitykseen,
-jonka puitteissa kasvu vaatii vaikeita teknologisia edistysaskeleita. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h3>Onko kilpailu väistämätöntä?</h3>
-
-<p> Onko väistämätöntä, että ihmiset
kilpailevat,
- koettavat ohittaa toisensa yhteiskunnassa? Ehkä. Kilpailu
itsessään
- ei kuitenkaan ole vahingollista, vahingon aiheuttaa <em>taistelu.</em></p>
-
-<p> On monia tapoja kilpailla. Kilpailua voi olla saavutusten parantaminen,
- toisten suoritusten ylittäminen. Vanhoina aikoina esimerkiksi
ohjelmointivelhojen
- välillä vallitsi kilpailua – kilpailua siitä, kuka sai
koneen
- tekemään ällistyttävimmän tempun tai siitä,
- kuka kirjoitti lyhyimmän tai nopeimman ohjelman jotakin tarkoitusta
- varten. Tällainen kilpailu voi hyödyttää kaikkia, jos
- hyvä urheiluhenki säilyy. </p>
-
-<p> Rakentava kilpailu on riittävä houkutin merkittäviin
- saavutuksiin. Ihmiset kilpailevat siitä, kuka ensimmäisenä
- käy kaikissa maailman maissa; jotkut käyttävät
omaisuuksia
- voittaakseen. He eivät kuitenkaan lahjo laivojen kapteeneja
jättämään
- heidän kilpailijansa autiolle saarelle. Riittää, kun paras
- kilpailija voittaa. </p>
-
-<p> Kilpailu muuttuu taisteluksi, kun kilpailijat ryhtyvät
vahingoittamaan
- toisiaan sen sijaan että edistäisivät omia mahdollisuuksiaan,
- kun lause ”Paras voittakoon” muuttuu lauseeksi ”Minä
voitan, olin
-paras tai en.” Omistettu ohjelmisto on haitallinen siksi, että se
-edustaa yhteiskuntamme jäsenten välistä taistelua, ei siksi
-että se edustaa kilpailua. </p>
-
-<p> Yritysten välinen kilpailu ei välttämättä ole
- taistelua. Kun esimerkiksi kaksi ruokakauppaa kilpailee, ne pyrkivät
- vain parantamaan omaa suoritustaan, eivät sabotoimaan kilpailijaansa.
- Tämä ei kuitenkaan ole seurausta erityisestä yritysetiikasta,
- vaan siitä, että alalla on vaikea taistella ellei sitten ryhdy
- suoraan fyysiseen väkivaltaan. Kaikilla yrityselämän aloilla
- ei kuitenkaan ole näin. Kaikkia mahdollisesti hyödyttävän
- informaation pimittäminen on taistelua. </p>
-
-<p> Yritysajattelu ei valmista ihmisiä kohtaamaan kiusausta siirtyä
- kilpailusta taisteluun. Joitakin taistelun muotoja on kielletty monopolien
- vastaisilla laeilla, mainontaa koskevilla laeilla ja niin edelleen, mutta
- sen sijaan että yleistäisivät nämä ohjeet
hylkäämällä
- taistelun kokonaan, yritysjohtajat keksivät uusia lain sallimia
taistelun
- muotoja. Yhteiskunnan voimavaroja tuhlataan lahkojen väliseen
taloudelliseen
- sisällissotaan. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h3>”Mikset muuta Venäjälle?”</h3>
-
-<p> Jokainen, joka Yhdysvalloissa kannattaa jotakin muuta kuin
äärimmäistä
- laissez-faire itsekkyyttä, saa usein kuulla tämän kysymyksen.
- Se esitetään esimerkiksi heille, jotka tukevat kansallista
terveydenhoitojärjestelmää,
- jollainen on olemassa kaikissa muissa vapaan maailman teollistuneissa maissa.
- Kysymys esitetään myös taiteen julkisen tuen kaipaajille;
- myös tämä järjestelmä on olemassa kaikissa
kehittyneissä
- maissa. Amerikassa ajatusta, jonka mukaan kansalaisilla on velvotteita
-yhteistä hyvää kohtaan, pidetään kommunismina.
-Mutta miten samankaltaisia nämä ajatukset ovat? </p>
-
-<p> Neuvostoliitossa kommunismi oli keskusjohtoinen järjestelmä,
- joka sääteli kaikkea toimintaa, oletetusti yhteiseksi hyväksi,
- mutta tosiasiassa Kommunistisen puolueen jäsenten hyväksi.
Kopiointivälineet
- olivat tarkassa valvonnassa laittoman kopioinnin estämiseksi.</p>
-
-<p> Amerikkalainen henkisiin immateriaalioikeuksiin perustuva
järjestelmä
- valvoo ohjelman levitystä ja kopiointivälineitä
automatisoiduilla
- kopiosuojausmenetelmillä laittoman kopioinnin estämiseksi.
Tätä
- vastoin minä työskentelen luodakseni järjestelmän,
-jossa ihmiset itse saavat päättää teoistaan; aivan
-erityisesti järjestelmän, jossa ihmiset ovat vapaita auttamaan
-lähimmäisiään ja vapaita muuttamaan ja parantamaan
-niitä työvälineitä, joita jokapäiväisessä
-elämässä käytetään. Tällainen
järjestelmä
-perustuu vapaaehtoiseen yhteistoimintaan ja desentralisaatioon.</p>
-
-<p> Jos siis arvioimme järjestelmiä sen perusteella, miten paljon
- ne muistuttavat venäläistä kommunismia, niin ohjelmistojen
- omistajat näyttäytyvät kommunisteina. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h3>Kysymys oletuksista</h3>
-
-<p> Olen olettanut, että ohjelmiston käyttäjä on yhtä
- tärkeä kuin ohjelmiston tekijä, jopa yhtä
tärkeä
- kuin ohjelmiston tekijän työnantaja. Toisin sanoen
käyttäjien,
- tekijöiden ja työnantajien tarpeilla ja toiveilla on yhtä
- suuri painoarvo valitessamme parasta toimintamallia. </p>
-
-<p> Tämä oletus ei ole yleisesti hyväksytty. Monien
mielestä
- ohjelmiston tekijän työnantaja on ratkaisevasti tärkeämpi
- taho kuin muut. Heidän oletuksensa mukaan ohjelmiston omistamisen
-tarkoitus on antaa tekijän työnantajalle etu, jonka työnantaja
-ansaitsee – täysin riippumatta omistajuuden vaikutuksista
yhteiskunnalle.
-</p>
-
-<p> Ei kannata yrittää todistaa tai kumota näitä
oletuksia.
- Argumentointi edellyttää yksimielisyyttä oletuksista.
Niinpä
- suurin osa sanomastani puhuttelee vain heitä, jotka jakavat oletukseni
- tai ovat ainakin kiinnostuneet oletusteni seurauksista. Heille, joiden
-mielestä omistajat ovat tärkeämpiä kuin kukaan muu,
-tämä kirjoitus on yksinkertaisesti merkityksetön. </p>
-
-<p> Mutta miksi suuri osa amerikkalaisista hyväksyy oletuksen, joka
- asettaa tietyn ihmisryhmän kaikkien muiden yläpuolelle? Osittain
- siksi, että he kuvittelevat, että tämä oletus on osa
- amerikkalaisen yhteiskunnan oikeusperinnettä. Joidenkin mielestä
- oletuksen kiistäminen horjuttaa yhteiskunnan perusteita. </p>
-
-<p> Näiden ihmisten on tärkeää tietää, että
- kyseinen oletus ei ole eikä ole koskaan ollutkaan osa
oikeusperinnettämme.
- </p>
-
-<p> Yhdysvaltain perustuslaki sanoo, että tekijänoikeuden tarkoitus
- on ”edistää tieteen ja taiteiden kehitystä”.
Korkein oikeus
- on tulkinnut (tapauksessa Fox Film vastaan Doyal) tätä seuraavasti:
- ”Yhdysvaltain ainoa intressi ja tekijälle annetun yksinoikeuden
ainoa
- tarkoitus kohdistuu yleisön tekijöiden teoksista saamaan
hyötyyn.”
- </p>
-
-<p> Meidän ei ole pakko olla samaa mieltä kuin perustuslaki tai
- korkein oikeus. (Yhteen aikaan molemmat hyväksyivät orjuuden.)
- Näin ollen perustuslain tai korkeimman oikeuden käsitykset
eivät
- kumoa oletusta omistajuuden etusijasta. Toivon kuitenkin, että kun
-huomaamme, että oletus on pikemminkin radikaalin
äärioikeistolainen
-kuin perinteisesti tunnustettu, sen houkutusvoima heikkenee. </p>
-
-<p> </p>
-
-<h3>Johtopäätös</h3>
-
-<p> Kuvittelemme, että yhteiskuntamme kannustaa lähimmäisen
- auttamiseen, mutta joka kerta kun palkitsemme jakamisen estämisen
-tai ihailemme tällä tavoin hankittua varallisuutta, annamme
itsestämme
- päinvastaisen kuvan. </p>
-
-<p> Ohjelmistojen rajoittaminen on yksi muoto tavastamme laiminlyödä
- yhteisön hyvä henkilökohtaisen edun nimissä. Voimme
-jäljittää tämän laiminlyönnin kulkua Ronald
-Reaganista Jim Bakkeriin, Ivan Boeskystä Esso-yhtiöön,
pettävistä
-pankeista pettäviin kouluihin. Laiminlyönnin
määrää
-voidaan mitata kodittomien ja vankien määrällä.
Yhteisöllisyyden
- vastainen ilmapiiri ruokkii itseään, sillä mitä useammin
- huomaamme toisten laiminlyövän meidän auttamisemme, sitä
- turhemmalta tuntuu heitä auttaa. Näin yhteiskunta rappeutuu
viidakoksi.
- </p>
-
-<p> Jos emme halua asua viidakossa, meidän on muutettava asenteitamme.
- Meidän on osoitettava, että pidämme hyvänä
kansalaisena
- häntä, joka tarvittaessa tekee yhteistyötä, emme
häntä,
- joka menestyksekkäästi ottaa toisilta. Toivon että liike
-vapaiden ohjelmistojen puolesta vie tähän suuntaan: ainakin
yhdellä
- alalla korvaamme viidakon tehokkaammalla, vapaaehtoiseen
yhteistyöhön
- kannustavalla ja perustuvalla järjestelmällä. </p>
-
-<p> </p>
+<p>
+ He, jotka vastustavat yhteistyötä, koska se johtaa ohjelmoijien määrän
+vähenemiseen, vastustavat itse asiassa kohonnutta tuottavuutta. Kuitenkin
+nämä henkilöt usein hyväksyvät laajalle levinneen väitteen, jonka mukaan
+ohjelmistotuotanto kaipaa tuottavuuden kasvua. Miten tämä on mahdollista?</p>
+<p>
+ âOhjelmistotuottavuusâ voi tarkoittaa kahta eri asiaa: kaiken
+ohjelmistokehityksen yleistä tuottavuutta tai yksittäisten
+ohjelmointihakkeiden tuottavuutta. Yhteiskunnan kannalta yleinen tuottavuus
+on kehittämisen arvoinen ja suoraviivaisin kehittämisen tapa on poistaa ne
+keinotekoiset yhteistyön esteet, jotka laskevat
+tuottavuutta. âOhjelmistotuottavuuttaâ tutkivat tutkijat keskittyvät
+kuitenkin termin toiseen, rajoitettuun merkitykseen, jonka puitteissa kasvu
+vaatii vaikeita teknologisia edistysaskeleita.</p>
+
+<h3 id="competition">Onko kilpailu väistämätöntä?</h3>
+<p>
+ Onko väistämätöntä, että ihmiset kilpailevat, koettavat ohittaa
toisensa
+yhteiskunnassa? Ehkä. Kilpailu itsessään ei kuitenkaan ole vahingollista,
+vahingon aiheuttaa <em>taistelu</em>.</p>
+<p>
+ On monia tapoja kilpailla. Kilpailua voi olla saavutusten parantaminen,
+toisten suoritusten ylittäminen. Vanhoina aikoina esimerkiksi
+ohjelmointivelhojen välillä vallitsi kilpailua â kilpailua siitä, kuka sai
+koneen tekemään ällistyttävimmän tempun tai siitä, kuka kirjoitti
lyhyimmän
+tai nopeimman ohjelman jotakin tarkoitusta varten. Tällainen kilpailu voi
+hyödyttää kaikkia, jos hyvä urheiluhenki säilyy.</p>
+<p>
+ Rakentava kilpailu on riittävä houkutin merkittäviin saavutuksiin.
Ihmiset
+kilpailevat siitä, kuka ensimmäisenä käy kaikissa maailman maissa; jotkut
+käyttävät omaisuuksia voittaakseen. He eivät kuitenkaan lahjo laivojen
+kapteeneja jättämään heidän kilpailijansa autiolle saarelle. Riittää,
kun
+paras kilpailija voittaa.</p>
+<p>
+ Kilpailu muuttuu taisteluksi, kun kilpailijat ryhtyvät vahingoittamaan
+toisiaan sen sijaan että edistäisivät omia mahdollisuuksiaan, kun lause
+âParas voittakoonâ muuttuu lauseeksi âMinä voitan, olin paras tai en.â
+Omistettu ohjelmisto on haitallinen siksi, että se edustaa yhteiskuntamme
+jäsenten välistä taistelua, ei siksi että se edustaa kilpailua.</p>
+<p>
+ Yritysten välinen kilpailu ei välttämättä ole taistelua. Kun
esimerkiksi
+kaksi ruokakauppaa kilpailee, ne pyrkivät vain parantamaan omaa
+suoritustaan, eivät sabotoimaan kilpailijaansa. Tämä ei kuitenkaan ole
+seurausta erityisestä yritysetiikasta, vaan siitä, että alalla on vaikea
+taistella ellei sitten ryhdy suoraan fyysiseen väkivaltaan. Kaikilla
+yrityselämän aloilla ei kuitenkaan ole näin. Kaikkia mahdollisesti
+hyödyttävän informaation pimittäminen on taistelua.</p>
+<p>
+ Yritysajattelu ei valmista ihmisiä kohtaamaan kiusausta siirtyä
kilpailusta
+taisteluun. Joitakin taistelun muotoja on kielletty monopolien vastaisilla
+laeilla, mainontaa koskevilla laeilla ja niin edelleen, mutta sen sijaan
+että yleistäisivät nämä ohjeet hylkäämällä taistelun kokonaan,
+yritysjohtajat keksivät uusia lain sallimia taistelun muotoja. Yhteiskunnan
+voimavaroja tuhlataan lahkojen väliseen taloudelliseen sisällissotaan.</p>
+
+<h3 id="communism">âMikset muuta Venäjälle?â</h3>
+<p>
+ Jokainen, joka Yhdysvalloissa kannattaa jotakin muuta kuin äärimmäistä
+laissez-faire itsekkyyttä, saa usein kuulla tämän kysymyksen. Se esitetään
+esimerkiksi heille, jotka tukevat kansallista terveydenhoitojärjestelmää,
+jollainen on olemassa kaikissa muissa vapaan maailman teollistuneissa
+maissa. Kysymys esitetään myös taiteen julkisen tuen kaipaajille; myös
tämä
+järjestelmä on olemassa kaikissa kehittyneissä maissa. Amerikassa ajatusta,
+jonka mukaan kansalaisilla on velvotteita yhteistä hyvää kohtaan, pidetään
+kommunismina. Mutta miten samankaltaisia nämä ajatukset ovat?</p>
+<p>
+ Neuvostoliitossa kommunismi oli keskusjohtoinen järjestelmä, joka
sääteli
+kaikkea toimintaa, oletetusti yhteiseksi hyväksi, mutta tosiasiassa
+Kommunistisen puolueen jäsenten hyväksi. Kopiointivälineet olivat tarkassa
+valvonnassa laittoman kopioinnin estämiseksi.</p>
+<p>
+ Amerikkalainen henkisiin immateriaalioikeuksiin perustuva järjestelmä
valvoo
+ohjelman levitystä ja kopiointivälineitä automatisoiduilla
+kopiosuojausmenetelmillä laittoman kopioinnin estämiseksi.</p>
+<p>
+ Tätä vastoin minä työskentelen luodakseni järjestelmän, jossa ihmiset
itse
+saavat päättää teoistaan; aivan erityisesti järjestelmän, jossa ihmiset
ovat
+vapaita auttamaan lähimmäisiään ja vapaita muuttamaan ja parantamaan niitä
+työvälineitä, joita jokapäiväisessä elämässä käytetään. Tällainen
+järjestelmä perustuu vapaaehtoiseen yhteistoimintaan ja
desentralisaatioon.</p>
+<p>
+ Jos siis arvioimme järjestelmiä sen perusteella, miten paljon ne
+muistuttavat venäläistä kommunismia, niin ohjelmistojen omistajat
+näyttäytyvät kommunisteina.</p>
+
+<h3 id="premises">Kysymys oletuksista</h3>
+<p>
+ Olen olettanut, että ohjelmiston käyttäjä on yhtä tärkeä kuin
ohjelmiston
+tekijä, jopa yhtä tärkeä kuin ohjelmiston tekijän työnantaja. Toisin
sanoen
+käyttäjien, tekijöiden ja työnantajien tarpeilla ja toiveilla on yhtä
suuri
+painoarvo valitessamme parasta toimintamallia.</p>
+<p>
+ Tämä oletus ei ole yleisesti hyväksytty. Monien mielestä ohjelmiston
tekijän
+työnantaja on ratkaisevasti tärkeämpi taho kuin muut. Heidän oletuksensa
+mukaan ohjelmiston omistamisen tarkoitus on antaa tekijän työnantajalle etu,
+jonka työnantaja ansaitsee â täysin riippumatta omistajuuden vaikutuksista
+yhteiskunnalle.</p>
+<p>
+ Ei kannata yrittää todistaa tai kumota näitä oletuksia. Argumentointi
+edellyttää yksimielisyyttä oletuksista. Niinpä suurin osa sanomastani
+puhuttelee vain heitä, jotka jakavat oletukseni tai ovat ainakin
+kiinnostuneet oletusteni seurauksista. Heille, joiden mielestä omistajat
+ovat tärkeämpiä kuin kukaan muu, tämä kirjoitus on yksinkertaisesti
+merkityksetön.</p>
+<p>
+ Mutta miksi suuri osa amerikkalaisista hyväksyy oletuksen, joka asettaa
+tietyn ihmisryhmän kaikkien muiden yläpuolelle? Osittain siksi, että he
+kuvittelevat, että tämä oletus on osa amerikkalaisen yhteiskunnan
+oikeusperinnettä. Joidenkin mielestä oletuksen kiistäminen horjuttaa
+yhteiskunnan perusteita.</p>
+<p>
+ Näiden ihmisten on tärkeää tietää, että kyseinen oletus ei ole eikä
ole
+koskaan ollutkaan osa oikeusperinnettämme.</p>
+<p>
+ Yhdysvaltain perustuslaki sanoo, että tekijänoikeuden tarkoitus on
âedistää
+tieteen ja taiteiden kehitystäâ. Korkein oikeus on tulkinnut (tapauksessa
+<em>Fox Film vastaan Doyal</em>) tätä seuraavasti: âYhdysvaltain ainoa
+intressi ja tekijälle annetun yksinoikeuden ainoa tarkoitus kohdistuu
+yleisön tekijöiden teoksista saamaan hyötyyn.â</p>
+<p>
+ Meidän ei ole pakko olla samaa mieltä kuin perustuslaki tai korkein
+oikeus. (Yhteen aikaan molemmat hyväksyivät orjuuden.) Näin ollen
+perustuslain tai korkeimman oikeuden käsitykset eivät kumoa oletusta
+omistajuuden etusijasta. Toivon kuitenkin, että kun huomaamme, että oletus
+on pikemminkin radikaalin äärioikeistolainen kuin perinteisesti tunnustettu,
+sen houkutusvoima heikkenee.</p>
+
+<h3 id="conclusion">Johtopäätös</h3>
+<p>
+ Kuvittelemme, että yhteiskuntamme kannustaa lähimmäisen auttamiseen,
mutta
+joka kerta kun palkitsemme jakamisen estämisen tai ihailemme tällä tavoin
+hankittua varallisuutta, annamme itsestämme päinvastaisen kuvan.</p>
+<p>
+ Ohjelmistojen rajoittaminen on yksi muoto tavastamme laiminlyödä yhteisön
+hyvä henkilökohtaisen edun nimissä. Voimme jäljittää tämän
laiminlyönnin
+kulkua Ronald Reaganista James Bakeriin, Ivan Boeskystä Esso-yhtiöön,
+pettävistä pankeista pettäviin kouluihin. Laiminlyönnin määrää voidaan
+mitata kodittomien ja vankien määrällä. Yhteisöllisyyden vastainen
ilmapiiri
+ruokkii itseään, sillä mitä useammin huomaamme toisten laiminlyövän
meidän
+auttamisemme, sitä turhemmalta tuntuu heitä auttaa. Näin yhteiskunta
+rappeutuu viidakoksi.</p>
+<p>
+ Jos emme halua asua viidakossa, meidän on muutettava asenteitamme. Meidän
on
+osoitettava, että pidämme hyvänä kansalaisena häntä, joka tarvittaessa
tekee
+yhteistyötä, emme häntä, joka menestyksekkäästi ottaa toisilta. Toivon
että
+liike vapaiden ohjelmistojen puolesta vie tähän suuntaan: ainakin yhdellä
+alalla korvaamme viidakon tehokkaammalla, vapaaehtoiseen yhteistyöhön
+kannustavalla ja perustuvalla järjestelmällä.</p>
-<h3>Viittet</h3>
+<h3 id="footnotes">Viittet</h3>
<ol>
- <li> <a name="1"> Sana ”vapaa” ilmaisussa ”vapaa
ohjelmisto” viittaa
- vapauteen, ei hintaan. Vapaasta ohjelmistosta maksettu hinta voi olla nolla
- tai pieni tai (toisinaan) sangen suuri.</a> </li>
- <li> <a name="2"> Kysymykset saastumisesta tai ruuhkista eivät
- muuta johtopäätöstä. Jos haluamme tehdä ajamisesta
- kalliimpaa, jotta autolla ajettaisiin vähemmän, ei kannata
käyttää
- tullimaksuja, sillä niiden periminen lisää saastumista ja
- ruuhkia. Polttoainevero on paljon tehokkaampi menetelmä. Samaan tapaan
- halu parantaa turvallisuutta laskemalla suurinta sallittua nopeutta on
irrelevantti
- argumenttimme kannalta; vapaa tie nostaa keskimääräistä
- nopeutta – koska tullia varten ei tarvitse pysähtyä –
suurimmasta
- sallitusta nopeudesta riippumatta.</a> </li>
- <li> <a name="3"> Jotakin tiettyä ohjelmistoa voidaan
pitää
- niin vahingollisena, ettei sen pitäisi olla lainkaan saatavilla,
esimerkkinä
- Lotus Marketplace –tietokantaohjelma, joka vedettiin markkinoilta
julkisen
- paheksunnan vuoksi. Suurinta osaa argumentistani ei voida soveltaa
tähän
- tapaukseen, mutta toisaalta ei ole juurikaan järkeä
väittää,
- että ohjelmistoilla pitäisi olla omistaja, jotta omistaja
vaikeuttaisi
- niiden saatavuutta. Omistaja ei vedä ohjelmistoa markkinoilta
<em>täysin</em>,
- kuten olisi toivottavaa tapauksessa, jossa ohjelman käyttöä
- pidetään tuhoisana.</a> </li>
-
+<li id="f1">Sana âvapaaâ ilmaisussa âvapaa ohjelmistoâ viittaa
vapauteen, ei
+hintaan. Vapaasta ohjelmistosta maksettu hinta voi olla nolla tai pieni tai
+(toisinaan) sangen suuri.</li>
+
+<li id="f2">Kysymykset saastumisesta tai ruuhkista eivät muuta
johtopäätöstä. Jos
+haluamme tehdä ajamisesta kalliimpaa, jotta autolla ajettaisiin vähemmän, ei
+kannata käyttää tullimaksuja, sillä niiden periminen lisää saastumista ja
+ruuhkia. Polttoainevero on paljon tehokkaampi menetelmä. Samaan tapaan halu
+parantaa turvallisuutta laskemalla suurinta sallittua nopeutta on
+irrelevantti argumenttimme kannalta; vapaa tie nostaa keskimääräistä
+nopeutta â koska tullia varten ei tarvitse pysähtyä â suurimmasta
sallitusta
+nopeudesta riippumatta.</li>
+
+<li id="f3">Jotakin tiettyä ohjelmistoa voidaan pitää niin vahingollisena,
ettei sen
+pitäisi olla lainkaan saatavilla, esimerkkinä Lotus Marketplace
+âtietokantaohjelma, joka vedettiin markkinoilta julkisen paheksunnan
+vuoksi. Suurinta osaa argumentistani ei voida soveltaa tähän tapaukseen,
+mutta toisaalta ei ole juurikaan järkeä väittää, että ohjelmistoilla
pitäisi
+olla omistaja, jotta omistaja vaikeuttaisi niiden saatavuutta. Omistaja ei
+vedä ohjelmistoa markkinoilta <em>täysin</em>, kuten olisi toivottavaa
+tapauksessa, jossa ohjelman käyttöä pidetään tuhoisana.</li>
</ol>
-<!-- Please keep this list alphabetical --><!--
PLEASE UPDATE THE LIST AT THE BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- [ <a href="/philosophy/shouldbefree.cs.html">Czech</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.en.html">English</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.fr.html">French</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.id.html">Indonesian</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.pt-br.html">Portuguese</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.ru.html">Russian</a> | <a
- href="/philosophy/shouldbefree.es.html">Spanish</a><!-- Please keep this list
alphabetical --><!-- PLEASE UPDATE THE LIST AT THE
BOTTOM (OR TOP) OF THE PAGE TOO! -->
- ]
-<p> Kysymykset GNU:sta ja FSF:stä: <a
href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.
- On muitakin tapoja <a href="/home.html#ContactInfo">ottaa yhteyttä</a>
- FSF:n. </p>
-
-<p> Lähetä kommentit näistä verkkosivuista osoitteeseen
- <a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>,
- muut kysymykset osoitteeseen <a
href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>.
- </p>
-
-<p> </p>
-
-<p> Copyright (C) 1998 Free Software Foundation, Inc., 51 Franklin St -
-Fifth Floor, Boston, MA 02110, USA </p>
-<p> Kirjaimellinen kopioiminen ja levittäminen sallittu, kunhan
tämä
- tekijänoikeusilmoitus säilytetään. </p>
+<hr />
+<blockquote id="fsfs"><p class="big">Tämä essee on julkaistu teoksessa <a
+href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><cite>Free
+Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
+M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Ole hyvä ja lähetää FSF & GNU -kyselyt osoitteeseen <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. On myös muita tapoja
<a
+href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset
+toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen
+<a href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Ole hyvä ja katso linkkiä <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+jos haluat lisätietoa tämän artikkelin käännösten toimittamisesta ja
+koordinoinnista.</p>
+</div>
+
+<p>Copyright © 1991, 1992, 1998, 2000, 2001 Free Software Foundation,
+Inc.</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/3.0/us/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivs 3.0 United States License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Suomentanut Tere Vaden.</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Päivitetty:
-<p> Suomentanut Tere Vaden. <a
href="mailto:address@hidden";>address@hidden</a><br>Translation coordination:
Luis M. Arteaga <address@hidden> </p>
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
-<hr>
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
</body>
</html>
Index: philosophy/why-free.az.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/why-free.az.html,v
retrieving revision 1.5
retrieving revision 1.6
diff -u -b -r1.5 -r1.6
--- philosophy/why-free.az.html 28 Dec 2012 15:28:33 -0000 1.5
+++ philosophy/why-free.az.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.6
@@ -1,401 +1,407 @@
-<?xml version="1.0" encoding="utf-8" ?>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/why-free.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2009-09-05" -->
+
<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
"http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
-<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="en">
-
-<head>
-<title>NÉ Ã¼Ã§Ã¼n Proqram TÉminatının SahiblÉri Olmamalıdır- GNU
LayihÉsi - Azad Proqram TÉminatı Fondu (APTF)</title>
-<meta http-equiv="content-type" content='text/html; charset=utf-8' />
-<link rel="stylesheet" type="text/css" href="/gnu.css" />
-<link rev="made" href="mailto:address@hidden"; />
-</head>
-
-<!-- This document is in XML, and xhtml 1.0 -->
-<!-- Please make sure to properly nest your tags -->
-<!-- and ensure that your final document validates -->
-<!-- consistent with W3C xhtml 1.0 and CSS standards -->
-<!-- See validator.w3.org -->
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="az" lang="az">
-<body>
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
-<p>Bu sÉhifÉnin <a href="#translations">tÉrcümÉlÉri</a></p>
-
-<h3>NÉ Ã¼Ã§Ã¼n proqram tÉminatının sahiblÉri olmamalıdır</h3>
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>NÉ Ã¼Ã§Ã¼n proqram tÉminatının sahiblÉri olmamalıdır - GNU
LayihÉsi - Azad
+Proqram TÉminatı Fondu (APTF)</title>
+
+<meta name="Keywords" content="" />
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/why-free.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>NÉ Ã¼Ã§Ã¼n proqram tÉminatının sahiblÉri olmamalıdır</h2>
<p><a href="http://www.stallman.org/";><strong>Riçard Stollman</strong></a></p>
<p>
-<a href="/graphics/philosophicalgnu.html"><img
src="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg"
- alt=" [GNU antilopunun baÅı] "
- width="160" height="200" /></a>
-</p>
-
-<p>
-RÉqÉmli informasiya texnologiyasının dünya ictimaiyyÉtinÉ verdiyi
töhvÉ informasiyanın asanlıqla surÉtinin
-çıxardılması vÉ modifikasiya edilmÉsidir. KompyuterlÉr bu iÅi
etmÉkdÉ bizÉ xeyli kömÉk edirlÉr.</p>
-
-<p>
-Heç dÉ hamı bunun asan olmasını istÉmir. MüÉlliflik hüququ adlanan
sistem proqram tÉminatı "sahiblÉrinÉ"
-proqramdan gÉlÉn xeyri cÉmiyyÉtin digÉr üzvlÉrindÉn gizlÉtmÉlÉri
üçün ÅÉrait yaradır. Onlar bizim istifadÉ
-etdiyimiz proqram tÉminatını çoxaldan vÉ modifikasiya edÉn yeganÉ
ÅÉxs olmaÄı arzulayırlar.</p>
-
-<p>
-MüÉlliflik hüququ sistemi kütlÉvi istehsal texnologiyası hesab edilÉn
çap etmÉ ilÉ mütÉnasib olaraq inkiÅaf edirdi.
-MüÉlliflik hüququ bu texnologiya ilÉ Ã§ox yaxÅı uyÄunlaÅırdı.
Ãünki bu yalnız nüsxÉlÉrin kütlÉvi istehsalçılarını
-mÉhdudlaÅdırırdı. Bu kitab oxuyanlardan onların azadlıqlarını
almırdı. MÉtbÉÉsi olmayan adi oxucu kitabın yalnız
-qÉlÉm vÉ mürÉkkÉb ilÉ surÉtini çixarda bilÉrdi vÉ olduqca az sayda
oxucu buna hüququ ÅÉkildÉ etiraz edirdi.</p>
-
-<p>
-RÉqÉmli texnologiya mÉtbÉÉyÉ nisbÉtÉn daha rahatdır: informasiya
rÉqÉmli xüsusiyyÉtÉ malik olduqda siz
-asan bir ÅÉkildÉ onun surÉtini çıxardıb, digÉrlÉri ilÉ paylaÅa
bilÉrsiniz. Bu rahatlıq müÉlliflik hüququ
-adlanan sistemi qÉti ÅÉkildÉ qane etmir. MÉhz bu sÉbÉbdÉn müÉlliflik
hüququnun müdafiÉsi üçün son dÉrÉcÉ eybÉcÉr
-vÉ sÉrt tÉdbirlÉrÉ Él atılır. Proqram TÉminatı Ä°stehsalçıları
Assosasiyasının (PTİA)
-(Software Publishers Association) dörd iddiasına nÉzÉr salaq:</p>
+RÉqÉmli informasiya texnologiyasının dünya ictimaiyyÉtinÉ verdiyi
töhvÉ
+informasiyanın asanlıqla surÉtinin çıxardılması vÉ modifikasiya
+edilmÉsidir. KompyuterlÉr bu iÅi etmÉkdÉ bizÉ xeyli kömÉk edirlÉr.</p>
+
+<p>
+Heç dÉ hamı bunun asan olmasını istÉmir. MüÉlliflik hüququ adlanan
sistem
+proqram tÉminatı âsahiblÉrinÉâ proqramdan gÉlÉn xeyri cÉmiyyÉtin
digÉr
+üzvlÉrindÉn gizlÉtmÉlÉri üçün ÅÉrait yaradır. Onlar bizim
istifadÉ etdiyimiz
+proqram tÉminatını çoxaldan vÉ modifikasiya edÉn yeganÉ ÅÉxs olmaÄı
+arzulayırlar.</p>
+
+<p>
+MüÉlliflik hüququ sistemi kütlÉvi istehsal texnologiyası hesab edilÉn
çap
+etmÉ ilÉ mütÉnasib olaraq inkiÅaf edirdi. MüÉlliflik hüququ bu
texnologiya
+ilÉ Ã§ox yaxÅı uyÄunlaÅırdı. Ãünki bu yalnız nüsxÉlÉrin kütlÉvi
+istehsalçılarını mÉhdudlaÅdırırdı. Bu kitab oxuyanlardan onların
+azadlıqlarını almırdı. MÉtbÉÉsi olmayan adi oxucu kitabın yalnız
qÉlÉm vÉ
+mürÉkkÉb ilÉ surÉtini çixarda bilÉrdi vÉ olduqca az sayda oxucu buna
hüququ
+ÅÉkildÉ etiraz edirdi.</p>
+
+<p>
+RÉqÉmli texnologiya mÉtbÉÉyÉ nisbÉtÉn daha rahatdır: informasiya
rÉqÉmli
+xüsusiyyÉtÉ malik olduqda siz asan bir ÅÉkildÉ onun surÉtini
çıxardıb,
+digÉrlÉri ilÉ paylaÅa bilÉrsiniz. Bu rahatlıq müÉlliflik hüququ
adlanan
+sistemi qÉti ÅÉkildÉ qane etmir. MÉhz bu sÉbÉbdÉn müÉlliflik
hüququnun
+müdafiÉsi üçün son dÉrÉcÉ eybÉcÉr vÉ sÉrt tÉdbirlÉrÉ Él
atılır. Proqram
+TÉminatı Ä°stehsalçıları Assosasiyasının (PTÄ°A) (Software Publishers
+Association) dörd iddiasına nÉzÉr salaq:</p>
<ul>
- <li>KütlÉvi tÉbliÄat dostunuza kömÉk etmÉklÉ sahibkara qulaq
asmamaÄın yanlıŠolduÄunu bildirir.</li>
+<li>KütlÉvi tÉbliÄat dostunuza kömÉk etmÉklÉ sahibkara qulaq
asmamaÄın yanlıÅ
+olduÄunu bildirir.</li>
- <li>BÉzi "ÅÉxslÉr" tÉrÉfdaÅlarını satırlar.</li>
+<li>BÉzi âÅÉxslÉrâ tÉrÉfdaÅlarını satırlar.</li>
- <li>Ofis vÉ mÉktÉblÉrÉ (polisin kömÉyilÉ) reydlÉr tÉÅkil
edilir vÉ insanların
- surÉtin çıxardılmasında günahsız olduqlarını sübut etmÉlÉri
tÉlÉb olunur.
- </li>
-
- <li>Masaçusets Texnoloji Universitetinin ÉmÉkdaÅı David LaMakkia
(David LaMacchia) kimi ÅÉxslÉrin
- mÉhkÉmÉ (PTÄ°A-nın xahiÅi Ésasında ABÅ hökumÉti)
tÉrÉfindÉn izlÉnmÉsi hÉyata keçirilir. Bu ÅÉxsin günahı
- heç dÉ proqram tÉminatının surÉtinin çıxardılması deyil,
sadÉcÉ olaraq surÉt çıxardan avadanlıÄı nÉzarÉtsiz
- buraxaraq, onun istifadÉsinÉ mÉhdudiyyÉt qoya bilmÉmÉsi idi.</li>
+<li>Ofis vÉ mÉktÉblÉrÉ (polisin kömÉyilÉ) reydlÉr tÉÅkil edilir vÉ
insanların
+surÉtin çıxardılmasında günahsız olduqlarını sübut etmÉlÉri
tÉlÉb olunur.</li>
+<li>Masaçusets Texnoloji Universitetinin ÉmÉkdaÅı David LaMakkia (David
+LaMacchia) kimi ÅÉxslÉrin mÉhkÉmÉ (PTÄ°A-nın xahiÅi Ésasında ABÅ
hökumÉti)
+tÉrÉfindÉn izlÉnmÉsi hÉyata keçirilir. Bu ÅÉxsin günahı heç dÉ
proqram
+tÉminatının surÉtinin çıxardılması deyil, sadÉcÉ olaraq surÉt
çıxardan
+avadanlıÄı nÉzarÉtsiz buraxaraq, onun istifadÉsinÉ mÉhdudiyyÉt qoya
+bilmÉmÉsi idi.</li>
</ul>
<p>
-HÉr dörd hal keçmiÅ Sovet Ä°ttifaqında movcud hallara bÉnzÉyir. Bu
ölkÉdÉ hÉr bir surÉt çıxardan aparatın gözÉtçisi
-var idi vÉ fÉrdi ÅÉxslÉr informasiyanın surÉtini gizli ÅÉkildÉ
çıxardaraq, "samizdat" kimi ÉldÉn ÉlÉ Ã¶türürdülÉr.
-ÆlbÉttÉ burada bir fÉrq var idi: Sovet Ä°ttifaqında informasiyaya
nÉzarÉt siyasi xarakter daÅıyırdı; ABÅ-da isÉ bu gÉlir qazanmaq
-mÉqsÉdini güdürdü. Amma bu addımlar sonda bizÉ tÉsir edirdi. NÉ
üçün edilmÉsindÉn asılı olmayaraq informasiyanın yayılmasının
ÉleyhinÉ
+HÉr dörd hal keçmiÅ Sovet Ä°ttifaqında movcud hallara bÉnzÉyir. Bu
ölkÉdÉ hÉr
+bir surÉt çıxardan aparatın gözÉtçisi var idi vÉ fÉrdi ÅÉxslÉr
+informasiyanın surÉtini gizli ÅÉkildÉ Ã§Ä±xardaraq, samizdat kimi ÉldÉn
ÉlÉ
+ötürürdülÉr. ÆlbÉttÉ burada bir fÉrq var idi: Sovet Ä°ttifaqında
+informasiyaya nÉzarÉt siyasi xarakter daÅıyırdı; ABÅ-da isÉ bu gÉlir
+qazanmaq mÉqsÉdini güdürdü. Amma bu addımlar sonda bizÉ tÉsir edirdi.
NÉ
+üçün edilmÉsindÉn asılı olmayaraq informasiyanın yayılmasının
ÉleyhinÉ
yönÉlmiÅ istÉnilÉn cÉhd eyni mÉna kÉsb edir.</p>
<p>
-Sahibkarlar informasiyanın istifadÉsinÉ nÉzarÉt etmÉk mÉqsÉdilÉ bir
neÃ§É dÉlil tÉqdim edirlÉr:
-</p>
-
+Sahibkarlar informasiyanın istifadÉsinÉ nÉzarÉt etmÉk mÉqsÉdilÉ bir
neçÉ
+dÉlil tÉqdim edirlÉr:</p>
<ul>
-<li>Ad.
+<li id="name-calling">Ad
<p>
-Sahibkarlar "piratlıq" vÉ "oÄurluq" kimi çirkin sözlÉr,
mütÉxÉssislÉr isÉ "intellektual mülk" vÉ "zÉrÉr"
-kimi terminlÉrdÉn istifadÉ edÉrÉk ictimaiyyÉtÉ bir düÅüncÉ tÉrzi
yeritmÉyÉ Ã§alıÅırlar. Bu isÉ proqram vÉ
+Sahibkarlar âpiratlıqâ vÉ âoÄurluqâ kimi çirkin sözlÉr,
mütÉxÉssislÉr isÉ
+âintellektual mülkâ vÉ âzÉrÉrâ kimi terminlÉrdÉn istifadÉ
edÉrÉk
+ictimaiyyÉtÉ bir düÅüncÉ tÉrzi yeritmÉyÉ Ã§alıÅırlar. Bu isÉ
proqram vÉ
fiziki ÉÅyalar arasında sadÉ bir analogiyadır.</p>
<p>
-Bizim maddi ÉÅyalar üzÉrindÉ mülkiyyÉtlÉ baÄlı ideya vÉ
intuisiyalarımız <em> bu ÉÅyaların kimdÉnsÉ
-götürülmÉsinin </em> nÉ qÉdÉr düzgün olmasını ÉhatÉ edir. Onlar
birbaÅa nÉyinsÉ <em>surÉtinin çıxardılmasına</em>
-ehkam vurmurlar (iÅarÉ etmirlÉr). Amma sahibkarlar hÉr halda qaydalara
riayÉt etmÉyi bizdÉn xahiÅ edirlÉr.</p></li>
+Bizim maddi ÉÅyalar üzÉrindÉ mülkiyyÉtlÉ baÄlı ideya vÉ
intuisiyalarımız
+<em>bu ÉÅyaların kimdÉnsÉ götürülmÉsinin</em> nÉ qÉdÉr düzgün
olmasını ÉhatÉ
+edir. Onlar birbaÅa nÉyinsÉ <em>surÉtinin çıxardılmasına</em> ehkam
+vurmurlar (iÅarÉ etmirlÉr). Amma sahibkarlar hÉr halda qaydalara riayÉt
+etmÉyi bizdÉn xahiÅ edirlÉr.</p></li>
-<li>ÅiÅirtmÉ.
+<li id="exaggeration">ÅiÅirtmÉ
<p>
-Sahibkarlar deyirlÉr ki, istifadÉçilÉr özlÉri proqramın surÉtini
çıxardarkÉn onlara "zÉrÉr" vÉ ya "iqtisadi ziyan"
-dÉyir. Lakin surÉt çıxartmaq sahibkara birbaÅa tÉsir etmir. Sahibkar o
zaman itirir ki, surÉt çıxardan ÅÉxs
-hÉmin sahibkardan fÉrqli digÉrinÉ pul ödÉmiÅ olsun.</p>
+Sahibkarlar deyirlÉr ki, istifadÉçilÉr özlÉri proqramın surÉtini
çıxardarkÉn
+onlara âzÉrÉrâ vÉ ya âiqtisadi ziyanâ dÉyir. Lakin surÉt
çıxartmaq sahibkara
+birbaÅa tÉsir etmir. Sahibkar o zaman itirir ki, surÉt çıxardan ÅÉxs
hÉmin
+sahibkardan fÉrqli digÉrinÉ pul ödÉmiÅ olsun.</p>
<p>
-Bir qÉdÉr düÅünsÉk görÉrik ki, bu ÅÉxslÉrin ÉksÉriyyÉti
surÉtlÉri almazdılar. Buna baxmayaraq sahibkarlar
-yenÉ dÉ "itkilÉrini" hesablayırlar. Bu sadÉcÉ ÅiÅirtmÉdÉn baÅqa bir
Åey deyil.</p></li>
+Bir qÉdÉr düÅünsÉk görÉrik ki, bu ÅÉxslÉrin ÉksÉriyyÉti
surÉtlÉri
+almazdılar. Buna baxmayaraq sahibkarlar yenÉ dÉ âitkilÉriniâ
+hesablayırlar. Bu sadÉcÉ ÅiÅirtmÉdÉn baÅqa bir Åey deyil.</p></li>
-<li>Qanun.
+<li id="law">Qanun
<p>
-Sahibkarlar tez-tez qanunun cari vÉziyyÉtindÉn vÉ bizÉ hÉdÉ-qorxu
gÉlmÉk üçün müxtÉlif kobud cÉrimÉlÉrdÉn bÉhs
-edirlÉr. BelÉ yanaÅmada ehtimal ondan ibarÉtdir ki, bu günün qanunu
mÉnÉviyyatın müzakirÉ obyekti olmayan tÉsvirini
-tÉklif edir---bununla belÉ eyni zamanda biz tÉbii hal kimi bu
cÉrimÉlÉrÉ tabe olmaÄa vadar edilirik.</p>
+Sahibkarlar tez-tez qanunun cari vÉziyyÉtindÉn vÉ bizÉ hÉdÉ-qorxu
gÉlmÉk
+üçün müxtÉlif kobud cÉrimÉlÉrdÉn bÉhs edirlÉr. BelÉ yanaÅmada
ehtimal ondan
+ibarÉtdir ki, bu günün qanunu mÉnÉviyyatın müzakirÉ obyekti olmayan
+tÉsvirini tÉklif edir â bununla belÉ eyni zamanda biz tÉbii hal kimi bu
+cÉrimÉlÉrÉ tabe olmaÄa vadar edilirik.</p>
<p>
-Bu cür yanaÅma tÉnqidi tÉfÉkkürÉ müqavimÉt göstÉrmÉk mÉqsÉdini
yox,
-vÉrdiÅ halına çevrilmiÅ Éqli düÅüncÉ tÉrzini daha da
güclÉndirmÉk niyyÉtini güdür.
-</p>
+Bu cür yanaÅma tÉnqidi tÉfÉkkürÉ müqavimÉt göstÉrmÉk mÉqsÉdini
yox, vÉrdiÅ
+halına çevrilmiÅ Éqli düÅüncÉ tÉrzini daha da güclÉndirmÉk
niyyÉtini güdür.</p>
<p>
-TÉÉccüblü deyil ki, qanun nÉyin düz, nÉyin sÉhv olmasına qÉrar verÉ
bilmir. HÉr bir amerikalı
-bilmÉlidir ki, qırx il bundan ÉvvÉl bir çox Åtatlarda qara dÉrili
ÅÉxslÉrin avtobusun
-ön hissÉsindÉ ÉylÉÅmÉlÉri qanun tÉrÉfindÉn qadaÄan edilmiÅdi;
amma yalnız irqçilÉr orada oturmaÄın sÉhv
+TÉÉccüblü deyil ki, qanun nÉyin düz, nÉyin sÉhv olmasına qÉrar verÉ
+bilmir. HÉr bir amerikalı bilmÉlidir ki, qırx il bundan ÉvvÉl bir çox
+Åtatlarda qara dÉrili ÅÉxslÉrin avtobusun ön hissÉsindÉ
ÉylÉÅmÉlÉri qanun
+tÉrÉfindÉn qadaÄan edilmiÅdi; amma yalnız irqçilÉr orada oturmaÄın
sÉhv
olduÄunu deyirdilÉr.</p></li>
-<li>TÉbii hüquqlar.
+<li id="natural-rights">TÉbii hüquqlar
<p>
MüÉlliflÉr tez-tez yazdıqları proqramlarla xüsusi bir ÉlaqÉlÉrinin
olduÄunu
-iddia edirlÉr vÉ inandırmaÄa çalıÅırlar ki, nÉticÉ etibarilÉ
onların proqrama aid
-istÉklÉri vÉ maraqları sadÉcÉ olaraq digÉrlÉrinkindÉn---vÉ ya hÉtta
dünyanın qalan
-hissÉsinkindÉn daha üstündür. (Bir qayda olaraq, proqramın müÉlliflik
hüquqlarının sahibi
-müÉllif özü yox, ÅirkÉt olur. Amma bunun bizim üçün heç bir fÉrqi
yoxdur.)
-</p>
+iddia edirlÉr vÉ inandırmaÄa çalıÅırlar ki, nÉticÉ etibarilÉ
onların
+proqrama aid istÉklÉri vÉ maraqları sadÉcÉ olaraq digÉrlÉrinkindÉn
â vÉ ya
+hÉtta dünyanın qalan hissÉsinkindÉn daha üstündür. (Bir qayda olaraq,
+proqramın müÉlliflik hüquqlarının sahibi müÉllif özü yox, ÅirkÉt
olur. Amma
+bunun bizim üçün heç bir fÉrqi yoxdur.)</p>
<p>
-"MüÉllif sÉndÉn daha vacibdir." - fikrini etik aksiom kimi tÉqdim
edÉnlÉrÉ mÉn yalnız
-onu deyÉ bilÉrÉm ki, mÉn, tanınmıŠproqram tÉminatı müÉllifi,
özüm bunu cÉfÉngiyyat
-adlandırıram.</p>
+âMüÉllif sÉndÉn daha vacibdir.â â Fikrini etik aksiom kimi tÉqdim
edÉnlÉrÉ
+mÉn yalnız onu deyÉ bilÉrÉm ki, mÉn, tanınmıŠproqram tÉminatı
müÉllifi,
+özüm bunu cÉfÉngiyyat adlandırıram.</p>
<p>
-Amma ümumiyyÉtlÉ insanlar yÉqin ki, iki sÉbÉbÉ görÉ tÉbii hüquqlara
simpatiya hiss edirlÉr.
-</p>
+Amma ümumiyyÉtlÉ insanlar yÉqin ki, iki sÉbÉbÉ görÉ tÉbii hüquqlara
+simpatiya hiss edirlÉr.</p>
<p>
-SÉbÉblÉrdÉn biri maddi obyektlÉr arasındakı analogiyadır.
-MÉn spagetti biÅirÉndÉ obyekt duzÉldirÉm vÉ kimsÉ onu yeyir, mÉn isÉ
onu yeyÉ bilmirÉm.
-Onun bu hÉrÉkÉti mÉnÉ ona xeyir verdiyi qÉdÉr zÉrÉr vurur; ikimizdÉn
yalnız biri
-spagetti yeyÉ bilÉr. ElÉ isÉ kim? Aramızdakı cüzi fÉrq etik balansı
pozmaÄa kifayÉt edÉr.</p>
+SÉbÉblÉrdÉn biri maddi obyektlÉr arasındakı analogiyadır. MÉn spagetti
+biÅirÉndÉ obyekt duzÉldirÉm vÉ kimsÉ onu yeyir, mÉn isÉ onu yeyÉ
+bilmirÉm. Onun bu hÉrÉkÉti mÉnÉ ona xeyir verdiyi qÉdÉr zÉrÉr vurur;
+ikimizdÉn yalnız biri spagetti yeyÉ bilÉr. ElÉ isÉ kim? Aramızdakı
cüzi fÉrq
+etik balansı pozmaÄa kifayÉt edÉr.</p>
<p>
-YazdıÄım proqramı istifadÉ etsÉniz vÉ ya dÉyiÅdirsÉniz sizÉ
birbaÅa, mÉnÉ isÉ yalnız dolayı yolla tÉsir edÉcÉk.
-Dostunuza surÉtini versÉniz belÉ bu sizÉ vÉ dostunuza mÉndÉn daha çox
tÉsir edÉcÉk.
-MÉnim "bunu etmÉyin" demÉk sÉlahiyyÉtim olmamalıdır. Yalnız mÉnim
deyil, heç kimin.
-</p>
+YazdıÄım proqramı istifadÉ etsÉniz vÉ ya dÉyiÅdirsÉniz sizÉ
birbaÅa, mÉnÉ
+isÉ yalnız dolayı yolla tÉsir edÉcÉk. Dostunuza surÉtini versÉniz
belÉ bu
+sizÉ vÉ dostunuza mÉndÉn daha çox tÉsir edÉcÉk. MÉnim âbunu
etmÉyinâ demÉk
+sÉlahiyyÉtim olmamalıdır. Yalnız mÉnim deyil, heç kimin.</p>
<p>
Ä°kinci sÉbÉb isÉ odur ki, müÉlliflÉrin tÉbii hüquqlarının
cÉmiyyÉtimiz
-tÉrÉfindÉn qÉbul edilmiÅ vÉ mübahisÉ predmeti olmayan ÉnÉnÉ olduÄu
insanlara aÅılanır.</p>
+tÉrÉfindÉn qÉbul edilmiÅ vÉ mübahisÉ predmeti olmayan ÉnÉnÉ olduÄu
insanlara
+aÅılanır.</p>
<p>
-TarixÉn bunun Éksi düz olub. MüÉllifin tÉbii hüquqları ideyası ABÅ
Konstitusiyası
-tÉrtib olunan zaman irÉli sürülmüÅdü, amma qÉti ÅÉkildÉ rÉdd
edilmiÅdi. MÉhz buna görÉ
-Konstitusiya yalnız müÉlliflik hüqüqu sisteminÉ <em>icazÉ verir</em>
vÉ <em>mÉcburi ÅÉkildÉ hÉr hansı birini</em>
-tÉtbiq etmir; bu sÉbÉbdÉn müÉlliflik hüququnun müvÉqqÉti olması
qeyd olunur. Burada o da bildirilir ki,
-müÉlliflik hüququnun mÉqsÉdi inkiÅafa kömÉkdir---müÉlliflÉri
mükafatlandırmaq deyil. MüÉlliflik
-hüququ bu vÉ ya digÉr yolla müÉlliflÉri, o cümlÉdÉn naÅirlÉri dÉ
mükafatlandırır, amma bu onların davranıÅının
-dÉyiÅdirilmÉsi vasitÉsi kimi tÉsvir edilir.</p>
+TarixÉn bunun Éksi düz olub. MüÉllifin tÉbii hüquqları ideyası ABÅ
+Konstitusiyası tÉrtib olunan zaman irÉli sürülmüÅdü, amma qÉti
ÅÉkildÉ rÉdd
+edilmiÅdi. MÉhz buna görÉ Konstitusiya yalnız müÉlliflik hüqüqu
sisteminÉ
+<em>icazÉ verir</em> vÉ <em>mÉcburi ÅÉkildÉ hÉr hansı birini</em>
tÉtbiq
+etmir; bu sÉbÉbdÉn müÉlliflik hüququnun müvÉqqÉti olması qeyd
olunur. Burada
+o da bildirilir ki, müÉlliflik hüququnun mÉqsÉdi inkiÅafa
+kömÉkdir—müÉlliflÉri mükafatlandırmaq deyil. MüÉlliflik hüququ
bu vÉ
+ya digÉr yolla müÉlliflÉri, o cümlÉdÉn naÅirlÉri dÉ
mükafatlandırır, amma bu
+onların davranıÅının dÉyiÅdirilmÉsi vasitÉsi kimi tÉsvir edilir.</p>
<p>
-CÉmiyyÉtimizin Ésaslı surÉtdÉ möhkÉmlÉnmiÅ ÉnÉnÉsi ondan
ibarÉtdir ki, müÉlliflik hüquqları cÉmiyyÉtin
-tÉbii hüquqlarına nüfuz edir---vÉ buna yalnız cÉmiyyÉtin xeyrinÉ
xidmÉt etdikdÉ bÉraÉt qazandırmaq olar.
-</p></li>
+CÉmiyyÉtimizin Ésaslı surÉtdÉ möhkÉmlÉnmiÅ ÉnÉnÉsi ondan
ibarÉtdir ki,
+müÉlliflik hüquqları cÉmiyyÉtin tÉbii hüquqlarına nüfuz edir â vÉ
buna
+yalnız cÉmiyyÉtin xeyrinÉ xidmÉt etdikdÉ bÉraÉt qazandırmaq
olar.</p></li>
-<li>Ä°qtisadi faktor.
+<li id="economics">Ä°qtisadi faktor
<p>
-Proqram tÉminatının sahiblÉrinin son dÉlili daha çox
-proqram tÉminatı istehsal etmÉklÉ baÄlıdır.</p>
+Proqram tÉminatının sahiblÉrinin son dÉlili daha çox proqram tÉminatı
+istehsal etmÉklÉ baÄlıdır.</p>
<p>
-DigÉrlÉrindÉn fÉrqli olaraq bu dÉlil mÉsÉlÉyÉ dair heç olmasa
legitim yanaÅma hesab edilÉ bilÉr.
-Bu qanuni mÉqsÉdÉ Ésaslanır---yÉni proqram tÉminatı
istifadÉçilÉrini razı salır.
-TÉcrübÉdÉn dÉ aydındır ki, insanlara etdiklÉrÉ iÅÉ görÉ yaxÅı
maddi vÉsait ödÉdikdÉ, onlar
-istehsalı da buna uyÄun ÅÉkildÉ artıracaqlar.</p>
+DigÉrlÉrindÉn fÉrqli olaraq bu dÉlil mÉsÉlÉyÉ dair heç olmasa legitim
+yanaÅma hesab edilÉ bilÉr. Bu qanuni mÉqsÉdÉ Ésaslanır â yÉni
proqram
+tÉminatı istifadÉçilÉrini razı salır. TÉcrübÉdÉn dÉ aydındır ki,
insanlara
+etdiklÉrÉ iÅÉ görÉ yaxÅı maddi vÉsait ödÉdikdÉ, onlar istehsalı
da buna
+uyÄun ÅÉkildÉ artıracaqlar.</p>
<p>
-Amma iqtisadi faktorun da qüsuru var: burada fÉrq yalnız bizim nÉ qÉdÉr
ödÉyÉcÉyimizlÉ
-baÄlıdır. Bu faktora ÉsasÉn bizim istÉdiyimiz proqram tÉminatının
sahibinin olub-olmamasından
-asılı olmayaraq, "proqram tÉminatı istehsalıdır".</p>
+Amma iqtisadi faktorun da qüsuru var: burada fÉrq yalnız bizim nÉ qÉdÉr
+ödÉyÉcÉyimizlÉ baÄlıdır. Bu faktora ÉsasÉn bizim istÉdiyimiz proqram
+tÉminatının sahibinin olub-olmamasından asılı olmayaraq, <em>proqram
+tÉminatı istehsalıdır</em>.</p>
<p>
-Ä°nsanlar bu ehtimalı qeyd-ÅÉrtsiz qÉbul edirlÉr, çünki bu bizim maddi
obyektlÉrlÉ
-olan münasibıtimizÉ uyÄun gÉlir. Misal üçün buterbrod götürÉk. Eyni
buterbrodu siz
-hÉm pulsuz, hÉm dÉ müÉyyÉn mÉblÉÄ Ã¶dÉmÉklÉ ÉldÉ edÉ
bilÉrsiniz. ÆgÉr belÉdirsÉ, onda
-yeganÉ fÉrq ödÉdiyiniz mÉblÉÄdir. Buterbrod eyni dada, eyni qidalılıq
göstÉricisinÉ malikdir vÉ
-istÉnilÉn halda siz onu bir dÉfÉ yeyÉ bilÉrsiniz. SahibdÉn
alıb-almamaÄınız buterbrod
-üçün ödÉdiyiniz mÉblÉÄdÉn baÅqa bir ÅeyÉ birbaÅa tÉsir
etmÉyÉcÉk.</p>
+Ä°nsanlar bu ehtimalı qeyd-ÅÉrtsiz qÉbul edirlÉr, çünki bu bizim maddi
+obyektlÉrlÉ olan münasibıtimizÉ uyÄun gÉlir. Misal üçün buterbrod
+götürÉk. Eyni buterbrodu siz hÉm pulsuz, hÉm dÉ müÉyyÉn mÉblÉÄ
ödÉmÉklÉ ÉldÉ
+edÉ bilÉrsiniz. ÆgÉr belÉdirsÉ, onda yeganÉ fÉrq ödÉdiyiniz
+mÉblÉÄdir. Buterbrod eyni dada, eyni qidalılıq göstÉricisinÉ malikdir
vÉ
+istÉnilÉn halda siz onu bir dÉfÉ yeyÉ bilÉrsiniz. SahibdÉn
alıb-almamaÄınız
+buterbrod üçün ödÉdiyiniz mÉblÉÄdÉn baÅqa bir ÅeyÉ birbaÅa tÉsir
etmÉyÉcÉk.</p>
<p>
-Bu hÉr cür maddi obyekt üçün doÄrudur---baxmayaraq ki, sahibin
olub-olmaması <em>bunun nÉ olmasına</em>
-vÉ ya siz bunu ÉldÉ etdikdÉn sonra onunla nÉ edÉcÉyinizÉ heç bir
tÉsiri yoxdur.</p>
+Bu hÉr cür maddi obyekt üçün doÄrudur â baxmayaraq ki, sahibin
olub-olmaması
+bunun nÉ olmasına vÉ ya siz bunu ÉldÉ etdikdÉn sonra onunla nÉ
edÉcÉyinizÉ
+heç bir tÉsiri yoxdur.</p>
<p>
-ÆgÉr proqramın sahibi varsa, onda bunun nÉ olmasına vÉ proqramın
surÉtinin birini
-aldıqdan sonra onunla nÉ edÉcÉyinizÉ tÉsir göstÉrÉcÉk. FÉrq yalnız
pulda deyil. Proqram tÉminatı
-sahiblÉri sistemi proqram tÉminatı sahiblÉrini nÉ isÉ istehsal etmÉyÉ
vadar edir---
-bu isÉ heç dÉ hÉmiÅÉ cÉmiyyÉtin ehtiyac duyduÄu bir Åey olmur. Bu
bizÉ tÉsir edÉcÉk dÉrk edilmÉz etik
-çirklÉnmÉyÉ sÉbÉb olur.</p></li>
+ÆgÉr proqramın sahibi varsa, onda bunun nÉ olmasına vÉ proqramın
surÉtinin
+birini aldıqdan sonra onunla nÉ edÉcÉyinizÉ tÉsir göstÉrÉcÉk. FÉrq
yalnız
+pulda deyil. Proqram tÉminatı sahiblÉri sistemi proqram tÉminatı
sahiblÉrini
+nÉ isÉ istehsal etmÉyÉ vadar edir â bu isÉ heç dÉ hÉmiÅÉ
cÉmiyyÉtin ehtiyac
+duyduÄu bir Åey olmur. Bu bizÉ tÉsir edÉcÉk dÉrk edilmÉz etik
çirklÉnmÉyÉ
+sÉbÉb olur.</p></li>
</ul>
<p>
CÉmiyyÉt nÉyÉ ehtiyac hiss edir? CÉmiyyÉt vÉtÉndaÅlar üçün
Élçatan olan
-informasiyaya ehtiyac duyur---misal üçün, buraya yalnız iÅlÉtmÉk
üçün deyil, o cümlÉdÉn uyÄunlaÅdırılması
-vÉ tÉkmillÉÅdirilmÉsi mümkün olan proqramlar da daxildir. Proqram
tÉminatı sahiblÉrinin
-tÉqdim etdiklÉri isÉ sadÉcÉ olaraq bizim öyrÉnÉ vÉ ya dÉyiÅdirÉ
bilmÉdiyimiz qara qutudur.</p>
+informasiyaya ehtiyac duyur â misal üçün, buraya yalnız iÅlÉtmÉk
üçün deyil,
+o cümlÉdÉn uyÄunlaÅdırılması vÉ tÉkmillÉÅdirilmÉsi mümkün olan
proqramlar da
+daxildir. Proqram tÉminatı sahiblÉrinin tÉqdim etdiklÉri isÉ sadÉcÉ
olaraq
+bizim öyrÉnÉ vÉ ya dÉyiÅdirÉ bilmÉdiyimiz qara qutudur.</p>
<p>
-CÉmiyyÉtÉ azadlıq da lazımdır. Proqramın sahibi olduqda
istifadÉçilÉr ÅÉxsi hÉyatlarının
-bir hissÉsini idarÉ etmÉk üçün lazım olan azadlıqlarını
itirirlÉr.</p>
+CÉmiyyÉtÉ azadlıq da lazımdır. Proqramın sahibi olduqda
istifadÉçilÉr ÅÉxsi
+hÉyatlarının bir hissÉsini idarÉ etmÉk üçün lazım olan
azadlıqlarını
+itirirlÉr.</p>
<p>
-Qeyd olunanlardan baÅqa cÉmiyyÉt vÉtÉdaÅlarında könüllü
ÉmÉkdaÅlıq ruhunu tÉbliÄ
-etmÉlidir. Proqram tÉminatı sahiblÉri bizim qonÅuya kömÉyimizi
"piratlıq" kimi tÉqdim etdikdÉ,
-onlar cÉmiyyÉtimizin mülki ruhunu çirklÉndirirlÉr.</p>
+Qeyd olunanlardan baÅqa cÉmiyyÉt vÉtÉdaÅlarında könüllü
ÉmÉkdaÅlıq ruhunu
+tÉbliÄ etmÉlidir. Proqram tÉminatı sahiblÉri bizim qonÅuya kömÉyimizi
+âpiratlıqâ kimi tÉqdim etdikdÉ, onlar cÉmiyyÉtimizin mülki ruhunu
+çirklÉndirirlÉr.</p>
<p>
-Buna görÉdir ki, biz
-<a href="/philosophy/free-sw.az.html">azad proqram tÉminatının</a> maddi
deyil, mÉnÉvi
-mÉsÉlÉ olduÄunu qeyd edirik.</p>
+Buna görÉdir ki, biz <a href="/philosophy/free-sw.html">azad proqram
+tÉminatının</a> maddi deyil, mÉnÉvi mÉsÉlÉ olduÄunu qeyd edirik.</p>
<p>
-Sahibkarların irÉli sürdüklÉri iqtisadi faktor yanlıÅdır. BÉzilÉri
bundan hÉzz aldıqları vÉ
-bu iÅin vurÄunu olduqları üçün proqram yazırlar; amma bir halda ki, biz
bu insanların yazdıqlarından daha çox
-proqram tÉminatı istÉyiriksÉ, onda bunun üçün vÉsait toplamaq
lazımdır.</p>
-
-<p>
-On ildir ki, azad proqram tÉminatını inkiÅaf etdirÉnlÉr vÉsait toplamaq
üçün müxtÉlif
-vasitÉlÉr tapmaÄa çalıÅmıÅlar. Burada mÉqsÉd kimisÉ varlı etmÉk
deyil; orta sÉviyyÉli ABÅ ailÉsinin
-gÉliri tÉxminÉn 35k dollardır. Bu isÉ proqramlaÅdırmadan fÉrqli digÉr
iÅlÉrlÉ mÉÅÄul olmaÄa
-daha çox stimul verir.
-</p>
+Sahibkarların irÉli sürdüklÉri iqtisadi faktor yanlıÅdır. BÉzilÉri
bundan
+hÉzz aldıqları vÉ bu iÅin vurÄunu olduqları üçün proqram yazırlar;
amma bir
+halda ki, biz bu insanların yazdıqlarından daha çox proqram tÉminatı
+istÉyiriksÉ, onda bunun üçün vÉsait toplamaq lazımdır.</p>
<p>
-Ayrılan tÉqaüdlÉrÉ qÉdÉr mÉn yazdıÄım azad proqram tÉminatının
sadÉ tÉkmillÉÅdirilmÉsi
-yolu ilÉ pul qazanırdım. HÉr bir yenilik standard buraxılıÅa ÉlavÉ
olunaraq ictimaiyyÉtÉ
-tÉqdim edilirdi. MüÅtÉrilÉr mÉnÉ maddi vÉsait verdiklÉrinÉ görÉ
daha çox onların istÉdiklÉri
-yeniliklÉr üzÉrindÉ iÅlÉyirdim.</p>
+On ildir ki, azad proqram tÉminatını inkiÅaf etdirÉnlÉr vÉsait toplamaq
üçün
+müxtÉlif vasitÉlÉr tapmaÄa çalıÅmıÅlar. Burada mÉqsÉd kimisÉ
varlı etmÉk
+deyil; orta sÉviyyÉli ABÅ ailÉsinin gÉliri tÉxminÉn 35k dollardır. Bu
isÉ
+proqramlaÅdırmadan fÉrqli digÉr iÅlÉrlÉ mÉÅÄul olmaÄa daha çox
stimul verir.</p>
<p>
-
-Azad proqram tÉminatının inkiÅafına çalıÅan vergidÉn azad, xeyriyyÉ
-fondu olan <a href="/fsf/fsf.html">Azad Proqram TÉminatı Fondu (APTF)</a>
-
-GNU <a href="/software/software.html">CD-ROM-larını</a>,
-<a href="http://order.fsf.org/";>maykalarını</a>,
-<a href="/doc/doc.html">dÉrsliklÉrini</a> vÉ
-<a href="http://order.fsf.org/";>deluks distributivlÉrini</a>
-(bu distributivlÉrin surÉtinin çıxardılmasında vÉ dÉyiÅdirilmÉsindÉ
istifadÉçilÉr azaddır)
-<a href="http://order.fsf.org/";>satmaqla</a> yanaÅı,
-<a href="http://donate.fsf.org/";>fÉdakarlıqar</a> yolu ilÉ dÉ maliyyÉ
vÉsaiti toplayır.
-Hal-hazırda fondda beÅ proqramçı vÉ elektron poçt vasitÉsilÉ edilÉn
sifariÅlÉrlÉ mÉÅÄul olan
-daha üç nÉfÉr çalıÅır.</p>
+Ayrılan tÉqaüdlÉrÉ qÉdÉr mÉn yazdıÄım azad proqram tÉminatının
sadÉ
+tÉkmillÉÅdirilmÉsi yolu ilÉ pul qazanırdım. HÉr bir yenilik standard
+buraxılıÅa ÉlavÉ olunaraq ictimaiyyÉtÉ tÉqdim edilirdi. MüÅtÉrilÉr
mÉnÉ
+maddi vÉsait verdiklÉrinÉ görÉ daha çox onların istÉdiklÉri
yeniliklÉr
+üzÉrindÉ iÅlÉyirdim.</p>
<p>
-BÉzilÉri isÉ dÉstÉk xidmÉtlÉrini tÉklif etmÉklÉ vÉsait yıÄırlar.
50 iÅçiyÉ malik (mÉqalÉ yazılanda belÉ idi)
-Cygnus Support-un bildirdiyinÉ görÉ, heyÉtin fÉaliyyÉtinin 15%-i
tÉxminÉn
-azad proqram tÉminatının inkiÅafının payına düÅür---bu proqram
tÉminatı ilÉ mÉÅÄul olan ÅirkÉt
-üçün qÉnaÉtbÉxÅ faizdir.</p>
+BÉzilÉri isÉ dÉstÉk xidmÉtlÉrini tÉklif etmÉklÉ vÉsait yıÄırlar.
50 iÅçiyÉ
+malik (mÉqalÉ yazılanda belÉ idi) Cygnus Support-un bildirdiyinÉ görÉ,
+heyÉtin fÉaliyyÉtinin 15%-i tÉxminÉn azad proqram tÉminatının
inkiÅafının
+payına düÅür â bu proqram tÉminatı ilÉ mÉÅÄul olan ÅirkÉt
üçün qÉnaÉtbÉxÅ
+faizdir.</p>
<p>
-Ä°ntel, Motorola, Texas Ä°nstruments vÉ Analog Devices kimi ÅirkÉtlÉr C
dili üçün
-azad GNU kompilyatorunun tÉkmillÉÅdirilmÉsinin maliyyÉlÉÅdirmÉk
-üçün bir araya gÉliblÉr. Ada dili üçün GNU kompilyatoru isÉ ABÅ Hava
-QüvvÉlÉri tÉrÉfindÉn maliyyÉlÉÅdirilir. ABÅ Hava QüvvÉlÉri bunun
yüksÉk keyfiyyÉtli
-kompilyator ÉldÉ etmÉyin Én dÉyÉrli üsul olduÄunu bildirirlÉr.[Hava
QüvvÉlÉrinin maliyyÉlÉÅdirmÉ
-fÉaliyyÉti dayandırılıb; GNU Ada kompilyatoru artıq iÅlÉyir vÉ onun
dÉstÉklÉnmÉsinin
-maliyyÉlÉÅdirilmÉsi kommersiya xarakteri daÅıyır.]</p>
+Ä°ntel, Motorola, Texas Ä°nstruments vÉ Analog Devices kimi ÅirkÉtlÉr C
dili
+üçün azad GNU kompilyatorunun tÉkmillÉÅdirilmÉsinin
maliyyÉlÉÅdirmÉk üçün
+bir araya gÉliblÉr. Ada dili üçün GNU kompilyatoru isÉ ABÅ Hava
QüvvÉlÉri
+tÉrÉfindÉn maliyyÉlÉÅdirilir. ABÅ Hava QüvvÉlÉri bunun yüksÉk
keyfiyyÉtli
+kompilyator ÉldÉ etmÉyin Én dÉyÉrli üsul olduÄunu bildirirlÉr.[Hava
+QüvvÉlÉrinin maliyyÉlÉÅdirmÉ fÉaliyyÉti dayandırılıb; GNU Ada
kompilyatoru
+artıq iÅlÉyir vÉ onun dÉstÉklÉnmÉsinin maliyyÉlÉÅdirilmÉsi
kommersiya
+xarakteri daÅıyır.]</p>
<p>
-Bütün bu misallar heç dÉ kifayÉt deyil; azad proqram tÉminatı
hÉrÉkatı hÉlÉ kiçik vÉ cavandır.
-Amma bu ölkÉdÉ [ABÅ] dinlÉyicilÉr tÉrÉfindÉn dÉstÉklÉnÉn radionun
olması heç bir mÉblÉÄ
-ödÉmÉdÉn geniÅ aksiyanın dÉstÉklÉmÉsinin mümkün olduÄunu
göstÉrir.
-</p>
+Bütün bu misallar heç dÉ kifayÉt deyil; azad proqram tÉminatı
hÉrÉkatı hÉlÉ
+kiçik vÉ cavandır. Amma bu ölkÉdÉ [ABÅ] dinlÉyicilÉr tÉrÉfindÉn
dÉstÉklÉnÉn
+radionun olması heç bir mÉblÉÄ Ã¶dÉmÉdÉn geniÅ aksiyanın
dÉstÉklÉmÉsinin
+mümkün olduÄunu göstÉrir.</p>
<p>
-Kompyuter istifadÉçisi kimi siz
-<a href="/philosophy/categories.html#ProprietarySoftware">mülkiyyÉt
xarakterli (18k simvollu)</a> proqramdan
-istifadÉ edÉrÉk özünüzü dÉrk edÉ bilÉrsiniz. Dostunuz sizdÉn
proqramın surÉtinin çıxardılmasını
-istÉyirsÉ, imtina etmÉyiniz heç dÉ yaxÅı olmazdı. ÆmÉkdaÅlıq
müÉlliflik hüququndan daha vacibdir.
-Gizli ÉmÉkdaÅlıÄın isÉ cÉmiyyÉtÉ xeyri yoxdur. Ä°nsan gÉrÉk dogru,
dürüst, qürurla yaÅamaÄa can atsın.
-Bu isÉ mülkiyyÉt xarakterli proqram tÉminatına "Xeyr" demÉkdir.</p>
+Kompyuter istifadÉçisi kimi siz <a
+href="/philosophy/categories.html#ProprietarySoftware">mülkiyyÉt
+xarakterli</a> proqramdan istifadÉ edÉrÉk özünüzü dÉrk edÉ
+bilÉrsiniz. Dostunuz sizdÉn proqramın surÉtinin çıxardılmasını
istÉyirsÉ,
+imtina etmÉyiniz heç dÉ yaxÅı olmazdı. ÆmÉkdaÅlıq müÉlliflik
hüququndan daha
+vacibdir. Gizli ÉmÉkdaÅlıÄın isÉ cÉmiyyÉtÉ xeyri yoxdur. Ä°nsan
gÉrÉk dogru,
+dürüst, qürurla yaÅamaÄa can atsın. Bu isÉ mülkiyyÉt xarakterli
proqram
+tÉminatına âXeyrâ demÉkdir.</p>
<p>
-Siz digÉr proqram tÉminatı istifadÉçilÉrilÉ azad vÉ açıq ÅÉkildÉ
ÉmÉkdaÅlıq etmÉyÉ layiqsiniz.
-Siz proqram tÉminatının necÉ iÅlÉmÉsini öyrÉnmÉyÉ vÉ bunu
tÉlÉbÉlÉrinizÉ Ã¶yrÉtmÉyÉ layiqsiniz.
-Siz proqram tÉminatı xarab olduqda istÉdiyiniz proqramçını
kirayÉlÉyib, onu düzÉltdirmÉyÉ layiqsiniz.</p>
+Siz digÉr proqram tÉminatı istifadÉçilÉrilÉ azad vÉ açıq ÅÉkildÉ
ÉmÉkdaÅlıq
+etmÉyÉ layiqsiniz. Siz proqram tÉminatının necÉ iÅlÉmÉsini
öyrÉnmÉyÉ vÉ bunu
+tÉlÉbÉlÉrinizÉ Ã¶yrÉtmÉyÉ layiqsiniz. Siz proqram tÉminatı xarab
olduqda
+istÉdiyiniz proqramçını kirayÉlÉyib, onu düzÉltdirmÉyÉ
layiqsiniz.</p>
<p>
Bir sözlÉ, siz azad proqram tÉminatına layiqsiniz.</p>
-<hr />
-<h4>Bu
-mÉqalÉ <a
href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><cite>Azad
-Proqram TÉminatı, Azad CÉmiyyÉt: Riçard M.Stollmanın SeçilmiÅ
-MÉqalÉlÉri (Free Software, Free Society: The Selected Essays of
-Richard M. Stallman)toplusunda çap edilmiÅdir</cite></a>.</h4>
-<h4><a href="/philosophy/philosophy.html">MütaliÉ Ã¼Ã§Ã¼n digÉr
mÉtnlÉr</a></h4>
+<ol>
+<li id="footnote1"></li>
+</ol>
+
<hr />
+<blockquote id="fsfs"><p class="big">Bu mÉqalÉ <a
+href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><cite>Free
+Software, Free Society: The Selected Essays of Richard M. Stallman</cite>
+(Azad Proqram TÉminatı, Azad CÉmiyyÉt: Riçard M.Stollmanın SeçilmiÅ
+MÉqalÉlÉri)</a> toplusunda çap edilmiÅdir.</p></blockquote>
+<div class="translators-notes">
-<!-- All pages on the GNU web server should have the section about -->
-<!-- verbatim copying. Please do NOT remove this without talking -->
-<!-- with the webmasters first. -->
-<!-- Please make sure the copyright date is consistent with the document -->
-<!-- and that it is like this "2001, 2002" not this "2001-2002." -->
-
-<div class="translations">
-<p><a id="translations"></a>
-<b>Bu sÉhifÉnin tÉrcümÉlÉri</b>:<br />
-
-<!-- Please keep this list alphabetical, and in the original -->
-<!-- language if possible, otherwise default to English -->
-<!-- If you do not have it English, please comment what the -->
-<!-- English is. If you add a new language here, please -->
-<!-- advise address@hidden and add it to -->
-<!-- - in /home/www/bin/nightly-vars either TAGSLANG or WEBLANG -->
-<!-- - in /home/www/html/server/standards/README.translations.html -->
-<!-- one of the lists under the section "Translations Underway" -->
-<!-- - if there is a translation team, you also have to add an alias -->
-<!-- to mail.gnu.org:/com/mailer/aliases -->
-<!-- Please also check you have the 2 letter language code right versus -->
-<!-- http://www.w3.org/WAI/ER/IG/ert/iso639.htm -->
-
-[
-<a href="/philosophy/why-free.ca.html">AzÉrbaycanca</a> <!--
Azerbaijani -->
-| <a href="/philosophy/why-free.ca.html">Català</a> <!-- Catalan -->
-| <a href="/philosophy/why-free.cs.html">Česky</a> <!-- Czech -->
-| <a href="/philosophy/why-free.da.html">Dansk</a> <!-- Danish -->
-| <a href="/philosophy/why-free.de.html">Deutsch</a> <!-- German -->
-| <a href="/philosophy/why-free.en.html">English</a>
-| <a href="/philosophy/why-free.es.html">Español</a> <!-- Spanish -->
-| <a
href="/philosophy/why-free.fa.html">فارسی</a>
<!-- Farsi/Persian -->
-| <a href="/philosophy/why-free.fr.html">Français</a> <!-- French -->
-| <a href="/philosophy/why-free.hr.html">Hrvatski</a> <!-- Croatian -->
-| <a href="/philosophy/why-free.id.html">Bahasa Indonesia</a> <!-- Indonesian
-->
-| <a href="/philosophy/why-free.it.html">Italiano</a> <!-- Italian -->
-| <a href="/philosophy/why-free.ja.html">日本語</a> <!--
Japanese -->
-| <a href="/philosophy/why-free.ko.html">한국어</a> <!--
Korean -->
-| <a href="/philosophy/why-free.hu.html">Magyar</a> <!-- Hungarian -->
-| <a href="/philosophy/why-free.pl.html">polski</a> <!-- Polish -->
-| <a href="/philosophy/why-free.pt-br.html">Português</a> <!--
-->
-| <a
href="/philosophy/why-free.ru.html">Русский</a>
<!-- Russian -->
-| <a href="/philosophy/why-free.tr.html">Türkçe</a> <!--
Turkish -->
-]
-</p>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+</div>
</div>
-<div class="copyright">
-<p>
-<a href="/home.html">GNU LayihÉsinin ana sÉhifÉsi</a>.
-</p>
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>APTF vÉ GNU ilÉ baÄlı suallarınızı <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a> elektron poçt
ünvanına
+göndÉrin. Bundan ÉlavÉ APTF ilÉ <a href="/contact/">digÉr
vasıtÉlÉrlÉ dÉ
+ÉlaqÉ saxlamaq olar</a>. IÅlÉmÉyÉn linklÉr vÉ digÉr
düzÉliÅlÉriniz (vÉ ya
+tÉkliflÉriniz) üçün elektron poçt ünvanı: <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Bu mÉqalÉnin idarÉ olunması vÉ tÉrcümÉsi ilÉ ÉlaqÉdar mÉlumat
almaq üçün <a
+href="/server/standards/README.translations.html">TÉrcümÉlÉr üzrÉ
oxumÉni
+faylına</a> müraciÉt edin.</p>
+</div>
-<p>
-APTF vÉ GNU ilÉ baÄlı suallarınızı
-<a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a> elektron poçt
ünvanına göndÉrin.
-Bundan ÉlavÉ APTF ilÉ <a href="/home.html#ContactInfo">digÉr
vasıtÉlÉrlÉ dÉ ÉlaqÉ saxlamaq olar</a>.
-<br />
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 3.0 US. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright 1994 Richard Stallman</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/3.0/us/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivs 3.0 United States License</a>.</p>
-IÅlÉmÉyÉn linklÉr vÉ digÉr düzÉliÅlÉriniz (vÉ ya tÉkliflÉriniz)
üçün elektron poçt ünvanı:
-<a href="mailto:address@hidden";><em>address@hidden</em></a>
-</p>
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
-<p>
-Bu mÉqalÉnin idarÉ olunması vÉ tÉrcümÉsi ilÉ ÉlaqÉdar mÉlumat
almaq üçün
-<a href="/server/standards/README.translations.html"> TÉrcümÉlÉr üzrÉ
oxumÉni faylına </a> müraciÉt edin.
-</p>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Translation: Igrar Huseynov
+</div>
-<p>
-Copyright 1994 Richard Stallman
-<br />
-Verbatim copying and distribution of this entire article is
-permitted in any medium without royalty provided this notice is
-preserved.
-</p>
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+YenilÉnib:
-MÉqalÉnin tam ÅÉkildÉ istÉnilÉn vasitÉdÉ sözbÉsöz surÉtinin
çıxardılması vÉ yayılmasına bu bildiriÅin göstÉrilmÉsi
-ÅÉrtilÉ icazÉ verilir.
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
-<p>
-YenilÉnib:
-<!-- timestamp start -->
-$Date: 2012/12/28 15:28:33 $ $Author: ineiev $
<!-- timestamp end -->
</p>
</div>
-
+</div>
</body>
</html>
-
Index: philosophy/why-free.bn.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/why-free.bn.html,v
retrieving revision 1.5
retrieving revision 1.6
diff -u -b -r1.5 -r1.6
--- philosophy/why-free.bn.html 14 Mar 2013 04:46:38 -0000 1.5
+++ philosophy/why-free.bn.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.6
@@ -1,1963 +1,398 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN"
- "http://www.w3.org/TR/html4/loose.dtd";>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/why-free.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2009-09-05" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="bn" lang="bn">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>à¦à§à¦¨ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° মালিঠথাà¦à¦¾
à¦à¦à¦¿à¦¤à§â নৠ- GNU Project - Free Software Foundation</title>
+
+<meta name="Keywords" content="GNU, GNU Project, FSF, Free Software, Free
Software Foundation, Why Software Should Not Have Owners" />
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/why-free.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>à¦à§à¦¨ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° মালিঠথাà¦à¦¾
à¦à¦à¦¿à¦¤à§â নà§</h2>
+
+<p><a href="http://www.stallman.org/";><strong>রিà¦à¦¾à¦°à§à¦¡
সà§à¦à¦²à¦®à§à¦¯à¦¾à¦¨</strong></a></p>
+
+<p>
+ডিà¦à¦¿à¦à¦¾à¦² তথà§à¦¯à¦ªà§à¦°à¦¯à§à¦à§à¦¤à¦¿ à¦à¦
à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° সহà¦à§ তথà§à¦¯ à¦à¦ªà¦¿ à¦
পরিবরà§à¦¤à¦¨ à¦à¦°à¦¾à¦° সà§à¦¯à§à¦ দিà¦à§à¦à§à¥¤
+à¦à¦®à§à¦ªà¦¿à¦à¦à¦¾à¦° à¦à¦à§ à¦à¦°à§ সহà¦à¦¤à¦°
à¦à¦°à§à¦à§à¥¤</p>
+
+<p>
+তবৠসবাঠà¦à¦ পà§à¦°à¦à§à¦°à¦¿à§à¦¾à¦à¦¿à¦à§
সহà¦à¦¤à¦° à¦à¦°à¦¤à§ à¦à¦¾à§ না। à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦
পà§à¦°à¦¥à¦¾à¦à¦¿ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°
+পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦à§ à¦à¦à¦à¦¿
মালিà¦à¦¾à¦¨à¦¾à¦§à§à¦¨ বসà§à¦¤à§à¦¤à§ পরিণত
à¦à¦°à§à¦à§à¥¤ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° বà§à¦¯à¦¬à¦¹à§à¦¤
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à§à¦²à§
+à¦à¦ªà¦¿ ঠপরিবরà§à¦¤à¦¨ à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à§à¦·à¦®à¦¤à¦¾ à¦
ধিà¦à¦¾à¦à¦¶ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾
শà§à¦§à§à¦®à¦¾à¦¤à§à¦° নিà¦à§à¦¦à§à¦° à¦à¦¨à§à¦¯
+সà¦à¦°à¦à§à¦·à¦¿à¦¤ রà§à¦à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à§à¦²à§à¦° à¦
সà¦à¦à§à¦¯ সà§à¦¬à¦¿à¦§à¦¾ থà§à¦à§ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦°à¦à§
বà¦à§à¦à¦¿à¦¤ à¦à¦°à¦¤à§ à¦à¦¾à§à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦ বà§à¦¯à¦¬à¦¸à§à¦¥à¦¾à¦à¦¿ à¦à§à§ à¦à¦
à§à¦à¦¿à¦² মà§à¦¦à§à¦°à¦£ বà§à¦¯à¦¬à¦¸à§à¦¥à¦¾à¦° সাথà§à¥¤
মà§à¦¦à§à¦°à¦£ পà§à¦°à¦¯à§à¦à§à¦¤à¦¿à¦¤à§
+যনà§à¦¤à§à¦°à§à¦° সাহাযà§à¦¯à§ বিপà§à¦²
পরিমাণ তথà§à¦¯ à¦à¦¾à¦ªà¦¾à¦¨à§ সমà§à¦à¦¬
হà¦à§à¦à§à¥¤ à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦ বà§à¦¯à¦¬à¦¸à§à¦¥à¦¾à¦à¦¿
+à¦à¦à¦¾à¦¨à§ যà§à¦à§à¦¤à¦¿à¦¸à¦à§à¦à¦¤à¥¤ à¦à¦¾à¦°à¦£ à¦à¦à¦¿
শà§à¦§à§ [পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶à¦ বà§à¦¯à¦¤à§à¦¤] à¦
পর à¦à§à¦¨
পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶à¦¨à¦¾ সà¦à¦¸à§à¦¥à¦¾à¦à§
+নিরà§à¦¦à¦¿à¦·à§à¦ à¦à§à¦¨ তথà§à¦¯ à¦à¦¾à¦ªà¦¾à¦¨à§
থà§à¦à§ বিরত রাà¦à§à¥¤ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§
à¦à§à¦¨à¦à¦¾à¦¬à§à¦ à¦à¦à¦¿ পাঠà¦à§à¦°
+সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾ হরণ à¦à¦°à§ না। ঠà¦à¦¨à§à¦¯
সাধারণ পাঠঠযার মà§à¦¦à§à¦°à¦£à¦¯à¦¨à§à¦¤à§à¦°
নà§à¦, সৠশà§à¦§à§
+à¦à¦¾à¦à¦-à¦à¦²à¦® দিà§à§à¦ পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦²à¦¿à¦ªà¦¿
তà§à¦°à¦¿ à¦à¦°à¦¤à§ পারà§; à¦à¦° ঠধরনà§à¦°
à¦à¦¾à¦à§à¦° à¦à¦¨à§à¦¯ à¦à§à¦¨ বà§à¦¯à¦à§à¦¤à¦¿à¦°
+বিরà§à¦¦à§à¦§à§ মামলা à¦à¦°à¦¾ হৠনি
বললà§à¦ à¦à¦²à§à¥¤</p>
+
+<p>
+ডিà¦à¦¿à¦à¦¾à¦² পà§à¦°à¦¯à§à¦à§à¦¤à¦¿ মà§à¦¦à§à¦°à¦£
বà§à¦¯à¦¬à¦¸à§à¦¥à¦¾à¦° তà§à¦²à¦¨à¦¾à§ à¦
নà§à¦ বà§à¦¶à¦¿
সà§à¦¬à¦¿à¦§à¦¾à¦à¦¨à¦à¥¤ যà¦à¦¨ à¦à§à¦¨ তথà§à¦¯
+ডিà¦à¦¿à¦à¦¾à¦² à¦à¦à¦¾à¦°à§ থাà¦à§ তà¦à¦¨ à¦à¦ªà¦¨à¦¿
সহà¦à§à¦ তা à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à§ à¦
নà§à¦¯à§à¦° সাথà§
শà§à§à¦¾à¦° à¦à¦°à¦¤à§ পারà§à¦¨à¥¤
+ডিà¦à¦¿à¦à¦¾à¦² তথà§à¦¯à§à¦° à¦à¦
বà§à¦¶à¦¿à¦·à§à¦à§à¦¯à¦à¦¿ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ à¦à§à¦¨à¦à¦¾à¦¬à§à¦
পà§à¦°à¦à¦²à¦¿à¦¤ à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦ বà§à¦¯à¦¬à¦¸à§à¦¥à¦¾à¦°
সাথà§
+à¦à¦¾à¦ª à¦à¦¾à§ না। সà§à¦à¦¨à§à¦¯à¦ à¦
যà§à¦à§à¦¤à¦¿à¦
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦ à¦à¦¾à¦°à§à¦¯à¦à¦° à¦à¦°à¦¤à§
à¦à¦¿à§à§ à¦à§à¦°à¦®à¦¬à¦°à§à¦§à¦®à¦¾à¦¨
+হারৠবিà¦à¦¿à¦¨à§à¦¨ নà§à¦à¦°à¦¾ ঠনিরà§à¦®à¦®
পদà§à¦§à¦¤à¦¿à¦° à¦à¦¶à§à¦°à§ নিতৠহà¦à§à¦à§à¥¤
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° পাবলিশারà§à¦¸
+à¦
à§à¦¯à¦¾à¦¸à§à¦¸à¦¿à§à§à¦¶à¦¨ (SPA) à¦à¦°à§à¦¤à§à¦ à¦à§à¦¹à§à¦¤
à¦à¦¾à¦°à¦à¦¿ পদà¦à§à¦·à§à¦ª লà¦à§à¦·à§à¦¯ à¦à¦°à§à¦¨ -</p>
+
+<ul>
+<li>à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° বনà§à¦§à§à¦à§ সাহাযà§à¦¯ à¦à¦°à¦¤à§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾ à¦à¦°à§à¦¤à§à¦
নিরà§à¦§à¦¾à¦°à¦¿à¦¤ শরà§à¦¤à¦¾à¦¦à¦¿ à¦
মানà§à¦¯
+à¦à¦°à¦¾ à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦¾à¦°à¦¾à¦ª à¦à¦¾à¦ - à¦à¦ বলà§
বà§à¦¯à¦¾à¦ªà¦ পà§à¦°à¦à¦¾à¦°à¦£à¦¾ à¦à¦¾à¦²à¦¾à¦¨à§à¥¤</li>
+
+<li>à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° সহà¦à¦°à§à¦®à§à¦¦à§à¦° à¦à¦ªà¦°
à¦à§à¦ªà§à¦¤à¦à¦°à¦¬à§à¦¤à§à¦¤à¦¿ à¦à¦°à¦¤à§ বলা।</li>
+
+<li>পà§à¦²à¦¿à¦¶à§ সাহাযà§à¦¯ নিà§à§ à¦
ফিস à¦
সà§à¦à§à¦²à¦à§à¦²à§à¦¤à§ তলà§à¦²à¦¾à¦¶à¦¿ à¦à¦¾à¦²à¦¾à¦¨à§à¥¤
সà§à¦à¦¾à¦¨à§ মানà§à¦·à¦à§ পà§à¦°à¦®à¦¾à¦£
+à¦à¦°à¦¤à§ হà¦à§à¦à§ যà§, তারা নিরà§à¦¦à§à¦· ঠà¦
বà§à¦§à¦à¦¾à¦¬à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à¦¾à¦à§
লিপà§à¦¤ নà§à¥¤</li>
+
+<li>SPA-à¦à¦° à¦
নà§à¦°à§à¦§à§ মারà§à¦à¦¿à¦¨
সরà¦à¦¾à¦°à§à¦° নাà¦à¦°à¦¿à¦à¦¦à§à¦° বিরà§à¦¦à§à¦§à§
মামলা à¦à¦°à¦¾ [যà§à¦®à¦¨ - <acronym
+title="Massachusetts Institute of Technology">à¦à¦®à¦à¦à¦à¦¿</acronym>'র
ডà§à¦à¦¿à¦¡
+লামà§à¦¯à¦¾à¦à¦à¦¿à§à¦¾ (LaMacchia)]। সফà¦à¦à§à¦¾à¦°
à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à¦¨à§à¦¯ নৠবরঠà¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦¾à¦°
যনà§à¦¤à§à¦°à¦ªà¦¾à¦¤à¦¿
+à¦
রà¦à§à¦·à¦¿à¦¤ à¦
বসà§à¦¥à¦¾à§ রাà¦à¦¾ ঠতার
বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° সà¦à¦¯à¦¤ না à¦à¦°à¦¾à¦° ফলà§à¦ à¦à¦
মামলা à¦à¦°à¦¾ হৠ[তাà¦à¦°
+বিরà§à¦¦à§à¦§à§ à¦à§à¦¨ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° à¦à¦ªà¦¿
à¦à¦°à¦¾à¦° à¦
à¦à¦¿à¦¯à§à¦ নà§à¦]।</li>
+</ul>
+
+<p>
+পà§à¦°à§à¦¬à¦¤à¦¨ সà§à¦à¦¿à§à§à¦¤ à¦à¦à¦¨à¦¿à§à¦¨à§
à¦à¦ªà¦°à§à¦à§à¦¤ à¦à¦ à¦à¦¾à¦°à¦à¦¿ পনà§à¦¥à¦¾à¦
পà§à¦°à§à§à¦ à¦à¦°à¦¾ হত। নিষিদà§à¦§
+তথà§à¦¯à§à¦° পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦²à¦¿à¦ªà¦¿ তà§à¦°à¦¿
পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦°à§à¦§à§à¦° à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯à§ সà§à¦à¦¾à¦¨à§
পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦à¦¿ à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦¾à¦° যনà§à¦¤à§à¦°à§à¦°
+সামনৠà¦à¦à¦à¦¨ পাহারাদার থাà¦à¦¤à§à¥¤
ঠà¦à¦¾à¦°à¦£à§ তথà§à¦¯ à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à¦¾à¦à¦à¦¿
পà§à¦°à¦¤à§à¦¯à§à¦à¦à§ à¦à¦°à¦¤à§ হত
+à¦à§à¦ªà¦¨à§ à¦à¦¬à¦ তারপর তা হাতৠহাতà§
à¦à§à¦¿à§à§ দà§à¦à§à¦¾ হত à¦à¦à¦à¦¿ à¦à§à¦ªà¦¨
মà§à¦¦à§à¦°à¦£ ঠবিতরণ
+বà§à¦¯à¦¬à¦¸à§à¦¥à¦¾à¦° (Samizdat) সাহাযà§à¦¯à§à¥¤ তবà§
ঠদà§à¦à¦¿ à¦à¦à¦¨à¦¾à¦° মধà§à¦¯à§ à¦
বশà§à¦¯à¦
à¦à¦à¦à¦¿ পরিষà§à¦à¦¾à¦°
+পারà§à¦¥à¦à§à¦¯ à¦à¦à§: সà§à¦à¦¿à§à§à¦¤
à¦à¦à¦¨à¦¿à§à¦¨à§ তথà§à¦¯à§à¦° পà§à¦°à¦¬à¦¾à¦¹
নিà§à¦¨à§à¦¤à§à¦°à¦£ à¦à¦°à¦¾ হত রাà¦à¦¨à§à¦¤à¦¿à¦
+à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯à§ à¦à¦° মারà§à¦à¦¿à¦¨
যà§à¦à§à¦¤à¦°à¦¾à¦·à§à¦à§à¦°à§ à¦à¦à¦¿ à¦à¦°à¦¾à¦°
à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯ হল à¦à¦°à§à¦¥à¦¿à¦ লাà¦à¥¤ তবà§
+à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯à§à¦° à¦à¦¿à¦¨à§à¦¨à¦¤à¦¾ নৠবরà¦
à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯ সাধনৠà¦à§à¦¹à§à¦¤
পদà¦à§à¦·à§à¦ªà¦à§à¦²à§à¦ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦°
+à¦à§à¦¬à¦¨à¦à§ à¦à¦à§à¦°à¦¾à¦¨à§à¦¤ à¦à¦°à§à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦®à¦°à¦¾ à¦à¦¿à¦à¦¾à¦¬à§ তথà§à¦¯ বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°
à¦à¦°à¦¬à§ তা নিà§à¦¨à§à¦¤à§à¦°à¦£ à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à§à¦·à¦®à¦¤à¦¾
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾à¦¦à§à¦°
+হাতৠপà§à¦°à¦¦à¦¾à¦¨à§à¦° পà¦à§à¦·à§ তারা
নিমà§à¦¨à¦²à¦¿à¦à¦¿à¦¤ যà§à¦à§à¦¤à¦¿à¦à§à¦²à§ দিà§à§
থাà¦à§à¦¨:</p>
+
+<ul>
+<li id="name-calling">বিà¦à¦¿à¦¨à§à¦¨ নামৠডাà¦à¦¾
+
+<p>
+নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾à¦°à¦¾ à¦à¦¿à¦à§ নà§à¦à¦°à¦¾ শবà§à¦¦
বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à§, যà§à¦®à¦¨ - âবà§à¦à¦à¦¨à¦¿
পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶à¦¨à¦¾â (Piracy) বা
+âà¦à§à¦°à§à¦¯à¦¬à§à¦¤à§à¦¤à¦¿â; সাথৠসাথà§
বিশà§à¦·à¦à§à¦à¦¦à§à¦° বà§à¦¯à¦¬à¦¹à§à¦¤ à¦à¦¿à¦à§
à¦à¦¾à¦°à§à¦®à¦ তারা বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à§,
+যà§à¦®à¦¨- âবà§à¦¦à§à¦§à¦¿à¦¬à§à¦¤à§à¦¤à¦¿à¦
সমà§à¦ªà¦¤à§à¦¤à¦¿â ঠâà¦à¦°à§à¦¥à¦¿à¦ à¦à§à¦·à¦¤à¦¿â।
মানà§à¦·à§à¦° à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à¦¾à¦à¦¾à¦¬à¦¨à¦¾à¦à§ à¦à¦à¦¾à¦¬à§
+à¦à¦à¦à¦¿à¦®à¦¾à¦¤à§à¦° পথৠà¦à¦¾à¦²à¦¾à¦¨à§à¦° à¦à§à¦·à§à¦à¦¾
à¦à¦°à¦¾ হৠà¦à¦¬à¦ à¦à¦¾à¦à¦¤à¦¿à¦ বসà§à¦¤à§ à¦
পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à§à¦° মধà§à¦¯à§
+à¦à¦à¦à¦¿ সরল সাদà§à¦¶à§à¦¯ à¦à§à¦à¦à¦¾ হà§à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦¾à¦à¦¤à¦¿à¦ বসà§à¦¤à§ সমà§à¦ªà¦°à§à¦à§ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦°
ধারণা হল যà§, à¦à¦¾à¦°à¦ à¦à¦¾à¦ থà§à¦à§ à¦
নà§à¦®à¦¤à¦¿ বà§à¦¯à¦¤à§à¦¤ তার
+à¦à§à¦¨ à¦à¦¿à¦¨à¦¿à¦· নà§à¦à§à¦¾ বà§à¦à¦à¦¨à¦¿à¥¤ à¦à§à¦¨
à¦à¦¿à¦à§ à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦¾ à¦à¦° না বলৠনà§à¦à§à¦¾ à¦à¦
à¦à¦¿à¦¨à¦¿à¦¸ নà§à¥¤ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§
+নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾à¦°à¦¾ à¦à¦à¦¾à¦¬à§à¦
বà§à¦¯à¦¾à¦ªà¦¾à¦°à¦à¦¿à¦à§ সà¦à¦à§à¦à¦¾à§à¦¿à¦¤
à¦à¦°à§à¥¤</p></li>
+
+<li id="exaggeration">à¦
তিরà¦à§à¦à¦¨
+
+<p>
+নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾à¦°à¦¾ বলৠযà§,
বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à¦à¦¾à¦°à§à¦°à¦¾ তাদà§à¦° সফà¦à¦à§à¦¾à¦°
না à¦à¦¿à¦¨à§ নিà¦à§à¦°à¦¾à¦ à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦²à§ তারা
+âà¦à§à¦·à¦¤à¦¿â বা âà¦à¦°à§à¦¥à¦¿à¦ লà§à¦à¦¸à¦¾à¦¨â
à¦à¦° সমà§à¦®à§à¦à§à¦¨ হà§à¥¤ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ à¦à¦ªà¦¿
à¦à¦°à¦¾ à¦à§à¦¨à¦à¦¾à¦¬à§à¦
+নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾à¦à§ পà§à¦°à¦à¦¾à¦¬à¦¿à¦¤ à¦à¦°à¦¤à§
পারৠনা বা à¦à¦à¦¿ à¦à¦¾à¦°à§ à¦à§à¦·à¦¤à¦¿à¦ à¦à¦°à§
না। যদি à¦à¦®à¦¨ হৠযà§,
+যারা à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦à§ তাদà§à¦°
পà§à¦°à¦¤à§à¦¯à§à¦à§à¦ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿à¦°
à¦à¦à§à¦à¦à¦¨ সমà§à¦à¦¾à¦¬à§à¦¯ à¦à§à¦°à§à¦¤à¦¾,
শà§à¦§à§à¦®à¦¾à¦¤à§à¦°
+সà§à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§à¦ নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾ à¦à¦°à§à¦¥à¦¿à¦
à¦à§à¦·à¦¤à¦¿à¦° সমà§à¦®à§à¦à§à¦¨ হতৠপারà§à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦à¦à§ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à¦¾ à¦à¦°à¦²à§à¦ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§
দà§à¦à¦¾ যাবৠযà§, পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦à¦¿ লà§à¦à¦
à¦à¦¸à¦²à§ à¦à¦à¦à¦¿ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° à¦à¦¿à¦¨à¦¬à§
+না। à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾à¦°à¦¾
à¦à¦®à¦¨à¦à¦¾à¦¬à§ তাদà§à¦° 'লà§à¦à¦¸à¦¾à¦¨' হিসাব
à¦à¦°à§ যà§à¦¨, পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦à¦¿ বà§à¦¯à¦à§à¦¤à¦¿à¦
+তাদà§à¦° সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦°à§ à¦à¦ªà¦¿
à¦à¦¿à¦¨à¦¤à¥¤ à¦à¦à¦¿ শà§à¦§à§à¦ বাà§à¦¿à§à§ বলা
হà§à¥¤</p></li>
+
+<li id="law">à¦à¦à¦¨à§à¦° দà§à¦¹à¦¾à¦
+
+<p>
+নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾à¦°à¦¾ পà§à¦°à¦¾à§à¦ বরà§à¦¤à¦®à¦¾à¦¨
à¦à¦à¦¨à§à¦° à¦à¦¥à¦¾ বলà§à¦¨ à¦à¦¬à¦ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° à¦à¦
à§à¦° à¦à¦°à¦¿à¦®à¦¾à¦¨à¦¾à¦° à¦à¦¥à¦¾ বলৠà¦à§
+দà§à¦à¦¾à¦¨à¥¤ বরà§à¦¤à¦®à¦¾à¦¨à§à¦° à¦à¦à¦¨
নà§à¦¤à¦¿à¦à¦¤à¦¾à¦° বà§à¦¯à¦¾à¦ªà¦¾à¦°à§
পà§à¦°à¦¶à§à¦¨à¦¾à¦¤à§à¦¤ à¦à¦°à¦à¦® ধারণাঠতারা
দিà§à§
+থাà¦à§à¦¨ — à¦à¦à¦ সাথৠà¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦°
à¦à¦à¦¥à¦¾à¦ বিশà§à¦¬à¦¾à¦¸ à¦à¦°à¦¤à§ বলা হৠযà§, à¦
ধরনà§à¦° à¦à¦°à¦¿à¦®à¦¾à¦¨à¦¾
+পà§à¦°à¦¾à¦à§à¦¤à¦¿à¦ à¦à¦à¦¨à¦¾à¦®à¦¾à¦¤à§à¦° à¦à¦¬à¦ à¦à¦°à¦à¦®
à¦à¦à¦à¦¿ পà§à¦°à¦¥à¦¾ à¦à¦°à§à¦ª à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à¦¨à§à¦¯
à¦à¦¾à¦à¦à§ দà§à¦·à¦¾à¦°à§à¦ª à¦à¦°à¦¾
+যাবৠনা।</p>
+
+<p>
+à¦à¦ à¦à¦¾à¦¤à§à§ যà§à¦à§à¦¤à¦¿à¦à§à¦²à§à¦à§ à¦à§à¦¨
সমালà§à¦à¦¨à¦¾à¦®à§à¦²à¦ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à¦¾à¦à¦¾à¦¬à¦¨à¦¾ বা
যà§à¦à§à¦¤à¦¿à¦§à¦¾à¦°à¦¾à¦° সমà§à¦®à§à¦à§
+দাà¦à§à¦¾à¦¨à§à¦° মত à¦à¦°à§ তà§à¦°à¦¿ à¦à¦°à¦¾ হà§
নি। বরঠà¦à¦à§à¦²à§ তà§à¦°à¦¿ à¦à¦°à¦¾ হà§à§à¦à§
à¦à¦à¦à¦¿ নিরà§à¦¦à¦¿à¦·à§à¦
+মানসিঠà¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à¦¾à¦§à¦¾à¦°à¦¾à¦à§
বলপà§à¦°à§à¦¬à¦ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦°
à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à¦¾à¦à§à¦¤à¦¨à¦¾à¦° à¦
à¦à¦¶à§ পরিণত à¦à¦°à¦¾à¦°
à¦à¦¨à§à¦¯à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦à¦¿ à¦à§à¦¬à¦ সাধারণ বà§à¦¯à¦¾à¦ªà¦¾à¦° যà§,
à¦à¦à¦¨ à¦à¦à¦¨à§ ঠিঠঠবà§à¦ িà¦à§à¦° মধà§à¦¯à§
সà§à¦®à¦¾à¦°à§à¦à¦¾ নিরà§à¦ªà¦£ à¦à¦°à§
+না। পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦à¦¿ à¦à¦®à§à¦°à¦¿à¦à¦¾à¦¬à¦¾à¦¸à§à¦°à¦
à¦à¦¾à¦¨à¦¾ à¦à¦à§ যà§, à¦à¦²à§à¦²à¦¿à¦¶ বà¦à¦° à¦à¦à§
à¦à¦à¦à¦¨ à¦à§à¦·à§à¦£à¦¾à¦à§à¦ মানà§à¦·à§à¦°
+à¦à¦¨à§à¦¯ বাসà§à¦° সামনà§à¦° সিà¦à§ বসা
à¦à¦à¦¨à¦¬à¦¿à¦°à§à¦¦à§à¦§ à¦à¦¿à¦²à¥¤ শà§à¦§à§à¦®à¦¾à¦¤à§à¦°
বরà§à¦£à¦¬à¦¾à¦¦à§à¦°à¦¾à¦ à¦à¦ à¦à¦à¦¨à¦à¦¿à¦à§
+সমরà§à¦¥à¦¨ à¦à¦°à¦¤à§à¥¤</p></li>
+
+<li id="natural-rights">পà§à¦°à¦¾à¦à§à¦¤à¦¿à¦ à¦
ধিà¦à¦¾à¦°
+
+<p>
+সফà¦à¦à§à¦¾à¦° লà§à¦à¦à§à¦°à¦¾ পà§à¦°à¦¾à§à¦ তাদà§à¦°
পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à§à¦° সাথৠনিà¦à§à¦¦à§à¦°
à¦à¦à¦à¦¿ বিশà§à¦· সমà§à¦ªà¦°à§à¦à§à¦°
+দাবি à¦à¦°à§à¦¨ à¦à¦¬à¦ à¦à¦ দাবি à¦à¦°à§à¦¨ যà§,
নিà¦à§à¦¦à§à¦° লà§à¦à¦¾ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° পà§à¦°à¦¤à¦¿
তাদà§à¦° à¦à¦à§à¦°à¦¹ à¦
+à¦à¦¾à¦²à¦¬à¦¾à¦¸à¦¾ à¦
নà§à¦¯ যৠà¦à¦¾à¦°à§ থà§à¦à§
বà§à¦¶à¦¿à¥¤ (সতà§à¦¯à¦¿à¦à¦¾à¦° à¦
রà§à¦¥à§,
লà§à¦à¦à§à¦°à¦¾ নৠবরঠà¦à§à¦®à§à¦ªà¦¾à¦¨à¦¿à¦à§à¦²à§
+সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦ à¦à¦°à§ - à¦à¦¬à¦
à¦à¦¶à¦¾ à¦à¦°à§ যà§, যà§à¦à§à¦¤à¦¿à¦° à¦à¦ সামানà§à¦¯
à¦
মিলà¦à§à¦à§ à¦à¦®à¦°à¦¾
+à¦à¦ªà§à¦à§à¦·à¦¾ à¦à¦°à¦¬à¥¤)</p>
+
+<p>
+যারা à¦à¦°à¦à¦® নà§à¦¤à¦¿à¦ সà§à¦¬à¦¤à¦à¦¸à¦¿à¦¦à§à¦§
পà§à¦°à¦à¦¾à¦° à¦à¦°à§à¦¨ যà§, পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®
লà§à¦à¦à§à¦°à¦¾ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° à¦à§à§à§ বà§à¦¶à¦¿
+à¦à§à¦°à§à¦¤à§à¦¬à¦ªà§à¦°à§à¦£, নিà¦à§ à¦à¦à¦à¦¨
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° লà§à¦à¦ হিসà§à¦¬à§ তাদà§à¦° à¦à¦¸à¦¬
à¦à¦¥à¦¾à¦° à¦à¦¬à¦¾à¦¬à§ বলবৠ, à¦à¦à¦¿
+পà§à¦°à§à¦ªà§à¦°à¦¿ à¦à¦à¦à¦¿ বাà¦à§ à¦à¦¥à¦¾à¥¤</p>
+
+<p>
+শà§à¦§à§ দà§à¦à¦¿ à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§ মানà§à¦·
সাধারণত পà§à¦°à¦¾à¦à§à¦¤à¦¿à¦ à¦
ধিà¦à¦¾à¦°
সà¦à¦à§à¦°à¦¾à¦¨à§à¦¤ যà§à¦à§à¦¤à¦¿à¦à¦¿ মà§à¦¨à§
+নিতৠপারà§à¥¤</p>
+
+<p>
+পà§à¦°à¦¥à¦® à¦à¦¾à¦°à¦£à¦à¦¿ হল, à¦à§à¦¬à¦¸à§à¦¤à§à¦°
সাথৠসফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦
তিরà¦à§à¦à¦¿à¦¤
তà§à¦²à¦¨à¦¾à¥¤ à¦à¦®à¦¿ সà§à¦ªà§à¦¯à¦¾à¦à§à¦à¦¿
+(নà§à¦¡à¦²à§âস) রানà§à¦¨à¦¾ à¦à¦°à¦¾à¦° পর à¦à¦®à¦¾à¦° à¦
নà§à¦®à¦¤à¦¿ বà§à¦¯à¦¤à§à¦¤ যদি à¦
নà§à¦¯ à¦à§à¦ তা
à¦à§à§à§ নà§à§ তবৠà¦à¦®à¦¿
+à¦
বশà§à¦¯à¦ তার পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦¬à¦¾à¦¦ à¦à¦¾à¦¨à¦¾à¦¬à§;
à¦à¦¾à¦°à¦£ à¦à¦°à¦ªà¦° à¦à¦®à¦¿ à¦à¦° তা à¦à§à¦¤à§ পারà¦à¦¿
না। তার à¦à¦¾à¦à¦à¦¿
+à¦à¦®à¦¾à¦à§ ততà¦à§à¦à§à¦ à¦à¦·à§à¦ দà§à§
যতà¦à§à¦à§ তার à¦à¦ªà¦à¦¾à¦° à¦à¦°à§;
à¦à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§ à¦à§à¦¬à¦²à¦®à¦¾à¦¤à§à¦° à¦à¦à¦à¦¨à¦
+à¦à¦¾à¦à§à¦¾à¦° সà§à¦¯à§à¦ পাà¦à§à¦à§ à¦à¦¬à¦
পà§à¦°à¦¶à§à¦¨ হà¦à§à¦à§ সৠà¦à§? à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦°
দà§à¦à¦¨à§à¦° সামানà§à¦¯à¦¤à¦®
+পারà§à¦¥à¦à§à¦¯à¦à§à¦à§à¦ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§
নà§à¦¤à¦¿à¦à¦¤à¦¾à¦° মানদনà§à¦¡à§ ঠসমসà§à¦¯à¦¾à¦°
সমাধান à¦à¦°à§ দà§à§à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦®à¦¾à¦° লà§à¦à¦¾ পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦à¦¿ à¦à¦ªà¦¨à¦¿
à¦à¦¾à¦²à¦¾à¦¨ বা পরিবরà§à¦¤à¦¨ à¦à¦°à§à¦¨ তা
à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦à§à¦ পà§à¦°à¦à¦¾à¦¬à¦¿à¦¤ à¦à¦°à§
+পà§à¦°à¦¤à¦à§à¦·à§à¦¯à¦à¦¾à¦¬à§ à¦à¦¬à¦ à¦à¦®à¦¾à¦à§
পরà§à¦à§à¦·à§à¥¤ à¦à¦ªà¦¨à¦¿ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° বনà§à¦§à§à¦à§
à¦à§à¦¨ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦ªà¦¿
+দিà§à§ থাà¦à§à¦¨ বা না থাà¦à§à¦¨ তা
à¦à¦®à¦¾à¦à§ পà§à¦°à¦à¦¾à¦¬à¦¿à¦¤ à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à§à§à§
à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦à§ à¦à¦¬à¦ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° বনà§à¦§à§à¦à§
+পà§à¦°à¦à¦¾à¦¬à¦¿à¦¤ à¦à¦°à§ বà§à¦¶à¦¿à¥¤ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦°
বনà§à¦§à§à¦à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿à¦° à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦ªà¦¿
দà§à¦à§à¦¾ থà§à¦à§ বিরত থাà¦à¦¤à§
+বলার à¦à§à¦¨ à¦
ধিà¦à¦¾à¦° à¦à¦®à¦¿ রাà¦à¦¿ না।
à¦à¦ à¦
ধিà¦à¦¾à¦° à¦à§à¦¨ বà§à¦¯à¦à§à¦¤à¦¿à¦°à¦ থাà¦à¦¾à¦°
à¦à¦¥à¦¾ নà§à¥¤</p>
+
+<p>
+দà§à¦¬à¦¿à¦¤à§à§ à¦à¦¾à¦°à¦£à¦à¦¿ হল, à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦°à¦à§
বলা হà¦à§à¦à§ যà§, লà§à¦à¦à¦¦à§à¦°
পà§à¦°à¦¾à¦à§à¦¤à¦¿à¦ à¦
ধিà¦à¦¾à¦°à§à¦°
+বà§à¦¯à¦¾à¦ªà¦¾à¦°à¦à¦¿ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° সমাà¦à§à¦° à¦à¦à¦à¦¿
à¦
নà§à¦®à§à¦¦à¦¿à¦¤ ঠপà§à¦°à¦¶à§à¦¨à¦¾à¦¤à§à¦¤
à¦à¦¤à¦¿à¦¹à§à¦¯à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦¤à¦¿à¦¹à¦¾à¦¸à¦¿à¦à¦à¦¾à¦¬à§ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ à¦à¦°
বিপরà§à¦¤à¦à¦¿à¦ সতà§à¦¯à¥¤ যà¦à¦¨ মারà§à¦à¦¿à¦¨
সà¦à¦¬à¦¿à¦§à¦¾à¦¨ তà§à¦°à¦¿ à¦à¦°à¦¾ হà¦à§à¦à¦¿à¦²
+তà¦à¦¨ à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦à¦à§ লà§à¦à¦à¦¦à§à¦°
পà§à¦°à¦¾à¦à§à¦¤à¦¿à¦ à¦
ধিà¦à¦¾à¦° হিসাবà§
সà§à¦¬à§à¦à§à¦¤à¦¿ দানà§à¦° পà§à¦°à¦¸à§à¦¤à¦¾à¦¬
+সà§à¦¸à§à¦ªà¦·à§à¦à¦à¦¾à¦¬à§ পà§à¦°à¦¤à§à¦¯à¦¾à¦à§à¦¯à¦¾à¦¤
হà§à§à¦à¦¿à¦²à¥¤ সà§à¦à¦¨à§à¦¯ মারà§à¦à¦¿à¦¨
সà¦à¦¬à¦¿à¦§à¦¾à¦¨à§ à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦
+পà§à¦°à¦à§à¦°à¦¿à§à¦¾à¦à§ à¦
নà§à¦®à§à¦¦à¦¨ à¦à¦°à¦¾ হলà§à¦
à¦à¦à¦¨à§à¦ à¦à¦à¦à¦¿ à¦
তà§à¦¯à¦¾à¦¬à¦¶à§à¦¯à¦à§à§
বিষà§à¦°à§à¦ªà§ à¦à¦£à§à¦¯ à¦à¦°à¦¾ হà§
+না; à¦à¦à¦¨à§à¦¯ সà¦à¦¬à¦¿à¦§à¦¾à¦¨ à¦
নà§à¦¸à¦¾à¦°à§
à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦à§à¦° à¦à¦¾à¦°à§à¦¯à¦à¦¾à¦°à§à¦¤à¦¾
সামà§à¦¿à¦à¥¤ সà¦à¦¬à¦¿à¦§à¦¾à¦¨à§ à¦à¦°à§ বলা হà§
+যà§, à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦à§à¦° à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯ হবà§
পà§à¦°à¦à¦¤à¦¿à¦à§ সহাà§à¦¤à¦¾ à¦à¦°à¦¾, লà§à¦à¦à¦¦à§à¦°
পà§à¦°à¦¸à§à¦à§à¦¤ à¦à¦°à¦¾ নà§à¥¤
+à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦ à¦
বশà§à¦¯à¦ লà§à¦à¦à¦à§ à¦à¦¬à¦
à¦à¦°à§ বà§à¦¶à¦¿ à¦à¦°à§ পà§à¦°à¦à¦¾à¦¶à¦à¦à§
পà§à¦°à¦¸à§à¦à§à¦¤ à¦à¦°à§ তবৠà¦à¦à¦¿ শà§à¦§à§
+তাদà§à¦° à¦à¦à¦°à¦£ পরিবরà§à¦¤à¦¨à§à¦° à¦à¦ªà¦¾à§
হিসাবà§à¦ রাà¦à¦¾ হà§à§à¦à§à¥¤</p>
+
+<p>
+পà§à¦°à¦à§à¦¤à¦ªà¦à§à¦·à§, à¦à¦¤à¦¿à¦¹à§à¦¯à¦à¦¤à¦à¦¾à¦¬à§
à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° সমাà¦à§ à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦ পà§à¦°à¦¥à¦¾à¦à§
à¦à¦¨à¦à¦£à§à¦° পà§à¦°à¦¾à¦à§à¦¤à¦¿à¦
+à¦
ধিà¦à¦¾à¦°à§à¦° পরিপনà§à¦¥à§ বলৠমনà§
à¦à¦°à¦¾ হৠ- ঠà¦à¦¾à¦°à¦£à§ শà§à¦§à§à¦®à¦¾à¦¤à§à¦°
বিশà§à¦· à¦à¦¨à¦¸à§à¦¬à¦¾à¦°à§à¦¥à§à¦ à¦à¦°
+পà§à¦°à§à§à¦à¦à§ নà§à¦¯à¦¾à¦¯à§à¦¯ পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦ªà¦¾à¦¦à¦¨
à¦à¦°à¦¾ যাà§à¥¤</p></li>
+
+<li id="economics">à¦
রà§à¦¥à¦¨à§à¦¤à¦¿à¦ à¦à¦¾à¦°à¦£
+
+<p>
+সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° মালিà¦à¦¾à¦¨à¦¾ পà§à¦°à¦¥à¦¾à¦°
বà§à¦¯à¦¾à¦ªà¦¾à¦°à§ à¦à§à§à¦¾à¦¨à§à¦¤ যà§à¦à§à¦¤à¦¿à¦à¦¿ হল,
à¦à¦à¦¿ à¦
পà§à¦à§à¦·à¦¾à¦à§à¦¤ বà§à¦¶à¦¿
+সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦¤à§âপাদন নিশà§à¦à¦¿à¦¤
à¦à¦°à§à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦¿à¦à§à¦à¦¾ হলà§à¦, à¦à¦ à¦à¦¾à¦°à¦£à¦à¦¿
মালিà¦à¦¾à¦¨à¦¾ পà§à¦°à¦¥à¦¾à¦à§ à¦
নà§à¦à¦à¦¾
যà§à¦à§à¦¤à¦¿à¦¸à¦®à§à¦®à¦¤à¦à¦¾à¦¬à§ à¦à¦ªà¦¸à§à¦¥à¦¾à¦ªà¦¨
à¦à¦°à§à¥¤
+à¦à¦à¦¿ à¦à¦à¦à¦¿ বà§à¦§ à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯à§à¦° à¦à¦ªà¦°
à¦à¦¿à¦¤à§à¦¤à¦¿ à¦à¦°à§ রà¦à¦¿à¦¤ - à¦à¦¦à§à¦¦à§à¦¶à§à¦¯à¦à¦¿
হল সফà¦à¦à§à¦¾à¦°
+বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à¦à¦¾à¦°à§à¦¦à§à¦°à¦à§ সনà§à¦¤à§à¦·à§à¦
à¦à¦°à¦¾à¥¤ à¦à¦° à¦à¦à¦¿ à¦à§à¦¬à¦ সà§à¦¬à¦¾à¦à¦¾à¦¬à¦¿à¦ যà§,
à¦à¦¾à¦² মà¦à§à¦°à¦¿à¦° বà§à¦¯à¦¬à¦¸à§à¦¥à¦¾
+থাà¦à¦²à§ মানà§à¦· যà§à¦à§à¦¨ à¦à¦¿à¦à§à¦
তà§à¦²à¦¨à¦¾à¦®à§à¦²à¦à¦à¦¾à¦¬à§ বà§à¦¶à¦¿ পরিমাণà§
à¦à¦¤à§âপাদন à¦à¦°à§à¥¤</p>
+
+<p>
+তবৠà¦à¦ à¦
রà§à¦¥à¦¨à§à¦¤à¦¿à¦ যà§à¦à§à¦¤à¦¿à¦à¦¿à¦¤à§à¦
à¦à¦à¦à¦¿ সমসà§à¦¯à¦¾ à¦à¦à§: à¦à¦à¦¿ à¦à¦ ধারনার
à¦à¦ªà¦° পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦·à§à¦ িত
+যà§, à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° পà§à¦°à¦¦à§à§ à¦
রà§à¦¥à§à¦°
পরিমাণà§à¦° à¦à¦ªà¦° à¦à¦¿à¦¤à§à¦¤à¦¿ à¦à¦°à§à¦
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° à¦à¦¤à§âপাদনৠতারতমà§à¦¯
+দà§à¦à¦¾ যাà§à¥¤ à¦à¦à¦¾à¦¨à§ ধরৠনà§à¦à§à¦¾
হà§à§à¦à§ যà§, à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° à¦à¦¾à¦à§
âসফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦¤à§âপাদনâ বিষà§à¦à¦¿à¦
+à¦à¦°à§à¦°à¦¿ - সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° মালিঠথাà¦à¦²à§
à¦à¦¿ থাà¦à¦²à§ না সà§à¦à¦¾ à¦à§à¦¨ বà§à¦¯à¦¾à¦ªà¦¾à¦°
নà§à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦ ধারনাà¦à¦¿à¦à§ à¦à¦¨à¦à¦£ সহà¦à§à¦
à¦à§à¦°à¦¹à¦£ à¦à¦°à§ à¦à¦¾à¦°à¦£ à¦à§à¦¬à¦¸à§à¦¤à§
সমà§à¦ªà¦°à§à¦à¦¿à¦¤ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° দà§à¦¨à¦¨à§à¦¦à¦¿à¦¨
+ধারনার সাথৠà¦à¦à¦¿ মিলৠযাà§à¥¤
à¦à¦¦à¦¾à¦¹à¦°à¦£à¦¸à§à¦¬à¦°à§à¦ª à¦à¦à¦à¦¿
সà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¡à¦à¦à¦à§à¦° à¦à¦¥à¦¾à¦ ধরà§à¦¨à¥¤ à¦à¦ªà¦¨à¦¿
+বিনামà§à¦²à§à¦¯à§ à¦
থবা à¦
রà§à¦¥à§à¦°
বিনিমà§à§ à¦à¦à¦à¦¿ সà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¡à¦à¦à¦ পà§à¦¤à§
পারà§à¦¨à¥¤ যদি তাঠহৠতবà§
+দà§à¦à¦¿ à¦à¦ªà¦¾à§à§à¦° মধà§à¦¯à§ à¦à¦à¦®à¦¾à¦¤à§à¦°
পারà§à¦¥à¦à§à¦¯à¦à¦¿ হল à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° পরিশà§à¦§à¦¿à¦¤
à¦
রà§à¦¥à¥¤ à¦à¦ªà¦¨à¦¿ à¦à¦à¦¿ à¦à¦¿à¦¨à§
+থাà¦à§à¦¨ বা না থাà¦à§à¦¨ -
সà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¡à¦à¦à¦à¦à¦¿à¦° সà§à¦ à¦à¦à¦ সà§à¦¬à¦¾à¦¦ à¦
পà§à¦·à§à¦à¦¿à¦®à¦¾à¦¨ বà¦à¦¾à§ থাà¦à§ à¦à¦¬à¦
+à¦à¦à§ à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§à¦ à¦à¦ªà¦¨à¦¿ à¦à¦à¦¿ মাতà§à¦°
à¦à¦à¦¬à¦¾à¦°à¦ à¦à§à¦¤à§ পারবà§à¦¨à¥¤
সà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¡à¦à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦¾à¦à§à¦¾à¦° পর
+à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° নিà¦à¦ à¦
বশিষà§à¦ à¦
রà§à¦¥
বà§à¦¯à¦¤à§à¦¤ à¦à¦° à¦à¦¿à¦à§à¦ à¦à¦¤à¦¿à¦ªà§à¦°à§à¦¬à§
সà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¡à¦à¦à¦à¦à¦¿à¦° à¦à¦à¦à¦¨ মালিà¦
+à¦à¦¿à¦² à¦à¦¿ à¦à¦¿à¦² না, তার à¦à¦ªà¦° সরাসরি
নিরà§à¦à¦° à¦à¦°à¦à§ না।</p>
+
+<p>
+যà§à¦à§à¦¨ ধরনà§à¦° à¦à§à¦¬à¦¸à§à¦¤à§à¦°
à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§à¦ à¦à¦à¦¿ সতà§à¦¯à¥¤ বসà§à¦¤à§à¦à¦¿
যা-ঠহà§à¦ না à¦à§à¦¨, পাà¦à§à¦¾à¦° পর
+সà§à¦à¦¾ দিà§à§ à¦à¦ªà¦¨à¦¿ à¦à¦à§à¦à¦¾à¦®à¦¾à¦«à¦¿à¦
à¦à¦¾à¦à¦à¦°à§à¦® à¦à¦°à¦¤à§ পারà§à¦¨ à¦à¦¬à¦ à¦à¦à¦¨à§à¦¯
à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦à§ à¦à¦° পà§à¦°à§à¦¬à¦¤à¦¨
+মালিà¦à§à¦° মà§à¦à¦¾à¦ªà§à¦à§à¦·à§ হতৠহবà§
না।</p>
+
+<p>
+à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ যদি à¦à¦à¦à¦¿ পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à§à¦°
মালিঠথাà¦à§ তবৠতা হà§à§ যাৠà¦
নà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¯ বসà§à¦¤à§ থà§à¦à§
+পà§à¦¥à¦ পà§à¦°à¦à§à¦¤à¦¿à¦° à¦à¦¬à¦
পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦à¦¿à¦° à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦ªà¦¿ à¦à§à¦¨à¦¾à¦°
পর তা দিà§à§ à¦à¦ªà¦¨à¦¿ যা যা à¦à¦°à¦¤à§
+পারবà§à¦¨ তাঠপà§à¦°à§à¦¬à¦¨à¦¿à¦°à§à¦¦à¦¿à¦·à§à¦à¥¤
ফলৠà¦
নà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¯ à¦à§à¦¬à¦¸à§à¦¤à§à¦° সাথৠà¦à¦°
পারà§à¦¥à¦à§à¦¯à¦à¦¾ শà§à¦§à§ à¦à¦°
+পরিশà§à¦§à¦¿à¦¤ à¦
রà§à¦¥à§à¦° মধà§à¦¯à§à¦
সà§à¦®à¦¾à¦¬à¦¦à§à¦§ থাà¦à§ না। সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦°
মালিà¦à¦¾à¦¨à¦¾ পà§à¦°à¦¥à¦¾à¦à¦¿
+মালিà¦à¦¦à§à¦°à¦à§ à¦à¦¿à¦à§ না à¦à¦¿à¦à§
à¦à¦¤à§âপাদনৠà¦à¦¤à§âসাহিত à¦à¦°à§ -
à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ সà§à¦à¦¾ যৠসমাà¦à§à¦°
+à¦à¦¾à¦¹à¦¿à¦¦à¦¾ মà§à¦¤à¦¾à¦¬à§à¦à¦ হবà§, à¦à¦®à¦¨
à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ নà§à¥¤ পাশাপাশি à¦à¦
পà§à¦°à¦¥à¦¾à¦à¦¿ নà§à¦¤à¦¿à¦à¦¤à¦¾à¦à§ দà§à¦·à¦¿à¦¤ à¦à¦°à§
+à¦
à¦à¦²à§à¦ªà¦¨à§à§ মাতà§à¦°à¦¾à§, শà§à¦·
পরà§à¦¯à¦¨à§à¦¤ যা à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° সà¦à¦²à§à¦°à¦
à¦à§à¦·à¦¤à¦¿ à¦à¦°à§à¥¤</p></li>
+
+</ul>
+
+<p>
+à¦à¦à¦¨ পà§à¦°à¦¶à§à¦¨ হà¦à§à¦à§, সমাà¦à§à¦° à¦à§
পà§à¦°à§à§à¦à¦¨? সমাঠসতà§à¦¯à¦¿à¦à¦¾à¦° à¦
রà§à¦¥à§
à¦à¦®à¦¨ তথà§à¦¯ à¦à¦¾à§ যা
+পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦à¦¿ নাà¦à¦°à¦¿à¦à¦ সহà¦à§ পà§à¦¤à§
পারৠ— à¦à¦¦à¦¾à¦¹à¦°à¦£à¦¸à§à¦¬à¦°à§à¦ª, à¦à¦®à¦¨
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° যা শà§à¦§à§
+বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à¦¾à¦° মধà§à¦¯à§à¦
নাà¦à¦°à¦¿à¦à¦¦à§à¦°à¦à§ সà§à¦®à¦¾à¦¬à¦¦à§à¦§ থাà¦à¦¤à§
হবৠনা বরঠতারা সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿à¦à§
+বà§à¦à¦¾, à¦à§à¦² সà¦à¦¶à§à¦§à¦¨ à¦à¦°à¦¾, পরিবরà§à¦¤à¦¨
à¦à¦°à¦¾ à¦à¦¬à¦ à¦à¦°à§ à¦à¦¨à§à¦¨à¦¤ à¦à¦°à¦¾à¦°
à¦à¦¾à¦à¦à§à¦²à§à¦ à¦à¦°à¦¤à§ পারবà§à¥¤
+à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾à¦¦à§à¦°
নিà¦à¦ থà§à¦à§ à¦à¦®à¦°à¦¾ সাধারণত যা পাà¦
তা যà§à¦¨ à¦à¦à¦à¦¿
+তালাবদà§à¦§ বাà§à¦¸à§à¦à§à¦ªà§à¦° বাà¦à§à¦¸ -
à¦à¦à§ বà§à¦à¦¾à¦° বা পরিবরà§à¦¤à¦¨ à¦à¦°à¦¾à¦°
à¦à§à¦¨ সà§à¦¯à§à¦à¦ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦°
+নà§à¦à¥¤</p>
+
+<p>
+সমাà¦à§à¦° à¦à¦°à§ পà§à¦°à§à§à¦à¦¨
সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾à¥¤ যà¦à¦¨ à¦à§à¦¨
পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à§à¦° à¦à¦à¦à¦¨ মালিঠথাà¦à§
তà¦à¦¨
+বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à¦à¦¾à¦°à§à¦à¦£ তাদà§à¦° নিà¦à§à¦¦à§à¦°
à¦à§à¦¬à¦¨à§à¦° à¦à¦à¦à¦¿ à¦
à¦à¦¶à¦à§
নিà§à¦¨à§à¦¤à§à¦°à¦£à§à¦° à¦à§à¦·à¦®à¦¤à¦¾ হারাà§à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦° সবà¦à§à§à§ বৠà¦à¦¥à¦¾ হল, সমাà¦
à¦à¦¨à¦à¦£à§à¦° সà§à¦¬à§à¦à§à¦à¦¾à¦ªà§à¦°à¦£à§à¦¦à¦¿à¦¤
পারসà§à¦ªà¦°à¦¿à¦ সহযà§à¦à¦¿à¦¤à¦¾à¦°
+মানসিà¦à¦¤à¦¾à¦à§ à¦à¦¤à§âসাহিত à¦à¦°à¦¤à§
à¦à¦¾à§à¥¤ যà¦à¦¨ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° মালিà¦à¦à¦£
বলà§à¦¨ যà§, সà§à¦¬à¦¾à¦à¦¾à¦¬à¦¿à¦
+à¦à¦ªà¦¾à§à§ à¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦° পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦¬à§à¦¶à§à¦¦à§à¦°
সাহাযà§à¦¯ à¦à¦°à¦¾ âবà§à¦à¦à¦¨à¦¿â (Piracy) তà¦à¦¨
তারা সমাà¦à§à¦°
+নাà¦à¦°à¦¿à¦ à¦à§à¦¤à¦¨à¦¾à¦à§à¦ দà§à¦·à¦¿à¦¤ à¦à¦°à§à¦¨à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦à¦¾à¦°à¦£à§ <a href="/philosophy/free-sw.html">ফà§à¦°à§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦°</a> মà§à¦² বিষà§à¦à¦¿ হল
+âবà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à§à¦° সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦¤à¦¾â,
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° মà§à¦²à§à¦¯ নà§à¥¤</p>
+
+<p>
+সফà¦à¦à§à¦¾à¦° মালিà¦à¦à¦£ যৠà¦
রà§à¦¥à¦¨à§à¦¤à¦¿à¦
যà§à¦à§à¦¤à¦¿ দà§à¦à¦¾à¦¨ তা à¦à§à¦² হলà§à¦ à¦
রà§à¦¥à¦¨à§à¦¤à¦¿à¦ বà§à¦¯à¦¾à¦ªà¦¾à¦°à¦à¦¿
+সতà§à¦¯à¥¤ à¦à¦¿à¦à§ মানà§à¦· পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®
লà§à¦à¦¾à¦° à¦à¦¨à¦¨à§à¦¦à§ বা ঠà¦à¦¾à¦à¦à¦¿à¦°
পà§à¦°à¦¤à¦¿ তাদà§à¦° à¦à¦¾à¦²à¦¬à¦¾à¦¸à¦¾à¦°
+à¦à¦¾à¦°à¦£à§à¦ à¦à¦¾à¦² à¦à¦¾à¦² পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®
লà§à¦à§à¦¨à¥¤ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ à¦à¦®à¦°à¦¾ যদি à¦à¦°à§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° à¦à¦¾à¦ তবৠà¦à¦®à¦¾à¦¦à§à¦°à¦à§
+তহবিল বাà§à¦¾à¦¤à§ হবà§à¥¤</p>
+
+<p>
+বিà¦à¦¤ পà§à¦°à¦¾à§ দশ বà¦à¦° ধরৠফà§à¦°à§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° ডà§à¦à§à¦²à¦ªà¦¾à¦°à¦à¦£
বিà¦à¦¿à¦¨à§à¦¨à¦à¦¾à¦¬à§ তহবিল বাà§à¦¾à¦¨à§à¦°
+à¦à§à¦·à§à¦à¦¾ à¦à¦°à§à¦à§à¦¨ à¦à¦¬à¦ à¦à¦¿à¦à§à¦à¦¾
সাফলà§à¦¯à¦ পà§à§à§à¦à§à¦¨à¥¤ à¦à¦¾à¦à¦à§ ধনà§
বানানà§à¦° à¦à§à¦¨ পà§à¦°à§à§à¦à¦¨ নà§à¦;
+মারà§à¦à¦¿à¦¨ পরিবারসমà§à¦¹à§à¦° à¦à§à¦ªà§à¦¤à¦¾
বারà§à¦·à¦¿à¦ à¦à§ পà§à¦°à¦¾à§ ৩৫০০০ ডলার
à¦à¦¬à¦ à¦à¦ à¦
রà§à¦¥
+পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦¿à¦ à¦
পà§à¦à§à¦·à¦¾ à¦à¦®
তà§à¦ªà§à¦¤à¦¿à¦¦à¦¾à§à¦ à¦à¦¾à¦à§à¦° à¦à¦¨à§à¦¯à¦ বà§à¦¶
à¦à¦à¦°à§à¦·à¦£à§à§ পারিশà§à¦°à¦®à¦¿à¦à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦à¦à¦¿ ফà§à¦²à§à¦¶à§à¦ª পাà¦à§à¦¾à¦° পà§à¦°à§à¦¬à§ à¦
নà§à¦ বà¦à¦° যাবতà§â নিà¦à§à¦° লà§à¦à¦¾
ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à§à¦²à§à¦¤à§
+বিà¦à¦¿à¦¨à§à¦¨ বà§à¦¯à¦à§à¦¤à¦¿ বা পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦·à§à¦
ানà§à¦° à¦à¦¾à¦¹à¦¿à¦¦à¦¾à¦®à¦¾à¦«à¦¿à¦ নানা রà¦à¦®
পরিবরà§à¦¤à¦¨-পরিবরà§à¦§à¦¨ সাধন
+à¦à¦°à§ à¦à¦®à¦¿ à¦à§à¦¬à¦¿à¦à¦¾ নিরà§à¦¬à¦¾à¦¹
à¦à¦°à¦¤à¦¾à¦®à¥¤ ঠধরনà§à¦° পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦à¦¿
পরিবরà§à¦§à¦¨-ঠসফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° মà§à¦²
+সà¦à¦¸à§à¦à¦°à¦£à§à¦° সাথৠযà§à¦ à¦à¦°à¦¾ হত à¦à¦¬à¦
পরবরà§à¦¤à§à¦¤à§ à¦à¦à¦¾à¦¬à§ সà¦à¦²à§à¦ তা
বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à¦¾à¦° সà§à¦¯à§à¦
+পাà§à¥¤ à¦à§à¦°à¦¾à¦¹à¦à¦¬à§à¦¨à§à¦¦ à¦à¦®à¦¾à¦à§ à¦à¦°
à¦à¦¨à§à¦¯ à¦
রà§à¦¥ পà§à¦°à¦¦à¦¾à¦¨ à¦à¦°à¦¤ যà§à¦¨ à¦à¦®à¦¾à¦°
লà§à¦à¦¾ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦¸à¦®à§à¦¹à§
+তাদà§à¦° à¦à¦à§à¦à¦¾à¦®à¦¾à¦«à¦¿à¦ বà§à¦¶à¦¿à¦·à§à¦à§à¦¯
যà§à¦ à¦à¦°à¦¾ হà§à¥¤ পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦à¦¿ à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§à¦
যৠসà¦à¦¶à§à¦²à¦¿à¦·à§à¦
+সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿à¦¤à§ ঠসà¦à¦² বà§à¦¶à¦¿à¦·à§à¦à§à¦¯
যà§à¦ à¦à¦°à¦¾ à¦à¦®à¦¾à¦° à¦à¦à§à¦à¦¾à¦¤à¦¾à¦²à¦¿à¦à¦¾à§
সরà§à¦¬à¦¾à¦à§à¦°à§ à¦à¦¿à¦² তাঠà¦à¦®à¦¿
+মনৠà¦à¦°à¦¤à¦¾à¦® না।</p>
+
+<p>
+à¦à¦¿à¦à§ ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° ডà§à¦à§à¦²à¦ªà¦¾à¦°
বিà¦à¦¿à¦¨à§à¦¨ ধরনà§à¦° সà§à¦¬à¦¾à¦° বিনিমà§à§
à¦à§ à¦à¦°à§ থাà¦à§à¦¨à¥¤ যà§à¦®à¦¨ -
+âসিà¦à¦¨à¦¾à¦¸ সাপà§à¦°à§à¦â à¦à¦° ৫০ à¦à¦¨
à¦à¦°à§à¦®à§à¦° মধà§à¦¯à§ ১৫% à¦à¦° à¦à¦¾à¦ ফà§à¦°à§
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° তà§à¦°à¦¿ à¦à¦°à¦¾ -
+যà§à¦à§à¦¨ সফà¦à¦à§à¦¾à¦° নিরà§à¦®à¦¾à¦¤à¦¾
পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦·à§à¦ ানà§à¦° à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§ à¦à¦à¦¿
à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦²à§à¦²à§à¦à¦¯à§à¦à§à¦¯ à¦
à¦à¦¶à¥¤</p>
+
+<p>
+à¦à¦¿à¦à§ পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦·à§à¦ ান, যà§à¦®à¦¨ -
à¦à¦¨à§à¦à§à¦², মà¦à§à¦°à§à¦²à¦¾, à¦à§à¦à§à¦¸à¦¾à¦¸
à¦à¦¨à§à¦¸à¦à§à¦°à§à¦®à§à¦¨à§à¦à§âস à¦à¦¬à¦
+à¦
à§à¦¯à¦¾à¦¨à¦¾à¦²à¦ ডিà¦à¦¾à¦à¦¸à§à¦¸ à¦à¦à¦¤à§à¦°à¦¿à¦¤
হà§à§ পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦¿à¦ à¦à¦¾à¦·à¦¾ âসিâ à¦à¦°
ফà§à¦°à§ à¦à¦¨à§à¦¹ à¦à¦®à§à¦ªà¦¾à¦à¦²à¦¾à¦°
+তà§à¦°à¦¿à¦° à¦à¦¨à§à¦¯ à¦
রà§à¦¥ সরবরাহ
à¦à¦°à§à¦à¦¿à¦²à¥¤ 'à¦
à§à¦¯à¦¾à¦¡à¦¾' পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦¿à¦
à¦à¦¾à¦·à¦¾à¦° à¦à§à¦·à§à¦¤à§à¦°à§ à¦
রà§à¦¥
+যà§à¦à¦¾à¦¨ দিà§à§à¦à¦¿à¦² মারà§à¦à¦¿à¦¨ বিমান
বাহিনà§à¥¤ মারà§à¦à¦¿à¦¨ বিমান বাহিনà§
বিশà§à¦¬à¦¾à¦¸ à¦à¦°à§ যà§,
+à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦¨à§à¦¨à¦¤à¦®à¦¾à¦¨à§à¦° à¦à¦®à§à¦ªà¦¾à¦à¦²à¦¾à¦°
পাà¦à§à¦¾à¦° à¦à¦¨à§à¦¯ à¦à¦à¦¿à¦ হবà§
সরà§à¦¬à¦¾à¦ªà§à¦à§à¦·à¦¾ বà§à¦¯à¦¾à§à¦¸à¦¾à¦¶à§à¦°à§à§
+পনà§à¦¥à¦¾à¥¤ [à¦à¦¿à¦à§à¦¦à¦¿à¦¨ পà§à¦°à§à¦¬à§ à¦à¦
পà§à¦°à¦à¦²à§à¦ªà§ বিমান বাহিনà§à¦° à¦
রà§à¦¥à¦¾à§à¦¨ শà§à¦· হৠà¦à¦¬à¦ à¦à¦¨à§à¦¹
+'à¦
à§à¦¯à¦¾à¦¡à¦¾' à¦à¦®à§à¦ªà¦¾à¦à¦²à¦¾à¦°à¦à¦¿ à¦à¦à¦¨
বিমানবাহিনà§à¦¸à¦¹ সà¦à¦²à§ বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°
à¦à¦°à¦à§à¥¤ à¦à¦®à§à¦ªà¦¾à¦à¦²à¦¾à¦°à¦à¦¿
+রà¦à§à¦·à¦£à¦¾à¦¬à§à¦à§à¦·à¦£à§à¦° à¦à¦¾à¦à¦ à¦à¦°à¦¾
হà¦à§à¦à§ বাণিà¦à§à¦¯à¦¿à¦à¦à¦¾à¦¬à§à¥¤]</p>
+
+<p>
+à¦à¦à§à¦²à§ à¦à§à¦¬à¦ à¦à§à¦·à§à¦¦à§à¦° à¦à¦¿à¦à§
à¦à¦¦à¦¾à¦¹à¦°à¦£ মাতà§à¦°; ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°
à¦à¦¨à§à¦¦à§à¦²à¦¨à¦à¦¿à¦ à¦à¦à¦¨à§ à¦à§à¦·à§à¦¦à§à¦° à¦
+বà§à¦¸à§ নবà§à¦¨à¥¤ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ à¦à¦¦à§à¦¶à§
[মারà§à¦à¦¿à¦¨ যà§à¦à§à¦¤à¦°à¦¾à¦·à§à¦à§à¦°]
শà§à¦°à§à¦¤à¦¾à¦à§à¦·à§à¦ ির সহাà§à¦¤à¦¾à§
+পরিà¦à¦¾à¦²à¦¿à¦¤ বà§à¦¤à¦¾à¦° à¦à§à¦¨à§à¦¦à§à¦°à§à¦°
à¦à¦ªà¦¸à§à¦¥à¦¿à¦¤à¦¿ à¦à¦à¦¾à¦ পà§à¦°à¦®à¦¾à¦£ à¦à¦°à§ যà§,
পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦à¦¿ বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à¦à¦¾à¦°à§à¦à§
+à¦
রà§à¦¥ দিতৠবাধà§à¦¯ না à¦à¦°à§à¦ à¦
ধরনà§à¦° বিরাঠà¦à¦°à§à¦®à¦à¦¾à¦£à§à¦¡
পরিà¦à¦¾à¦²à¦¨à¦¾ à¦à¦°à¦¾ সমà§à¦à¦¬à¥¤</p>
+
+<p>
+বরà§à¦¤à¦®à¦¾à¦¨à§ à¦à¦à¦à¦¨ à¦à¦®à§à¦ªà¦¿à¦à¦à¦¾à¦°
বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à¦à¦¾à¦°à§ হিসà§à¦¬à§ à¦à¦ªà¦¨à¦¿ হà§à¦¤
à¦à¦à¦à¦¿ মালিà¦à¦¾à¦¨à¦¾à¦§à§à¦¨ (<a
+href="/philosophy/categories.html#ProprietarySoftware">Proprietary</a>)
+পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦® বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à¦à§à¦¨à¥¤ যà¦à¦¨
à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° বনà§à¦§à§ à¦à¦à¦¿ à¦à¦ªà¦¿ à¦à¦°à¦¤à§
à¦à¦¾à¦à§à¦à§ তà¦à¦¨ তার à¦
নà§à¦°à§à¦§
+পà§à¦°à¦¤à§à¦¯à¦¾à¦à§à¦¯à¦¾à¦¨ à¦à¦°à¦¾ à¦à§à¦² হবà§à¥¤
à¦à¦¾à¦°à¦£ পারসà§à¦ªà¦°à¦¿à¦ সহযà§à¦à¦¿à¦¤à¦¾
à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦ হতà§à¦ বà§à¦¶à¦¿
+à¦à§à¦°à§à¦¤à§à¦¬à¦ªà§à¦°à§à¦£à¥¤ à¦à¦¿à¦¨à§à¦¤à§ à¦à¦à¦¾à¦¬à§
à¦à§à¦ªà¦¨à§ পরসà§à¦ªà¦°à¦à§ সহযà§à¦à¦¿à¦¤à¦¾ à¦à¦°à¦¾
à¦à¦à¦¨à§à¦ à¦à¦à¦à¦¿ à¦à¦¾à¦² সমাà¦
+তà§à¦°à¦¿à¦¤à§ সাহাযà§à¦¯ à¦à¦°à§ না।
পà§à¦°à¦¤à¦¿à¦à¦¿ মানà§à¦·à¦ মরà§à¦¯à¦¾à¦¦à¦¾
à¦à¦¸à§à¦®à§à¦®à¦¸à¦®à§à¦®à¦¾à¦¨à§à¦° সাথৠমাথা
à¦à¦à¦à§
+à¦à¦°à§ বাà¦à¦à¦¤à§ à¦à¦¾à§; à¦à¦° à¦à¦° à¦
রà§à¦¥à¦ হল
মালিà¦à¦¾à¦¨à¦¾à¦§à§à¦¨ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° পà§à¦°à¦¤à¦¿
âনাâ বলা।</p>
+
+<p>
+à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° à¦
ধিà¦à¦¾à¦° à¦à¦à§ সরà§à¦¬à¦¸à¦®à¦à§à¦·à§
সà§à¦¬à¦¾à¦§à§à¦¨à¦à¦¾à¦¬à§ à¦
নà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¯
সফà¦à¦à§à¦¾à¦° বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦°à¦à¦¾à¦°à§à¦¦à§à¦°à¦à§
+সাহাযà§à¦¯ à¦à¦°à¦¾à¦°à¥¤ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° à¦
ধিà¦à¦¾à¦°
à¦à¦à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à§à¦° à¦à¦°à§à¦®à¦ªà¦¦à§à¦§à¦¤à¦¿
à¦à¦¾à¦¨à¦¾à¦° à¦à¦¬à¦ শিà¦à§à¦·à¦¾à¦°à§à¦¥à§à¦¦à§à¦°
+তা à¦à¦¾à¦¨à¦¾à¦¨à§à¦°à¥¤ à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° à¦
ধিà¦à¦¾à¦° à¦à¦à§
à¦
à¦à¦² সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à¦¿à¦à§ সà¦à¦² à¦à¦°à¦¾à¦° à¦à¦¨à§à¦¯
পà§à¦°à¦¿à§
+পà§à¦°à§à¦à§à¦°à¦¾à¦®à¦¾à¦°à¦à§ à¦
রà§à¦¥à§à¦°
বিনিমà§à§ নিà§à§à¦à¦¿à¦¤ à¦à¦°à¦¾à¦°à¥¤</p>
+
+<p>
+<em>à¦à¦ªà¦¨à¦¾à¦° à¦
ধিà¦à¦¾à¦° à¦à¦à§ সà¦à¦²
সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦à§à¦ ফà§à¦°à§ সফà¦à¦à§à¦¾à¦°à¦°à§à¦ªà§
বà§à¦¯à¦¬à¦¹à¦¾à¦° à¦à¦°à¦¾à¦°à¥¤</em></p>
+
+<hr />
+<blockquote id="fsfs"><p class="big">à¦à¦ রà¦à¦¨à¦¾à¦à¦¿ <a
+href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><cite>Free
+Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
+M. Stallman</cite></a> ঠপà§à¦°à¦à¦¾à¦¶à¦¿à¦¤
হà§à§à¦à§à¥¤</p></blockquote>
-<html>
- <head>
- <meta name="generator" content="HTML Tidy, see www.w3.org">
- <meta content="text/html; charset=ISO-8859-1" http-equiv=
- "Content-Type">
-
- <title>কেন
- সফটওয়ারের
- মালিক
- থাকা
- উচিত্‍ নয়
- - GNU Project - Free Software Foundation (FSF)".
- </title>
-
- <link rev="made" href="mailto:address@hidden"; />
- <link rev="translated" href="mailto:address@hidden"; />
-
- <meta name="generator" content=
- "DocBook XSL Stylesheets V1.60.1">
- </head>
-
- <body bgcolor="white" text="black" link="#0000FF" vlink="#840084"
- alink="#0000FF">
- <div class="article" lang="bn">
- <div class="titlepage">
- <div>
- <div>
- <h1 class="title"><a name="id2849403"></a>
- কেন
- সফটওয়ারের
- মালিক
- থাকা
- উচিত্‍
- নয়</h1>
- </div>
-
- <div>
- <div class="author">
- <h3 class="author"><span class=
-
"firstname">রিচার্ড</span>
- <span class=
-
"surname">স্টলম্যান</span></h3>
- </div>
- </div>
- </div>
- </div>
+<div class="translators-notes">
- <p><img src="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg" width="160"
- alt=" [চিন্তারত
- গনু] ">
- [ <a href="/philosophy/why-free.en.html" target=
- "_top">English</a> | <a href="/philosophy/why-free.en.html"
- target="_top">ইংরেজি</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.it.html" target=
- "_top">ইটালীয়</a> | <a
- href="/philosophy/why-free.id.html" target=
-
"_top">ইন্দোনেশীয়</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.ca.html" target=
-
"_top">ক্যাটালানীয়</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.ko.html" target=
- "_top">কোরীয়</a> | <a href=
- "/philosophy/why-free.hr.html" target=
- "_top">ক্রোশিয়</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.cs.html" target=
- "_top">চেক</a> | <a href=
- "/philosophy/why-free.ja.html" target=
- "_top">জাপানী</a> | <a
- href="/philosophy/why-free.de.html" target=
- "_top">জার্মান</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.tr.html" target=
- "_top">তুর্কি</a> | <a
- href="/philosophy/why-free.da.html" target=
- "_top">দিনেমার</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.pt-br.html" target=
- "_top">পর্তুগীজ</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.pl.html" target=
- "_top">পোলিশ</a> | <a href=
- "/philosophy/why-free.fr.html" target=
- "_top">ফরাসী</a> | <a href=
- "/philosophy/why-free.ru.html" target=
- "_top">রুশ</a> | <a href=
- "/philosophy/why-free.es.html" target=
-
"_top">স্প্যানিশ</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.hu.html" target=
-
"_top">হাঙ্গেরীয়</a>
- ]</p>
-
- <p>ডিজিটাল
-
তথ্যপ্রযুক্তি
- আজ আমাদের
- সহজে তথ্য
- কপি ও
- পরিবর্তন
- করার
- সুযোগ
- দিচ্ছে।
- কম্পিউটার
- একে আরো
- সহজতর
- করেছে।</p>
-
- <p>তবে সবাই
- এই
-
প্রক্রিয়াটিকে
- সহজতর
- করতে চায়
- না।
- কপিরাইট
- প্রথাটি
- সফটওয়ার
-
প্রোগ্রামকে
- একটি
-
মালিকানাধীন
- বস্তুতে
- পরিণত
- করেছে।
- আমাদের
- ব্যবহৃত
-
সফটওয়ারগুলো
- কপি ও
- পরিবর্তন
- করার
- ক্ষমতা
- অধিকাংশ
- সফটওয়ার
- নির্মাতা
- শুধুমাত্র
- নিজেদের
- জন্য
- সংরক্ষিত
- রেখে
-
সফটওয়ারগুলোর
- অসংখ্য
- সুবিধা
- থেকে
- আমাদেরকে
- বঞ্চিত
- করতে চায়।</p>
-
- <p>কপিরাইট
- ব্যবস্থাটি
- গড়ে
- উঠেছিল
- মুদ্রণ
- ব্যবস্থার
- সাথে।
- মুদ্রণ
-
প্রযুক্তিতে
- যন্ত্রের
- সাহায্যে
- বিপুল
- পরিমাণ
- তথ্য
- ছাপানো
- সম্ভব
- হচ্ছে।
- কপিরাইট
- ব্যবস্থাটি
- এখানে
-
যুক্তিসঙ্গত।
- কারণ এটি
- শুধু
- [প্রকাশক
- ব্যতীত]
- অপর কোন
- প্রকাশনা
- সংস্থাকে
- নির্দিষ্ট
- কোন তথ্য
- ছাপানো
- থেকে বিরত
- রাখে।
- কিন্তু
- কোনভাবেই
- এটি
- পাঠকের
- স্বাধীনতা
- হরণ করে
- না। এ জন্য
- সাধারণ
- পাঠক যার
-
মুদ্রণযন্ত্র
- নেই, সে
- শুধু
- কাগজ-কলম
- দিয়েই
- প্রতিলিপি
- তৈরি করতে
- পারে; আর এ
- ধরনের
- কাজের
- জন্য কোন
- ব্যক্তির
- বিরুদ্ধে
- মামলা করা
- হয় নি
- বললেই
- চলে।</p>
-
- <p>ডিজিটাল
- প্রযুক্তি
- মুদ্রণ
- ব্যবস্থার
- তুলনায়
- অনেক বেশি
- সুবিধাজনক।
- যখন কোন
- তথ্য
- ডিজিটাল
- আকারে
- থাকে তখন
- আপনি
- সহজেই তা
- কপি করে
- অন্যের
- সাথে
- শেয়ার
- করতে
- পারেন।
- ডিজিটাল
- তথ্যের এই
-
বৈশিষ্ট্যটি
- কিন্তু
- কোনভাবেই
- প্রচলিত
- কপিরাইট
- ব্যবস্থার
- সাথে খাপ
- খায় না।
- সেজন্যই
- অযৌক্তিক
- সফটওয়ার
- কপিরাইট
- কার্যকর
- করতে গিয়ে
-
ক্রমবর্ধমান
- হারে
- বিভিন্ন
- নোংরা ও
- নির্মম
- পদ্ধতির
- আশ্রয়
- নিতে
- হচ্ছে।</p>
-
- <p>সফটওয়ার
- পাবলিশার্স
-
অ্যাসোসিয়েশন
- (<span class="acronym">SPA</span>)
- কর্তৃক
- গৃহীত
- চারটি
- পদক্ষেপ
- লক্ষ্য
- করুন -</p>
-
- <div class="itemizedlist">
- <ul type="disc">
- <li>
- <p>আপনার
- বন্ধুকে
- সাহায্য
- করতে
- সফটওয়ার
- নির্মাতা
- কর্তৃক
- নির্ধারিত
- শর্তাদি
- অমান্য
- করা একটি
- খারাপ
- কাজ - এই
- বলে
- ব্যাপক
- প্রচারণা
- চালানো।</p>
- </li>
-
- <li>
- <p>আপনার
-
সহকর্মীদের
- উপর
-
গুপ্তচরবৃত্তি
- করতে
- বলা।</p>
- </li>
-
- <li>
- <p>পুলিশী
- সাহায্য
- নিয়ে
- অফিস ও
-
স্কুলগুলোতে
- তল্লাশি
- চালানো।
- সেখানে
- মানুষকে
- প্রমাণ
- করতে
- হচ্ছে যে,
- তারা
- নির্দোষ
- ও
- অবৈধভাবে
- সফটওয়ার
- কপি করার
- কাজে
- লিপ্ত
- নয়।</p>
- </li>
-
- <li>
- <p>SPA-এর
- অনুরোধে
- মার্কিন
- সরকারের
- নাগরিকদের
- বিরুদ্ধে
- মামলা
- করা [যেমন -
- <span class=
- "acronym">এমআইটি</span>'র
- <span class=
- "firstname">ডেভিড</span>
- <span class=
-
"surname">লাম্যাকছিয়া</span>
- (LaMacchia)]।
- সফটওয়ার
- কপি করার
- জন্য নয়
- বরং কপি
- করার
-
যন্ত্রপাতি
- অরক্ষিত
- অবস্থায়
- রাখা ও
- তার
- ব্যবহার
- সংযত না
- করার
- ফলেই এই
- মামলা
- করা হয়
- [তাঁর
- বিরুদ্ধে
- কোন
- সফটওয়ার
- কপি করার
- অভিযোগ
- নেই]।</p>
- </li>
- </ul>
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
</div>
+</div>
- <p>পূর্বতন
- সোভিয়েত
- ইউনিয়নে
- উপরোক্ত
- এই চারটি
- পন্থাই
- প্রয়োগ
- করা হত।
- নিষিদ্ধ
- তথ্যের
- প্রতিলিপি
- তৈরি
- প্রতিরোধের
- উদ্দেশ্যে
- সেখানে
- প্রতিটি
- কপি করার
- যন্ত্রের
- সামনে
- একজন
- পাহারাদার
- থাকতো। এ
- কারণে
- তথ্য কপি
- করার
- কাজটি
- প্রত্যেককে
- করতে হত
- গোপনে এবং
- তারপর তা
- হাতে হাতে
- ছড়িয়ে
- দেওয়া হত
- একটি গোপন
- মুদ্রণ ও
- বিতরণ
- ব্যবস্থার
- (Samizdat)
- সাহায্যে।
- তবে এ দুটি
- ঘটনার
- মধ্যে
- অবশ্যই
- একটি
- পরিষ্কার
- পার্থক্য
- আছে:
- সোভিয়েত
- ইউনিয়নে
- তথ্যের
- প্রবাহ
- নিয়ন্ত্রণ
- করা হত
- রাজনৈতিক
- উদ্দেশ্যে
- আর
- মার্কিন
-
যুক্তরাষ্ট্রে
- এটি করার
- উদ্দেশ্য
- হল আর্থিক
- লাভ। তবে
- উদ্দেশ্যের
- ভিন্নতা
- নয় বরং
- উদ্দেশ্য
- সাধনে
- গৃহীত
-
পদক্ষেপগুলোই
- কিন্তু
- আমাদের
- জীবনকে
- আক্রান্ত
- করে।</p>
-
- <p>আমরা
- কিভাবে
- তথ্য
- ব্যবহার
- করবো তা
- নিয়ন্ত্রণ
- করার
- ক্ষমতা
- সফটওয়ার
-
নির্মাতাদের
- হাতে
- প্রদানের
- পক্ষে
- তারা
- নিম্নলিখিত
- যুক্তিগুলো
- দিয়ে
- থাকেন:</p>
-
- <div class="variablelist">
- <dl>
- <dt><span class=
- "term">বিভিন্ন
- নামে
- ডাকা</span></dt>
-
- <dd>
- <p>
-
নির্মাতারা
- কিছু
- নোংরা
- শব্দ
- ব্যবহার
- করে, যেমন -
- ‘<span class=
- "quote">বেআইনি
-
প্রকাশনা</span>’
- (Piracy) বা ‘<span class=
-
"quote">চৌর্যবৃত্তি</span>’;
- সাথে
- সাথে
-
বিশেষজ্ঞদের
- ব্যবহৃত
- কিছু
- টার্মও
- তারা
- ব্যবহার
- করে, যেমন-
- ‘<span class=
-
"quote">বুদ্ধিবৃত্তিক
-
সম্পত্তি</span>’
- ও ‘<span class=
- "quote">আর্থিক
- ক্ষতি</span>’।
- মানুষের
-
চিন্তাভাবনাকে
- এভাবে
- একটিমাত্র
- পথে
- চালানোর
- চেষ্টা
- করা হয়
- এবং
- জাগতিক
- বস্তু ও
-
প্রোগ্রামের
- মধ্যে
- একটি সরল
- সাদৃশ্য
- খোঁজা
- হয়।</p>
-
- <p>জাগতিক
- বস্তু
- সম্পর্কে
- আমাদের
- ধারণা হল
- যে, কারও
- কাছ থেকে
- অনুমতি
- ব্যতীত
- তার কোন
- জিনিষ
- নেওয়া
- বেআইনি।
- কোন কিছু
- কপি করা
- আর না বলে
- নেওয়া এক
- জিনিস
- নয়।
- কিন্তু
-
নির্মাতারা
- এভাবেই
-
ব্যাপারটিকে
- সংজ্ঞায়িত
- করে।</p>
- </dd>
-
- <dt><span class=
-
"term">অতিরঞ্জন</span></dt>
-
- <dd>
- <p>
-
নির্মাতারা
- বলে যে,
-
ব্যবহারকারীরা
- তাদের
- সফটওয়ার
- না কিনে
- নিজেরাই
- কপি করলে
- তারা ‘<span class=
- "quote">ক্ষতি</span>’
- বা ‘<span class=
- "quote">আর্থিক
- লোকসান</span>’
- এর
- সম্মুখীন
- হয়।
- কিন্তু
- কপি করা
- কোনভাবেই
-
নির্মাতাকে
- প্রভাবিত
- করতে
- পারে না
- বা এটি
- কারো
- ক্ষতিও
- করে না।
- যদি এমন
- হয় যে,
- যারা কপি
- করছে
- তাদের
-
প্রত্যেকেই
-
সফটওয়ারটির
- একেকজন
- সম্ভাব্য
- ক্রেতা,
- শুধুমাত্র
-
সেক্ষেত্রেই
- নির্মাতা
- আর্থিক
- ক্ষতির
- সম্মুখীন
- হতে
- পারে।</p>
-
- <p>একটু
- চিন্তা
- করলেই
- কিন্তু
- দেখা
- যাবে যে,
- প্রতিটি
- লোকই
- আসলে
- একটি
- সফটওয়ার
- কিনবে
- না।
- কিন্তু
-
নির্মাতারা
- এমনভাবে
- তাদের
- 'লোকসান'
- হিসাব
- করে যেন,
- প্রতিটি
- ব্যক্তিই
- তাদের
- সফটওয়ারের
- একটি করে
- কপি
- কিনত।
- এটি
- শুধুই
- বাড়িয়ে
- বলা হয়।</p>
- </dd>
-
- <dt><span class=
- "term">আইনের
- দোহাই</span></dt>
-
- <dd>
- <p>
-
নির্মাতারা
- প্রায়ই
- বর্তমান
- আইনের
- কথা বলেন
- এবং
- আমাদের
- কঠোর
- জরিমানার
- কথা বলে
- ভয়
- দেখান।
- বর্তমানের
- আইন
- নৈতিকতার
- ব্যাপারে
-
প্রশ্নাতীত
- এরকম
- ধারণাও
- তারা
- দিয়ে
- থাকেন --
- একই সাথে
- আমাদের
- একথাও
- বিশ্বাস
- করতে বলা
- হয় যে, এ
- ধরনের
- জরিমানা
- প্রাকৃতিক
- ঘটনামাত্র
- এবং এরকম
- একটি
- প্রথা
- আরোপ
- করার
- জন্য
- কাউকে
- দোষারোপ
- করা যাবে
- না।</p>
-
- <p>এই জাতীয়
-
যুক্তিগুলোকে
- কোন
-
সমালোচনামূলক
-
চিন্তাভাবনা
- বা
-
যুক্তিধারার
- সম্মুখে
- দাঁড়ানোর
- মত করে
- তৈরি করা
- হয় নি।
- বরং
- এগুলো
- তৈরি করা
- হয়েছে
- একটি
- নির্দিষ্ট
- মানসিক
-
চিন্তাধারাকে
- বলপূর্বক
- আমাদের
-
চিন্তাচেতনার
- অংশে
- পরিণত
- করার
- জন্য।</p>
-
- <p>এটি খুবই
- সাধারণ
- ব্যাপার
- যে, আইন
- কখনো ঠিক
- ও
- বেঠিকের
- মধ্যে
- সীমারেখা
- নিরূপণ
- করে না।
- প্রতিটি
-
আমেরিকাবাসীরই
- জানা আছে
- যে,
- চল্লিশ
- বছর আগে
- একজন
- কৃষ্ণাঙ্গ
- মানুষের
- জন্য
- বাসের
- সামনের
- সিটে বসা
-
আইনবিরুদ্ধ
- ছিল।
- শুধুমাত্র
-
বর্ণবাদীরাই
- এই
- আইনটিকে
- সমর্থন
- করতো।</p>
- </dd>
-
- <dt><span class=
-
"term">প্রাকৃতিক
- অধিকার</span></dt>
-
- <dd>
- <p>সফটওয়ার
- লেখকেরা
- প্রায়ই
- তাদের
-
প্রোগ্রামের
- সাথে
- নিজেদের
- একটি
- বিশেষ
- সম্পর্কের
- দাবি
- করেন এবং
- এও দাবি
- করেন যে,
- নিজেদের
- লেখা
- সফটওয়ারের
- প্রতি
- তাদের
- আগ্রহ ও
- ভালবাসা
- অন্য যে
- কারো
- থেকে
- বেশি।
- (সত্যিকার
- অর্থে,
- লেখকেরা
- নয় বরং
-
কোম্পানিগুলো
- সফটওয়ারের
- কপিরাইট
- করে - এবং
- আশা করে
- যে,
- যুক্তির
- এই
- সামান্য
- অমিলটুকু
- আমরা
- উপেক্ষা
- করব।)</p>
-
- <p>যারা
- এরকম
- নৈতিক
-
স্বতঃসিদ্ধ
- প্রচার
- করেন যে,
- প্রোগ্রাম
- লেখকেরা
- আপনার
- চেয়ে
- বেশি
-
গুরুত্বপূর্ণ,
- নিজে
- একজন
- সফটওয়ার
- লেখক
- হিসেবে
- তাদের
- এসব কথার
- জবাবে
- বলবো , এটি
- পুরোপুরি
- একটি
- বাজে
- কথা।</p>
-
- <p>শুধু
- দুটি
- ক্ষেত্রে
- মানুষ
- সাধারণত
- প্রাকৃতিক
- অধিকার
- সংক্রান্ত
- যুক্তিটি
- মেনে
- নিতে
- পারে।</p>
-
- <p>প্রথম
- কারণটি
- হল,
- জড়বস্তুর
- সাথে
- সফটওয়ারের
- অতিরঞ্জিত
- তুলনা।
- আমি
-
স্প্যাগেটি
- (নুডল্‌স)
- রান্না
- করার পর
- আমার
- অনুমতি
- ব্যতীত
- যদি অন্য
- কেউ তা
- খেয়ে নেয়
- তবে আমি
- অবশ্যই
- তার
- প্রতিবাদ
- জানাবো;
- কারণ
- এরপর আমি
- আর তা
- খেতে
- পারছি
- না। তার
- কাজটি
- আমাকে
- ততটুকুই
- কষ্ট দেয়
- যতটুকু
- তার
- উপকার
- করে;
- এক্ষেত্রে
- কেবলমাত্র
- একজনই
- খাওয়ার
- সুযোগ
- পাচ্ছে
- এবং
- প্রশ্ন
- হচ্ছে সে
- কে?
- আমাদের
- দুজনের
- সামান্যতম
-
পার্থক্যটুকুই
- কিন্তু
- নৈতিকতার
- মানদন্ডে
- এ
- সমস্যার
- সমাধান
- করে দেয়।</p>
-
- <p>আমার
- লেখা
-
প্রোগ্রামটি
- আপনি
- চালান বা
- পরিবর্তন
- করুন তা
- আপনাকেই
- প্রভাবিত
- করে
-
প্রতক্ষ্যভাবে
- এবং
- আমাকে
- পরোক্ষে।
- আপনি
- আপনার
- বন্ধুকে
- কোন
- সফটওয়ারের
- একটি কপি
- দিয়ে
- থাকেন বা
- না থাকেন
- তা আমাকে
- প্রভাবিত
- করার
- চেয়ে
- আপনাকে
- এবং
- আপনার
- বন্ধুকে
- প্রভাবিত
- করে
- বেশি।
- আপনার
- বন্ধুকে
-
সফটওয়ারটির
- একটি কপি
- দেওয়া
- থেকে
- বিরত
- থাকতে
- বলার কোন
- অধিকার
- আমি রাখি
- না। এই
- অধিকার
- কোন
- ব্যক্তিরই
- থাকার
- কথা নয়।</p>
-
- <p>দ্বিতীয়
- কারণটি
- হল,
- আমাদেরকে
- বলা
- হচ্ছে যে,
- লেখকদের
- প্রাকৃতিক
- অধিকারের
- ব্যাপারটি
- আমাদের
- সমাজের
- একটি
- অনুমোদিত
- ও
-
প্রশ্নাতীত
- ঐতিহ্য।</p>
-
- <p>
-
ঐতিহাসিকভাবে
- কিন্তু
- এর
- বিপরীতটিই
- সত্য।
- যখন
- মার্কিন
- সংবিধান
- তৈরি করা
- হচ্ছিল
- তখন
- কপিরাইটকে
- লেখকদের
- প্রাকৃতিক
- অধিকার
- হিসাবে
- স্বীকৃতি
- দানের
- প্রস্তাব
-
সুস্পষ্টভাবে
-
প্রত্যাখ্যাত
- হয়েছিল।
- সেজন্য
- মার্কিন
- সংবিধানে
- কপিরাইট
-
প্রক্রিয়াকে
- অনুমোদন
- করা হলেও
- কখনোই
- একটি
-
অত্যাবশ্যকীয়
- বিষয়রূপে
- গণ্য করা
- হয় না;
- এজন্য
- সংবিধান
- অনুসারে
- কপিরাইটের
-
কার্যকারীতা
- সাময়িক।
- সংবিধানে
- আরো বলা
- হয় যে,
- কপিরাইটের
- উদ্দেশ্য
- হবে
- প্রগতিকে
- সহায়তা
- করা,
- লেখকদের
- পুরস্কৃত
- করা নয়।
- কপিরাইট
- অবশ্যই
- লেখককে
- এবং আরো
- বেশি করে
- প্রকাশককে
- পুরস্কৃত
- করে তবে
- এটি শুধু
- তাদের
- আচরণ
-
পরিবর্তনের
- উপায়
- হিসাবেই
- রাখা
- হয়েছে।</p>
-
- <p>
-
প্রকৃতপক্ষে,
-
ঐতিহ্যগতভাবে
- আমাদের
- সমাজে
- কপিরাইট
- প্রথাকে
- জনগণের
- প্রাকৃতিক
- অধিকারের
- পরিপন্থী
- বলে মনে
- করা হয় - এ
- কারণে
- শুধুমাত্র
- বিশেষ
-
জনস্বার্থেই
- এর
- প্রয়োগকে
- ন্যায্য
- প্রতিপাদন
- করা যায়।</p>
- </dd>
-
- <dt><span class=
-
"term">অর্থনৈতিক
- কারণ</span></dt>
-
- <dd>
- <p>
- সফটওয়ারের
- মালিকানা
- প্রথার
- ব্যাপারে
- চূড়ান্ত
- যুক্তিটি
- হল, এটি
-
অপেক্ষাকৃত
- বেশি
- সফটওয়ারের
- উত্‍পাদন
- নিশ্চিত
- করে।</p>
-
- <p>কিছুটা
- হলেও, এই
- কারণটি
- মালিকানা
- প্রথাকে
- অনেকটা
-
যুক্তিসম্মতভাবে
- উপস্থাপন
- করে। এটি
- একটি বৈধ
-
উদ্দেশ্যের
- উপর
- ভিত্তি
- করে রচিত -
-
উদ্দেশ্যটি
- হল
- সফটওয়ার
-
ব্যবহারকারীদেরকে
- সন্তুষ্ট
- করা। আর
- এটি খুবই
- স্বাভাবিক
- যে, ভাল
- মজুরির
- ব্যবস্থা
- থাকলে
- মানুষ
- যেকোন
- কিছুই
-
তুলনামূলকভাবে
- বেশি
- পরিমাণে
- উত্‍পাদন
- করে।</p>
-
- <p>তবে এই
- অর্থনৈতিক
-
যুক্তিটিতেও
- একটি
- সমস্যা
- আছে: এটি
- এই
- ধারনার
- উপর
-
প্রতিষ্ঠিত
- যে,
- আমাদের
- প্রদেয়
- অর্থের
- পরিমাণের
- উপর
- ভিত্তি
- করেই
- সফটওয়ার
- উত্‍পাদনে
- তারতম্য
- দেখা
- যায়।
- এখানে
- ধরে
- নেওয়া
- হয়েছে যে,
- আমাদের
- কাছে ‘<span class=
-
"quote">সফটওয়ারের
-
উত্‍পাদন</span>’
- বিষয়টিই
- জরুরি -
- সফটওয়ারের
- মালিক
- থাকলো কি
- থাকলো না
- সেটা কোন
- ব্যাপার
- নয়।</p>
-
- <p>এই
- ধারনাটিকে
- জনগণ
- সহজেই
- গ্রহণ
- করে কারণ
- জড়বস্তু
- সম্পর্কিত
- আমাদের
- দৈনন্দিন
- ধারনার
- সাথে এটি
- মিলে
- যায়।
-
উদাহরণস্বরূপ
- একটি
-
স্যান্ডউইচের
- কথাই
- ধরুন।
- আপনি
-
বিনামূল্যে
- অথবা
- অর্থের
- বিনিময়ে
- একটি
-
স্যান্ডউইচ
- পেতে
- পারেন।
- যদি তাই
- হয় তবে
- দুটি
- উপায়ের
- মধ্যে
- একমাত্র
-
পার্থক্যটি
- হল আপনার
- পরিশোধিত
- অর্থ।
- আপনি এটি
- কিনে
- থাকেন বা
- না থাকেন -
-
স্যান্ডউইচটির
- সেই একই
- স্বাদ ও
- পুষ্টিমান
- বজায়
- থাকে এবং
- উভয়
- ক্ষেত্রেই
- আপনি এটি
- মাত্র
- একবারই
- খেতে
- পারবেন।
-
স্যান্ডউইচটি
- খাওয়ার
- পর আপনার
- নিকট
- অবশিষ্ট
- অর্থ
- ব্যতীত
- আর কিছুই
- ইতিপূর্বে
-
স্যান্ডউইচটির
- একজন
- মালিক
- ছিল কি
- ছিল না,
- তার ওপর
- সরাসরি
- নির্ভর
- করছে না।</p>
-
- <p>যেকোন
- ধরনের
- জড়বস্তুর
- ক্ষেত্রেই
- এটি
- সত্য।
- বস্তুটি
- যা-ই হোক
- না কেন,
- পাওয়ার
- পর সেটা
- দিয়ে
- আপনি
-
ইচ্ছামাফিক
- কাজকর্ম
- করতে
- পারেন
- এবং
- এজন্য
- আপনাকে
- এর
- পূর্বতন
- মালিকের
-
মুখাপেক্ষী
- হতে হবে
- না।</p>
-
- <p>কিন্তু
- যদি একটি
-
প্রোগ্রামের
- মালিক
- থাকে তবে
- তা হয়ে
- যায়
- অন্যান্য
- বস্তু
- থেকে
- পৃথক
- প্রকৃতির
- এবং
-
প্রোগ্রামটির
- একটি কপি
- কেনার পর
- তা দিয়ে
- আপনি যা
- যা করতে
- পারবেন
- তাও
-
পূর্বনির্দিষ্ট।
- ফলে
- অন্যান্য
- জড়বস্তুর
- সাথে এর
-
পার্থক্যটা
- শুধু আর
- পরিশোধিত
- অর্থের
- মধ্যেই
- সীমাবদ্ধ
- থাকে না।
- সফটওয়ারের
- মালিকানা
- প্রথাটি
-
মালিকদেরকে
- কিছু না
- কিছু
- উত্‍পাদনে
- উত্‍সাহিত
- করে -
- কিন্তু
- সেটা যে
- সমাজের
- চাহিদা
- মোতাবেকই
- হবে, এমন
- কিন্তু
- নয়।
- পাশাপাশি
- এই
- প্রথাটি
- নৈতিকতাকে
- দূষিত
- করে
- অকল্পনীয়
- মাত্রায়,
- শেষ
- পর্যন্ত
- যা
- আমাদের
- সকলেরই
- ক্ষতি
- করে।</p>
- </dd>
- </dl>
- </div>
-
- <p>এখন
- প্রশ্ন
- হচ্ছে,
- সমাজের কী
- প্রয়োজন?
- সমাজ
- সত্যিকার
- অর্থে এমন
- তথ্য চায়
- যা
- প্রতিটি
- নাগরিকই
- সহজে পেতে
- পারে --
-
উদাহরণস্বরূপ,
- এমন
- সফটওয়ার
- যা শুধু
- ব্যবহার
- করার
- মধ্যেই
-
নাগরিকদেরকে
- সীমাবদ্ধ
- থাকতে হবে
- না বরং
- তারা
-
সফটওয়ারটিকে
- বোঝা, ভুল
- সংশোধন
- করা,
- পরিবর্তন
- করা এবং
- আরো উন্নত
- করার
- কাজগুলোও
- করতে
- পারবে।
- কিন্তু
- সফটওয়ার
-
নির্মাতাদের
- নিকট থেকে
- আমরা
- সাধারণত
- যা পাই তা
- যেন একটি
- তালাবদ্ধ
- বায়স্কোপের
- বাক্স - একে
- বোঝার বা
- পরিবর্তন
- করার কোন
- সুযোগই
- আমাদের
- নেই।</p>
-
- <p>সমাজের
- আরো
- প্রয়োজন
- স্বাধীনতা।
- যখন কোন
-
প্রোগ্রামের
- একজন
- মালিক
- থাকে তখন
-
ব্যবহারকারীগণ
- তাদের
- নিজেদের
- জীবনের
- একটি
- অংশকে
-
নিয়ন্ত্রণের
- ক্ষমতা
- হারায়।</p>
-
- <p>আর সবচেয়ে
- বড় কথা হল,
- সমাজ
- জনগণের
-
স্বেচ্ছাপ্রণোদিত
- পারস্পরিক
- সহযোগিতার
- মানসিকতাকে
- উত্‍সাহিত
- করতে চায়।
- যখন
- সফটওয়ারের
- মালিকগণ
- বলেন যে,
- স্বাভাবিক
- উপায়ে
- আমাদের
-
প্রতিবেশীদের
- সাহায্য
- করা “<span class=
- "quote">বেআইনি</span>”
- (Piracy) তখন তারা
- সমাজের
- নাগরিক
- চেতনাকেই
- দূষিত
- করেন।</p>
-
- <p>একারণে <a href=
- "/philosophy/free-sw.html" target=
- "_top">ফ্রী
- সফটওয়ারের</a>
- মূল
- বিষয়টি হল
- “<span class=
- "quote">ব্যবহারের
-
স্বাধীনতা</span>”,
- সফটওয়ারের
- মূল্য নয়।</p>
-
- <p>সফটওয়ার
- মালিকগণ
- যে
- অর্থনৈতিক
- যুক্তি
- দেখান তা
- ভুল হলেও
- অর্থনৈতিক
- ব্যাপারটি
- সত্য।
- কিছু
- মানুষ
- প্রোগ্রাম
- লেখার
- আনন্দে বা
- এ কাজটির
- প্রতি
- তাদের
- ভালবাসার
- কারণেই
- ভাল ভাল
- প্রোগ্রাম
- লেখেন।
- কিন্তু
- আমরা যদি
- আরো
- সফটওয়ার
- চাই তবে
- আমাদেরকে
- তহবিল
- বাড়াতে
- হবে।</p>
-
- <p>বিগত
- প্রায় দশ
- বছর ধরে
- ফ্রী
- সফটওয়ার
- ডেভেলপারগণ
-
বিভিন্নভাবে
- তহবিল
- বাড়ানোর
- চেষ্টা
- করেছেন
- এবং
- কিছুটা
- সাফল্যও
- পেয়েছেন।
- কাউকে ধনী
- বানানোর
- কোন
- প্রয়োজন
- নেই;
- মার্কিন
-
পরিবারসমূহের
- গড়পড়তা
- বার্ষিক
- আয় প্রায়
- ৩৫০০০
- ডলার এবং
- এই অর্থ
-
প্রোগ্রামিং
- অপেক্ষা
- কম
- তৃপ্তিদায়ক
- কাজের
- জন্যও বেশ
- আকর্ষণীয়
-
পারিশ্রমিক।</p>
-
- <p>একটি
- ফেলোশীপ
- পাওয়ার
- পূর্বে
- অনেক বছর
- যাবত্‍
- নিজের
- লেখা ফ্রী
-
সফটওয়ারগুলোতে
- বিভিন্ন
- ব্যক্তি
- বা
-
প্রতিষ্ঠানের
-
চাহিদামাফিক
- নানা রকম
-
পরিবর্তন-পরিবর্ধন
- সাধন করে
- আমি
- জীবিকা
- নির্বাহ
- করতাম। এ
- ধরনের
- প্রতিটি
- পরিবর্ধন-ই
- সফটওয়ারের
- মূল
- সংস্করণের
- সাথে যোগ
- করা হত এবং
- পরবর্তীতে
- এভাবে
- সকলেই তা
- ব্যবহার
- করার
- সুযোগ
- পায়।
-
গ্রাহকবৃন্দ
- আমাকে এর
- জন্য অর্থ
- প্রদান
- করত যেন
- আমার লেখা
-
সফটওয়ারসমূহে
- তাদের
- ইচ্ছামাফিক
- বৈশিষ্ট্য
- যোগ করা
- হয়।
- প্রতিটি
- ক্ষেত্রেই
- যে
- সংশ্লিষ্ট
-
সফটওয়ারটিতে
- এ সকল
- বৈশিষ্ট্য
- যোগ করা
- আমার
-
ইচ্ছাতালিকায়
- সর্বাগ্রে
- ছিল তাও
- আমি মনে
- করতাম না।</p>
-
- <p><a href="/fsf/fsf.html" target=
- "_top">ফ্রী
- সফটওয়ার
- ফাউন্ডেশন
- (<span class="acronym">FSF</span>)</a>
- একটি
- করমুক্ত
- সেবামূলক
-
প্রতিষ্ঠান।
- ফ্রী
- সফটওয়ারের
- জন্য
- তহবিল
- তৈরির
- লক্ষ্যে
- এটি <a href="http://order.fsf.org/"; target=
- "_top">বিক্রি
- করছে</a> গনুহ
- (<span class="acronym">GNU</span> ) <a href=
- "/software/software.html" target=
- "_top">সিডি-রম</a>, <a
- href="http://order.fsf.org/"; target=
- "_top">টিশার্ট</a>,
- <a href="/doc/doc.html" target=
-
"_top">ম্যানুয়াল</a>
- এবং <a href="http://order.fsf.org/"; target=
- "_top">ডিলাক্স
-
ডিস্ট্রিবিউশন</a>
- (এসব কিছুই
-
ব্যবহারকারীরা
- কপি বা
- পরিবর্তনের
- অধিকার
- রাখেন)।
- এটি
- বিভিন্ন
- ব্যক্তি
- বা
-
প্রতিষ্ঠানের
- <a href="http://donate.fsf.org/"; target=
- "_top">অনুদান</a>
- হতেও
- তহবিল
- সংগ্রহ
- করছে। এই
-
প্রতিষ্ঠানে
- এখন
- পাঁচজন
-
প্রোগ্রামার
- এবং মেইল
- অর্ডার
- সামলানোর
- জন্য
- তিনজন
- কর্মী
- আছেন।</p>
-
- <p>কিছু ফ্রী
- সফটওয়ার
- ডেভেলপার
- বিভিন্ন
- ধরনের
- সেবার
- বিনিময়ে
- আয় করে
- থাকেন।
- যেমন - “<span class=
- "quote">সিগনাস
- সাপোর্ট</span>”
- এর ৫০ জন
- কর্মীর
- মধ্যে ১৫%
- এর কাজ
- ফ্রী
- সফটওয়ার
- তৈরি করা -
- যেকোন
- সফটওয়ার
- নির্মাতা
-
প্রতিষ্ঠানের
- ক্ষেত্রে
- এটি একটি
-
উল্লেখযোগ্য
- অংশ।</p>
-
- <p>কিছু
- প্রতিষ্ঠান,
- যেমন -
- ইন্টেল,
- মটোরোলা,
- টেক্সাস
-
ইন্সট্রুমেন্ট্‌স
- এবং
- অ্যানালগ
- ডিভাইসেস
- একত্রিত
- হয়ে
-
প্রোগ্রামিং
- ভাষা “<span class=
- "quote">সি</span>” এর
- ফ্রী গনুহ
- কম্পাইলার
- তৈরির
- জন্য অর্থ
- সরবরাহ
- করেছিল।
- 'অ্যাডা'
-
প্রোগ্রামিং
- ভাষার
- ক্ষেত্রে
- অর্থ
- যোগান
- দিয়েছিল
- মার্কিন
- বিমান
- বাহিনী।
- মার্কিন
- বিমান
- বাহিনী
- বিশ্বাস
- করে যে,
- একটি
- উন্নতমানের
- কম্পাইলার
- পাওয়ার
- জন্য এটিই
- হবে
-
সর্বাপেক্ষা
-
ব্যায়সাশ্রয়ী
- পন্থা।
- [কিছুদিন
- পূর্বে এই
- প্রকল্পে
- বিমান
- বাহিনীর
- অর্থায়ন
- শেষ হয় এবং
- গনুহ
- 'অ্যাডা'
-
কম্পাইলারটি
- এখন
-
বিমানবাহিনীসহ
- সকলে
- ব্যবহার
- করছে।
-
কম্পাইলারটি
-
রক্ষণাবেক্ষণের
- কাজও করা
- হচ্ছে
-
বাণিজ্যিকভাবে।]</p>
-
- <p>এগুলো
- খুবই
- ক্ষুদ্র
- কিছু
- উদাহরণ
- মাত্র;
- ফ্রী
- সফটওয়ার
- আন্দোলনটিও
- এখনো
- ক্ষুদ্র ও
- বয়সে
- নবীন।
- কিন্তু
- এদেশে
- [মার্কিন
-
যুক্তরাষ্ট্র]
-
শ্রোতাগোষ্ঠির
- সহায়তায়
- পরিচালিত
- বেতার
- কেন্দ্রের
- উপস্থিতি
- এটাই
- প্রমাণ
- করে যে,
- প্রতিটি
-
ব্যবহারকারীকে
- অর্থ দিতে
- বাধ্য না
- করেও এ
- ধরনের
- বিরাট
- কর্মকাণ্ড
- পরিচালনা
- করা
- সম্ভব।</p>
-
- <p>বর্তমানে
- একজন
- কম্পিউটার
-
ব্যবহারকারী
- হিসেবে
- আপনি হয়ত
- একটি <a href=
- "/philosophy/categories.html#ProprietarySoftware" target=
-
"_top">মালিকানাধীন
- (Proprietery)</a>
- প্রোগ্রাম
- ব্যবহার
- করছেন।
- যখন আপনার
- বন্ধু এটি
- কপি করতে
- চাচ্ছে
- তখন তার
- অনুরোধ
-
প্রত্যাখ্যান
- করা ভুল
- হবে। কারণ
- পারস্পরিক
- সহযোগিতা
- কপিরাইট
- হতেও বেশি
-
গুরুত্বপূর্ণ।
- কিন্তু
- এভাবে
- গোপনে
- পরস্পরকে
- সহযোগিতা
- করা কখনোই
- একটি ভাল
- সমাজ
- তৈরিতে
- সাহায্য
- করে না।
- প্রতিটি
- মানুষই
- মর্যাদা
-
ওস্ম্মসম্মানের
- সাথে মাথা
- উঁচু করে
- বাঁচতে
- চায়; আর এর
- অর্থই হল
-
মালিকানাধীন
- সফটওয়ারের
- প্রতি “<span class=
- "quote">না</span>”
- বলা।</p>
-
- <p>আপনার
- অধিকার
- আছে
- সর্বসমক্ষে
-
স্বাধীনভাবে
- অন্যান্য
- সফটওয়ার
-
ব্যবহারকারীদেরকে
- সাহায্য
- করার।
- আপনার
- অধিকার
- আছে
- সফটওয়ারের
- কর্মপদ্ধতি
- জানার এবং
-
শিক্ষার্থীদের
- তা
- জানানোর।
- আপনার
- অধিকার
- আছে অচল
-
সফটওয়ারটিকে
- সচল করার
- জন্য
- প্রিয়
-
প্রোগ্রামারকে
- অর্থের
- বিনিময়ে
- নিয়োজিত
- করার।</p>
-
- <p><span class=
- "emphasis"><em>আপনার
- অধিকার
- আছে সকল
- সফটওয়ারকেই
- ফ্রী
-
সফটওয়াররূপে
- ব্যবহার
- করার।</em></span></p>
-
- <hr>
-
- <p>এই রচনাটি
- <a href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";
- target="_top">Free Software, Free Society: The Selected Essays
- of Richard M. Stallman</a> এ
- প্রকাশিত
- হয়েছে।</p>
-
- <p><a href="/philosophy/philosophy.html" target=
- "_top">অন্যান্য
- পাঠ্য</a></p>
-
- <hr>
-
- <p>[ <a href="/philosophy/why-free.en.html" target=
- "_top">English</a> | <a href="/philosophy/why-free.en.html"
- target="_top">ইংরেজি</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.it.html" target=
- "_top">ইটালীয়</a> | <a
- href="/philosophy/why-free.id.html" target=
-
"_top">ইন্দোনেশীয়</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.ca.html" target=
-
"_top">ক্যাটালানীয়</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.ko.html" target=
- "_top">কোরীয়</a> | <a href=
- "/philosophy/why-free.hr.html" target=
- "_top">ক্রোশিয়</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.cs.html" target=
- "_top">চেক</a> | <a href=
- "/philosophy/why-free.ja.html" target=
- "_top">জাপানী</a> | <a
- href="/philosophy/why-free.de.html" target=
- "_top">জার্মান</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.tr.html" target=
- "_top">তুর্কি</a> | <a
- href="/philosophy/why-free.da.html" target=
- "_top">দিনেমার</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.pt-br.html" target=
- "_top">পর্তুগীজ</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.pl.html" target=
- "_top">পোলিশ</a> | <a href=
- "/philosophy/why-free.fr.html" target=
- "_top">ফরাসী</a> | <a href=
- "/philosophy/why-free.ru.html" target=
- "_top">রুশ</a> | <a href=
- "/philosophy/why-free.es.html" target=
-
"_top">স্প্যানিশ</a>
- | <a href="/philosophy/why-free.hu.html" target=
-
"_top">হাঙ্গেরীয়</a>
- ]</p>
-
- <p><a href="/home.html" target="_top">গনু
- প্রকল্পের
- মূল
- ওয়েবপেজে</a>
- ফিরে
- চলুন।</p>
-
- <p>গনু এবং
- এফএসএফ (FSF)
- সম্পর্কে
- কোন
- প্রশ্ন
- থাকলে
-
অনুগ্রহপূর্বক
- <tt class="email"><<a href=
- "mailto:address@hidden";>address@hidden</a>></tt> এই
- ঠিকানায়
- ই-মেইল
- করুন।
- এছাড়া <a href=
- "/home.html#ContactInfo" target=
- "_top">অন্যান্য
- উপায়েও</a>
- এফএসএফ-এর
- সাথে
- যোগাযোগ
- করতে
- পারেন।</p>
-
- <p>
-
অনুগ্রহপূর্বক
- অচল লিঙ্ক
- এবং
- অন্যান্য
- সংশোধনী (
- বা
- পরামর্শ ) <tt
- class="email"><<a href=
- "mailto:address@hidden";>address@hidden</a>></tt>
- এই
- ঠিকানায়
- প্রেরণ
- করুন।</p>
-
- <p>Copyright 1994, Richard Stallman
- (কপিরাইট
- ১৯৯৪,
- রিচার্ড
- স্টলম্যান)</p>
-
- <p>Verbatim copying and distribution of this entire article
- is permitted in any medium, provided this notice is
- preserved. ( এই
-
বিজ্ঞপ্তিটি
- সংরক্ষণ
- করা
- সাপেক্ষে
- সম্পূর্ণ
- রচনাটি
- অবিকৃত
- অবস্থায়
- যেকোন
- মাধ্যমে
- কপি ও
- বিতরণ
- করার
- অনুমতি
- দেওয়া
- গেল। )</p>
-
- <p>পরিবর্তন:
- $Date: 2013/03/14 04:46:38 $ $Author: ineiev $</p>
- </div>
- </body>
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>à¦à¦¨à§ à¦à¦¬à¦ à¦à¦«à¦à¦¸à¦à¦« (FSF) সমà§à¦ªà¦°à§à¦à§
à¦à§à¦¨ পà§à¦°à¦¶à§à¦¨ থাà¦à¦²à§ à¦
নà§à¦à§à¦°à¦¹à¦ªà§à¦°à§à¦¬à¦ <<a
+href="mailto:address@hidden";>address@hidden</a>> à¦à¦ à¦
িà¦à¦¾à¦¨à¦¾à§ à¦-মà§à¦à¦² à¦à¦°à§à¦¨à¥¤ à¦à¦à¦¾à§à¦¾
+<a href="/contact/">à¦
নà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¯ à¦à¦ªà¦¾à§à§à¦</a>
à¦à¦«à¦à¦¸à¦à¦«-à¦à¦° সাথৠযà§à¦à¦¾à¦¯à§à¦ à¦à¦°à¦¤à§
+পারà§à¦¨à¥¤à¦
নà§à¦à§à¦°à¦¹à¦ªà§à¦°à§à¦¬à¦ à¦
à¦à¦²
লিà¦à§à¦ à¦à¦¬à¦ à¦
নà§à¦¯à¦¾à¦¨à§à¦¯ সà¦à¦¶à§à¦§à¦¨à§ (
বা পরামরà§à¦¶ ) <<a
+href="mailto:address@hidden";>address@hidden</a>> à¦à¦ à¦
িà¦à¦¾à¦¨à¦¾à§
+পà§à¦°à§à¦°à¦£ à¦à¦°à§à¦¨à¥¤</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+for information on coordinating and submitting translations of this
article.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 3.0 US. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1994 Richard Stallman (à¦à¦ªà¦¿à¦°à¦¾à¦à¦ ১৯৯৪,
রিà¦à¦¾à¦°à§à¦¡ সà§à¦à¦²à¦®à§à¦¯à¦¾à¦¨)</p>
+
+<p>This page is licensed under a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/3.0/us/";>Creative Commons
+Attribution-NoDerivs 3.0 United States License</a>.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+Translation: Progga
+</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+পরিবরà§à¦¤à¦¨:
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
</html>
-
Index: philosophy/why-free.hu.html
===================================================================
RCS file: /webcvs/www/www/philosophy/why-free.hu.html,v
retrieving revision 1.4
retrieving revision 1.5
diff -u -b -r1.4 -r1.5
--- philosophy/why-free.hu.html 11 Feb 2013 17:16:51 -0000 1.4
+++ philosophy/why-free.hu.html 20 Feb 2017 21:03:48 -0000 1.5
@@ -1,277 +1,412 @@
-<!DOCTYPE html PUBLIC "-//IETF//DTD HTML 2.0//HU">
-<HTML>
-<HEAD>
-<TITLE>Miért nem szabad, hogy a szoftvereknek tulajdonosa legyen? - GNU
Projekt - Free Software Foundation (FSF)</TITLE>
-<LINK REV="made" HREF="mailto:address@hidden";>
-<LINK REV="translated" HREF="address@hidden">
-<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso8859-2">
-</HEAD>
-<BODY BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#000000" LINK="#1F00FF" ALINK="#FF0000"
VLINK="#9900DD">
-<H3>Miért nem szabad, hogy a szoftvernek tulajdonosa legyen?</H3>
-
-<P>
-
-írta: <A HREF="http://www.stallman.org/";><STRONG>Richard Stallman</STRONG></A>
-
-<P>
-
-<A HREF="/graphics/philosophicalgnu.html"><IMG
SRC="/graphics/philosophical-gnu-sm.jpg"
- ALT=" [egy filozófus GNU képe] "
- WIDTH="160" HEIGHT="200"></A>
-
-[ <A HREF="/philosophy/why-free.cs.html">Czech</A>
-| <A HREF="/philosophy/why-free.en.html">English</A>
-| <A HREF="/philosophy/why-free.fr.html">French</A>
-| <A HREF="/philosophy/why-free.hu.html">Hungarian</A>
-| <A HREF="/philosophy/why-free.ja.html">Japanese</A>
-| <A HREF="/philosophy/why-free.ru.html">Russian</A>
-| <A HREF="/philosophy/why-free.es.html">Spanish</A> ]
-
-<P>
-
-A digitális információtechnika azzal járul hozzá a világhoz, hogy megkönnyíti
az információ másolását és módosítását. A számítógépek azt ígérik, hogy ezt
mindnyájunknak megkönnyítik.
-
-<P>
-
-Nem mindenki akarja, hogy könnyebb legyen. A szerzõi jog rendszere
,,tulajdonosokat'' rendel a programokhoz, és legtöbbjüknek az a célja, hogy a
szoftver által nyújtott jótéteményeket visszatartsa a társadalom többi
részétõl. Õk akarnak lenni az egyetlenek, akik másolhatják és módosíthatják a
szoftvert, amit használunk.
-
-<P>
-
-A szerzõi jog rendszere a nyomtatással, egy másolatok tömegtermelésére
alkalmas technikával együtt fejlõdött ki. A szerzõi jog jól illeszkedett ehhez
a technológiához, mert csak a másolatok tömegtermelését korlátozta. Nem vette
el a könyvek olvasóinak szabadságát. Egy átlagos, nyomdagéppel nem rendelkezõ
olvasó esetleg tollal és tintával másolhatta a könyveket, és emiatt elég kevés
olvasót pereltek be.
-
-<P>
-
-A digitális technika rugalmasabb, mint a nyomtatott sajtó: ha az információ
digitális formában van, könnyedén lemásolhatod és megoszthatod másokkal.
Pontosan emiatt a rugalmasság miatt illeszkedik rosszul egy olyan rendszerhez,
mint amilyen a szerzõi jog. Ez az oka azoknak az egyre csúnyább és drákóibb
intézkedéseknek, amiket mostanában hoznak a szoftver szerzõi jogának
kikényszerítésére.
-Figyeljük meg a Szoftver Kiadók Szövetségének (Software Publishers
Association, SPA) ezt a négy szokását:
-
-<P>
-
-<UL>
-<LI>Erõteljes propaganda annak terjesztésére, hogy helytelen dolog nem
engedelmeskedni a tulajdonosoknak azért, hogy segíts a barátodnak.
-<P>
-
-<LI>Balek besúgók beszervezése, hogy feljelentsék a munkatársaikat és
kollégáikat.
-<P>
-
-<LI>(Rendõri segítséggel végrehajtott) rajtaütések hivatalokon és iskolákon.
Ilyenkor azt mondják az embereknek, hogy be kell bizonyítaniuk, hogy nem
vétkesek illegális másolásban.
-<P>
-
-
-<LI>(Az SPA kívánságára az USA kormánya által végrehajtott) vádemelés olyan
emberek ellen, mint például David LaMacchia az MIT-n, nem szoftver másolásáért
-- ezzel nem vádolják --, hanem pusztán azért, mert õrizetlenül hagyott
másolásra alkalmas eszközöket, és nem cenzúrázta a használatukat.
-
-</UL>
-
-<P>
-
-Mind a négy gyakorlat hasonlít azokra, amelyeket a volt Szovjetunióban
használtak, ahol minden másológépnél egy õr állt, hogy megakadályozza a tiltott
másolást, és ahol az embereknek titokban kellett másolniuk, és kéz alatt,
szamizdatként terjeszteniük az információt. Természetesen van különbség: az
információ ellenõrzésének a Szovjetunióban politikai oka volt, az USA-ban az ok
a haszon. De minket az intézkedések érintenek, és nem az indítékok. Attól
függetlenül, hogy miért teszik ezt, minden kísérlet arra, hogy megakadályozzák
az információ terjesztését, ugyanazokhoz a módszerekhez és ugyanahhoz a
kíméletlenséghez vezet.
-
-<P>
-
-A tulajdonosok különbözõ érvekkel próbálnak jogot kovácsolni arra, hogy
meghatározhassák, hogyan használjuk az információt:
-
-<P>
-
-<UL>
-<LI>Elnevezések
-
-<P>
-
-A tulajdonosok pejoratív értelmû szavakat használnak, mint ,,kalózkodás'' vagy
,,lopás'', valamint olyan szakkifejezéseket, mint ,,szellemi tulajdon'' vagy
,,kár'', hogy ezzel egy bizonyos gondolatkört sugalljanak a társadalomnak --
mégpedig azt, amelyik a fizikai tárgyak és a programok primitív megfeleltetésén
alapszik.
-
-<P>
-Az anyagi tárgyak tulajdonlásáról kialakult elképzeléseink és érzéseink arra
vonatkoznak, hogy vajon helyes-e <em>elvenni egy tárgyat</em> valakitõl. Nem
alkalmazhatóak közvetlenül arra, ha <em>másolatot készítünk</em> valamirõl. De
a tulajdonosok elvárják tõlünk, hogy azért csak alkalmazzuk õket.
-
-<P>
-
-<LI>Túlzás
-
-<P>
-
-A tulajdonosok azt mondják, hogy ,,kárt szenvednek'', ,,veszteség éri õket'',
amikor a felhasználók maguk másolják a programokat. De a másolásnak nincs
közvetlen kihatása a tulajdonosra, és senkinek sem árt. A tulajdonost csak
akkor éri veszteség, ha az a személy, aki a másolatot készítette, különben
fizetett volna egy másolatért a tulajdonosnak.
-
-<P>
-
-Kis gondolkodással beláthatjuk, hogy a legtöbben nem vásároltak volna
másolatokat. A tulajdonosok mégis úgy számítják ki a ,,veszteségüket'', mintha
minden egyes esetben vásároltak volna egy másolatot. Ez -- finoman szólva --
túlzás.
-
-<P>
-
-<LI>A törvény
-
-<P>
-
-A tulajdonosok gyakran taglalják a törvények jelenlegi állását, és a szigorú
büntetéseket, amelyekkel fenyegethetnek bennünket. Ebben a megközelítésben
kimondatlanul benne rejlik az a sugallat, hogy a jelenlegi törvények
megkérdõjelezhetetlen erkölcsi nézeteket tükröznek -- és máris elvárják, hogy
ezeket a büntetéseket természet adta tényeknek tekintsük, amelyekrõl senki sem
tehet.
-
-<P>
-
-A meggyõzésnek ez a módja nem állhat meg a kritikus gondolkodással szemben,
csak egy megszokott gondolkodásmód erõsítésére tervezték.
-
-<P>
-
-Alapvetõ dolog, hogy nem a törvények határozzák meg, hogy mi a helyes, és mi
nem az. Minden amerikainak tudni kellene, hogy negyven évvel ezelõtt még több
államban is törvénybe ütközõ cselekedet volt egy négernek a busz elsõ részébe
ülnie; de csak a rasszisták gondolják úgy, hogy ez tényleg elítélendõ
cselekedet lett volna.
-
-<P>
-
-<LI>Természet adta jogok
-
-<P>
-
-A szerzõk gyakran azt állítják, hogy valamilyen speciális kapcsolatban állnak
a programokkal, amelyeket írtak, továbbá kijelentik, hogy az adott programokkal
kapcsolatos kívánságaik és érdekeik egyszerûen többet nyomnak a latban, mint
bárki másé -- vagy akár az egész világé. (Tipikusan nem a szerzõk, hanem
különbözõ vállalatok birtokolják a szoftverek szerzõi jogait, de tõlünk
elvárják, hogy figyelmen kívül hagyjuk ezt az ellentmondást.)
-
-<P>
-
-Azoknak, akik ezt -- hogy a szerzõ fontosabb, mint te -- erkölcsi
alapigazságnak tartják, csak ezt tudom mondani, hogy én, aki magam is jelentõs
szoftverszerzõ vagyok, ezt ostobaságnak tartom.
-
-<P>
-
-De az emberek általában csak két ok miatt érzik némileg jogosnak a természet
adta jogok követelését.
-
-<P>
-
-Az egyik ok egy túlhangsúlyozott analógia az anyagi tárgyakkal. Ha fõzök egy
spagettit, akkor igenis tiltakozom, ha valaki más megeszi, mert akkor én nem
tudom megenni. Amit csinál, az pont annyit árt nekem, mint amennyit használ
neki. Csak az egyikünk eheti meg a spagettit; a kérdés az, hogy melyikünk? A
kettõnk közti legkisebb különbség elegendõ, hogy kibillentse a mérleget.
-
-<P>
-
-De hogy te használsz-e vagy megváltoztatsz-e egy általam írt programot, az
téget közvetlenül, engem pedig csak közvetetten érint. Hogy adsz-e egy
másolatot a barátodnak vagy sem, az téged és a barátodat sokkal jobban érint,
mint engem. Nem kellene hatalmamnak lennie arra, hogy megakadályozzalak ebben.
Erre senkinek se kellene, hogy hatalma legyen.
-
-<P>
-
-A másik ok az, hogy az embereknek azt mondták, hogy a szerzõk természet adta
joga a társadalmuk elfogadott és soha meg nem kérdõjelezett hagyománya.
-
-<P>
-
-A történelem vonatkozásában ennek éppen ellenkezõje az igazság. A szerzõk
természet adta jogainak lehetõségét felvetették, majd határozottan
elutasították az amerikai alkotmány összeállításakor. Ezért van az, hogy az
alkotmány csak <em>megengedi</em>, és nem <em>elõírja</em> a szerzõi jogi
rendszert; ezért mondja, hogy a szerzõi jognak ideiglenesnek kell lennie. Azt
is kimondja, hogy a szerzõi jog célja a haladás elõsegítése -- és nem a szerzõ
megjutalmazása. A szerzõi jog igenis megjutalmazza valamennyire a szerzõket,
méginkább a kiadókat, de eredetileg a viselkedésük módosítására vonatkozó
eszköznek szánták.
-
-<P>
-
-Társadalmunk valóban megalapozott hagyománya az, hogy a szerzõi jog a közösség
természet adta jogait sérti -- és az, hogy ezt csak a közösség érdekével lehet
megindokolni.
-
-<P>
-
-<LI>A pénz
-
-<P>
-
-A végsõ érv amellett, hogy a szoftvernek tulajdonosa legyen, az, hogy ez több
szoftver termeléséhez vezet.
-
-<P>
-
-A többivel ellentétben ez az érv legalább indokolt megközelítésbõl szemléli a
témát. Egy jogos célon alapszik -- a szoftver felhasználói által támasztott
igény kielégítésén. Azt pedig tapasztalatból tudjuk, hogy az emberek többet
termelnek valamibõl akkor, ha ezért jól megfizetik õket.
-
-<P>
-
-De ennek az érvnek van egy hiányossága: azon a feltételezésen alapszik, hogy a
különbség csak annyi, hogy mennyit kell fizetnünk. Feltételezi, hogy a
,,szoftver termelése'' az, amit akarunk, akár van tulajdonosa, akár nincs.
-
-<P>
-
-Az emberek készek elfogadni ezt a feltételezést, mert ez összevág az anyagi
tárgyakkal szerzett tapasztalataikkal. Vegyünk például egy szendvicset.
Elképzelhetõ, hogy tudsz szerezni egyforma szendvicseket ingyen is és pénzért
is. Ha ez így van, akkor a fizetendõ pénz mennyisége az egyetlen különbség.
Akár meg kellett venned, akár nem, a szendvicsnek ugyanolyan az íze, ugyanolyan
a tápértéke, és mindkét esetben csak egyszer tudod megenni. Az, hogy a
szendvicset egy tulajdonostól vetted-e, csak és kizárólag azt befolyásolja,
hogy mennyi pénzed marad utána.
-
-<P>
-
-Ez igaz bármilyen anyagi tárgyra -- az, hogy van-e tulajdonosa vagy nincs, nem
befolyásolja közvetlenül azt, hogy <em>mi az</em>, vagy hogy mit csinálhatsz
vele, ha már megszerezted.
-
-<P>
-
-De ha egy programnak tulajdonosa van, akkor ez nagyon is befolyásolja azt,
hogy mi is az, és hogy mit csinálhatsz egy másolattal, ha veszel egyet. A
különbség nem egyszerûen pénz kérdése. Az a rendszer, amelyben a szoftvernek
tulajdonosa van, tényleg ösztönzi a szoftverek tulajdonosait arra, hogy
termeljenek valamit -- de nem azt, amire valójában szüksége van a
társadalomnak. És felfoghatatlan erkölcsi szennyezést okoz, ami mindnyájunkra
hatással van.
-
-<P>
-
-Mire van szüksége a társadalomnak ? Olyan információra, ami tényleg az
állampolgárainak rendelkezésére áll -- például olyan programokra, amiket az
emberek elolvashatnak, kijavíthatnak, a saját igényeikhez igazíthatnak és
fejleszthetnek, nem csak üzemeltethetnek. De a szoftver-tulajdonosok tipikusan
egy ,,fekete dobozt'' szállítanak, amit nem lehet tanulmányozni vagy
megváltoztatni.
-
-<P>
-
-A társadalomnak szabadságra is szüksége van. Ha egy programnak tulajdonosa
van, akkor a felhasználók elveszítik a fennhatóságot a saját életük egy
területe felett.
-
-<P>
-
-Mindenekelõtt pedig minden társadalomnak bátorítania kell az önkéntes
együttmûködés szellemiségét az állampolgárokban. Amikor a szoftver-tulajdonosok
azt mondják, hogy a felebarátainkon magától értetõdõ módon segíteni a
,,kalózkodás'' egy formája, akkor megmérgezik a társadalmunk polgári lelkét.
-
-<P>
-
-Ezért mondjuk, hogy a
-
-<A HREF="/philosophy/free-sw.html">szabad szoftver</A>
-
-a szabadság kérdése, és nem az áré.
-
-<P>
-
-A tulajdonosok mellett szóló gazdasági érv hibás, de a gazdasági kérdés valós.
Néhány ember hasznos szoftvert ír pusztán az élvezet kedvéért, vagy a többiek
csodálatáért, vagy szerelembõl; de ha több szoftvert akarunk, mint amennyit
ezek az emberek írnak, akkot ehhez meg kell teremtenünk az anyagi alapokat.
-
-<P>
-
-A utóbbi tíz évben a szabadszoftver-fejlesztõk különbözõ módszerekkel
próbáltak pénzt keresni, több-kevesebb sikerrel. Nem kell ehhez gazdaggá tenni
valakit; egy átlagos amerikai családi bevétel -- $35 000 -- bizonyítottan
elegendõ ösztönzést jelent sok a programozásnál kevésbé kielégítõ munkára is.
-
-<P>
-
-Amíg egy ösztöndíj nem tette ezt szükségtelenné, évekig abból éltem, hogy
megrendelésre kiegészítéseket írtam az általam írt szabad szoftverekhez. Minden
ilyen kiegészítés bekerült a következõ rendesen kibocsátott verzióba, és így
végül az egész közösség számára elérhetõvé vált. A megrendelõk azért fizettek
nekem, hogy az általuk áhított kiegészítéseken dolgozzam, és ne azokon a
funkciókon, amelyeket én a legfontosabbaknak tartottam volna.
-
-<P>
-
- A <A HREF="/fsf/fsf.html">Szabad Szoftver Alapítvány (Free Software
Foundation; FSF)</A> -- egy adómentes közérdekû szervezet a szabad szoftver
fejlesztéséért -- azzal teremti meg az anyagi alapot, hogy GNU
-<A HREF="/software/software.html">CD-ROM-okat</A>,
-<A HREF="http://order.fsf.org/";>pólókat</A>,
-<A HREF="/doc/doc.html">leírásokat</A> és
-<A HREF="http://order.fsf.org/";>luxus disztribúciókat</A>
-<A HREF="http://order.fsf.org/";>árusít</A>,
-amelyeket a felhasználók szabadon másolhatnak és módosíthatnak, valamint
-<A HREF="http://donate.fsf.org/";>adományokat</A> fogad. Jelenleg öt programozó
munkatársa van, és három alkalmazottja, akik a postai megrendeléseket intézik.
-
-<P>
-
-Néhány szabadszoftver-fejlesztõ azzal keres pénzt, hogy support (technikai
segítség) szolgáltatásokat nyújt. A Cygnus Support-nak körülbelül 50
alkalmazottja van [e cikk születésekor], és becslése szerint munkatársai
tevékenységének körülbelül 15 százaléka szabad szoftver fejlesztése -- ez
elfogadható arány egy szoftvercégnél.
-
-<P>
-
-Néhány vállalat, többek között az Intel, a Motorola, a Texas Instruments és az
Analog Devices együttesen támogatják a C nyelvhez tartozó szabad GNU
fordítóprogram további fejlesztését.
-Eközben az Ada nyelvhez tartozó GNU fordító fejlesztését az USA légierõ
finanszírozza -- úgy gondolták, hogy ez a leginkább költség-hatékony módszer
arra, hogy szert tegyenek a jóminõségû fordítóra. [A légirerõ által történõ
finanszírozás egy ideje befejezõdött; a GNU Ada Fordító már üzemel, és a
karbantartását kereskedelmileg finanszírozzák.]
-
-<P>
-
-Mindezek a példák kicsik; a szabad szoftver mozgalom még kicsi és fiatal. De
az [USA-ban mûködõ] hallgatók által támogatott rádió példája megmutatja, hogy
lehetséges egy nagyszabású tevékenységet finanszírozni anélkül is, hogy minden
egyes felhasználót fizetésre köteleznén.
-
-</UL>
-
-<P>
-
-Mai számítógép-használóként lehet, hogy
-
-<A HREF="/philosophy/categories.html#ProprietarySoftware">szabadalmaztatott
(18 ezer karakter)</A> programot használsz. Ha a barátod arra kér, hogy
készíthessen egy másolatot, nem lenne helyes visszautasítani. Az együttmûködés
fontosabb, mint a szerzõi jog. De a földalatti, titkos együttmûködés nem vezet
jó társadalomhoz. Az embernek arra kell törekednie, hogy egyenes életet éljen
nyíltan és büszkén, és ez azt jelenti, hogy nemet kell mondania a
szabadalmaztatott szoftverre.
-
-<P>
-
-Megérdemled, hogy jogod legyen nyíltan és szabadon együttmûködni a többi
szoftvert használó emberrel. Megérdemled, hogy jogod legyen megtudni, hogyan
mûködik a szoftver, és azzal tanítani a diákjaidat. Megérdemled, hogy
szerzõdtethesd a kedvenc proramozódat, hogy javítsa ki, ha valami gond van vele.
-
-<P>
-
-Megérdemled a szabad szoftvert.
-
-<P>
-
-<HR>
-
-<H4><A HREF="/philosophy/philosophy.html">További olvasnivaló</A></H4>
-
-<HR>
-
-Visszatérés <A HREF="/home.html">a GNU nyitólapjára</A>.
-<P>
-Információk az FSF-fel & GNU-val kapcsolatban & kérdések: <A
HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>.
-Egyéb <A HREF="/contact/">módok</A> az FSF elérésére
-<P>
-A weblappal kapcsolatos észrevételeket a
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>,
- egyéb kérdéseket a
-<A HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A> fogadja.
-<P>
-Copyright 1994 Richard Stallman
-<P>
-Fordította: Csillag Kristóf (<A
HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>) és Patay Gergely (<A
HREF="mailto:address@hidden";><EM>address@hidden</EM></A>)
-<P>
-E cikk szó szerinti másolása és bármilyen médiában történõ közzététele
megengedett, feltéve, hogy ez a megjegyzés bennemarad.<P>
-Updated:
-<!-- hhmts start -->
-Last modified: 04.06.2001 lmiguel
-<!-- hhmts end -->
-<HR>
-</BODY>
-</HTML>
+<!--#set var="PO_FILE" value=''
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/why-free.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value=""
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2009-09-05" -->
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd";>
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"; xml:lang="hu" lang="hu">
+
+<!-- TRANSLATORS: This page was generated locally by GNUN. Please do
+ not update it manually, update the corresponding PO file instead.
+ The PO is archived in trans-coord task #14377 (file: orphan-POs.tar.gz).
+ For more info, contact address@hidden -->
+
+<head>
+<!--#include virtual="/server/head-include-1.html" -->
+<title>Miért nem szabad, hogy a szoftvereknek tulajdonosa legyen? - GNU
Projekt -
+Free Software Foundation</title>
+
+<meta name="Keywords" content="GNU, GNU Project, FSF, Free Software, Free
Software Foundation, Why Software Should Not Have Owners" />
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/why-free.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.html" -->
+<h2>Miért nem szabad, hogy a szoftvernek tulajdonosa legyen?</h2>
+
+<p>Ãrta: <a href="http://www.stallman.org/";><strong>Richard
+Stallman</strong></a></p>
+
+<p>
+A digitális információtechnika azzal járul hozzá a világhoz, hogy
+megkönnyÃti az információ másolását és módosÃtását. A
számÃtógépek azt
+Ãgérik, hogy ezt mindnyájunknak megkönnyÃtik.</p>
+
+<p>
+Nem mindenki akarja, hogy könnyebb legyen. A szerzÅi jog rendszere
+âtulajdonosokatâ rendel a programokhoz, és legtöbbjüknek az a célja,
hogy a
+szoftver által nyújtott jótéteményeket visszatartsa a társadalom többi
+részétÅl. Åk akarnak lenni az egyetlenek, akik másolhatják és
módosÃthatják
+a szoftvert, amit használunk.</p>
+
+<p>
+A szerzÅi jog rendszere a nyomtatással, egy másolatok tömegtermelésére
+alkalmas technikával együtt fejlÅdött ki. A szerzÅi jog jól illeszkedett
+ehhez a technológiához, mert csak a másolatok tömegtermelését
+korlátozta. Nem vette el a könyvek olvasóinak szabadságát. Egy átlagos,
+nyomdagéppel nem rendelkezŠolvasó esetleg tollal és tintával másolhatta
a
+könyveket, és emiatt elég kevés olvasót pereltek be.</p>
+
+<p>
+A digitális technika rugalmasabb, mint a nyomtatott sajtó: ha az információ
+digitális formában van, könnyedén lemásolhatod és megoszthatod
+másokkal. Pontosan emiatt a rugalmasság miatt illeszkedik rosszul egy olyan
+rendszerhez, mint amilyen a szerzÅi jog. Ez az oka azoknak az egyre csúnyább
+és drákóibb intézkedéseknek, amiket mostanában hoznak a szoftver szerzÅi
+jogának kikényszerÃtésére. Figyeljük meg a Szoftver Kiadók
Szövetségének
+(Software Publishers Association, SPA) ezt a négy szokását:</p>
+
+<ul>
+<li>ErÅteljes propaganda annak terjesztésére, hogy helytelen dolog nem
+engedelmeskedni a tulajdonosoknak azért, hogy segÃts a barátodnak.</li>
+
+<li>Balek besúgók beszervezése, hogy feljelentsék a munkatársaikat és
+kollégáikat.</li>
+
+<li>(RendÅri segÃtséggel végrehajtott) rajtaütések hivatalokon és
+iskolákon. Ilyenkor azt mondják az embereknek, hogy be kell bizonyÃtaniuk,
+hogy nem vétkesek illegális másolásban.</li>
+
+<li>(Az SPA kÃvánságára az USA kormánya által végrehajtott) vádemelés
olyan
+emberek ellen, mint például David LaMacchia az <abbr title="Massachusetts
+Institute of Technology">MIT</abbr>-n, nem szoftver másolásáért â ezzel
nem
+vádolják â, hanem pusztán azért, mert Årizetlenül hagyott másolásra
alkalmas
+eszközöket, és nem cenzúrázta a használatukat.</li>
+</ul>
+
+<p>
+Mind a négy gyakorlat hasonlÃt azokra, amelyeket a volt Szovjetunióban
+használtak, ahol minden másológépnél egy År állt, hogy megakadályozza a
+tiltott másolást, és ahol az embereknek titokban kellett másolniuk, és
kéz
+alatt, szamizdatként terjeszteniük az információt. Természetesen van
+különbség: az információ ellenÅrzésének a Szovjetunióban politikai
oka volt,
+az USA-ban az ok a haszon. De minket az intézkedések érintenek, és nem az
+indÃtékok. Attól függetlenül, hogy miért teszik ezt, minden kÃsérlet
arra,
+hogy megakadályozzák az információ terjesztését, ugyanazokhoz a
módszerekhez
+és ugyanahhoz a kÃméletlenséghez vezet.</p>
+
+<p>
+A tulajdonosok különbözŠérvekkel próbálnak jogot kovácsolni arra, hogy
+meghatározhassák, hogyan használjuk az információt:</p>
+
+<ul>
+<li id="name-calling">Elnevezések
+
+<p>
+A tulajdonosok pejoratÃv értelmű szavakat használnak, mint
âkalózkodásâ vagy
+âlopásâ, valamint olyan szakkifejezéseket, mint âszellemi tulajdonâ
vagy
+âkárâ, hogy ezzel egy bizonyos gondolatkört sugalljanak a társadalomnak
â
+mégpedig azt, amelyik a fizikai tárgyak és a programok primitÃv
+megfeleltetésén alapszik.</p>
+
+<p>
+Az anyagi tárgyak tulajdonlásáról kialakult elképzeléseink és
érzéseink arra
+vonatkoznak, hogy vajon helyes-e elvenni egy tárgyat valakitÅl. Nem
+alkalmazhatóak közvetlenül arra, ha másolatot készÃtünk valamirÅl. De a
+tulajdonosok elvárják tÅlünk, hogy azért csak alkalmazzuk Åket.</p></li>
+
+<li id="exaggeration">Túlzás
+
+<p>
+A tulajdonosok azt mondják, hogy âkárt szenvednekâ, âveszteség éri
Åketâ,
+amikor a felhasználók maguk másolják a programokat. De a másolásnak nincs
+közvetlen kihatása a tulajdonosra, és senkinek sem árt. A tulajdonost csak
+akkor éri veszteség, ha az a személy, aki a másolatot készÃtette,
különben
+fizetett volna egy másolatért a tulajdonosnak.</p>
+
+<p>
+Kis gondolkodással beláthatjuk, hogy a legtöbben nem vásároltak volna
+másolatokat. A tulajdonosok mégis úgy számÃtják ki a
âveszteségüketâ, mintha
+minden egyes esetben vásároltak volna egy másolatot. Ez â finoman szólva
â
+túlzás.</p></li>
+
+<li id="law">A törvény
+
+<p>
+A tulajdonosok gyakran taglalják a törvények jelenlegi állását, és a
szigorú
+büntetéseket, amelyekkel fenyegethetnek bennünket. Ebben a
megközelÃtésben
+kimondatlanul benne rejlik az a sugallat, hogy a jelenlegi törvények
+megkérdÅjelezhetetlen erkölcsi nézeteket tükröznek â és máris
elvárják, hogy
+ezeket a büntetéseket természet adta tényeknek tekintsük, amelyekrÅl
senki
+sem tehet.</p>
+
+<p>
+A meggyÅzésnek ez a módja nem állhat meg a kritikus gondolkodással
szemben,
+csak egy megszokott gondolkodásmód erÅsÃtésére tervezték.</p>
+
+<p>
+AlapvetŠdolog, hogy nem a törvények határozzák meg, hogy mi a helyes,
és mi
+nem az. Minden amerikainak tudni kellene, hogy negyven évvel ezelÅtt még
+több államban is törvénybe ütközŠcselekedet volt egy négernek a busz
elsÅ
+részébe ülnie; de csak a rasszisták gondolják úgy, hogy ez tényleg
+elÃtélendÅ cselekedet lett volna.</p></li>
+
+<li id="natural-rights">Természet adta jogok
+
+<p>
+A szerzÅk gyakran azt állÃtják, hogy valamilyen speciális kapcsolatban
+állnak a programokkal, amelyeket Ãrtak, továbbá kijelentik, hogy az adott
+programokkal kapcsolatos kÃvánságaik és érdekeik egyszerűen többet
nyomnak a
+latban, mint bárki másé â vagy akár az egész világé. (Tipikusan nem a
+szerzÅk, hanem különbözÅ vállalatok birtokolják a szoftverek szerzÅi
jogait,
+de tÅlünk elvárják, hogy figyelmen kÃvül hagyjuk ezt az
ellentmondást.)</p>
+
+<p>
+Azoknak, akik ezt â hogy a szerzÅ fontosabb, mint te â erkölcsi
+alapigazságnak tartják, csak ezt tudom mondani, hogy én, aki magam is
+jelentÅs szoftverszerzÅ vagyok, ezt ostobaságnak tartom.</p>
+
+<p>
+De az emberek általában csak két ok miatt érzik némileg jogosnak a
természet
+adta jogok követelését.</p>
+
+<p>
+Az egyik ok egy túlhangsúlyozott analógia az anyagi tárgyakkal. Ha fÅzök
egy
+spagettit, akkor igenis tiltakozom, ha valaki más megeszi, mert akkor én nem
+tudom megenni. Amit csinál, az pont annyit árt nekem, mint amennyit használ
+neki. Csak az egyikünk eheti meg a spagettit; a kérdés az, hogy melyikünk?
A
+kettÅnk közti legkisebb különbség elegendÅ, hogy kibillentse a
mérleget.</p>
+
+<p>
+De hogy te használsz-e vagy megváltoztatsz-e egy általam Ãrt programot, az
+téget közvetlenül, engem pedig csak közvetetten érint. Hogy adsz-e egy
+másolatot a barátodnak vagy sem, az téged és a barátodat sokkal jobban
+érint, mint engem. Nem kellene hatalmamnak lennie arra, hogy
+megakadályozzalak ebben. Erre senkinek se kellene, hogy hatalma legyen.</p>
+
+<p>
+A másik ok az, hogy az embereknek azt mondták, hogy a szerzÅk természet
adta
+joga a társadalmuk elfogadott és soha meg nem kérdÅjelezett
hagyománya.</p>
+
+<p>
+A történelem vonatkozásában ennek éppen ellenkezÅje az igazság. A
szerzÅk
+természet adta jogainak lehetÅségét felvetették, majd határozottan
+elutasÃtották az amerikai alkotmány összeállÃtásakor. Ezért van az,
hogy az
+alkotmány csak megengedi, és nem elÅÃrja a szerzÅi jogi rendszert; ezért
+mondja, hogy a szerzÅi jognak ideiglenesnek kell lennie. Azt is kimondja,
+hogy a szerzÅi jog célja a haladás elÅsegÃtése â és nem a szerzÅ
+megjutalmazása. A szerzÅi jog igenis megjutalmazza valamennyire a szerzÅket,
+méginkább a kiadókat, de eredetileg a viselkedésük módosÃtására
vonatkozó
+eszköznek szánták.</p>
+
+<p>
+Társadalmunk valóban megalapozott hagyománya az, hogy a szerzÅi jog a
+közösség természet adta jogait sérti â és az, hogy ezt csak a
közösség
+érdekével lehet megindokolni.</p></li>
+
+<li id="economics">A pénz
+
+<p>
+A végsŠérv amellett, hogy a szoftvernek tulajdonosa legyen, az, hogy ez
+több szoftver termeléséhez vezet.</p>
+
+<p>
+A többivel ellentétben ez az érv legalább indokolt megközelÃtésbÅl
szemléli
+a témát. Egy jogos célon alapszik â a szoftver felhasználói által
támasztott
+igény kielégÃtésén. Azt pedig tapasztalatból tudjuk, hogy az emberek
többet
+termelnek valamibÅl akkor, ha ezért jól megfizetik Åket.</p>
+
+<p>
+De ennek az érvnek van egy hiányossága: azon a feltételezésen alapszik,
hogy
+a különbség csak annyi, hogy mennyit kell fizetnünk. Feltételezi, hogy a
+<em>szoftver termelése</em> az, amit akarunk, akár van tulajdonosa, akár
+nincs.</p>
+
+<p>
+Az emberek készek elfogadni ezt a feltételezést, mert ez összevág az
anyagi
+tárgyakkal szerzett tapasztalataikkal. Vegyünk például egy
+szendvicset. ElképzelhetÅ, hogy tudsz szerezni egyforma szendvicseket ingyen
+is és pénzért is. Ha ez Ãgy van, akkor a fizetendÅ pénz mennyisége az
+egyetlen különbség. Akár meg kellett venned, akár nem, a szendvicsnek
+ugyanolyan az Ãze, ugyanolyan a tápértéke, és mindkét esetben csak
egyszer
+tudod megenni. Az, hogy a szendvicset egy tulajdonostól vetted-e, csak és
+kizárólag azt befolyásolja, hogy mennyi pénzed marad utána.</p>
+
+<p>
+Ez igaz bármilyen anyagi tárgyra â az, hogy van-e tulajdonosa vagy nincs,
+nem befolyásolja közvetlenül azt, hogy mi az, vagy hogy mit csinálhatsz
+vele, ha már megszerezted.</p>
+
+<p>
+De ha egy programnak tulajdonosa van, akkor ez nagyon is befolyásolja azt,
+hogy mi is az, és hogy mit csinálhatsz egy másolattal, ha veszel egyet. A
+különbség nem egyszerűen pénz kérdése. Az a rendszer, amelyben a
szoftvernek
+tulajdonosa van, tényleg ösztönzi a szoftverek tulajdonosait arra, hogy
+termeljenek valamit â de nem azt, amire valójában szüksége van a
+társadalomnak. Ãs felfoghatatlan erkölcsi szennyezést okoz, ami
+mindnyájunkra hatással van.</p></li>
+
+</ul>
+
+<p>
+Mire van szüksége a társadalomnak ? Olyan információra, ami tényleg az
+állampolgárainak rendelkezésére áll â például olyan programokra,
amiket az
+emberek elolvashatnak, kijavÃthatnak, a saját igényeikhez igazÃthatnak és
+fejleszthetnek, nem csak üzemeltethetnek. De a szoftver-tulajdonosok
+tipikusan egy âfekete doboztâ szállÃtanak, amit nem lehet tanulmányozni
vagy
+megváltoztatni.</p>
+
+<p>
+A társadalomnak szabadságra is szüksége van. Ha egy programnak tulajdonosa
+van, akkor a felhasználók elveszÃtik a fennhatóságot a saját életük egy
+területe felett.</p>
+
+<p>
+MindenekelÅtt pedig minden társadalomnak bátorÃtania kell az önkéntes
+együttműködés szellemiségét az állampolgárokban. Amikor a
+szoftver-tulajdonosok azt mondják, hogy a felebarátainkon magától
értetÅdÅ
+módon segÃteni a âkalózkodásâ egy formája, akkor megmérgezik a
társadalmunk
+polgári lelkét.</p>
+
+<p>
+Ezért mondjuk, hogy a <a href="/philosophy/free-sw.html">szabad szoftver</a>
+a szabadság kérdése, és nem az áré.</p>
+
+<p>
+A tulajdonosok mellett szóló gazdasági érv hibás, de a gazdasági kérdés
+valós. Néhány ember hasznos szoftvert Ãr pusztán az élvezet kedvéért,
vagy a
+többiek csodálatáért, vagy szerelembÅl; de ha több szoftvert akarunk,
mint
+amennyit ezek az emberek Ãrnak, akkot ehhez meg kell teremtenünk az anyagi
+alapokat.</p>
+
+<p>
+A utóbbi tÃz évben a szabadszoftver-fejlesztÅk különbözÅ módszerekkel
+próbáltak pénzt keresni, több-kevesebb sikerrel. Nem kell ehhez gazdaggá
+tenni valakit; egy átlagos amerikai családi bevétel â $35 000 â
+bizonyÃtottan elegendŠösztönzést jelent sok a programozásnál kevésbé
+kielégÃtÅ munkára is.</p>
+
+<p>
+AmÃg egy ösztöndÃj nem tette ezt szükségtelenné, évekig abból éltem,
hogy
+megrendelésre kiegészÃtéseket Ãrtam az általam Ãrt szabad
+szoftverekhez. Minden ilyen kiegészÃtés bekerült a következÅ rendesen
+kibocsátott verzióba, és Ãgy végül az egész közösség számára
elérhetÅvé
+vált. A megrendelÅk azért fizettek nekem, hogy az általuk áhÃtott
+kiegészÃtéseken dolgozzam, és ne azokon a funkciókon, amelyeket én a
+legfontosabbaknak tartottam volna.</p>
+
+<p>
+Néhány szabadszoftver-fejlesztŠazzal keres pénzt, hogy support (technikai
+segÃtség) szolgáltatásokat nyújt. A Cygnus Support-nak körülbelül 50
+alkalmazottja van [e cikk születésekor], és becslése szerint munkatársai
+tevékenységének körülbelül 15 százaléka szabad szoftver fejlesztése
â ez
+elfogadható arány egy szoftvercégnél.</p>
+
+<p>
+Néhány vállalat, többek között az Intel, a Motorola, a Texas Instruments
és
+az Analog Devices együttesen támogatják a C nyelvhez tartozó szabad GNU
+fordÃtóprogram további fejlesztését. Eközben az Ada nyelvhez tartozó GNU
+fordÃtó fejlesztését az USA légierÅ finanszÃrozza â úgy gondolták,
hogy ez a
+leginkább költség-hatékony módszer arra, hogy szert tegyenek a
jóminÅségű
+fordÃtóra. [A légirerŠáltal történÅ finanszÃrozás egy ideje
befejezÅdött; a
+GNU Ada FordÃtó már üzemel, és a karbantartását kereskedelmileg
+finanszÃrozzák.]</p>
+
+<p>
+Mindezek a példák kicsik; a szabad szoftver mozgalom még kicsi és fiatal.
De
+az [USA-ban működÅ] hallgatók által támogatott rádió példája
megmutatja,
+hogy lehetséges egy nagyszabású tevékenységet finanszÃrozni anélkül
is, hogy
+minden egyes felhasználót fizetésre köteleznén.</p>
+
+<p>
+Mai számÃtógép-használóként lehet, hogy <a
+href="/philosophy/categories.html#ProprietarySoftware">szabadalmaztatott</a>
+programot használsz. Ha a barátod arra kér, hogy készÃthessen egy
másolatot,
+nem lenne helyes visszautasÃtani. Az együttműködés fontosabb, mint a
szerzÅi
+jog. De a földalatti, titkos együttműködés nem vezet jó társadalomhoz.
Az
+embernek arra kell törekednie, hogy egyenes életet éljen nyÃltan és
büszkén,
+és ez azt jelenti, hogy nemet kell mondania a szabadalmaztatott
szoftverre.</p>
+
+<p>
+Megérdemled, hogy jogod legyen nyÃltan és szabadon együttműködni a többi
+szoftvert használó emberrel. Megérdemled, hogy jogod legyen megtudni, hogyan
+működik a szoftver, és azzal tanÃtani a diákjaidat. Megérdemled, hogy
+szerzÅdtethesd a kedvenc proramozódat, hogy javÃtsa ki, ha valami gond van
+vele.</p>
+
+<p>
+Megérdemled a szabad szoftvert.</p>
+
+<hr />
+<blockquote id="fsfs"><p class="big">This essay is published in <a
+href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/";><cite>Free
+Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
+M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Az FSF-fel és a GNU-val kapcsolatos kérdéseket várjuk (angolul) a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>. Vannak <a
+href="/contact/">egyéb módok is az FSF elérésére</a>. A weblappal
+kapcsolatos észrevételeket a <a
+href="mailto:address@hidden";><address@hidden></a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:address@hidden";>
+
+ <address@hidden></a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Please see the <a
+href="/server/standards/README.translations.html">Translations README</a>
+for information on coordinating and submitting translations of this
article.</p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 3.0 US. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright © 1994 Richard Stallman</p>
+
+<p>Ez a Mű a <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/deed.hu";>Creative
+Commons Nevezd meg! - Ne változtasd! 3.0 Egyesült Ãllamok Licenc</a>
+feltételeinek megfelelÅen felhasználható.</p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+FordÃtotta: Csillag Kristóf és Patay Gergely</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Utoljára frissÃtve:
+
+$Date: 2017/02/20 21:03:48 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
| [Prev in Thread] |
Current Thread |
[Next in Thread] |
- www gnu/linux-and-gnu.sl.html gnu/linux-and-gnu...,
Therese Godefroy <=